10.1.2003 XXXV Asianajajapäivät
Onko laki heikomman suoja vai vahvemman oikeus?
Vanhan kansanperinteen mukaan loppiaisen jälkeen alkavat selkäviikot olivat metsätöiden aikaa. Pyhien loikomisen jälkeen siirryttiin karuun työkauteen. Puuhuutokauppojen Aulangolla on hyvä hetken pysähtyä ja pohtia päivien teemaa lain merkitystä yhteiskunnassa.
Tänään on Eino Leinon kuolinpäivä. Olkoon siis johdantona säe hänen runostansa Kansan valta:
"laki turva miehen, naisen, vapaus kansan kansalaisen, ihmisarvo maassa mahti, kansan valta kansan vahti".
Suomalaisen oikeusvaltion kehittäjän K. J. Ståhlbergin - jonka 50-vuotismuistojuhlaa syksyllä juuri vietettiin - ohjenuora oli samaan tapaan, valtio-oppineen kielellä: kansanvaltainen edistys lain pohjalla.
Näissä sitaateissa ja uuden perustuslakimme alussa on lähtökohta vastata päivän kysymykseen: turvata ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Tällä tavoin lain merkitystä pitäisi arvioida ihmisten, kansalaisyhteiskunnan kannalta, ei valtiovallan jatkeena tai vahvemman oikeutena. "Laki on laillisten turva", sanottiin Nokialla.
–----------------------
Tervehdyksen esittämistä varten mietiskelin, mikä mahtaa olla kansalaiskeskeisten ihanteiden realiteetti nykypäivän oikeusuudistuksissa. Olisiko ravistelun aika? Niinpä naulaisin Aulangon teesit tällä kertaa seuraavasti:
1. Oikeusvaltiota pitäisi pohdiskella juhlapuheiden sijasta kansanomaisesti kuin talon rakentamista: yhdessä nurkassa lakisidonnaisuus, muissa vallanjaon tasapaino, perusoikeuksien kunnioittaminen ja lopulta järjestelmän toimivuus. Suomessa ongelmia ei ole periaatteissa mutta toimivuudessa ja yleisessä ymmärryksessä on.
2. Lainsäädännöltä toivomme pitkäjänteisyyttä ja näkökulmaa yli päivänpolitiikan. Eduskunnan loppusuora avaa ikkunan lainvalmistelumme arkipäivään. Toivon viime vaiheen esityksissä, vaikka näen niissä - mm. autoverolain, valtiosihteerijärjestelmän uudistuksissa - monia periaatteellisia epäselvyyksiä, löydettävän kestäviä ratkaisuja. Lakien selkeys on kansanvaltaisen oikeusvaltion perusta.
3. Oikeudenkäyntiuudistuksissa kaivattaisiin myös sosiaalisempaa otetta. Eikö olisi vihdoin aika hypätä muotomääräyksistä oikeuden saatavuuteen, asioiden selvittämiseen ja päätösten todellisuuteen sekä oikeudenkäyntikulujen alentamiseen. Olen riita- ja rikosprosessiin usein tälläkin - jonkun mielestä yli osuuteni - puuttunut. Sanon silti, että on huolestuttavaa riita-asioiden pako käräjäoikeuksista ja rikosoikeudellisen päätösharkinnan liukuminen epämääräiseksi.
4. Hallintolainkäytön näkyvin ongelma on puolestaan ratkaisujen viipymisessä. Ponnistuksista huolimatta monet mm. maankäytön ja ympäristön riidat odottavat ratkaisua kohtuuttomasti. Tällä on vaikutuksia työllisyyteen, jopa kansantalouteen. Samoin tarvitaan enemmän välittömyyttä, hallinto-oikeuksille kasvoja ja yhteistyökumppaneita, asianajajien kiinnostusta tämän alan suuriin juttuihin.
5. Oikeushallinto on viime aikoina kiitettävästi tavoitellut uutta linjakkuutta, kuten julkaisemalla strategian vuosiksi 2003 - 2012. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa haluamme olla tässä työssä mahdollisimman rakentavasti mukana.
Lähiaikoina on valmistumassa kymmeniä lakeja koskeva uudistuspaketti yhdistäen menettelyn ja muutoksenhaun purosia suuremmaksi virraksi hallintolainkäytön virtaviivaistamiseksi. Käsittelemme uudistusehdotusta vielä tänään.
6. Oikeushallinnon kehitykseen liitän vielä näkemyksen, että monissa linjauksissa on nyt yksimielisyys niin korkeimpien oikeuksien kesken kuin laajemminkin. Tältä pohjalta on entistä paremmat edellytykset vahvistaa yhteistyötä oikeushallinnossa, ajautumatta uudentyyppisiin oikeushallitusratkaisuihin, jotka eivät muuallakaan näytä toimivan ja jotka eivät istu suomalaiseen valtiosääntöperinteeseen.
7. Hallinnon toimivuus on ydinkysymyksiä oikeusvaltion arkipäivässä. Nykyajan säännellyssä hyvinvoinnissa "viranomainen on kohta lähin omainen" - sanotaan. Tulosohjaus on kääntänyt hallinnon kehitystä järjestelmäkeskeiselle uralle.
On jotenkin paradoksaalista, että maassa, jossa on 100.000 järjestöä ja tihein yhdistysverkosto, kansalaisjärjestöjen osallistuminen ja ihmisten vaikuttaminen yli legalistisesti säädetyn kuulemismenettelyn on vähäistä. Lähivuosina tarvittaisiin kelpo askelia kuulemisesta kuuntelemiseen. Vuorovaikutus on kansalaispääomaa.
8. Järjestelmäkeskeiset mallit hiipivät helposti myös lähiaikojen väistämättömään kuntauudistukseen. Jos sitä - onhan meillä n. 80 alle 2000 asukkaan kuntaa - katsotaan vain valtion ja kuntien suhteena, hukataan helposti kuntalaisten itsehallinnon idea. Asioita pitäisi pohdiskella kuntalaisten kannalta kuin kolmidraamaa kunta - valtio - kuntalaiset. Näin löytyisi uusia rakenneratkaisuja palvelujen turvaamiseksi myös syrjäseuduilla.
9. Euroopan unionin rakenteen kehittely tulevaisuuskonventissa tietysti sivuutetaan kansallisilla päivillä. On silti tarpeen kantaa huolta siitä, miten laki ja oikeus näissä laajemmissa yhteyksissä kehittyvät. Jos tavoitellaan johdonmukaisuutta kansallisen ja unionin päätöksentekotasojen välillä, läheisyysperiaatteen (subsidiariteetin) kehittely kynnykseksi EU:n sotkeutumiselle paikallisesti hoidettaviin asioihin on avainasemassa.
Tämä keskustelu on jäänyt instituutiopohdiskelujen varjoon. Tässä uskon olevan uuden perussopimuksen tai perustuslain todellisen solmun. Sen avaaminen luo pohjaa eurooppalaisten Euroopalle.
–----------------------
Matkojenkin päästä tänne kokoontuneina on hyvä virittäytyä tutulla sananparrella "matkailu avartaa". Finlandia-palkittu Kari Hotakainen on kääntänyt tutun lauseen uuteen muotoon: "matkailu hämärtää - ellei tunne omaa identiteettiänsä". Samaa koskee oikeusalan päiviä, ellei mukana ole oikeudentuntoa.
Hyvät asianajajapäivien osanottajat!
Te teette työtä oikeusturvan etulinjassa. Katsokaa hämärien uudistusten yli. Älkää antako periksi. Lämmin tervehdys Teille korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
|
