2.9.2008 Korkein hallinto-oikeus 90 vuotta
Herra Eduskunnan puhemies
Arvoisa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti
Mina damer och herrar
Ladies and gentlemen
Tänään on kulunut 90 vuotta korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan aloittamisesta. Vuosikymmenten aikana korkein hallinto-oikeus on ratkaissut pyörein luvuin puoli miljoonaa asiaa, pienetkin niistä asianosaisille tärkeitä. Tämän päivän oikeusongelmia tuovat verotuksen harmonisointi, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, hallinnon rakennemuutos, ympäristöluvat ja kaavoitus, kilpailuasiat ja Euroopan integraatio. Ratkaisuista piirtyy kuva suomalaisen oikeusvaltion todellisuudesta.
Juhlapuheisiin kuuluvat oikeuden visiot, näkymät menneeseen ja tulevaan. On merkittävää saada valtiovallan tervehdys lainsäädäntövallan ytimestä, eduskunnan puhemies Sauli Niinistön tuomana. Oikeuden kansainvälistymistä osoittaa puolestaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentin Vassilios Skouriksen juhlapuhe. Oikeuden linjanvedoissa ovat nämä tahot tärkeimmät yhteytemme.
Oikeuden monikerroksisuus ja toiminnallinen kokonaisuus peilautuu siinä, että juhlassa ovat mukana keskeiset eduskunnan, hallitusvallan, tuomioistuinlaitoksen, itsehallintoelinten, puolustusvoimien, kirkon, yliopiston ja median edustajat. Erityisen mieluisaa on Ruotsin Regeringsrättenin ja Eurooppa-tason ylimpien tuomareiden läsnäolo. Oman väen joukossa on presidentti Aarne Nuorvala, jonka ikävuodet yltävät korkeimman hallinto-oikeuden edeltäjän senaatin talousosaston aikaan ja johtavat kiittämään edellisten sukupolvien työtä.
Toivotan Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi korkeimman hallinto-oikeuden 90-vuotisjuhlaan.
Arvoisa juhlayleisö,
Suomalaisen oikeusvaltion juuret ulottuvat kauaksi katkeamattomaan lainalaisuusperiaatteeseen. Korkeimman hallinto-oikeuden perustaminen oli Suomen itsenäisyyden alun luonnollisia uudistuksia.
Tunnetut ovat presidentti K.J. Ståhlbergin sanat tuomioistuimen ensimmäisenä toimintavuonna: "Ylin hallintolainkäyttö on tärkeä tekijä niiden tekijäin joukossa, joilla Suomesta on luotava sisältäpäinkin luja itsenäinen oikeusvaltio. Tietoisuus tästä on kohottanut tehtäväämme ja tehnyt sen meille arvokkaaksi".
Nykyajan oikeusvaltio ei tarkoita vain muodollista lakisidonnaisuuden periaatetta vaan koko yhteiskunnan kehityksen suuntaa.
Även i den nutida världen, som präglas av globaliseringen, hämtar rätten sin styrka i sin värdegrund och en upplevelse av att rätten är något som tillhör oss alla. Rättsskyddet är därför något som måste bedömas ur människors och inte ur institutioners synvinkel. Tanken att medborgarna skall få rättsskydd har varit det rättesnöre som präglat högsta förvaltningsdomstolens verksamhet. Detta rättesnöre har prövats när omvärlden och dess lagar har förändrats.
Korkeimman hallinto-oikeuden toimintaympäristö on alkuajoista muuttunut ja toimiala laajentunut, mutta perustehtävä on pysynyt vakaana. Siihen liitettiin alusta alkaen myös esitysten ja lausuntojen antaminen sekä alemmanasteisen hallintolainkäytön valvonta. Siten ylimmän tuomioistuimen oikeusturvatehtävä ulottuu yli yksittäisten valitusasioiden ratkaisemisen. Näköalapaikalta on vastuu järjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä.
Kun arvioimme Suomen oikeusvaltiokehitystä, on muistettava myös vuoden 1950 hallintovalituslaki. Se oli suuri askel, jonka jälkeen valitusoikeus on ollut periaatteessa yleinen ja sitä on voitu rajoittaa vain erityissäännöksin. Lähihistoriaa tarkastellen ihmisoikeusvelvoitteiden vaatimukset voitiin täyttää ilman muutoksenhakujärjestelmään liittyviä ongelmia. Hallintolainkäytön perusteet olivat valmiina vastaanottamaan uudemman ajattelun, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin fair trial -vaatimuksia.
Muutoksenhakuoikeuden todellisuus kuuluu edelleen kansalaiskeskeisen oikeusvaltioajattelun ytimeen. Vuoden 1996 hallintolainkäyttölaki on vahva saareke prosessilakien joukossa. Se jatkaa oikeusturvaperinnettä ja korostaa myös valitusviranomaisten vastuuta asioiden selvittämisessä. Juttuja ei saa ratkaista puutteellisen selvityksen pohjalta. Tuomioistuinratkaisujen on vastattava todellisuutta. Oikeudenkäyntikulut on pidettävä kohtuullisina. Rahasta ei saa tulla kynnystä päästä oikeuteen. Eurooppa-oikeuden periaate "access to court" kaipaa rinnalleen ilmaisun "access to justice" eli vaatimuksen todellisen oikeuden saatavuudesta.
Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu tulosvastuu, pulmien joutuisa ja selkeä ratkaiseminen. Olennaista on päätösten vakuuttava perusteleminen. Se on usein ollut juhlamuistioiden aiheena. Perustelut sisältävät nykyisin entistä enemmän Eurooppa-oikeuden lähteiden ja laintulkinnan selvittelyä. Monimutkaisten asioiden ymmärtäminen kohtaa julkisuudessa joskus vaikeuksia. Avoin viestintä ja valmius kohdata kritiikkiä ovat myös kansanvaltaisen oikeusvaltion perusasioita. Käytännössä on tarpeen lisätä suullisia käsittelyjä, ei vain suurissa ympäristöasioissa vaan myös henkilöä koskevissa asioissa. Hallintolainkäyttö, oikeusvaltion arki, tulee näin lähemmäksi.
Menettelyn rinnalla on voitu vahvistaa tuomioistuinrakennetta perustamalla ensin lääninoikeudet vuonna 1955 ja lopulta 1999 alueelliset hallinto-oikeudet, joiden asema on ankkuroitu perustuslakiin. Vuosikymmenten tavoite, kaksiasteinen yleisten hallintotuomioistuinten järjestelmä on toteutunut. Erityisiä hallintotuomioistuimia ovat nyt markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Hallintotuomioistuinten toimiala on Suomessa laajempi kuin muissa maissa. Kiistely tuomioistuinlohkoista ja rakenneuudistuksista on rauhoittunut. Hallintotuomioistuinjärjestelmämme on vahvempi kuin koskaan ja esikuva monien maiden uudistuksissa.
Under de senaste åren har förvaltningsdomstolarna intensifierat sitt samarbete, vilket även har kommit till uttryck i gemensamma verksamhetsberättelser. Särskilt viktigt har det samarbete varit som har syftat till att förbättra kvaliteten i rättskipningen och göra den snabbare. Vidare finns det fortfarande behov att minska de regionala skillnaderna och göra ärendenas handläggning mera strömlinjeformad. Innan rättsskydd kan meddelas i realtid återstår ännu mycket arbete. Jag vill framföra ett tack till förvaltningsdomstolarna för detta samarbete. - Hallintotuomareiden kohonnut itsetunto antaa hyvät lähtökohdat rakentaa hallintolainkäyttöä tulosvastuullisena kokonaisuutena.
Onko oikeusvaltiokehitys siis vakaa ja vailla ongelmia? Miten valtiosääntömme perusarvot, niistä etusijalla oikeudenmukaisuuden edistäminen ja julkisen vallan velvoite turvata perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen kestävät yhteiskunnan muutoksessa?
Entistä tärkeämpää on arvioida oikeuden kehitystä ihmisten, ei instituutioiden kannalta. Vanhan sananlaskun sanoin: "Missä valta on oikeassa, oikeus ei ole valtaa". Ilman asioiden kyseenalaistamista ja aitoa muutoksenhakuoikeutta julkisella vallalla ei ole kestävää legitimiteettiä. Valitusjärjestelmän kehittämisessä on muistettava oikeusturva perusoikeutena eikä tuomioistuinten työtilanteen sääntelynä.
Viime vuosina on hallinnon sektoreilla tavoiteltu joutuisuutta ja säästöjä rajaamalla valitusoikeutta. Samalla lisääntyy riski menettää uusien lakien soveltamisessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Vakaa kantani on, että valituslupajärjestelmää ei voida korkeimmassa hallinto-oikeudessa ottaa käyttöön korkeimman oikeuden tapaan yleisesti. Taloudelliset syyt eivät riitä perusteeksi valitusoikeuden rajaamiselle. Taustalla ovatkin usein muut intressit. Kansalaiskeskeistä oikeusturvaperinnettä on varjeltava lyhytnäköisiltä uudistuksilta. Oikeusvaltio ei saa liukua hallintovaltioksi.
Lainalaisuus, tärkein oikeusvaltioperiaate edellyttää, että viranomaispäätösten oikeellisuus voidaan ilman kevyin perustein aseteltavia rajoituksia saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Valituslupajärjestelmä on mahdollinen taloudellisesti tai muutoin vähäisissä asioissa, joissa käytäntö alemmissa asteissa on vakiintunut ja joissa rajoituksista ei ole haittaa oikeusturvalle. Asemakaavat, jotka nyt ovat pinnalla, eivät ole tällaisia asioita. Toivoisin malttia maankäyttökeskusteluun. Elinympäristöä koskevat ratkaisut ovat kauskantoisia.
Korkein hallinto-oikeus toimii nykyisin tavallaan kahdessa roolissa: ohjaa ennakkopäätöksillä monisyistä julkisoikeuden kenttää ja toisaalta oikeusturvan ylimpänä asteena ratkaisee yksittäisiä asioita. Päätökset vaikuttavat eri tasoilla koko yhteiskunnan kehitykseen.
Oikeusvaltion kokonaisuus heijastuu perustuslain oikeusturvasäännöksessäkin, jossa on yhdistetty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet. Hallintolainkäytön ja hallinnon suhdetta ja mittakaavaa voidaan kuvata pyramidin tavoin siten, että hallinnon perustasossa tehdään vuosittain miljoonia hallintopäätöksiä muun muassa verotuksen, sosiaaliturvan, elinkeinojen, ympäristön ja kunnallishallinnon aloilla. Väliasteen hallintotuomioistuimissa on ratkaistavana vuodessa 30 000 asiaa ja ylimmässä asteessa 4 000 asiaa.
Tämä toimintapyramidi antaa oivallisen lähtökohdan avata näkökulmaa julkisten palvelujen ja oikeusturvan kehittämiseen yli hallinnon kehysten ja sektorirajojen. Korkein hallinto-oikeus on aloittanut valtiovarainministeriön, Tilastokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa tutkimuksen hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisista yhteyksistä sekä hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkityksestä tuottavuudelle.
Otannalla eri asiaryhmistä ja tilastoaineistoa yhdistämällä saadaan kuva julkishallinnon toimivuudesta. Uskon tutkimustulosten palvelevan hyvän hallinnon ja tuottavuuden kehittämistä sekä paremman sääntelyn toimintaohjelmaa. Siinä on palautetta lainvalmisteluun. Yleisellä tasolla tutkimus osoittaa toimivan oikeuden merkitystä maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Toivottavasti tästä avautuu ikkuna oikeuden todellisuuteen, mikä edistää investointeja myös tuomioistuinlaitokseen ja oikeuden tulevaisuuteen.
Valtion talousarvio, josta oikeusministeriön hallinnonala on vajaat kaksi prosenttia ja hallintotuomioistuinten osuus yhteensäkin vain yksi promille, on liian ahdas näkökulma kansantalouteen eikä sovi juhlapuheisiin. Silti kiinteistöjen hoitoon on määrärahoja, mutta ei koulutukseen, katselmuksiin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Arkeen palattaessa on tarpeen avata todellinen keskustelu siitä, mikä on suomalaisen oikeusvaltion tulevaisuus.
World Economic Forum on arvioinut eri maiden kilpailukykyä ja asettanut vuodelta 2007 Suomen instituutioiden toiminnassa ensimmäiselle ja kokonaiskilpailukyvyssä kuudennelle sijalle. Vaikka arvio on vain suuntaa antava, se osoittaa oikeuden vielä luoneen hyvinvoinnin perustaa. Oikeuden, demokratian, talouden ja hyvinvoinnin riippuvuutta voidaan osoittaa tarkemmillakin indikaattoreilla. Tässä Suomella on kilpailuvaltti, jota ei vielä kotimaassa ymmärretä.
Ladies and gentlemen,
One of today´s keywords is globalisation. Within the context of legal development it is nowadays hard to pinpoint where national impact ends and international begins. Human rights treaties are part of the Finnish national legal order. Also, EC law has direct effect, and it takes precedence over national law in conflict situations. The importance of EC law has become marked in administrative courts. The reason is that it mostly consists of rules and regulations concerning the administration or that are implemented by national administrations.
EC law is mainly based on administrative law principles. In addition, the European Court of Justice basically is an administrative court. There are close bonds and regular cooperation between the administrative courts of the EU Member States. The uniform application of Community law is an integral part of legal certainty as well as of the construction of a Europe of Europeans.
Arvion mukaan korkeimman hallinto-oikeuden viime vuosina ratkaisemista asioista kolmanneksessa on ollut kysymys samalla EY-oikeuden vaatimuksista, jotka ovat rinnan sovellettavina kansallisen lainsäädännön kanssa. Suomalainen tuomari, etenkin hallintotuomari, on Eurooppa-tuomari. Ennakkoratkaisupyynnöistä EY:n tuomioistuimelta valtaosa on hallintotuomioistuimista. Euroopan oikeusperinteen vaaliminen on yhteinen asiamme.
Miten sitten vahvistaa oikeuden merkitystä maailmanlaajuisesti? Taloustieteilijät ovat viime vuosina osoittaneet kilpailukyvyn riippuvan paljolti oikeusvaltiokehityksestä. Maailmanpankin selvityksissä on arvioitu, että hyvinvoinnista vain pieni osa tulee luonnonvaroista, vähän suurempi tuotteista ja valtaosa käsin koskemattomasta pääomasta. Avainasemassa on oikeusvaltion toimivuus. Tältä pohjalta kasvaa luottamuspääoma, yhteiskunnan tärkein voimavara.
Arvoisa juhlayleisö,
Tahdon tervehdyssanoissani vakuuttaa, että oikeusturva ja toimiva oikeusvaltio ei tarkoita vain muodollista lakisidonnaisuutta vaan vahvistaa yhteiskunnan kehityksen suuntaa sekä talouskehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin perustaa. Oikeudenkäytön toimivuus ja erityisesti hallintotuomioistuinten vastuualue ovat avainasemassa.
Oikeuden vahvuus kasvaa pohjimmiltaan yhteisistä arvoista ja vuorovaikutukseen perustuvista, ymmärrettävistä ratkaisuista. Tälle pohjalle on mahdollista rakentaa parempaa sääntelyä, lainsäädäntöä ja osallistuvaa, palvelualtista hallintoa. Kansalaiskeskeiseen ajatteluun kuuluu olennaisena osana oikeus hakea muutosta viranomaisten päätöksiin, asioiden kyseenalaistaminen.
Korkein hallinto-oikeus julkaisee tänä päivänä juhlakirjan, joka sisältää muistikuvia "vanhoista hyvistä ajoista" ja vuosikymmenten uudistuksista sekä kirjoituksia arkisesta työstä keskeisissä asiaryhmissä. Näistä lähtökohdista katsotaan myös eteenpäin, minkälaisessa toimintaympäristössä hallintolainkäyttöä tulevina vuosina harjoitetaan. Erityisen arvokkaita ovat artikkelit muista maista ja tuomioistuimista. Kansainväliset yhteydet avartavat näkemystä ja antavat valmiuksia kohdata muutosta.
Toivon Teille kaikille jaettavan kirjan vahvistavan kuvaa hallintolainkäytöstä, oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja oikeusvaltiokehityksestä. Esitän kiitokset kirjoittajille ja toimituskunnalle.
Tuomioistuimet ovat henkilöyhteisöjä. Tänä aamuna henkilökunnan tilaisuudessa on yksissä tuumin päätetty työvaiheiden, arkirutiinien ja saumattoman yhteistyön kehittämisen seuraavista askelista. Esitän kiitokseni KHO-laisille kansalliskirjailijamme A. Kiven sanoin "lähtekäämme, ilman siekailustakaan enää" siis täysissä voimissa ja viivyttelemättä seuraavalle kymmenvuotistaipaleelle.
Toivotan Teidät arvoisat vieraat ja oman väen tervetulleiksi viettämään 90-vuotisjuhlaa.
|
