Suomeksi - På svenska - In English - Other languages

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus

Etusivu » Ajankohtaista » Tiedotteet » 2016 » KHO:n vuosikirjapäätökset, jotka koskevat kansainvälisen suojelun myöntämistä Bagdadista kotoisin oleville henkilöille

KHO:n vuosikirjapäätökset, jotka koskevat kansainvälisen suojelun myöntämistä Bagdadista kotoisin oleville henkilöille

Julkaistu 30.11.2016

Korkein hallinto-oikeus on tänään antanut kaksi vuosikirjapäätöstä, jotka koskevat kansainvälisen suojelun myöntämistä Irakin Bagdadista kotoisin oleville henkilöille.

Molemmissa päätöksissään korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei muutoksenhakijoille ollut myönnettävä turvapaikkaa suhteessa Irakiin. Toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan osalta korkein hallinto-oikeus totesi, että mielivaltaisen väkivallan astetta Bagdadissa oli arvioitava alueen paikallisväestön olosuhteiden kannalta. Vaikka turvallisuustilanne Bagdadissa oli viimeisten maatietoraporttien perusteella heikentynyt, mielivaltaisen väkivallan ei sellaisenaan ollut katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle sellaista vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä pelkästään sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Bagdadin kaupungista. Toissijaisen suojelun myöntämisen edellytyksiä harkittaessa oli kuitenkin otettava tapauskohtaisesti huomioon myös hakijan henkilökohtaiset olosuhteet.

Ensimmäisessä tapauksessa (KHO 2016:194) korkein hallinto-oikeus katsoi Bagdadin turvallisuustilanteesta ja muutoksenhakijan henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen perusteella, että asiassa oli esitetty merkittäviä perusteita uskoa hänen olevan todellisessa vaarassa joutua Bagdadiin palautettuna kärsimään mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Näin ollen korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset siltä osin kuin muutoksenhakijalle ei ollut myönnetty oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle oleskeluluvan myöntämiseksi.

Toisessa tapauksessa (KHO 2016:193) muutoksenhakijan ei katsottu olevan todellisessa vaarassa joutua Bagdadiin palautettuna kärsimään mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa, kun otettiin huomioon Bagdadin turvallisuustilanteesta ja muutoksenhakijan henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saatu selvitys. Koska Maahanmuuttovirasto oli katsonut, että muutoksenhakija olisi Bagdadin turvallisuustilanteen perusteella humanitaarisen suojelun tarpeessa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kyse lisäksi siitä, voitiinko hänen edellyttää turvautuvan sisäiseen pakoon Etelä-Irakiin kansainväliseen suojeluun turvautumisen sijaan. Korkein hallinto-oikeus otti huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä turvallisesta ja laillisesta matkustamisesta ja pääsystä Etelä-Irakiin esitetyn, Irakin eteläosan läänien yleistä turvallisuustilannetta koskevan maatietouden sekä muutoksenhakijan henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen. Tämän perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakijan oli voitu edellyttää turvautuvan sisäiseen pakoon Etelä-Irakiin. Korkein hallinto-oikeus pysytti Helsingin hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset, joilla muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskeva hakemus oli hylätty ja hänet oli päätetty käännyttää Irakiin.

Vuosikirjapäätökset:

KHO 2016:194 ja KHO 2016:193

Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(at)oikeus.fi

Sivun alkuun |