29.5.2013/1846

A oli hakenut poliisilaitokselta lupaa viiden eri aseen hankkimiseen ja hallussapitoon. A oli muuttanut 2.8.2009 Suomesta Ruotsiin, eikä hänellä ollut kotikuntaa Suomessa. A oli kertonut käyvänsä Suomessa vuosittain lomalla noin 4–5 kertaa. Aseita oli tarkoitus säilyttää Suomessa A:n vanhempien luona olevassa asekaapissa.

Poliisilaitos oli toimivaltansa puuttumisen perusteella jättänyt tutkimatta A:n hakemuksen ampuma-aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon, koska A:lla ei ollut kotikuntaa Suomessa, ja että A:n ulkomailla olevasta kotikunnasta johtuen asioiden siir³tämiseen Suomessa toimivaltaiselle viranomaiselle ei ollut hallintolain 21 §:n mukaisen toimivaltaisen viranomaisen puuttumisesta johtuen myöskään edellytyksiä.

Hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut poliisilaitoksen päätökset ja palauttanut asiat poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi, koska poliisilaitos ei ole voinut jättää hakemuksia toimivaltaansa kuulumattomina tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus myönsi Poliisihallitukselle valitusluvan, hylkäsi valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.
Ampuma-aseita oli tarkoitus käyttää ja säilyttää Suomessa eikä niitä ollut tarkoitus siirtää Ruotsiin. Näin ollen asiassa sovellettiin hankkimisluvan osalta ampuma-aselain 42 §:n ja hallussapitoluvan osalta 52 §:n säännöksiä. Asiassa ei siten sovelleta ulkomailla asuvalle ja ulkomaille siirrettäviä ampuma-aseita koskevien 47 ja 48 §:ien säännöksiä.
A oli esittänyt poliisilaitokselle ampuma-aselain 42 §:n 2 momentissa tarkoitetun asuinmaansa viranomaisen suostumuksen hakemuksissa tarkoitettujen ampuma-aseiden hankkimiseen, sekä kirjallisen selvityksen aikomuksestaan pitää hallussaan ampuma-aseita Suomessa. A oli myös esittänyt riittävän selvityksen oleskelustaan Suomessa. A:n oli esittämänsä selvityksen perusteella katsottava oleskelevan Suomessa ampuma-aselain 42 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Ampuma-aselain 52 §:n mukaan aseen hallussapitoon koskevan luvan käsittelee hakijan kotipaikan poliisilaitos. Vaikka 52 § eroaa toimivaltaisen viranomaisen osalta 42 §:n 2 momentin sanamuodosta, on asiassa perusteltua tulkita 52 §:ää yhdenmukaisesti 42 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että toimivaltainen poliisilaitos on sama sekä hankkimisluvan että hallussapitoluvan osalta.

Ampuma-aselaki 42 § 1 ja 2 momentti sekä 52 §

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Sakari Vanhala, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Leo Kaasinen.