30.10.2013/3433

Maaseutuelinkeinoviran³omainen oli 9.11.2010 tehnyt tukivuoden 2010 luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallista lisäosaa koskevan päätöksen, joka ei nyt ollut korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutoksenhaun kohteena.

X:n tilalle oli 19.– 20.10.2010 tehty peltoalaperusteisten tukien valvonta.

Maaseutuelinkeinoviranomainen oli 24.3.2011 tehnyt valvonnan perusteella tukivuoden 2010 LFA:n kansallista lisäosaa koskevan takaisinperintäpäätöksen.

Maaseutuelinkeinoviranomainen oli 16.6.2011 tehnyt valvonnan perusteella uuden tukipäätöksen vuoden 2010 LFA:n kansallisesta lisäosasta, joka nyt oli muutoksenhaun kohteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mainitun uuden tukipäätöksen mukaan kyseinen vuoden 2010 tukipäätös oli tehty valvonnassa tehtyjen pinta-alahavaintojen perusteella.

Molemmista vuoden 2010 lisäosaa koskevista tukipäätöksistä ilmenevä hakunumero ja hakupäivämäärä olivat samat. Näin ollen uusi tukipäätös tarkemmin asiakirjoista ilmenevin tavoin koski samaa asiaa kuin maaseutuelinkeinoviranomaisen LFA:n kansallista lisäosaa koskenut päätös 9.11.2010. Tämä ei kuitenkaan ilmennyt uudesta päätöksestä. Uudesta päätöksestä ilmeni, että se oli tehty valvonnan perusteella, ja että valvonnassa pinta-ala oli todettu pienemmäksi kuin hakemuksessa oli ilmoitettu.

Nyt muutoksenhaun kohteena oleva uusi tukipäätös oli oikeudelliselta luonteeltaan ainoastaan X:n tilalle tehdyn valvonnan lopputuloksen ja sitä seuranneen LFA:n kansallisen lisäosan takaisin³perintää koskevan päätöksenteon loppu³tuloksen toteava päätös, eikä uudella tukipäätöksellä siten ollut itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Asia oli X:n oikeusaseman kannalta merkittävällä tavalla tullut ratkaistuksi jo tukipäätöksellä 9.11.2010 ja tuen takaisinperintää koskevalla maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksellä 24.3.2011. Viimeksi mainittua päätöstä ei ollut X:n muutoksenhausta muutettu.

Tällainen maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksentekomenettely aiheuttaa epäselvyyttä erityisesti silloin, kun uusi tukipäätös tehdään vasta takaisinperintäpäätöksen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että samaa tukivuotta koskevassa uudessa tukipäätöksessä, jos sen tekeminen ylipäänsä on tarpeellinen, tulee selvästi perusteluissa tuoda esille, milloin samaa hakemusta koskeva aikaisempi päätös ja mahdollinen takaisinperintäpäätös on tehty ja mitä uusi tukipäätös tuen hakijan kannalta merkitsee. Kun otettiin huomioon, että aikaisempi tukipäätös, toisin kuin uusi tukipäätös, ei ollut perustunut valvontaan, uudesta tukipäätöksestä tehty X:n valitus kuitenkin hylättiin.

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (1559/2001) 5 § sellaisena kuin se oli ennen muutosta 195/2013, 10 a § (1446/2006) 2 ja 3 momentti

Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä (1336/1992) 7 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Eila Rother, Timo Viherkenttä, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Mia Ekman (eriävä mielipide).