26.5.2016/2374

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli oleskeluluvan hakijan A:n valituksesta ratkaistava, oliko hallinto-oikeus voinut alaikäisen perheenkokoajan B:n valituksen johdosta kumota Maahanmuuttoviraston päätöksen, jolla hänen isälleen A:lle oli myönnetty perhesideperusteinen oleskelulupa.

Maahanmuuttoviraston päätöksen liitteenä oli ollut valitusosoitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Maahanmuuttoviraston päätöksen tekohetkellä Suomessa olleet alaikäinen perheenkokoaja ja hänen huoltajansa olivat asuneet Vaasan hallinto-oikeuden tuomiopiirissä ja oleskeluluvan hakija oli asunut ulkomailla. Vaasan hallinto-oikeus oli siten virheellisestä valitusosoituksesta huolimatta ulkomaalaislain 192 §:n 2 momentin nojalla ollut toimivaltainen hallinto-oikeus käsittelemään valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Perhesideperusteista oleskelulupaa koskevalla asialla oli välitön vaikutus perheenjäsenten mahdollisuuteen viettää yhteistä perhe-elämää Suomessa. Perheenkokoajalla tai alaikäisen perheenkokoajan puolesta puhevaltaa asiassa käyttävällä huoltajalla oli katsottava olleen valitusoikeus myös päätöksestä, jolla perheenkokoajan perheenjäsenelle oli myönnetty oleskelulupa perheenkokoajaan olevan perhesiteen perusteella. Tätä puolsivat myös yleiset oikeusturvaan liittyvät näkökohdat. Maahanmuuttoviraston päätös koski Suomessa olevan perheenkokoajan etua ja oikeutta hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen hallinto-oikeuden oli tullut tutkia B:n valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Ulkomaalaislaki 62 §, 190 § 1 momentti ja 192 § 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 6 § 1 momentti, 14 § 1 ja 2 momentti ja 17 §

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Janne Aer ja Petri Helander. Asian esittelijä Suvi Leskinen.