30.8.2018/3992

Iranilainen kurdi oli hakenut uudelleen kansainvälistä suojelua vedoten Suomessa ja kotimaassaan harjoittamaansa poliittiseen toimintaan sekä X-puolueen kannattamiseen. Hän oli hakemusta jättäessään kertonut, että hänen tilanteensa oli saanut laajalti julkisuutta.

Maahanmuuttovirasto oli jättänyt valittajan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta ulkomaalaislain 102 §:ssä tarkoitettuna uusintahakemuksena, koska hakemus ei Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan ollut sisältänyt uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle. Hallinto-oikeus oli katsonut, että Maahanmuuttovirasto oli voinut jättää valittajan turvapaikkaa koskevan hakemuksen tutkimatta.

Asiassa oli arvioitava, oliko Maahanmuuttovirasto voinut katsoa uusintahakemusta koskevan alustavan tutkinnan perusteella, etteivät valittajan turvapaikkahakemuksensa tueksi esittämät poliittista toimintaa ja sen näkyvyyttä koskevat seikat olleet lisänneet merkittävästi sen todennäköisyyttä, että valittajaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Kysymys oli siten siitä, olisiko valittajan kansainvälisen suojelun tarve tullut tutkia uudelleen.

Iranilaisten kurdiaktivistien kohtelua koskevan maatiedon valossa ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että valittajan esittämä poliittinen toiminta voisi saattaa hänet vaaraan hänen palatessaan kotimaahansa ja hän voisi siten olla kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valittaja oli turvapaikkahakemuksessaan esittänyt sellaisia seikkoja, jotka maatiedon valossa lisäsivät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että häntä tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Tämän vuoksi Maahanmuuttoviraston olisi tullut jatkaa valittajan hakemuksen tutkintaa uudelleenlaaditun menettelydirektiivin 40 artiklan 3 kohdan tarkoittamalla tavalla sen selvittämiseksi, onko valittaja kansainvälisen suojelun tarpeessa, eikä viraston olisi tullut jättää valittajan hakemusta tutkimatta. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut sille esitetty lisäselvitys huomioon ottaen Maahanmuuttoviraston perusteluihin viitaten katsoa, että kyseessä oli ollut uusintahakemus, jonka Maahanmuuttovirasto oli voinut jättää tutkimatta.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Maahanmuuttoviraston oli tutkittava valittajan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ja järjestettävä asiassa uusi turvapaikkapuhuttelu.

Ulkomaalaislaki 87 § 1 momentti, 88 § 1 momentti, 88 b §, 102 § 1 momentti, 103 § 4 kohta ja 147 §

Uudelleenlaadittu menettelydirektiivi (2013/32/EU) 33 artikla 2 kohta d alakohta, 40 artikla 1, 2, 3, 4 ja 5 kohta, 46 artikla 1 kohta a alakohta ja 3 kohta

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Taina Pyysaari, Anne Nenonen, Antti Pekkala ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Juuso Peltonen.