27.11.2018/5590

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko X:n kunnanvaltuuston päätöstä yhteisöllisyyslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valinnasta pidettävä kuntalain tarkoittamalla tavalla lainvastaisena sillä perusteella, että lautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi oli valittu myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kunnan hallintosäännön 10 §:n mukaan lautakunnan jäsenet ja varajäsenet valittiin ensisijaisesti valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta. Suoritetussa vaalissa lautakuntaan oli jäänyt valitsematta sellaisia lautakuntaan valittavaksi esitettyjä henkilöitä, jotka olivat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Hallinto-oikeus oli kumonnut valtuuston päätöksen hallintosäännön mainitun määräyksen vastaisuuden vuoksi lainvastaisena.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kuntalain 31 §:n 1 kohdasta ilmenee, että valtuusto voi päättää kunnan toimielinorganisaation muodostamisesta niin sanottua valiokuntamallia käyttäen, jolloin lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Hallintosäännön 10 §:ssä ei ollut kysymys tällaisesta mallista.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallintosäännön määräystä voitiin hallinto-oikeuden toteamin tavoin pitää sinänsä tulkinnanvaraisena. Määräys ei kuitenkaan edellyttänyt, että lautakuntien jäsenet ja varajäsenet valittaisiin vain valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta. Tähän nähden kunnanvaltuusto ei ollut toiminut hallintosäännön 10 §:n vastaisesti yhteisöllisyyslautakunnan jäsenten ja varajäsenten vaalissa valitessaan toimielimeen myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Koska valtuuston päätös ei ollut lainvastainen, hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja hallinto-oikeudelle tehty valitus hylättiin.

Kuntalaki 14 § 2 momentti ja 31 § 1 momentti 1 kohta

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Timo Räbinä ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Riitta Kreula.