9.10.2019/4536

Vaikeavammaisella A:lla oli alaraajahalvaus, ja hänelle oli myönnetty henkilökohtaista apua useamman vuoden ajan. A:n avun tarve oli tilapäisesti lisääntynyt olkapääleikkauksen seurauksena, ja hän oli hakenut henkilökohtaisen avun lisätunteja leikkauksen jälkeiseen toipumiseen kolmen kuukauden ajalle.

Viranhaltija oli hylännyt A:n hakemuksen henkilökohtaisen avun lisätunneista. A:ta oli sen sijaan ohjeistettu hakemaan kotihoitoa ja kotihoidon tukipalveluita. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto oli hylännyt A:n viranhaltijan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen ja hallinto-oikeus oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä tehdyn valituksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n olkapääleikkauksen seurauksena tilapäisesti lisääntynyttä avun tarvetta ei ollut pidettävä vammaispalvelulain 8 c §:n 3 momentissa tarkoitettuna pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättömänä ja toistuvana avun tarpeena. Lisäksi A:n leikkauksesta toipumiseen tarvitsema lisäapu oli ollut pääosin hoivan ja hoidon luonteista. A:n hakemus henkilökohtaisen avun lisätunneista oli voitu hylätä.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4 § 1 momentti, 8 § 2 momentti ja 8 c §

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Johanna Haapala-Mrena.