3.6.2020/2426

Hallinto-oikeus oli toimittanut suullisen käsittelyn selvittääkseen toisella paikkakunnalla asuvan turvapaikanhakijan uskonnollista vakaumusta ja seksuaalista suuntautumista sekä häneen niiden vuoksi kotimaassaan kohdistuvaa uhkaa. Turvapaikanhakija oli kutsuttu suulliseen käsittelyyn itse tai laillisesti edustettuna.

Jotta suullisen käsittelyn tarkoitus oli voitu saavuttaa, turvapaikanhakijan henkilökohtainen läsnäolo oli ollut välttämätön. Hänellä ei valituksensa mahdollista menestymistä silmällä pitäen ollut myöskään todellisuudessa ollut muuta mahdollisuutta kuin saapua suulliseen käsittelyyn henkilökohtaisesti. Varattomuutensa vuoksi hän ei olisi sinne päässyt, ellei avustaja olisi maksanut hänen matka- ja majoituskulujaan.

Turvapaikanhakijan suulliseen käsittelyyn saapumisesta aiheutuneet matka- ja majoituskulut oli oikeusapulain 4 §:n 3 momentin nojalla korvattava valtion varoista. Hallinto-oikeuden päätöstä muutettiin ja kulut korvattiin ne maksaneelle avustajalle.

Suomen perustuslaki 21 §

Hallintolainkäyttölaki 33 §

Oikeusapulaki 4 § 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Leinonen.