Muu päätös 4078/2013

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja Lappajärven kunnanhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.12.2010 nro 10/0773/3

Asian aikaisempi käsittely

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 29.12.2008 (§ 23) päättänyt, että Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden esi- ja kauppasopimukset hyväksytään ja kuntayhtymän omistamat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeet (A1-, A2-, B-, C-, D1-, D2-, E1-, F-, G- ja W-sarjat) myydään Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään käsittelyratkaisuna hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä kunnanhallituksen vaatimuksen valituskirjelmässä tarkoitettujen asiakirjojen hankkimisesta.

Hallinto-oikeus on siltä osin kuin nyt on kysymys pääasiaratkaisuna

hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen valituksen.

Hallinto-oikeus on hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen ja Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa

korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

Käsittelyratkaisu

Suullisen käsittelyn järjestäminen on asian selvitettyyn tilaan nähden ilmeisen tarpeeton.

Kunnanhallituksen vaatimien asiakirjojen luovuttaminen ei asiakirjoista saatava selvitys ja jäljempänä hallinto-oikeuden perusteluissa lausuttu huomioon ottaen ole tämän valituksen ratkaisemisen kannalta tarpeen.

Pääasiaratkaisu

(---)

Perustelut pykälän 23 osalta

Kuntayhtymä voi itsehallintonsa nojalla harkintansa mukaan päättää omistamiensa osakkeiden luovuttamisesta. Osakekaupan yksityisoikeudellinen luonne huomioiden yhtymävaltuusto on voinut päättää hyväksyä kuntayhtymän sekä Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n kesken sovitut esi- ja kauppasopimukset koskien kuntayhtymän omistamien Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden kauppaa. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan osakkeiden kauppahinta on määräytynyt muun ohessa arvonmäärityksiin erikoistuneen PricewaterhouseCoopers Oy:n laatiman lunastushintalaskeman pohjalta eikä kauppahinnan ole osoitettu olevan valituksessa esitetyin tavoin alihintainen. Osakkeiden kauppahintaan ei tämän vuoksi voida katsoa myöskään sisältyvän Lappajärven kunnanhallituksen valituksessaan tarkoittamaa valtion³tukea. Päättäessään osakkeiden esi- ja kauppasopimusten ja osakkeiden myynnistä kuntayhtymän yhtymävaltuusto ei ole käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Yhtymävaltuuston päätös ei siten mene sen toimivaltaa ulommaksi eikä ole muutoinkaan valituksessa esitetyistä syistä lainvastainen. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksen täytäntöönpano on edelleen kielletty kunnes yhtymävaltuuston päätöksestä tehty valitus on lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiassa toisin määrätään.

(---)

Oikeudenkäyntikulut

Yhtymävaltuuston päätös on pykälän 15 osalta valituksen johdosta kumottu, kun taas valitus on pykälässä 23 tehdyn päätöksen osalta hylätty. Kun näin ollen otetaan huomioon asiassa annetut ratkaisut, ei ole kohtuutonta, että osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Kuntalaki 90 § ja 98 §

Hallintolainkäyttölaki 38 § 1 momentti, 42 § ja 74 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lappajärven kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että valituksenalainen hallinto-oikeuden päätös osakkeiden kauppaa koskevalta osalta ja tätä koskeva Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätös 29.12.2008 § 23 lainvastaisina kumotaan.

Lisäksi kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että jos vaatimuksiin ei voida ilman suullisen käsittelyn toimittamista suostua, asia tulee joko palauttaa hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi ja suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja todistajien Pasi Valorannan ja RV:n kuulemiseksi tai asian käsittelyn viivästyksen välttämiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tulee itse toimittaa asiassa suullinen käsittely.

Kunnanhallitus on vaatinut, että kuntayhtymä hallintolainkäyttölain 42 §:n nojalla velvoitetaan luovuttamaan sähkön markkinahinnan ja sähkön myyntihinnan eron selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat, jotka kuntayhtymällä on hallussaan tai jotka kuntayhtymällä on oikeus saada EPV Energia Oy:ltä (aiemmin Etelä-Pohjanmaan Voima Oy) yhtiön osakkaana. Toissijaisesti kunnanhallitus on vaatinut, että EPV Energia Oy velvoitetaan luovuttamaan tarpeelliset tiedot laskelmien tekemiseksi.

Kunnanhallitus on vielä vaatinut, että Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan Lappajärven kunnanhallituksen oikeudenkäyntikulut tässä asiassa korkoineen.

Kunnanhallitus on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeudella ei ole ollut aihetta vahvistaa osakekaupan pätevyyttä, koska kuntayhtymä on nimenomaisesti hallinto-oikeudelle ilmoittanut kysymyksessä olevan kaupan raukeamisesta. Kun hallinto-oikeus on kuitenkin ratkaissut asian, on valittajalle syntynyt oikeudellinen intressi saada päätös kumotuksi. Periaatteessa kuntayhtymä voi hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi toteuttaa kysymyksessä olevan kaupan peruuttamalla aikaisemmat päätöksensä siitä, ettei kauppaa tehdä.

Osakkeiden käypä arvo on vähintään kaksinkertainen verrattuna kauppahintaan. Kun osakkeiden kauppa johtaisi kuntayhtymän purkamiseen, ei osakkeiden myymistä lunastushinnalla enintään puoleen käyvästä hinnasta voida pitää hyväksyttävänä. Valitukselle säädetyn määräajan jälkeen on paljastunut, että EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke ei ole osakkaiden tekemän osakassopimuksen vuoksi voimassa silloin, kun kauppa tehdään yhtiön osakkaiden välillä.

Kunnanhallitus ei ole tiennyt salaisesta osakassopimuksesta siinä vaiheessa, kun valitus on tehty hallinto-oikeuteen. Salaisen osakassopimuksen paljastuminen on johtanut siihen, että kuntayhtymä on ilmoittanut, ettei se solmi nyt kysymyksessä olevaa kauppaa.

Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on tämän jälkeen 11.11.2009 (§ 28) päättänyt osakkeiden myynnistä käyvästä hinnasta eli 5,6 miljoonalla eurolla. Sitä, miksi lopulliseksi kauppahinnaksi muodostui 2,8 miljoonaa euroa, perusteltiin yhtymähallituksen pöytäkirjassa 4/09 § 29 seuraavasti: "Neuvottelussa päädyttiin jakamaan osakkeille lasketusta tuottoarvosta puolet sekä myyjälle että ostajalle. Osakkeiden käypä arvo on täten noin 2,8 miljoonaa euroa."

Perustelutapa on kestämätön. Julkisyhteisö ei saa lahjoittaa yksityisille tahoille vähäisempiäkään summia. Yhtymähallituksen 11.11.2009 tekemä päätös sellaisenaan yksiselitteisesti osoittaa, ettei yhtymävaltuusto ole sidottu kaupassa lunastushintaan, vaan voi lähtökohtaisesti myydä osakkeet käyvästä hinnasta.

Yhtymävaltuuston edellä mainittua päätöstä koskevat pöytäkirjat osoit³tavat, että yhtymävaltuusto myöntää kaupan käyvästä hinnasta olevan mahdollinen huolimatta EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeesta. Saman asian voi todistajana vahvistaa Rami Vuola, jota voidaan kuulla salaisen osakassopimuksen sisällöstä. Vaihtoehtoisesti kuntayhtymä tulee velvoittaa luovuttamaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle jäljennös salaisesta osakassopimuksesta.

Jos korkein hallinto-oikeus ei hyväksy valitusta sillä perusteella, että kuntayhtymän purkamiseen johtuvaa kauppaa ei voida tehdä, vaan kuntayhtymä on purettava ja kukin jäsenkunta saa oman osuutensa kuntayhtymästä, päätös on joka tapauksessa lainvastainen sen vuoksi, että päätös on tehty siitä virheellisestä lähtökohdasta, ettei kuntayhtymä voi tehdä kauppaa korkeammasta kuin lunastushintalaskelman mukaisesta kauppahinnasta.

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymähallitus on antanut asiassa selityksen, jossa on vaadittu, että Lappajärven kunnanhallituksen valitus hylätään ja kunnanhallitus velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Selityksessä on lisäksi esitetty muun ohella seuraavaa:

Asian palauttaminen hallinto-oikeuteen suullisen käsittelyn toimittamiseksi on asian selvitettyyn tilaan nähden tarpeetonta. Hallinto-oikeuteen todistajaksi nimetyllä EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja RV:lla on yhtiössä asemansa perusteella tiedossaan Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymää ja asiaan vaikuttavia EPV Energia Oy:n muita osakkaita koskevia liikesalaisuuksia. RV:ta ei käytännössä voida asemastaan johtuen kuulla asiassa henkilötodistajana. Todistajaksi nimetty Energiakolmio Oy:n Pasi Valoranta puolestaan on antanut useita kirjallisia asiantuntijalausuntoja Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden arvosta.

Asian suulliseen käsittelyyn ei ole tarvetta myöskään korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asiakirjojen luovuttamista koskeva vaatimus on perusteeton. Lappa³järven kunnanhallituksen vaatimien asiakirjojen luovuttaminen ei niiden yksityisoikeudellisen luonteen ja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan vuoksi ole valituksen ratkaisemisen kannalta tarpeen. Osakkeiden arvonmäärityksiin erikoistuneet Pricewaterhouse³Coopers Oy:n (jäljempänä PwC) asiantuntijat ovat laskelmissaan käyttäneet nimenomaan EPV Energia Oy:ltä saatuja sähkön hintatietoja ja eri osakesarjojen todellisia hankintaresursseja.

Osakkeiden myynnin ensisijainen tarkoitus on lopettaa Lappajärven kunnan jatkuva tarpeeton riitely kuntayhtymän kanssa. Kiista sai alkunsa vuonna 1995 Lappajärven kunnan myytyä 98-prosenttisesti omistamansa Lappajärven Sähkö Oy:n silloi³selle L Oy:lle. Tuolloin L Oy lupasi maksaa Lappajärven kunnalle 34:stä Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän omistamista EPV Energia Oy:n osakkeesta 4,1 miljoonaa markkaa (0,7 miljoonaa euroa).

Osakekaupan valmistelussa eri tahot, myös Lappajärven kunnan edustajat, olivat sitä mieltä, että osakkeiden tuottama hyöty, jatkuvan ja riittävän sähkön saannin turvaaminen, on jatkossakin säilyttävä kuntayhtymän jäsenkuntien alueella kuluttajia ja elinkeinoelämää hyödyntämässä.

Tästä syystä mainittujen osakkeiden ostajiksi tulivat pääasiassa Alajärven kaupungin alueella toimiva Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin kunnan alueella toimiva Vimpelin Voima Oy. Lappajärven kunnalla ei ole ollut kiinnostusta osakkeiden ostamiseen. Alajärvellä ja Vimpelissä pidettiin tärkeänä, että näissä kunnissa sähkön hinta ei nouse ainakaan merkittävästi Lappajärven kunnan toimenpiteiden johdosta. On otettava huomioon, että osakekaupan rahoitus tulee sähköä ostavilta kuluttajilta ja nämä ovat jo yhden kerran osakkeiden ostamisen rahoittaneet.

Puolueeton asiantuntija, PwC, selvitti osakkeiden lunastushinnan keväällä 2008 EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksessä mainitulla tavalla, minkä pohjalta kuntayhtymän valtuusto teki osakkeiden myyntipäätöksen.

Myöhemmin hallinto-oikeus kielsi kaupan täytäntöönpanon. Samaan aikaan finanssikriisin synnyttämä lama paheni. Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy ilmoittivat kuntayhtymälle, etteivät ne enää olleet halukkaita tekemään kauppaa lasketulla hinnalla epävarman markkina³tilanteen takia. Tuolloin myös pörssiyhtiöiden osakkeiden arvo romahti. Jos osakekauppa nyt saa lainvoiman, kaupan osapuolet arvioinevat tilanteen uudelleen.

Asiassa on saatu kaikkien EPV Energia Oy:n osakkeenomistajien sitoumus siitä, etteivät ne käytä yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaista osakkeiden lunastusoikeuttaan. Tästä on olemassa muun muassa EPV:n suurimman osakkeenomistajan, X Oy:n, antama sitoumus.

Korkein hallinto-oikeus on aiemmin päätöksellään 30.4.2010, dnro 441/3/08 hyväksynyt vastaavan osakekaupan, jolloin Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä myi omistamiaan voimalaitososakkeita Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Osakkeen arvo määräytyy tavanomaisesti kysynnän ja tarjonnan kautta. Omistajalla on päätösvalta hyväksyä tarjous ja luopua osakkeestaan, jollei kyseessä ole osakeyhtiölain tarkoittama tapaus, jossa yhtiön määräysvallan hankkinut osakkeenomistaja lunastaa vähemmistöosakkaiden osakkeet. Myyjän ja ostajan yhteisymmärryksestä syntyy osakkeen käypä arvo, sen hinta.

Kuntayhtymän omistamille EPV Energia Oy:n osakkeille laskettiin hinta kyseisen yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisella tavalla, minkä seurauksena saatiin myyjän ja ostajan hyväksymä kauppahinta, käypä arvo. Kun kauppasummasta oli päästy yhteisymmärrykseen, kaupasta laadittiin esisopimus ja sen liitteeksi varsinainen kauppasopimus.

Valittajan mukaan osakkeiden arvo on vähintään kaksinkertainen kauppahintaan verrattuna. Virheellisen käsityksen taustalla lienevät Energiakolmio Oy:n tekemät laskelmat. Lausunnossa on tältä osin viitattu 22.5.2005 annettuun arvioon 8,5 miljoonaa euroa ja toiseen 19.12.2008 annettuun arvioon 11 miljoonaa euroa.

Arviot voidaan helposti osoittaa vääriksi. Molemmissa arvioissa laskelmien perusteena käytetty energiamäärä sisältää myös Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n sekä omilla EPV Energia Oy:n osakkeilla että kiinteinä toimituksina hankitun sähkön. PwC on käyttänyt laskelmissaan noin - - - MWh:n suuruista määrää, mikä perustuu EPV Energia Oy:n johdolta saatuun tietoon.

Energiakolmio puolestaan on käyttänyt noin 142 000 MWh:n suuruista määrää. Koska Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy omistavat samoja osakesarjoja kuin kuntayhtymäkin, Energiakolmio Oy:n 8,5 miljoonan euron arviosta saadaan - - - 3,23 miljoonaa euroa.

Koska EPV Energia Oy toimii Mankala-periaatteella, se ei toiminnassaan tee verotettavaa tulosta. Arvonmäärityksessä puolestaan on otettava huomioon, että EPV Energia Oy myisi hankkimansa sähkön markkinahintaan. Tällöin se tekisi verotettavaa tulosta, mikä on huomioitava osakkeen arvoa laskettaessa. Ottamalla huomioon 26 prosentin verokanta, edellä lasketusta 3,23 miljoonan euron summasta saadaan 2,4 miljoonaa euroa. Vastaavasti 11 miljoonan arviosta saadaan 3,1 miljoonaa euroa.

Pelkästään käyttämällä Energiakolmion omaa laskentatapaa oikealla energiamäärällä saadaan osakkeiden arvoksi lähes sama kuin osakkeiden kauppahinta. EPV Energia Oy:n tapaisiin holding-yhtiöihin, joissa osakkeiden hankintaa rajoittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke, kohdistuu yleisesti niin sanottu substanssialennus, joka kuvastaa, kuinka paljon holding-yhtiön markkina-arvo on sen substanssia matalampi. Tämän huomioiminen alentaisi edellä laskettua osakkeiden arvoa. Tässä yhteydessä sitä ei kuitenkaan tarvitse laskea tarkemmin. Suuntaa antavakin laskelma osoittaa, että osakkeiden kauppahinta on suurempi kuin Energiakolmio Oy:n käyttämällä tuottoarvomenetelmällä ja oikealla energiamäärällä tehty laskelma. Edellä selostettu osoittaa, että osakkeiden kauppahinta ei ole alihintainen.

Lappajärven kunnanhallitus on antanut asiassa vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kuntayhtymä myöntää, että PwC selvitti keväällä 2008 osakkeiden lunastushinnan. On selvää, että kauppa myös solmittiin lunastushinnalla. Finanssikriisin vaikutuksista riippumatta kysymyksessä olevien EPV Energia Oy:n osakkeiden käyväksi arvoksi katsottiin 11.11.2009 5,6 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä on tarpeetonta arvioida, kuinka paljon enemmän osakkeiden arvo on ollut ennen maailmanlaajuista finanssi³kriisiä joulukuussa 2008.

Kuntayhtymän väite siitä, että korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt vastaavan kaupan, on erikoinen, koska ratkaisu ei koskenut kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden kauppaa kokonaisuudessaan.

Kun hinta laskettiin yhtiöjärjestyksen lunastushintamääräysten mukaiseksi, kysymys ei ole ostajan ja myyjän vapaassa markkinatilanteessa käytyjen kauppaneuvottelujen optimaalisesta tilanteesta, jossa myyjä yrittää saada parhaan mahdollisen hinnan. Tältä osin ei voida puhua käyvästä hinnasta.

Marraskuussa 2009 osakkeiden kauppaa koskevan päätöksenteon yhteydessä kuntayhtymä vahvisti osakkeiden käyväksi hinnaksi PwC:n laskelmien mukaisesti tuottoarvon perusteella 5,6 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta lausunnossa todetaan, kuinka arvio vähintään kaksinkertaisesta kauppahinnasta voidaan osoittaa vääräksi.

Kuntayhtymän omille laskelmille ei voida antaa arvoa. Ainoa asiantuntijana pidettävä henkilö on diplomi-insinööri TK, mutta hän on jäävi tekemään näitä laskelmia.

Kuntayhtymän laskelmakin osoittaa, että osakkeiden käypä arvo on 3,23 miljoonaa euroa. Kun kauppahinta on kuitenkin vain 2,8 miljoonaa euroa, sisältää tämäkin kauppahinta kiellettyä valtiontukea 0,43 miljoonaa euroa. Kun tiedossa on, että ostajayhtiöt ovat ostamalla sähköä "nettohinnalla" saaneet jatkuvasti kiellettyä valtiontukea, on mainitun 0,43 miljoonan euron osalta kokonaisuudessaan kysymys kielletystä valtiontuesta. Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat johdonmukaisesti kumonneet talousarvioesitykset sen vuoksi, että sähkön myynti puheena olevalle kahdelle sähköyhtiölle on mitä ilmeisimmin kiellettyä valtion³tukea. Tämän vuoksi jokainen lisätuki on luonnollisesti myös kiellettyä valtiontukea.

Lappajärven kunnanhallitus on toimittanut asiassa lisäselvityksenä osakkeiden käypää arvoa koskevan 10.1.2012 päivätyn professori Leppiniemen lausunnon, joka on lähetetty tiedoksi Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymälle.

Lappajärven kunnanhallitus on toimittanut asiassa vastaselityksen täydennyksen, joka on lähetetty tiedoksi Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymälle.

Merkintä Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöstä 11.11.2009 (§ 28) ja sitä koskevaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä 15.12.2011 nro 11/0582/3 koskeva Lappajärven kunnanhallituksen valitus käsitellään omana asiana diaarinumerolla 186/3/12. Asiassa on annettu päätös samana päivänä tämän asian kanssa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin se koskee Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöstä 29.12.2008 § 23 sekä yhtymävaltuuston mainitun päätöksen.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää Lappajärven kunnanhallituksen pyynnön asiakirjojen hankkimisesta.

4. Lappajärven kunnanhallituksen ja Järviseudun Sähkövoiman kunta³yhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 90 §:n 1 momentin mukaan valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Pykälän 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 2 kohdassa määrätään sisämarkkinoille soveltuvista tuista ja 3 kohdassa tuista, jotka voivat soveltua sisämarkkinoille.

SEUT 108 artiklan 3 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artikla) mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Valituksenalaisen kuntayhtymän päätöksen tekemisen aikaan voimassa olleen sähkömarkkinalain (386/1995) 1 §:n mukaan mainitun lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa.

Mainitun sähkömarkkinalain 3 §:n 4 kohdan mukaan sähkön tukkumyynnillä mainitussa laissa tarkoitetaan sähkön myyntiä vähittäismyyjille ja suurille sähkön käyttäjille.

Sähkömarkkinalain 3 §:n 5 kohdan mukaan sähkön vähittäismyynnillä mainitussa laissa tarkoitetaan sähkön myyntiä jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi sähkönkäyttäjille.

1.2 Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön määräykset

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön.

Perussäännön 3 §:n mukaan edellä 2 §:ssä määrätyn tarkoituksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä voi ostaa ja vuokrata koski-, vesi- ja ranta³oikeuksia ja tarvittavia maa-alueita, rakentaa vesivoimalaitoksia ja lämpövoimalaitoksia, ostaa sähkölaitoksia jakeluverkkoineen ja -asemineen, liittyä osakkaaksi valmiina oleviin ja rakennettaviin sähkölaitoksiin sekä muullakin tavoin kehittää ja hankkia sähköä ja myydä sitä.

Perussäännön 29 §:n mukaan kuntayhtymä on purettava, milloin sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien tai muutoin hoidettavaksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.

Perussäännön 30 §:n mukaan kuntayhtymän purkautuessa liittovaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta liittohallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvitysten kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen suorittamiseen ja sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

1.3 EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestys

EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen 5 §:ään sisältyy lunastuslauseke. Lunastuslausekkeen mukaan, jos yhtiön osake saan³nolla millä tahansa siirtyy siirronsaajalle, riippumatta siitä, onko tämä ennestään yhtiön osakkeenomistaja vai ei, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle. Yhtiön osakkeenomistajilla, jotka on merkitty osakeluetteloon lunastusvaatimuksen esittämishetkellä, on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 5 §:stä tarkemmin ilmenevillä ehdoilla. Lunastushintaa koskevan ehdon mukaan (5 §:n 2 kohta) lunastushinta on siirtäjän ja siirronsaajan rehellisesti sopima osakkeen hinta enintään kuitenkin arvo, jonka yhtiön hallitus vahvistaa. Hallitus määrittelee osakkeen lunastushinnan arvon siten, että lunastaja saa osakkeesta maksamalleen lunastushinnalle eli sijoitetulle pääomalle 25 prosentin laskennallisen vuosittaisen tuoton lunastusta seuraavien viiden vuoden aikana. Laskennallinen tuotto määräytyy osakkaan yhtiöltä lunastuksen kohteena olevien osakkeiden perusteella saaman energian ja sen hinnan sekä toisaalta energian kulloisenkin markkinahinnan erotuksena. Tuotto arvioidaan lunastushetkellä käytettävissä olevan markkinahinnan, yhtiön asianomaisen osakesarjan energiantuotannon kustannustasoa ja asianomaisen sarjan tarkoittaman kapasiteetin käyttöikää koskevien tietojen perusteella.

1.4 Tosiseikat

Vuonna 1953 perustetussa Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymässä on kolme jäsenkuntaa, Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on ollut turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön. Sähkömarkkinalain voimaan³tulo 1.6.1995 on asteittain muuttanut tilanteen sähkömarkkinoilla olennaisesti toisenlaiseksi verrattuna kuntayhtymän perustamisajankohtaan.

Asiakirjoista ilmenee, että kuntayhtymä on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n (nykyään EPV Energia Oy) osakas. Kunta³yhtymä hankkii osakkuuden perusteella yhtiöltä sähköä ja luovuttaa sitä edelleen. Lappajärven Sähkö Oy:n irtaannuttua puheena olevasta yhteistyöstä vuonna 1995 kuntayhtymän EPV Energia Oy:ltä hankkimaa sähköä luovutetaan ainoastaan Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle. Viimeksi mainituissa yhtiöissä Ala³järven ja Vimpelin kunnat ovat vähemmistöosakkaina.

Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on tässä asiassa kysymyksessä olevalla päätöksellään 29.12.2008 (§ 23) päättänyt sen omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden (A1-, A2-, B-, C-, D1-, D2-, E1-, F-, G- ja W-sarja) myynnistä Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Asiakirjoista ilmenee, että ennen myyntipäätöksen tekemistä kuntayhtymä on hankkinut PricewaterhouseCoopersin (jäljempänä PwC) laatiman laskelman kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden lunastushinnasta. Laskelma on tehty EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen 5 §:n lunastuslausekkeen edellyttämällä tavalla. Lunastushinnaksi on laskelmassa saatu 2,845 miljoonaa euroa.

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän esittämän selvityksen mukaan nyt kysymyksessä olevaan osakekauppaan liittyen on pyydetty ja saatu kaikkien EPV Energia Oy:n osakkeenomistajien sitoumus siitä, etteivät ne käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan.

Hallinto-oikeus on 13.1.2009 kieltänyt osakkeiden myyntiä koskevan yhtymävaltuuston päätöksen täytäntöönpanon.

Käsillä olevaa asiaa koskevan muutoksenhaun ollessa vielä vireillä kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 11.11.2009 (§ 28) tehnyt uuden päätöksen, joka on koskenut sen omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden (A1-, A2-, A4-, A5-, B-, C-, D1-, D2-, E1-, F-, G- ja W-sarja) myyntiä Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle 2,8 miljoonan euron kauppahinnalla. Hinta on perustunut muun ohella PwC:n laatimaan laskelmaan osakkeiden tuottoarvosta per 1.6.2009 (5,6 miljoonaa euroa) ja sopimusosapuolten välisiin neuvotteluihin. Edellä todetusti korkein hallinto-oikeus on antanut asiaa koskevaan valitukseen ratkaisun tänään asiassa diaarinumero 186/3/12.

Lappajärven kunnanhallitus on täällä esittänyt, että yhtymävaltuuston edellä mainittua päätöstä 11.11.2009 (§ 28) koskevat pöytäkirjat osoittavat, että yhtymävaltuusto myöntää kaupan käyvästä hinnasta olevan mahdollinen huolimatta EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeesta.

1.5 Asian oikeudellinen arviointi

Käsillä olevassa asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, onko Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston valituksenalaisen päätöksen osalta kysymys sellaisesta valtion toimenpiteestä, johon sovelletaan unionin valtiontukisääntöjä ja olisiko valituksenalaisen päätöksen osalta tullut siksi noudattaa SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä (vrt. asia C-119/05 Lucchini, suuri jaosto, tuomio 18.7.2007, 50 kohta).

Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdassa (yhtymävaltuuston päätöksen ajankohtana Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa) määrätyt edellytykset. Ensiksi valtiontukisäännöt koskevat vain toimenpiteitä, joissa muodossa tai toisessa on kysymys valtion varojen luovuttamisesta. Valtiontukena on pidettävä ainoastaan suoraan tai välillisesti valtion varoista myönnettyjä tai lisäkustannuksia valtiolle merkitseviä etuja (ks. yhdistetyt asiat C-399/10 P ja C-401/10 P, Bouygues, suuri jaosto, tuomio 19.3.2013, 99 kohta). Tuen ei tarvitse olla valtion itsensä myöntämää, ja se voidaan myöntää monessa eri muodossa. Toiseksi tuen olemassaolon arvioinnissa on määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla. Tältä osin sovelletaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johdettua niin kutsuttua yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta (asia C-124/10 P, komissio v. Électricité de France (EDF), suuri jaosto, tuomio 5.6.2012, 78 kohta). Tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan.

Kuntayhtymä voi perussäännöstä ilmenevän toimivaltansa nojalla myydä omistamiaan osakkeita tietyille valitsemilleen tahoille. Näin ollen yhtymävaltuusto on sinänsä voinut päättää osakkeiden myyntiä koskevien esi- ja kauppasopimusluonnosten hyväksymisestä.

Kuntayhtymän tulee päätöksenteossa noudattaa laillisia menettelyjä ja siten myös tehdessään päätöksen osakkeiden myymisestä ottaa huomioon muun ohella unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten vaikutus. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen (asia 248/84 Saksa v. komissio, 17 kohta ja asia C-88/03, Portugal v. komissio, 55 kohta). Tämän vuoksi kunnan ja näin ollen myös kuntayhtymän myöntämä tuki voi olla SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Sikäli kuin unionin valtiontukisäännöistä johtuvat valtiontuen edellytykset täyttyvät, ei sillä, että kuntayhtymän varat tulevat sähkön tukkukaupasta yksityisten yritysten eli Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n kanssa, ole merkitystä arvioitaessa kuntayhtymän asemaa tältä osin.

Asiassa on arvioitava, sisältyykö valituksenalaiseen päätökseen Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle myönnettyä taloudellista etua osakkeiden alihintaisuuden vuoksi.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä johtuu, että yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta sovellettaessa kiellettyä valtiontukea koskevat edellytykset eivät täyty, jos tukea saanut yritys voi saada valtion varoista annettua etua vastaavan edun tavanomaisia markkinaedellytyksiä vastaavissa olosuhteissa (asia C-124/10 P, komissio v. Électricité de France (EDF), 78 kohta). Tukitoimenpidettä koskevan päätöksen olisi perustuttava sellaisiin taloudellisiin arviointeihin, jotka rinnastuvat johdonmukaisesti toimivan yksityisen sijoittajan laatimiin arviointeihin sijoituksen tulevasta tuottavuudesta ennen vastaavaan toimenpiteeseen ryhtymistä (edellä mainittu asia C-124/10 P, 84 kohta). Markkinahinta on oikeuskäytännön mukaan korkein hinta, jonka tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja on valmis maksamaan yhtiöstä. Markkinahinnan tarkistamiseksi huomioon voidaan ottaa yhtiön luovuttamisen muoto, esimerkiksi julkinen tarjouskilpailu, joka on omiaan takaamaan markkinaehtoisen kaupan, tai luovutuksen yhteydessä mahdollisesti käytetty asiantuntija-apu (yhdistetyt asiat C-214/12 P, C-215/12 P ja C-223/12 P, Land Burgenland, tuomio 24.10.2013, 92 ja 93 kohta ja niissä viitattu oikeuskäytäntö). Edelleen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä johtuu, että edun myöntämisen jälkeen laaditut taloudelliset arviot tai sijoituksen todellisen tuottavuuden toteaminen jälkikäteen taikka myöhemmät arviot jo tosiasiallisesti valitusta toimintatavasta eivät riitä osoittamaan yksityisen sijoittaja -arviointiperusteen toteutuneen (mainittu asia C-124/10 P, 85 kohta sekä siinä viitattu oikeuskäytäntö).

Valituksenalaisen päätöksen mukainen osakkeiden kauppahinta on perustunut EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaista lunastushintaa koskevaan edellä mainittuun PwC:n laskelmaan. Yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen mukaan kysymys on osapuolten rehellisesti sopimasta hinnasta, mutta kuitenkin enintään arvosta, jonka yhtiön hallitus vahvistaa. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus määrittelee lunastushinnalle arvon siten, että lunastaja saa osakkeesta maksamalleen hinnalle 25 prosentin laskennallisen vuosittaisen tuoton seuraavien viiden vuoden aikana. Näin laskettu osakkeen lunastushinta ei välttämättä vastaa hintaa, joka on määräytynyt vapaasti kahden toisistaan riippumattoman sopimuskumppanin välillä.

Yhtiöjärjestyksen mukaisen lunastuslausekkeen soveltaminen voi rajoittaa osakkeiden markkinaehtoisesti tapahtuvaa arvon määrittämistä. Lunastuslausekkeesta voi siten johtua rajoituksia yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen soveltamiselle.

Kuntayhtymä on kuitenkin ilmoittanut, että osakekauppaan liittyen on saatu kaikkien EPV Energia Oy:n osakkeenomistajien sitoumukset siitä, etteivät ne käytä yhtiöjärjestyksen mukaista osakkeiden lunastusoikeuttaan. Yhdensuuntaisesti tämän kanssa valittaja on viitannut EPV Energia Oy:n osakkaiden tekemään osakassopimukseen, josta johtuu, etteivät osakkaat käytä lunastusoikeuttaan tältä osin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kuntayhtymä ei ole pyrkinyt muulla tavoin, esimerkiksi järjestämällä tarjouskilpailun, määrittämään kaupan kohteena olevan osakekannan arvoa nyt kysymyksessä olevaan osakkeiden myyntiä koskevaan päätöksentekoon liittyen. Yhtymähallitus on vasta vuonna 2009 eli valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen päättänyt (YH 1/09 § 8.4) pyytää PwC:ltä osakkeiden käypää arvoa koskevan selvityksen tuottoarvomenetelmää käyttämällä. Mainitusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuu, ettei tällainen jälkikäteinen taloudellinen arviointi täytä yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen edellytyksiä. Se, että yhtymähallitus on kuitenkin sittemmin päätynyt tuottoarvomenetelmän käyttämiseen osakkeiden käypää arvoa määritettäessä, selventää osaltaan sitä, että yhtymähallituksen on osakkeiden myyntihinnan määrittelyssä ollut mahdollista poiketa yhtiöjärjestyksen mukaisesta osakkeiden lunastusarvon määrittämismenetelmästä.

Osakkeiden lunastushintaa koskevaa laskelmaa ei näissä oloissa voida pitää riittävänä selvityksenä osakekannan sellaisesta käyvästä arvosta, jonka perusteella taloudellista hyötyä koskeva valtiontukiedellytys olisi suljettavissa pois.

Kuntayhtymän valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitetun osakekaupan osapuolia ja mahdollisen taloudellisen hyödyn saajia ovat ainoastaan Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy. Tältä osin asiassa täyttyy unionin valtiontukisäännöissä tarkoitettu valikoivuusedellytys.

Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy ovat olleet valituksenalaisen päätöksen tekemisen aikaan sovellettavana olleen sähkömarkkinalain (386/1995) tarkoittamia sähkön vähittäismyyntiä harjoittavia yrityksiä, jotka kilpailevat muiden sähkön vähittäismyyntiä harjoittavien yritysten kanssa sähkömarkkinoilla (vrt. KHO 2010:26). Valtiontukiedellytyksistä niin sanotut kilpailu- ja kauppavaikutukset eivät näin ollen ole asiassa pois suljettavissa.

Mikäli osakekauppa sisältää valtiontukea kysymyksessä oleville sähköyhtiöille, on tuesta ennen mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan unionin komissiolle. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella tällaista ilmoitusta ei ole tehty.

Yhtymävaltuuston päätöstä tehtäessä ei siten ole luotettavasti selvitetty osakekaupasta Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n mahdollisesti saamaa sellaista taloudellista hyötyä, jota ne eivät saisi ostaessaan osakkeita muilta EPV Energia Oy:n osakkailta. Päätöstä tehtäessä ei myöskään muuten ole selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta. Näin ollen ja kun yhtymävaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta, yhtymävaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Edellä esitetyistä syistä kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätös on syntynyt valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen perusteella virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja yhtymävaltuuston valituksenalaiset päätökset on kumottava. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin esitettyihin valitusperusteisiin.

2. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Lappajärven kunnanhallitus on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota se on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

3. Pyyntö asiakirjojen hankkimisesta

Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 33 §, edellä perustelujen kohdasta 1 ilmenevät asian ratkaisuperusteet ja asiakirjoista saatava selvitys, valituksessa tarkoitettujen asiakirjojen hankkiminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

4. Oikeudenkäyntikulut

4.1 Lappajärven kunnanhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Lappajärven kunnanhallitukselle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista.

4.2 Järviseudun Sähkövoiman kunta³yhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Järviseudun Sähkövoiman kunta³yhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Anne E. Niemi, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Tuomas Lehtonen. Asian esittelijä Mia Ekman.