Muu päätös 4079/2013

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja Lappajärven kunnanhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 15.12.2011 nro 11/0582/3

Asian aikaisempi käsittely

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 11.11.2009 (§ 28) päättänyt hyväksyä kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n (entinen Etelä-Pohjanmaan Voima Oy) osakkeiden myynnin esi- ja kauppasopimukset, joilla mainitut osakkeet (A1-, A2-, A4,- A5,- B-, C-, D1-, D2-, E1-, F-, G- ja W-sarjat) myydään Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään käsittelyratkaisuna hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja kunnanhallituksen vaatimuksen valituksessa tarkoitettujen asiakirjojen hankkimisesta.

Hallinto-oikeus on siltä osin kuin nyt on kysymys pääasiaratkaisuna hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

Käsittelyratkaisu

Suullisen käsittelyn toimittaminen todistajien kuulemiseksi on asian selvitettyyn tilaan nähden ilmeisen tarpeeton.

Kunnanhallituksen vaatimien asiakirjojen hankkiminen ei asiakirjoista saatava selvitys ja jäljempänä hallinto-oikeuden perusteluissa lausuttu huomioon ottaen ole asian ratkaisemisen kannalta tarpeen.

Pääasiaratkaisu

(---)

Osakkeiden esi- ja kauppasopimusten hyväksymistä ja osakkeiden myyntiä koskeva päätös (§ 28)

Lappajärven kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että päätös osakkeiden myymisestä sisältää perusteetonta taloudellista tukea sekä kiellettyä valtiontukea ostajina oleville yksityisille sähköyhtiöille kaupan alihintaisuuden vuoksi.

Kuntayhtymän yhtymähallituksen ja -valtuuston pöytäkirjoista ilmenee, että yhtymähallituksen aikaisemmalla päätöksellä on päätetty pyytää PricewaterhouseCoopers Oy:ltä selvitys kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden käyvän arvon selvittämisestä tuottoarvomenetelmällä keväällä 2009. PricewaterhouseCoopers Oy on laatinut raportin osakkeiden tuottoarvon laskennasta. Kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden tuottoarvoksi 7,5 prosentin oman pääoman tuottovaadetta käyttäen on laskettu 5,6 miljoonaa euroa. Tuottoarvo on perustunut 1.6.2009 vallinneeseen markkinatilanteeseen ja EPV Energia Oy:ltä saatuihin tietoihin sähkön arvioiduista määristä ja hinnoista tuleville vuosille. Tuottoarvon määrityksessä on otettu huomioon substanssi- ja listaamattomuusalennus, koska mainitut osakkeet eivät ole osakassopimusten perusteella vapaasti vaihdettavissa ja ne oikeuttavat Mankala-tyyppiseen käyttöoikeuteen, sekä verovaikutukset.

Pöytäkirjoista ilmenee edelleen, että kuntayhtymän sekä Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n kesken on neuvoteltu osakkaiden käyvästä arvosta PricewaterhouseCoopers Oy:n laatiman tuottoarvolaskelman pohjalta. Neuvotteluissa on päädytty jakamaan osakkeille lasketusta tuottoarvosta puolet myyjälle ja puolet ostajalle. Osakkaiden kauppahinnaksi on sovittu noin 2,8 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymä voi itsehallintonsa nojalla harkintansa mukaan päättää omistamiensa osakkeiden luovuttamisesta. Kun otetaan huomioon edellä todettu selvitys kauppahinnan määräytymisestä ulkopuolisen asiantuntijan laatiman tuottoarvolaskelman pohjalta sekä muutoinkin kaupan kohteena olevien osakkeiden vaihtoon liittyvät rajoitukset, ei kuntayhtymän voida katsoa myyneen osakkeita valituksessa esitetyin tavoin alihintaan. Osakkeiden kauppaan ei tämän vuoksi voida katsoa myöskään sisältyvän Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa (nykyisin unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohta) tarkoitettua kiellettyä valtiontukea. Päättäessään EPV Energia Oy:n osakkeiden esi- ja kauppasopimusten hyväksymisestä sekä näiden osakkeiden myymisestä kuntayhtymän yhtymävaltuusto ei ole käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Yhtymävaltuuston päätös ei siten mene sen toimivaltaa ulommaksi eikä ole muutoinkaan valituksessa esitetyistä syistä lainvastainen.

Edellä todetun perusteella ja kun muutoinkin asiassa saadun selvityksen mukaan yhtymävaltuuston valituksenalaisella päätöksellään (§ 28) hyväksymän osakekaupasta laaditun esisopimuksen ehtojen mukaan kauppasopimus allekirjoitetaan vasta, kun yhtymävaltuuston päätös on lainvoimainen, ei kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksen täytäntöön³panon kieltämiselle ole ilmennyt aihetta.

(---)

Sovelletut oikeusohjeet

Kuntalaki (---) 90 §

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artikla 1 kohta

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta

Hallintolainkäyttölaki 33 § ja 38 § 1 momentti, (---)

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lappajärven kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että valituksenalainen hallinto-oikeuden päätös osakkeiden kauppaa koskevalta osalta ja Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston tätä koskeva päätös 11.11.2009 § 28 lainvastaisina kumotaan.

Lisäksi kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että jos vaatimuksiin ei voida suostua ilman suullisen käsittelyn toimittamista, asia tulee joko palauttaa hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi ja suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja todistajien kauppatieteen professori Jarmo Leppiniemi, sähkömarkkina-asiantuntija Pasi Valoranta ja toimitusjohtaja RV (EPV Energia Oy) kuulemiseksi tai asian käsittelyn viivästyksen välttämiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tulee itse toimittaa asiassa suullinen käsittely.

Kunnanhallitus on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja perustellut valitustaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on hyväksynyt valituksenalaisessa päätöksessä, että kaupan käypä arvo on kaupan osapuolten katsomalla tavalla 5,6 miljoonaa euroa. Tämä arvo perustuu osakkeiden tuottoarvoon. Myyjä ja ostajat ovat kuitenkin neuvottelussa päätyneet jakamaan osakkeille lasketusta tuottoarvosta puolet myyjälle ja puolet ostajalle ja sopineet, että osakkeiden käypä arvo on täten noin 2,8 miljoonaa euroa.

Yhtymähallituksen 11.11.2009 tekemä valituksenalainen päätös osoittaa, ettei yhtymävaltuusto ole sidottu kaupassa niin sanottuun lunastushintaan, vaan voi lähtökohtaisesti myydä osakkeet käyvästä hinnasta. Tämän saman asian voi vahvistaa RV, jota tulee kuulla todistajana salaisen osakassopimuksen sisällöstä, jollei kuntayhtymä vahvista korkeimmalle hallinto-oikeudelle osakassopimuksen sisältöä lunastusmenettelyn rajoituksesta osakkaiden välisen kaupan osalta. Osakkeiden myyntiä ei voida toteuttaa 2,8 miljoonalla eurolla vain sillä perusteella, että osakkeiden käyvästä arvosta jaetaan puolet myyjälle ja puolet ostajalle. Osakkeilla on yksi käypä hinta, jolla kauppa on toteutettava. Muussa tapauksessa yksityiset ostajayhtiöt saavat kiellettyä valtiontukea. Ostajayhtiöt ovat saaneet viimeisen 10 vuoden ajan kiellettyä valtion³tukea ostaessaan osakkeiden oikeuttaman osakassähkön käytännössä nettohinnalla. De minimis -säännön rajat ylittyvät moninkertaisesti siinäkin tapauksessa, että osakassähkön myyntiä ei olisi tapahtunut lainkaan.

Professori Leppiniemen asiantuntijalausunnosta 10.1.2012 ilmenee, että osakkeiden käypänä arvona on pidettävä 5,6 miljoonaa euroa. Ei ole olemassa liiketaloudellisia tai oikeudellisia perusteita, joiden vuoksi kauppahinta voitaisiin määrätä 2,8 miljoonaksi euroksi. Tällaisesta ratkaisusta ostajat hyötyisivät perusteettomasti 2,8 miljoonaa euroa ja kysymyksessä olisi kielletty valtiontuki.

Hallinto-oikeus on päätöksessään vedonnut siihen, että osakkeiden vaihtoon liittyy rajoituksia. On totta, että jos osakkeet myydään ulkopuoliselle, osakkeet saadaan lunastaa yhtiöjärjestyksen määräämällä lunastus³hinnalla. Kun EPV Energia Oy:n osakkaat ovat allekirjoittaneet salaisen osakassopimuksen, jonka mukaan osakkaiden välisessä kaupassa osakkeiden lunastusoikeutta ei ole, osakkeiden myyminen toiselle osakkaalle voi tapahtua käyvästä hinnasta.

Osakkeiden käypä hinta on ainakin todetut 5,6 miljoonaa euroa tai todennäköisesti jopa jonkin verran korkeampi. Myyjä ei ole esittänyt selvitystä siitä, että kauppahinta jäisi alhaisemmaksi kuin 5,6 miljoonaa euroa, jos osakkeet myytäisiin jollekulle EPV Energia Oy:n osakkeenomistajista.

Voidaan pitää varmana, että ainakin suurimmat osakkaat olisivat halukkaita ostamaan puheena olevat osakkeet käyvästä hinnasta. Vähimmäisvaatimuksena on kuitenkin se, että julkisyhteisö tarjoaa osakkeita ostettavaksi kaikille mahdollisille ostajille konkreettisen selvityksen saamiseksi osakkeiden käyvästä arvosta.

Kuntayhtymä ei ole suostunut näyttämään salaista osakassopimusta, jonka paljastuttua kuntayhtymä on ilmoittanut, ettei se tee yhtiöjärjestyksen mukaiseen lunastushintaan perustunutta kauppaa. Jos lunastushintalauseke olisi osakkaiden välillä sitova, on selvää, että kauppa olisi toteutettu tältä pohjalta.

Suunniteltu kauppa johtaisi kuntayhtymän purkamiseen. Kun purkaminen on säännelty perussäännössä, on selvää, ettei perussäännön määräyksiä omaisuuden jakamisesta osakkaiden kesken voida kiertää vain sillä, että osakkeet myydään ulkopuoliselle taholle ja kuntayhtymä lakkautetaan.

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä on antanut asiassa selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään ja Lappajärven kunta velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Selityksessä on esitetty muun ohella seuraavaa:

Asian palauttaminen hallinto-oikeuteen suullisen käsittelyn toimittamiseksi on asian selvitettyyn tilaan nähden tarpeetonta. Hallinto-oikeuteen todistajaksi nimetty EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja RV:lla on yhtiössä asemansa perusteella tiedossaan Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymää ja asiaan vaikuttavia EPV Energia Oy:n muita osakkaita koskevia liikesalaisuuksia. RV:ta ei käytännössä voida asemastaan johtuen kuulla asiassa henkilötodistajana. Sähkömarkkina-asiantuntija Pasi Valoranta puolestaan on antanut useita kirjallisia asiantuntijalausuntoja kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden arvosta. Kauppatieteen professori Leppiniemen antamaa lausuntoa on käsitelty tyhjentävästi kuntayhtymän lausunnossa.

Asian suulliseen käsittelyyn ei ole tarvetta hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Osakkeiden myynnin tarkoituksena on lopettaa Lappajärven kunnan jatkuva riitely kuntayhtymän kanssa. Kiista sai alkunsa vuonna 1995 Lappajärven kunnan myytyä 98-prosenttisesti omistamansa Lappajärven Sähkö Oy:n silloiselle L Oy:lle. Tuolloin L Oy lupasi maksaa Lappajärven kunnalle 34:stä Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän omistamista EPV Energia Oy:n osakkeesta 4,1 miljoonaa markkaa (0,7 miljoonaa euroa).

Osakekaupan valmistelussa eri tahot, myös Lappajärven kunnan edustajat, olivat sitä mieltä, että osakkeiden tuottama hyöty, jatkuvan ja riittävän sähkön saannin turvaaminen, on jatkossakin säilyttävä kuntayhtymän jäsenkuntien alueella kuluttajia ja elinkeinoelämää hyödyntämässä. Tästä syystä mainittujen osakkeiden ostajiksi tulivat pääasiassa Alajärven kaupungin alueella toimiva Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin kunnan alueella toimiva Vimpelin Voima Oy. Lappajärven kunnalla ei ole ollut kiinnostusta osakkeiden ostamiseen. Alajärvellä ja Vimpelissä pidettiin tärkeänä, että näissä kunnissa sähkön hinta ei nouse ainakaan merkittävästi Lappajärven kunnan toimenpiteiden johdosta. On otettava huomioon, että osakekaupan rahoitus tulee sähköä ostavilta kuluttajilta ja nämä ovat jo yhden kerran osakkeiden ostamisen rahoittaneet.

Puolueeton asiantuntija, PwC, selvitti osakkei³den tuottoarvon kesällä 2009. Tältä pohjalta myyjä ja ostajat neuvottelivat osakkeiden hinnasta normaalilla tavalla. Tuottoarvon perusteella kaupan osapuolet saattoivat muodostaa käsityksensä kauppahinnasta, kun molemmat osapuolet tunsivat osakkeiden arvoon oleellisesti vaikuttavat seikat. Tuottoarvon määrityksellä on tärkeä rooli ostokohteen tunnetuksi tekemisessä ja se antaa perustan kauppaneuvotteluihin. Lukuisten eri muuttujien vuoksi sillä ei kuitenkaan saada selville absoluuttisen oikeaa tietoa osakkeiden arvosta.

Valittajan käypää arvoa koskevan virheellisen käsityksen taustalla ovat valittajan asiantuntijoiden arviot, joiden keskeiset päätelmät perustuvat valittajan antamiin puutteellisiin tietoihin. Professori Leppiniemen lausunnossa esitetään indisioita osakkeiden arvoista. Voidaan pitää toden³näköisenä, ettei valittaja ole kertonut asiantuntijalle X Oy:n tarjouksen hinnan taustalla olevan ilmeisesti se, että Vähänkyrön kunta omistaa Y Oy:n, joka on hyödyntänyt liiketoiminnassaan Vähänkyrön kunnan omistamia EPV Energia Oy:n osakkeita. Kunta on epäilemättä määritellyt osakevuokran tuottaman tulon kuntatalouden ehdoilla.

Tällainen hinnoittelutapa on varsin yleinen kuntien omistamissa energiayhtiöissä. Ne saattavat tulouttaa omistajilleen suuriakin summia. X Oy lienee yksinkertaisesti tarjonnut osakevuokran samalla periaatteella kuin Vähänkyrön kuntakin myöhemmin toteutettavaa kuntaliitosta silmällä pitäen. Valittaja ei ole miettinyt sitä mahdollisuutta, että osakevuokra saattaisi olla liian suuri ja sen pohjalta tehdyt päätelmät osakkeiden arvosta siten virheelliset. Tätä käsitystä tukevat tuolloin Y Oy:n toimintaa läheltä seuranneiden ja toiminnassa mukana olleiden henkilöiden lausunnot.

Pitkään Vähänkyrön kunnallispolitiikassa vaikuttanut ja mainitun sähköyhtiön päätöksenteossa mukana ollut ML lausuu teoksessa Hiirikosken Energia 1921–2011 seuraavaa: "Yhtiöittäminen toi mukanaan jatkuvan rahan pumppaamisen kuntaan tuottovelvollisuuden muodossa. Toiminnan kehittäminen jäi rahan puutteen vuoksi vähemmälle huomiolle. Tulouttamisvelvollisuudesta kunnalle käytiin 2000-luvulla keskustelua ja kädenvääntöä".

Myös vuonna 2006 Y Oy:öön toimitusjohtajaksi tulleen MK:n mukaan käyttöoikeusmaksuna kunnalle tilitetty summa vei mahdollisuuksia pitkäjänteiseltä kehittämiseltä.

EPV Energia Oy:n osakkeiden arvoa voidaan arvioida myös aiemmin toteutuneiden vuokrahintojen perusteella. X Oy vuokrasi vuoden 1997 loppupuolella omistamiaan EPV Energia Oy:n osakkeita - - - nykyosaketta vastaavan määrän Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymälle, Z Oy:lle ja L Oy:lle suurin piirtein - - - euron vuosivuokralla. Suunnilleen samasta määrästä X Oy on tarjonnut kymmenkunta vuotta myöhemmin vuokraa - - - euroa vuodessa eli noin kahdeksankertaista hintaa aiempaan osakevuokraan nähden. Vastaavana aikana sähkön reaalihinta ei ole noussut edes kaksinkertaiseksi. Tämäkin tukee käsitystä, että X Oy ei ole tehnyt myöhempää vuokratarjousta normaalein liiketaloudellisin periaattein.

Professori Leppiniemen lausunnossa viitataan Valorannan antamiin arvioihin Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän omistamien tuotanto-osuuksien arvosta. Lausunnosta ei ilmene, onko lausunnon antaja saanut nähtäväkseen kuntayhtymän hallinto-oikeuksille aiemmin toimittamia lausuntoja, joissa Valorannan esittämät arviot on osoitettu vääriksi. Näillä tiedoilla olisi saattanut olla olennainen vaikutus lausunnon päätelmiin.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle 25.2.2011 toimittamassaan selityksessä (dnro 0336/3/11) kuntayhtymä osoitti Valorannan käyttäneen osakkeiden tuottoarvolaskelmissaan liian suurta energiamäärää. Kun laskelma tehtiin PwC:n käyttämällä, EPV Energia Oy:n johdon parhaaseen käsitykseen pohjautuvalla energiamäärällä, osakkeiden tuottoarvoksi saatiin 3,23 miljoonaa euroa. Kun lisäksi huomioitiin verovaikutus, tuottoarvoksi saatiin 2,4 miljoonaa euroa.

Indisiona kuntayhtymän osakkeiden arvosta voidaan esittää myös valittajan oma aiempi lausunto hallinto-oikeudelle 13.12.2004, jossa osakkeiden arvoksi on katsottu noin kaksi miljoonaa euroa. Kun osakekauppa nyt muutamaa vuotta myöhemmin tehtiin noin 45 prosenttia korkeammalla hinnalla, tämä on valittajan mielestä alihintainen.

Edellä mainitulla X Oy:n tarjoamalla vuosivuokralla osakkeiden tuottoarvoksi saadaan Valorannan käyttämällä laskentamenetelmällä - - - 2,32 miljoonaa euroa.

Laskelmassa vuosituotot on diskontattu nykyhetkeen viiden vuoden ajalta 8 prosentin tuottovaatimuksen mukaan täsmälleen samoin ja samoilla luvuilla kuin Valoranta on tehnyt. Valorannan mukaan laskelman tuloksena saadaan osakkeiden käypä arvo ja voidaan havaita, että jopa liian suurella osakkeiden vuokratarjouksen vuosituotollakin arvo jää valittajan väittämää hintaa kertaluokkaa pienemmäksi. Tämäkin osoittaa, että tehty osakekauppa ei ole alihintainen.

Osakkeiden tuottoarvolaskelman merkitys on ollut toimia hyvänä lähtökohtana myyjän ja ostajan välisille neuvotteluille, joiden tarkoituksena on ollut määritellä osakkeiden käypä hinta. Tuottoarvon laskija nimenomaan tähdentää, että laskettua tuottoarvoa ei tule pitää tai esittää mainitun yhtiön lausumana arviona osakkeiden käyvästä arvosta.

Tuottoarvo on laskettu yleisesti käytetyllä tuottoarvomenetelmällä. Menetelmässä tulevaisuuden tuotot diskontataan tarkasteluajankohtaan valitulta ajalta, minkä pituus luonnollisesti sisältää harkintaa. PwC:n laskelmassa niin sanottuna ennustejakson pituutena käytettiin viittä vuotta, koska tämän pituisen jakson Nord Pool³ -sähköpörssin johdannaisten hinnat olivat tiedossa ja kuntayhtymän samalle ajanjaksolle arvioitua osakassähkön hintaa voitiin verrata tähän. Sen lisäksi laskettiin niin sanottu jäännösarvo ja diskontattiin myös tämän jakson tuotot edellisen viiden vuoden ennustejakson lisäksi tarkasteluajankohtaan.

Nimenomaan jäännösarvo sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Kun tällaisessa tapauksessa lasketaan tuottoarvo voimalaitoksista tulevaisuudessa saatavaa sähkömäärää käyttäen, sitä ei voi mitenkään tietää täysin tarkasti, ei myöskään sähkön tarkkaa hinta³kehitystä. Käytöstä aikanaan poistuvien voimalaitosten korvaaminen uusilla riippuu monista seikoista. Helposti ymmärrettävänä esimerkkinä voidaan mainita ydinvoimalaitokset. Molemmat osapuolet olivat tietoisia siitä, että ennustejaksolta laskettu tuottoarvo oli substanssi- ja listaamattomuusalennusta huomioimatta noin viidennes, eli suunnilleen 1,7 miljoonaa euroa, jäännösarvon ollessa lähes 80 prosenttia koko tuottoarvosta. Jäännösarvon muodostamasta riskistä ja mainituista alennuksista johtuen neuvotteluissa päädyttiin molempia osapuolia tyydyttävään 2,8 miljoonan euron kauppahintaan, mikä vastaa noin 15 vuoden ajalta diskontattuja tuottoja.

Valoranta ei ole ottanut huomioon jäännös³arvoa omissa osakkeiden tuottoarvolaskelmissaan. Mikäli sitä ei myöskään PwC:n tuottoarvolaskelmassa otettaisi huomioon, osakkeiden tuottoarvo olisi edellä mainittu 1,7 miljoonaa, mistä pitäisi vielä vähentää substanssi- ja listaamattomuusalennus, jolloin osakkeiden tuottoarvoksi saataisiin noin 1,2 miljoonaa euroa.

Osakekaupasta on laadittu esisopimus ja sen liitteeksi myöhemmin allekirjoitettava kauppasopimus. Esisopimuksen tarkoituksena on sopia niistä periaatteista ja käytännön ehdoista, joiden täytyttyä kuntayhtymä luovuttaa kaupan kohteena olevat EPV Energia Oy:n osakkeet Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Esisopimuksessa osakekaupan osapuolet ilmoittavat olevansa tietoisia siitä, että EPV Energia Oy:n yhtiöjärjestyksessä on sanotun yhtiön osakkeiden siirtoa koskeva lunastuslauseke, joka velvoittaa viipymättä ilmoittamaan osakkeiden siirrosta EPV Energia Oy:n hallitukselle. Tämän jälkeen mahdollisen kaupan ja siirron kohteena oleviin osakkeisiin voi kohdistua yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusoikeus.

Ennen lopullisen kauppasopimuksen allekirjoittamista kaupan osapuolet pyytävät etukäteen lunastukseen oikeutetun kirjallista suostumusta kaupan kohteena olevien osakkeiden vapaaseen siirtoon kuntayhtymältä Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Kauppasopimus allekirjoitetaan, jos ja kun yhtymävaltuuston osakkeiden myyntipäätös saa lainvoiman ja EPV Energia Oy:n tai sen osakkaan lunastusaika osakkeesta on päättynyt tai kaikilta sen osakkailta on saatu sitoumus lunastusoikeuden käyttämättömyydestä eikä mikään näistä yhteisöistä ole käyttänyt lunastusoikeuttaan.

Lappajärven kunnanhallitus on antanut asiassa vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Vastaselitykseen liitetty Valorannan laatima muistio 13.4.2012 osoittaa, etteivät kuntayhtymän selityksen perusteet ole kestäviä. Oikeana lähtökohtana osakkeiden käyvälle hinnalle on pidettävä PwC:n laskelmia. Tässä yhteydessä ei ole aiheellista ottaa kantaa siihen, onko osakkeiden arvo vieläkin suurempi, koska jo 2,8 miljoonan euron valtiontuen myöntäminen estää kaupan toteutumisen.

Valitus perustuu yksinomaan valtiontukinäkökulmaan. Kolmen kunnan omistamasta kuntayhtymästä kaikki taloudelliset hyödyt eivät saa mennä kahdelle yksityiselle sähkö³yhtiölle.

Kuntayhtymän toteamus, jonka mukaan osakekaupan rahoitus tulee sähköä ostavilta kuluttajilta, jotka ovat jo yhden kerran osakkeiden ostamisen rahoittaneet, on käsittämätön. Kuntayhtymä tarkoittanee, että yksityiset sähköyhtiöt ovat aikanaan ostaneet sähköä ja näin saadulla tuotolla kuntayhtymä on ostanut EPV:n osakkeita. On sanomattakin selvää, että tällainen kaupankäynti ei luo ostajalle omistusoikeutta myyjätahon omaisuuteen.

Sillä, että 5,6 miljoonaa euroa ei ole absoluuttisesti oikea arvo, ei ole merkitystä, kun kysymyksessä on parhaaseen liiketaloudelliseen osaamiseen perustuva määritys käyvästä arvosta. Jos konkreettisempi käypä arvo halutaan selvittää, tulisi tarjota osakkeita muiden osakkaiden ostettavaksi.

PwC:n arvioon ei vaikuta millään tavalla aikaisemmat vuokrasopimuksista johdettavat tuotot. X:n vuokrasopimus vuodelta 1997 ei ole vertailukelpoinen X:n tekemään tarjoukseen 10 vuotta myöhemmin. Sopimuksesta vuodelta 1997 ei ole esitetty selvitystä, joten väitteelle ei voida antaa mitään merkitystä. X:n tarjous vuodelta 2008 vastaa Valorannan arvioita vuosittaisen tuoton arvosta, joten mikään ei viittaa siihen, että X:n tarjous olisi ollut liian korkea.

Olennaista on, että PwC on voinut tehdä laskelmat kunta³yhtymän antamilla tiedoilla.

Osakkeiden käyväksi arvoksi on katsottu 5,6 miljoonaa euroa. Tuntemattomasta syystä myyjä on lahjoittanut ostajayhtiöille 2,8 miljoonaa euroa. Kun myyjänä on kuntayhtymä, lahjoituksen suuruudesta johtuen on kysymyksessä kielletty valtiontuki.

Kuntayhtymän viittaukset yhtiöjärjestykseen ovat siinä mielessä harhaanjohtavia, että salainen osakassopimus mahdollistaa kaupan teon osakkeiden välillä siten, ettei muilla osakkeenomistajilla ole lunastus³oikeutta. Tämä käy epäsuorasti ilmi lausunnosta. Siinä ei ole kiistetty salaisen osakassopimuksen merkitystä asiassa, vaikka teksti mahdollistaisikin mielikuvan, että asiassa tulee sovellettavaksi yhtiöjärjestyksen määräykset osakkeiden lunastusoikeudesta.

Merkintä Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöstä 29.12.2008 (§ 23) ja sitä koskevaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä 30.12.2010 nro 10/0773/3 koskeva Lappajärven kunnanhallituksen valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa omana asiana diaarinumerolla 336/3/11. Asiassa on annettu päätös samana päivänä tämän asian kanssa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin se koskee Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöstä 11.11.2009 § 28 sekä yhtymävaltuuston mainitun päätöksen.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

3. Järviseudun Sähkövoiman kunta³yhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 90 §:n 1 momentin mukaan valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Pykälän 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään sisämarkkinoille soveltuvista tuista.

SEUT 108 artiklan 3 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artikla) mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Valituksenalaisen kuntayhtymän päätöksen tekemisen aikaan voimassaolleen sähkömarkkinalain (386/1995) 1 §:n mukaan mainitun lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa.

Sähkömarkkinalain 3 §:n 4 kohdan mukaan sähkön tukkumyynnillä mainitussa laissa tarkoitetaan sähkön myyntiä vähittäismyyjille ja suurille sähkön käyttäjille.

Sähkömarkkinalain 3 §:n 5 kohdan mukaan sähkön vähittäismyynnillä mainitussa laissa tarkoitetaan sähkön myyntiä jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi sähkönkäyttäjille.

1.2 Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön määräykset

Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön.

Perussäännön 3 §:n mukaan edellä 2 §:ssä määrätyn tarkoituksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä voi ostaa ja vuokrata koski-, vesi- ja rantaoikeuksia ja tarvittavia maa-alueita, rakentaa vesivoimalaitoksia ja lämpövoimalaitoksia, ostaa sähkölaitoksia jakeluverkkoineen ja -asemineen, liittyä osakkaaksi valmiina oleviin ja rakennettaviin sähkölaitoksiin sekä muullakin tavoin kehittää ja hankkia sähköä ja myydä sitä.

Perussäännön 29 §:n mukaan kuntayhtymä on purettava, milloin sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien tai muutoin hoidettavaksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.

Perussäännön 30 §:n mukaan kuntayhtymän purkautuessa liittovaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta liittohallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvitysten kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen suorittamiseen ja sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

1.3 Tosiseikat

Vuonna 1953 perustetussa Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymässä on kolme jäsenkuntaa, Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on ollut turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön. Sähkömarkkinalain voimaan³tulo 1.6.1995 on asteittain muuttanut tilanteen sähkömarkkinoilla olennaisesti toisenlaiseksi verrattuna kuntayhtymän perustamisajankohtaan.

Asiakirjoista ilmenee, että kuntayhtymä on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n (nykyään EPV Energia Oy) osakas. Kunta³yhtymä hankkii osakkuuden perusteella yhtiöltä sähköä ja luovuttaa sitä edelleen. Lappajärven Sähkö Oy:n irtaannuttua puheena olevasta yhteistyöstä vuonna 1995 kuntayhtymän EPV Energia Oy:ltä hankkimaa sähköä luovutetaan ainoastaan Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle. Viimeksi mainituissa yhtiöissä Ala³järven ja Vimpelin kunnat ovat vähemmistöosakkaina.

Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on ensin 29.12.2008 (§ 23) päättänyt sen omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden (A1-, A2-, B-, C-, D1-, D2-, E1-, F-, G- ja W-sarja) myynnistä Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle 2,845 miljoonan euron kauppahinnalla, joka on perustunut PricewaterhouseCoopersin (jäljempänä PwC) laatimaan laskelmaan osakkeiden lunastushinnasta. Edellä todetusti korkein hallinto-oikeus on antanut asiaa koskevaan valitukseen ratkaisun tänään asiassa diaari³numero 336/3/11.

Viimeksi mainittua päätöstä koskevan muutoksenhaun ollessa vireillä kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 11.11.2009 (§ 28) tehnyt käsillä olevassa asiassa muutoksenhaun kohteena olevan uuden päätöksen, joka on koskenut sen omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden (A1-, A2-, A4-, A5-, B-, C-, D1-, D2-, E1-, F-, G- ja W-sarja) myyntiä Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.

Asiakirjoista ilmenee, että ennen myyntipäätöksen tekemistä kunta³yhtymä on hankkinut PwC:n laatiman raportin kuntayhtymän omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden tuottoarvon laskennasta. Asiakirjojen mukaan raportissa on osakkeiden tuottoarvoksi per 1.6.2009 tuottoarvomenetelmää ja 7,5 prosentin oman pääoman tuottovaadetta käyttäen saatu 7,9 miljoonaa euroa. Koska kyseiset osakkeet eivät osakassopimusten perusteella ole vapaasti vaihdettavissa ja ne oikeuttavat Mankala-tyyppiseen käyttöoikeuteen, on tuottoarvossa otettu huomioon substanssi- ja listaamattomuusalennuksena yhteensä 31 prosenttia. Näin PwC:n raportissa kysymyksessä olevien osakkeiden tuottoarvoksi on saatu 5,6 miljoonaa euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella päätöksentekoa edeltäneissä sopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa oli päädytty jakamaan osakkeille lasketusta tuottoarvosta puolet myyjälle ja puolet ostajalle. Neuvottelu³tuloksen mukaiseksi osakkeiden kauppahinnaksi muodostui näin ollen 2,8 miljoonaa euroa.

Valittaja on valituksessaan esittänyt selvitystä muun muassa X Oy:n tekemästä Y Oy:n osakekantaa koskevasta tarjouksesta, joka on sisältänyt myös tarjouksen Vähänkyrön kunnan omistamien EPV Energia Oy:n osakkeiden tuottamien energiansaantioikeuksien vuokraamisesta (- - -).

Valittaja on esittänyt selvitystä myös välitystuomiosta, joka on koskenut Ä Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastusta. Välitystuomiossa tarkoitettujen EPV Energia Oy:n osakkeiden tuottoarvo vuosien 2002–2004 laskennallisten vuokratuottojen perusteella on ollut 8,4 miljoonaa euroa.

Lappajärven kunnanhallitus on liittänyt valitukseensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle professori Jarmo Leppiniemen 10.1.2012 päivätyn kysymyksessä olevien osakkeiden käypää kauppahintaa koskevan lausunnon.

1.4 Asian oikeudellinen arviointi

Käsillä olevassa asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, onko Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston valituksenalaisen päätöksen osalta kysymys sellaisesta valtion toimenpiteestä, johon sovelletaan unionin valtiontukisääntöjä ja olisiko valituksenalaisen päätöksen osalta tullut siksi noudattaa SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä (vrt. asia C-119/05, Lucchini, suuri jaosto, tuomio 18.7.2007, 50 kohta).

Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdassa (yhtymävaltuuston päätöksen ajankohtana Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa) määrätyt edellytykset. Ensiksi valtiontukisäännöt koskevat vain toimenpiteitä, joissa muodossa tai toisessa on kysymys valtion varojen luovuttamisesta. Valtiontukena on pidettävä ainoastaan suoraan tai välillisesti valtion varoista myönnettyjä tai lisäkustannuksia valtiolle merkitseviä etuja (ks. yhdistetyt asiat C-399/10 P ja C-401/10 P, Bouygues, suuri jaosto, tuomio 19.3.2013, 99 kohta). Tuen ei tarvitse olla valtion itsensä myöntämää, ja se voidaan myöntää monessa eri muodossa. Toiseksi tuen olemassaolon arvioinnissa on määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla. Tältä osin sovelletaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johdettua niin kutsuttua yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta (asia C-124/10 P, komissio v. Électricité de France (EDF), suuri jaosto, tuomio 5.6.2012, 78 kohta). Tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan.

Kuntayhtymä voi perussäännöstä ilmenevän toimivaltansa nojalla myydä omistamiaan osakkeita tietyille valitsemilleen tahoille. Näin ollen yhtymävaltuusto on sinänsä voinut päättää osakkeiden myyntiä koskevien esi- ja kauppasopimusluonnosten hyväksymisestä.

Kuntayhtymän tulee päätöksenteossa noudattaa laillisia menettelyjä ja siten myös tehdessään päätöksen osakkeiden myymisestä ottaa huomioon muun ohella unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten vaikutus. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen (asia 248/84 Saksa v. komissio, 17 kohta ja asia C-88/03, Portugal v. Komissio, 55 kohta). Tämän vuoksi kunnan ja näin ollen myös kuntayhtymän myöntämä tuki voi olla SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Sikäli kuin unionin valtiontukisäännöistä johtuvat valtiontuen edellytykset täyttyvät ei sillä, että kuntayhtymän varat tulevat sähkön tukkukaupasta yksityisten yritysten eli Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n kanssa, ole merkitystä arvioitaessa kuntayhtymän asemaa tältä osin.

Asiassa on arvioitava, sisältyykö valituksenalaiseen päätökseen Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle myönnettyä taloudellista etua osakkeiden alihintaisuuden vuoksi.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä johtuu, että yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta sovellettaessa kiellettyä valtiontukea koskevat edellytykset eivät täyty, jos tukea saanut yritys voi saada valtion varoista annettua etua vastaavan edun tavanomaisia markkinaedellytyksiä vastaavissa olosuhteissa (asia C-124/10 P, komissio v. Électricité de France (EDF), 78 kohta). Tukitoimenpidettä koskevan päätöksen olisi perustuttava sellaisiin taloudellisiin arviointeihin, jotka rinnastuvat johdonmukaisesti toimivan yksityisen sijoittajan laatimiin arviointeihin sijoituksen tulevasta tuottavuudesta ennen vastaavaan toimenpiteeseen ryhtymistä (edellä mainittu asia C-124/10 P, 84 kohta). Markkinahinta on oikeuskäytännön mukaan korkein hinta, jonka tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja on valmis maksamaan yhtiöstä.

Markkinahinnan tarkistamiseksi huomioon voidaan ottaa yhtiön luovuttamisen muoto, esimerkiksi julkinen tarjouskilpailu, joka on omiaan takaamaan markkinaehtoisen kaupan, tai luovutuksen yhteydessä mahdollisesti käytetty asiantuntija-apu (yhdistetyt asiat C-214/12 P, C-215/12 P ja C-223/12 P, Land Burgenland, tuomio 24.10.2013, 92 ja 93 kohta ja niissä viitattu oikeuskäytäntö).

Käsillä olevassa asiassa osakkeiden tuottoarvoksi on PwC:n asiantuntijaraportin mukaan edellä tarkemmin ilmenevin tavoin saatu 5,6 miljoonaa euroa. Asiantuntijaraportissa on korostettu, ettei tuottoarvoa voida pitää käypänä arvona ja että käypä arvo on hinta, mikä muodostuisi kahden toisistaan riippumattoman tahon välillä. Osakkeiden lopullinen kauppahinta on perustunut raportin pohjalta käytyihin kuntayhtymän sekä Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n välisiin sopimusneuvotteluihin, joissa on päädytty jakamaan osakkeille lasketusta tuottoarvosta puolet myyjälle ja puolet ostajalle. Kauppahinnaksi on sovittu 2,8 miljoonaa euroa, jonka mukaiseksi kauppahinta on myös valituksenalaisessa päätöksessä määritetty.

Kuntayhtymä on lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt, että osakekaupasta on laadittu esisopimus ja sen liitteeksi myöhemmin allekirjoitettava kauppasopimus. Kuntayhtymän mukaan kauppa³sopimus allekirjoitetaan vain, jos ja kun yhtymävaltuuston osakkeiden myyntipäätös saa lainvoiman ja EPV Energia Oy:n tai sen osakkaan lunastusaika on päättynyt tai kaikilta osakkailta on saatu sitoumus lunastusoikeuden käyttämättömyydestä eikä mikään näistä yhteisöistä ole käyttänyt lunastusoikeuttaan.

Kysymyksessä oleville osakkeille ei ole markkinoilta havaittavissa tai yksiselitteisesti muutoinkaan määriteltävissä markkinahintaa. Yksi verrokki markkinahinnalle tällaisissa tilanteissa on osakkeen tuottoarvo, jonka laskentaperusteet sinänsä ovat käytännön arvonmääritystilanteissa yleisesti hyväksytyt.

Tuottoarvoksi, jonka molemmat osapuolet ovat osakkeille hyväksyneet kuntayhtymä sopimusneuvottelujen pohjaksi ja Lappajärven kunnanhallitus osakkeiden käyvän arvon alarajaksi, on asiassa hankitussa asiantuntijaraportissa todettu 5,6 miljoonaa euroa. Asiakirjoista ilmenee, että mainittua tuottoarvoa määriteltäessä osakkeiden vaihdantarajoitukset on niiden arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon substanssi- ja listaamattomuusalennuksin.

Asiassa ei ole esitetty tai muutoinkaan ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta ei nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tulisi taloudellista hyötyä koskevan valtiontuki- edellytyksen arvioinnissa soveltaa. Kun otetaan huomioon edellä mainitut osakkeiden arvonmääritykseen liittyvät seikat sekä se, mitä kaupan toteutuksesta suhteessa muiden osakkaiden lunastusoikeuteen on esitetty, ei yksin edellä mainittuun selvitykseen perustuvaa ja lopulta osapuolten neuvottelutuloksena syntynyttä osakkeiden kauppahintaa, 2,8 miljoonaa euroa, voida pitää osakkeiden sellaisena käypänä arvona, jonka perusteella taloudellista hyötyä koskeva valtiontukiedellytys olisi suljettavissa pois.

Kuntayhtymän valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitetun osakekaupan osapuolia ja mahdollisen taloudellisen hyödyn saajia ovat ainoastaan Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy. Tältä osin asiassa täyttyy unionin valtiontukisäännöissä tarkoitettu valikoivuusedellytys.

Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy ovat olleet valituksenalaisen päätöksen tekemisen aikaan sovellettavana olleen sähkömarkkinalain (386/1995) tarkoittamaa sähkön vähittäismyyntiä harjoittavia yrityksiä, jotka kilpailevat muiden sähkön vähittäismyyntiä harjoittavien yritysten kanssa sähkömarkkinoilla (vrt. KHO 2010:26). Valtiontukiedellytyksistä niin sanotut kilpailu- ja kauppavaikutukset eivät näin ollen ole asiassa pois suljettavissa.

Mikäli osakekauppa sisältää valtiontukea kysymyksessä oleville sähköyhtiöille, on tuesta ennen mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan unionin komissiolle. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella tällaista ilmoitusta ei ole tehty.

Yhtymävaltuuston päätöstä tehtäessä ei siten ole luotettavasti selvitetty osakekaupasta Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n mahdollisesti saamaa sellaista taloudellista hyötyä, jota ne eivät saisi ostaessaan osakkeita muilta EPV Energia Oy:n osakkailta. Päätöstä tehtäessä ei myöskään muuten ole selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta. Näin ollen ja kun yhtymävaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta, yhtymävaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Edellä esitetyistä syistä kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätös on syntynyt valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen perusteella virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja yhtymävaltuuston valituksenalaiset päätökset on kumottava. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin esitettyihin valitusperusteisiin.

2. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Lappajärven kunnanhallitus on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota se on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

3. Järviseudun Sähkövoiman kunta³yhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Järviseudun Sähkövoiman kunta³yhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Anne E. Niemi, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Tuomas Lehtonen. Asian esittelijä Mia Ekman.