Muu päätös 631/2014
Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset
Valittajat 1) Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry
2) Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Jätehuolto
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 19.12.2012 nro 12/0857/2
Asian aikaisempi käsittely
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 6.9.2011 antamallaan päätöksellä nro 81/2011/1 myöntänyt Helsingin Seudun ympäristöpalvelut (HSY) Jätehuollolle ympäristöluvan hakemuksessa esitetyn hankesuunnitelman mukaiselle Ruskeasannan Sortti-aseman toiminnalle. Päätökseen on sisältynyt 28 lupamääräystä, joista lupamääräykset 1–4, 6–10, 13 ja 16–22 ovat kuuluneet seuraavasti:
Vastaanotettavat jätteet
1. Ruskeasannan Sortti-asemalla kiinteistöillä 92-407-14-8 ja 92-423-4-44 saa hakemuksen mukaisesti vastaanottaa, lajitella ja esikäsitellä seuraavia jätteitä ja jätteiden vuosittaiset vastaanottomäärät ja kertavarastointimäärät saavat olla seuraavat:
Jätelaji Sekajäte
Jätenimike 20 03 01
Jätemäärä (t/a) 10 000
Kertavarastointi-määrä (t) 200
Jätelaji Puu
Jätenimike 20 01 38
Jätemäärä (t/a) 6 000
Kertavarastointi-määrä (t) 100
Jätelaji Metalli
Jätenimike 20 01 40
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 50
Jätelaji Kylmälaitteet
Jätenimike 20 01 23
Jätemäärä (t/a) 1 000
Kertavarastointi-määrä (t) 50
Jätelaji Sähkö- ja elektroniikkaromu, tavanomainen jäte
Jätenimike 20 01 36
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 70
Jätelaji Pahvi
Jätenimike 20 01 01
Jätemäärä (t/a) 200
Kertavarastointi-määrä (t) 10
Jätelaji Paperi
Jätenimike 20 01 01
Jätemäärä (t/a) 200
Kertavarastointi-määrä (t) 20
Jätelaji Risut
Jätenimike 20 02 01
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 500
Jätelaji Puutarhajäte
Jätenimike 20 02 01
Jätemäärä (t/a) 1 500
Kertavarastointi-määrä (t) 500
Jätelaji Energiajäte
Jätenimike 02 03 99
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 20
Jätelaji Kartonki
Jätenimike 20 01 01
Jätemäärä (t/a) 100
Kertavarastointi-määrä (t) pieniä määriä
Jätelaji Pakkauslasi
Jätenimike 20 01 02
Jätemäärä (t/a) 100
Kertavarastointi-määrä (t) pieniä määriä
Jätelaji Uudelleen käytettävät tavarat
Jätemäärä (t/a) pieniä määriä
Kertavarastointi-määrä (t) pieniä määriä
Jätelaji Kyllästetty puu*
Jätenimike 20 01 37
Jätemäärä (t/a) 250
Kertavarastointi-määrä (t) 60
Jätelaji Sähkö- ja elektro-niikkaromu, ongelmajäte*
Jätenimike 20 01 35
Jätemäärä (t/a) 1 000
Kertavarastointi-määrä (t) 50
Jätelaji Muut ongelmajätteet*
Jätemäärä (t/a) 50
Kertavarastointi-määrä (t) 5
*Ongelmajäte
2. Ruskeasannan Sortti-asemalla ei saa ottaa vastaan muita kuin edellä lupamääräyksessä 1 hyväksyttyjä jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole lupamääräyksessä 1 hyväksytty, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle.
3. Ruskeasannan Sortti-asemalla saa vastaanottaa, lajitella ja kuormata jätettä maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00 ja lauantaisin klo 8.00–18.00 pois lukien yleiset juhlapäivät.
4. Ruskeasannan Sortti-asemalla saa haketusta suorittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00 pois lukien yleiset juhlapäivät.
- - -
Alueen hoito ja päästöt vesiin ja ilmaan
6. Ruskeasannan Sortti-aseman toiminta ja siihen liittyvä jätteiden vastaanotto, lajittelu, käsittely, varastointi, kuormaus ja kuljetus on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista, haju- tai pölyhaittaa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville ja että haittaeläinten ravinnonsaanti minimoidaan. Haittaeläinten hävittäminen on järjestettävä suunnitelmallisesti.
7. Aseman alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat on puhdistettava pölyyntymisen ja roskaantumisen ehkäisemiseksi säännöllisesti pesuharjauksella tai muulla vastaavan tehoisella menetelmällä.
Asemalla haketettavien risujen on oltava kosteita.
8. Aseman pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, lohkeilua tai painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi.
9. Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi ja ympäröivän alueen roskaantumisen minimoimiseksi asema-alue on oltava aidattu ja aidan kunnosta tulee huolehtia. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin aseman aukioloaikoina.
10. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä niin usein, että normaali erotuskyky säilyy. Hulevesien johtaminen on tehtävä hakemuksessa esitetyn mukaisin järjestelyin (öljynerotin, hiekanerotin, viivytysalue) siten, että siitä ei aiheudu kuormitusta tai pilaantumisvaaraa Kylmäojalle. Hulevesien johtamisjärjestelmässä on oltava sulkuventtiili tai muu veden virtauksen estävä sulku³rakenne.
Jätteiden kuljettaminen, käsitteleminen ja edelleen toimittaminen
- - -
13. Sortti-asemalle vastaanotetut ja lajitellut jätteet on toimitettava jätteen hyödyntäjälle tai käsittelijälle niin usein, ettei alueelle muodostu jätevarastoja eikä aseman toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suurimmat jätteiden kertavarastointimäärät on asetettu edellä lupamääräyksessä 1.
Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto.
- - -
Varastointi
16. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Sortti-asemalla vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä aseman yhteydessä olevassa välivarastossa. Ongelmajätekonttien on oltava lukittavia tai niiden on oltava lukittavassa tilassa. Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä.
17. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset on tehtävä siten, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 %:n suoja-altaalla.
18. Vastaanotettavan sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikassa on oltava asianmukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella, ja vedenkestävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
19. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto.
Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätemateriaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.
Luvan saajan tulee varautua mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeus- ja häiriötilannesuunnitelmalla ja kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman mukaisten ohjeiden on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. Päivitetyt poikkeustilannesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
20. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
21. Sortti-aseman alueelta kertyvien hulevesien laatua on tarkkailtava viivästysaltaan jälkeisestä vedestä vähintään kahdesti vuodesta, keväällä ja syksyllä, otettavin vesinäyttein. Näytteistä on analysoitava vähintään kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, CODMn, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja kokonaistyppi sekä öljyhiilivedyt (C10–C40).
Vesinäytteenottotulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristöviranomaiselle kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.
Vesitarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa luvan saajan ehdotuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai päätöksen määräysten valvottavuutta.
Pohjavesitarkkailu
22. Sortti-aseman koillisreunaan on asennettava pohjavesiputki ennen toiminnan aloittamista. Pohjaveden laatua on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa) pohjavesiputkesta otettavin näyttein.
Pohjavesinäytteistä on analysoitava sameus, pH, sähkönjohtavuus, happi, mineraaliöljyt jakeittain, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja kokonaistyppi. Lisäksi pohjaveden pinnankorkeus on mitattava näytteenoton yhteydessä.
Analyysitulokset on toimitettava kuukauden kuluessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesiputken putkikortti on toimitettava ensimmäisten analyysitulosten yhteydessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:
Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut
Alue on merkitty yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), kaava on tullut lainvoimaiseksi kuulutuksin 13.1.2010. Aluetta koskevassa kesällä 2011 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa Sortti-aseman alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET), jota ympäröi itä- ja pohjoispuolella suojaviheralue (EV). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 70 metrin päässä toiminnasta. Vantaan kaupunki on laatinut alustavan suunnitelman Simosentien uudeksi linjaukseksi, rakentamissuunnitelmien teko aloitetaan kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.
Päätöksessä on annettu määräykset toimintojen ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja niiden tarkkailuja ja ne ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Toiminnassa pölyhaittoja ehkäistään kastelemalla. Melun leviämistä estetään toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys varmistetaan seurantamittauksilla. Päästöt maaperään estetään pinnoittamalla toiminta-alueet ja polttoaineiden säilytys- ja jakelupaikat. Ojaan johdettavien vesien laatua tarkkaillaan ja alueelle tuotavien jätteiden laatua valvotaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Lupamääräys 1. Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Määräyksessä 1 asetetut vastaanotettavat jätemäärät ja kertavarastointimäärät on asetettu hakemuksessa esitetyn mukaisina. (YSL 43 §, 45 §, JA 8 §)
Lupamääräys 2. Tuotavien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 §:n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 §:n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §, 15 §)
Lupamääräykset 3 ja 4. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. Aseman pitäminen auki myös lauantaisin palvelee lähialueen asukkaita ja helpottaa jätteiden hyötykäyttöön toimittamista. Risujen haketusta tapahtuu alueella melko vähän, vain joitakin kertoja vuodessa. Risujen haketus on kuitenkin Sortti-aseman meluisin työvaihe. Suunnitellun mukaiset haketukset voidaan kohtuullisesti järjestää maanantaista perjantaihin tapahtuviksi. Ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi haketuksen suorittaminen lauantaisin ei ole tarpeen. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43 §, JL 6 §, JA 8 §, NaapL 17 §)
Lupamääräykset 6–11. Jätelain 6 §:n mukaan jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, haju- tai meluhaittaa, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, JL 19 §, JA 8 §, NaapL 17 §)
Lupamääräykset 6 ja 7. Jäteasetuksen 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Kyseisenlaisessa toiminnassa roskaantumista ei voida kuitenkaan täysin välttää, joten alueen säännöllisestä siivouksesta on huolehdittava. Mikäli roskaantumista tapahtuu, on lähialue siivottava viivytyksettä. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 6 §, 19 §, JA 8 §, NaapL 17 §)
Lupamääräys 8. Sortti-asema sijaitsee I luokan tärkeällä pohjavesialueella, Lentoasema 0109204. Aseman kenttäalueiden pinnoitteiden kuntoa on tarkkailtava ja havaitut viat on korjattava viivytyksettä, jotta päästöt vesiin, maaperään ja pohjavesiin voidaan estää. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 6 §, JA 8 §)
Lupamääräys 9. Jäteasetuksen 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, haju- tai meluhaittaa, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (YSL 43 §, 45 §, JL 6, 19 §, JA 8 §, NaapL 17 §)
Lupamääräys 10. Määräys on tarpeen Sortti-aseman toiminnasta alueen pohjavedelle, maaperälle ja lähialueen pintavesille aiheutuvien riskien minimoimiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä tai sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7 §, 8 §, JL 6 §, JA 8 §)
Lupamääräys 13. Määräys on tarpeen Ruskeasannan Sortti-aseman toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi ja naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Erityisesti sekajätteiden varastointiajan pitäminen mahdollisimman lyhyenä ja piha-alueiden ja kuljetuskaluston puhtaanapito vähentävät hajuhaittaa ja haittaeläimien esiintymistä alueella. Suurimmat jätteiden kertavarastointimäärät on asetettu määräyksessä 1.
Jätteen saa luovuttaa vain vastaanottajalle, jolla on oikeus ympäristöluvan nojalla ottaa jäte vastaan, tai sille, joka on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, tai vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 8 §, 9 §, 15 §, 19 §)
Lupamääräys 16. Jätelain 6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Ongelma³jätteen vastaanottopaikan on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaan³ottopaikan käyttäjille tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän pilaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön on estetty asianmukaisesti. (YSL 43 §, 45 §, JA 3 a §, 5 §, 6 §, 8 §, VNp 659/1996, Vnp 101/1997)
Lupamääräys 17. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Laitoksessa käytettävä polttoaine on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan varmuudella estää. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 37 §)
Lupamääräys 18. Sähkö- ja elektroniikkaromusta annetun valtioneuvoston asetuksen (852/2004) liitteen 3 kohdan 1 mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikoissa on oltava nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella. Lisäksi varastointipaikassa on oltava vedenkestävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla. (YSL 43 §, YSA 37 §, VNA 852/2004)
Lupamääräys 19. Määräys varautumisesta poikkeustilanteisiin ja poikkeustilannesuunnitelman ajantasaisuus on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Henkilökunnan kouluttaminen, häiriö- ja poikkeustilanteiden varautumissuunnitelma, mahdollisten palon sammutusvesien kokoaminen ja imeytysaineiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, YSA 30 §)
Lupamääräys 20. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan, jos esimerkiksi jätettä syntyy onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 62 §, YSA 30 §, JL 6 §, JA 8 §)
Lupamääräykset 21 ja 22. Kyseessä on uusi toiminta. Toiminta sijoittuu tärkeälle I luokan pohjavesialueelle. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Hulevesien ja pohjavesien seurannalla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu alueen pintavesille haitallista kuormitusta ja että päästöjen rajoittamistoimenpiteet ovat riittävät. (YSL 5 §, 43 §, 46 §)
Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta
Aluehallintovirasto on samalla päätöksellä myöntänyt Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) Jätehuollolle luvan toiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen.
Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:
Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta-alue voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle vastaanotetut jätteet muualle, joten toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen, koska hakijana on kuntayhtymä. (YSL 101 §)
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a §)
Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35–38, 41–43, 45, 46, 53–56, 62, 90, 96, 97, 101, 101 a, 105 ja 108 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30 ja 37 §
Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 8, 9, 15, 19, 51 ja 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 9, 10 ja 22 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Hallinto-oikeuden ratkaisut
Vaasan hallinto-oikeus on 22.12.2011 välipäätöksellään numero 11/0872/2 kieltänyt aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanon siihen saakka, kunnes valitusasia on lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiasta toisin määrätään.
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksessa esitetyn pohjavedenottamon suoja-alueiden määrittämiseen liittyvän vaatimuksen, hylännyt väitteen aluehallintoviraston lausunnon allekirjoittaneiden henkilöiden esteellisyydestä sekä kumonnut Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksesta aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt kuntayhtymän hakemuksen siltä osin kuin sille on myönnetty ympäristölupa nestemäisten tai nestemäisiä aineita sisältävien ongelmajätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun ja esikäsittelyyn. Tämän vuoksi lupamääräyksen 1 kohtaan "Muut ongelmajätteet" on tehty lisäys "ei kuitenkaan nestemäiset tai nesteitä sisältävät". Lisäksi lupamääräyksistä 16 ja 17 on poistettu 2. lauseet tarpeettomina. Hallinto-oikeus on myös lisännyt lupamääräykseen 17 toisen kappaleen. Muutoin Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valitus on hylätty.
Muutettuna lupamääräykset 1, 16 ja 17 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):
1. Ruskeasannan Sortti-asemalla kiinteistöillä 92-407-14-8 ja 92-423-4-44 saa hakemuksen mukaisesti vastaanottaa, lajitella ja esikäsitellä seuraavia jätteitä ja jätteiden vuosittaiset vastaanottomäärät ja kertavarastointimäärät saavat olla seuraavat:
Jätelaji Sekajäte
Jätenimike 20 03 01
Jätemäärä (t/a) 10 000
Kertavarastointi-määrä (t) 200
Jätelaji Puu
Jätenimike 20 01 38
Jätemäärä (t/a) 6 000
Kertavarastointi-määrä (t) 100
Jätelaji Metalli
Jätenimike 20 01 40
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 50
Jätelaji Kylmälaitteet
Jätenimike 20 01 23
Jätemäärä (t/a) 1 000
Kertavarastointi-määrä (t) 50
Jätelaji Sähkö- ja elektroniikkaromu, tavanomainen jäte
Jätenimike 20 01 36
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 70
Jätelaji Pahvi
Jätenimike 20 01 01
Jätemäärä (t/a) 200
Kertavarastointi-määrä (t) 10
Jätelaji Paperi
Jätenimike 20 01 01
Jätemäärä (t/a) 200
Kertavarastointi-määrä (t) 20
Jätelaji Risut
Jätenimike 20 02 01
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 500
Jätelaji Puutarhajäte
Jätenimike 20 02 01
Jätemäärä (t/a) 1 500
Kertavarastointi-määrä (t) 500
Jätelaji Energiajäte
Jätenimike 02 03 99
Jätemäärä (t/a) 2 000
Kertavarastointi-määrä (t) 20
Jätelaji Kartonki
Jätenimike 20 01 01
Jätemäärä (t/a) 100
Kertavarastointi-määrä (t) pieniä määriä
Jätelaji Pakkauslasi
Jätenimike 20 01 02
Jätemäärä (t/a) 100
Kertavarastointi-määrä (t) pieniä määriä
Jätelaji Uudelleen käytettävät tavarat
Jätemäärä (t/a) pieniä määriä
Kertavarastointi-määrä (t) pieniä määriä
Jätelaji Kyllästetty puu*
Jätenimike 20 01 37
Jätemäärä (t/a) 250
Kertavarastointi-määrä (t) 60
Jätelaji Sähkö- ja elektro-niikkaromu, ongelmajäte*
Jätenimike 20 01 35
Jätemäärä (t/a) 1 000
Kertavarastointi-määrä (t) 50
Jätelaji Muut ongelmajätteet (ei kuitenkaan nestemäiset tai nesteitä sisältävät)*
Jätemäärä (t/a) 50
Kertavarastointi-määrä (t) 5
*Ongelmajäte
16. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. (poistettu teksti: Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään.) Sortti-asemalla vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä aseman yhteydessä olevassa välivarastossa. Ongelmajätekonttien on oltava lukittavia tai niiden on oltava lukittavassa tilassa. Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä.
17. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset on tehtävä siten, että vuodot maaperään estetään. (poistettu teksti: Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 %:n suoja-altaalla.)
Toiminnanharjoittajan on esitettävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi tarkempi suunnitelma alueen maaperän ja pohjaveden suojaamisesta alueella tapahtuvan polttoaineiden varastoinnin ja jakelutoiminnan sekä koneiden huollon osalta. Suunnitelmassa on otettava soveltuvin osin huomioon valtioneuvoston asetuksessa (444/2010) esitetyt toimenpiteet. Lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa asiasta tarkempia määräyksiä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Tutkimatta jättäminen
Vedenottamon ympärillä olevan alueen määrääminen vedenottamon suoja-alueeksi tulee ratkaistavaksi pohjavedenottamon perustamista koskevassa lupapäätöksessä tai myöhemmin eri hakemuksesta vesilain 9 luvun 20 §:ssä säädetyn mukaisesti.
Väitteen hylkääminen
Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelusuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry on vastineessaan esittänyt, että aluehallintoviraston lausunnon allekirjoittajat ovat esteellisiä, koska he ovat ottaneet kantaa itse tekemäänsä päätökseen.
Ympäristönsuojelulain 98 §:n 2 momentin mukaan päätöksen tehneen viranomaisen on toimitettava valitusasiakirjat, vastineet, muut päätösasiakirjat sekä tarvittaessa lausuntonsa Vaasan hallinto-oikeudelle. Kysymys on tuosta lausunnosta.
Ympäristöneuvos Pekka Häkkinen on ratkaissut tämän ympäristölupa-asian ympäristöylitarkastaja Kari Ratilaisen esittelystä. Häkkinen ja Ratilainen hoitavat tehtäviään virkavastuulla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Tämän vuoksi he eivät ole olleet esteellisiä antamaan päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa tässä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-asiassa. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella luottamus heidän puolueettomuuteensa ei ole muustakaan syystä vaarantunut. Näin ollen ja kun asiassa ei ole ilmennyt muutakaan esteellisyysperustetta, hallinto-oikeus on hylännyt esteellisyysväitteen.
Ympäristölupa-asia
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voisi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).
Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset myös sellaisista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Hankkeen sijainti ja laatu
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) Jätehuollon hakemus tarkoittaa jätteiden vastaanottotoiminnan aloittamista Ruskeasannan Sortti-asemalla Vantaan kaupungin Kirkonkylässä sijaitsevalla Lorentztorpin tilalla 14:8 ja Veromiehenkylässä sijaitsevalla Lentokenttäalue-nimisellä lunastusyksiköllä 4:44. Lupapäätöksen mukaan noin 70 metrin etäisyydellä aseman länsipuolella sijaitsee kaksi omakotitalokiinteistöä. Alue on Vantaan yleiskaavassa merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (PV). Kaavamääräysten perusteella merkintä osoittaa pohjavesialueet, jotka ovat erityisen merkittäviä vedenhankinnan ja veden käyttökelpoisuuden säilyttämisen kannalta. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta, joka voi vaarantaa pohjaveden laadun ja määrän. Lisäksi Sortti-asema sijaitsee alueella, joka on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Myös alueen asemakaavamääräysten mukaan alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Asemakaavamääräyksissä on maininta, että alueelle saa rakentaa ongelmajätteiden vastaanottopaikan.
Sortti-asema palvelee kuntayhtymän alueen asukkaita sekä muita jätteen pienerien tuojia. Kuorma-autoeriä asemalla ei oteta vastaan. Jätekuormat tarkastetaan silmämääräisesti. Lupahakemuksen mukaan asemalla vastaanotetaan, lajitellaan ja esikäsitellään vuodessa sekajätettä 10 000 tonnia, puuta 6 000 tonnia, metallia 2 000 tonnia, kylmälaitteita 1 000 tonnia, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa sähkö- ja elektroniikkaromua 2 000 tonnia, pahvia 200 tonnia, paperia 200 tonnia, risuja 2 000 tonnia, puutarhajätettä 1 500 tonnia, energiajätettä 2 000 tonnia, kartonkia 100 tonnia, pakkauslasia 100 tonnia, pieniä määriä uudelleen käytettäviä tavaroita, kyllästettyä puuta 250 tonnia, ongelmajätteeksi luokiteltavaa sähkö- ja elektroniikkaromua 1 000 tonnia sekä muita ongelmajätteitä, muun muassa akkuja, jäteöljyjä, lakkoja ja liimoja 50 tonnia.
Seka-, puu- ja metallijätteitä toimitetaan jatkokäsittelyyn pääsääntöisesti joka arkipäivä. Muut jätemateriaalit ovat asemalla 2–3 päivää. Asema on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin kello 7.00–22.00 ja lauantaisin kello 8.00–18.00. Haketusta saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin kello 7.00–18.00. Risut haketetaan 4–6 kertaa vuodessa ja haketus kestää kerrallaan 1–2 päivää.
Riski pohjaveden pilaantumiselle ja perustelut päätöksen kumoamisen osalta
Suunniteltu toiminta-alue sijoittuu Lentoaseman I-luokan pohjavesialueelle osittain pohjaveden muodostumisalueelle. Alueella on vedenottamo, joka toimii nykyisin Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) Veden varalaitoksena. Asiakirjoissa mainitaan, että pohjavesi sijaitsee noin 5–9 metriä paksun savikerroksen alapuolella olevissa maakerroksissa pohjaveden ollessa todennäköisesti paineellista. Savikerroksen päällä voi esiintyä orsivettä. Pohjavesialueen 20.8.1996 päivätyssä suojelusuunnitelmassa on todettu, että toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueen reunalla. Pohjaveden virtaus on kohti koillista eli vedenottamon suuntaan. Hakemuksen mukaan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pohjaveden tarkkailuputkia, mutta niiden toimivuudesta ja tarkkailusta ei ole tietoa. Tarkempaa tietoa alueen maaperästä ja pohjavedestä ei asiakirjoissa ole esitetty.
Hulevedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta viivytysalueelle ja sieltä edelleen Kylmäojaan. Tontin eteläreunaan kertyvät hulevedet johdetaan tontin ohitse Kylmäojaan. Pesuvedet johdetaan viemäriverkostoon. Ongelmajätevaraston jätemateriaalit säilytetään turva-altailla varustetuissa astioissa. Ongelmajätevarasto on varustettu tiiviillä pohjalla.
Kun otetaan huomioon laitoksen sijainti I-luokan pohjavesialueella, hallinto-oikeus katsoo, että hankkeesta voi nestemäisten tai nestemäisiä aineita sisältävien ongelmajätteiden osalta aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä. Hallinto-oikeus on hylännyt kuntayhtymän hakemuksen tältä osin. Näin ollen hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 1 ratkaisuosasta ilmenevän kohdan ja poistanut lupamääräyksen 16 toisen lauseen.
Alueella toimivien koneiden (trukki ja Roll-Pack-kone) tankkaukseen käytettävä polttoaine varastoidaan valuma-altaalla varustetussa maanpäällisessä 3 000 litran säiliössä. Hakemuksen täydennyksen mukaan polttoainesäiliö sijoittuu varastoon, joka sijaitsee tankkauspisteen välittömässä läheisyydessä. Tarkempia tietoja polttoaineen varastoinnista ja jakelusta ei ole esitetty. Polttoaineiden tankkauksesta ja varastoinnista sekä koneiden huollosta aiheutuvan pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi hallinto-oikeus on lisännyt selvitysvelvoitteen lupamääräykseen 17 ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Selvitys voi sisältää myös esityksen vaihtoehtoisesta ratkaisusta alueella toimivien koneiden korvaamisesta esimerkiksi sähkökäyttöisillä, jolloin polttoainesäiliötä eikä polttoaineen jakelupistettä ole tarpeen sijoittaa alueelle. Lupamääräykseen lisätyn selvitysvelvoitteen vuoksi hallinto-oikeus on poistanut alkuperäisen lupamääräyksen 17 viimeisen lauseen. Toiminnan sijoittuessa I-luokan pohjavesialueelle toiminnan vaatiman pohjavesisuojauksen on oltava parempi kuin lupamääräyksessä on edellytetty.
Hulevesien esikäsittelystä ja johtamisesta on annettu lupamääräys 10. Lupamääräyksessä 21 on annettu velvoite vesiin johdettavien päästöjen tarkkailusta ja lupamääräyksessä 22 pohjavesitarkkailua koskeva määräys. Päätöksessä hulevesien ja pohjavesitarkkailun osalta annetut määräykset ovat riittäviä. Kun lisäksi otetaan huomioon toiminnan luonne, alueen maaperä- ja pohjavesioloista saatu selvitys sekä hakemuksen ja lupapäätöksen sisältämät suojatoimenpiteet, hallinto-oikeus katsoo, että hankkeesta muutoin ei aiheudu ennalta arvioiden sellaista pohjaveden pilaantumiskiellon vastaista seurausta, että päätöstä olisi tältä osin tarpeen enemmälti muuttaa. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt perusteita edellyttää ympäristöluvan hakemista ympäristönsuojelulain 29 §:n nojalla.
Alueen onnettomuusriski
Lupamääräyksen 19 mukaan vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Hallinto-oikeus katsoo, että onnettomuustilanteiden varalta annettua lupamääräystä 19 voidaan pitää riittävänä.
Luvan myöntämisen edellytykset
Edellä mainitun perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon toiminnan vaikutukset ja annetut lupamääräykset, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa, hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan vaarantumista taikka muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Hakemuksen mukaiselle sijoittamiselle ei ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Aluehallintovirasto ei ole päätöstä tehdessään myöskään ylittänyt toimivaltaansa.
Toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin sekä lupamääräysten noudattamatta jättämiseen voidaan tarvittaessa puuttua ympäristönsuojelulain valvontaa ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Ympäristönsuojelulaki 41 § 2 momentti ja 98 § 2 momentti
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1) Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja lupahakemus sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta hylätään.
Vaatimustensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Päätöksen mukainen toiminta-alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Pohjaveden laatu voi näin ollen vaarantua. Toiminta uhkaa aiheuttaa vesilain (264/1961) 21 luvun 3 c §:n mukaisen haitallisen muutoksen pohjavedessä. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon vesilain 21 luvun 3 c ja 3e §:ää. Jo pilaantumisen vaaran aiheuttaminen on ympäristönsuojelulaissa kielletty. Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaista pohjaveden suojelua kriisitilanteessa tai onnettomuuden seurauksena ei ole otettu huomioon. Lupapäätös on ympäristönsuojelulain 6 ja 8 §:n vastainen.
Valituksenalainen päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska lupapäätöksessä ei ole turvattu vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ja siitä johdettujen määräysten edellyttämää pohjaveden suojelua, eikä pohjavesialueen suoja-aluetta ole vahvistettu vesilain 9 luvun 20 §:n mukaisesti.
Päätöksessä ei ole annettu pohjavesitarkkailua koskevia määräyksiä dioksiinin, furaanin sekä raskasmetallien ja kloorattujen hiilivetyjen tarkkailemisesta, vaikka näitä toimitetaan keräyspaikoille. Myös mainittuja aineita koskevat tarkkailumääräykset keräysalueen ja maaperän osalta puuttuvat.
Luvan hakija ei ole hakenut eikä saanut ympäristölupaa jätevesien johtamiseen.
Lupapäätöksessä on jätetty selvittämättä ja käsittelemättä ongelmajätteiden päästöt ilmakehään ja ongelmajätettä sisältävän sammutusveden päästöt pinta- ja pohjaveteen tulipalon sattuessa. Tämä koskee erityisesti dioksiinia, furaaneja, arseenia ja muita raskasmetalleja.
Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan, että pohjaveden virtaus on kohti koillista eli vedenottamon suuntaan. Edelleen todetaan, että läheisyydessä on tarkkailuputkia, mutta niiden toimivuudesta ja tarkkailusta ei ole tietoa eikä asiakirjoissa ole esitetty tarkempaa tietoa pohjavedestä. Edelleen hallinto-oikeus toteaa, että pohjavesioloista saatu selvitys ei anna tarvetta muuttaa päätöstä enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ovat ristiriitaiset. Tarkkailuputkien toimivuus ja niiden tarkkailu sekä pohjavettä koskeva tieto, joita ei ole olemassa, ei voi riittää perusteluksi sille, ettei aluehallintoviraston päätöstä tarvitse muuttaa.
Ympäristöneuvos Pekka Häkkinen on ympäristöylitarkastaja Kari Ratilaisen esittelystä ratkaissut ympäristölupa-asian. Häkkinen ja Ratilainen ovat antaneet asiassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon Vaasan hallinto-oikeudelle eli ovat ottaneet kantaa itse tekemäänsä päätökseen. Jos virkamies antaa lausunnon, joka poikkeaa hänen aikaisemmin tekemästään päätöksestä, täyttynee virkarikoksen tunnusmerkistö. Kyse ei siis ole valitusasiakirjojen ja päätösasiakirjojen toimittamisesta Vaasan hallinto-oikeuteen valituskäytännön mukaisesti, vaan lausunnosta. Häkkinen ja Rasilainen ovat olleet esteellisiä antamaan lausuntoa Vaasan hallinto-oikeudelle hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti eli kun luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.
2) Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Jätehuolto (HSY) on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 1 ja 16.
Vaatimustensa tueksi HSY on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Toiminnan sijaintiin Ruskeasannan pohjavesialueella on kiinnitetty erityistä huomiota. Erityisesti nestemäisten vaarallisten jätteiden vastaanoton teknisiä suojausrakenteita on huomattavasti parannettu verrattuna alkuperäisessä lupahakemuksessa esitettyyn tasoon ja muihin Sortti-asemiin. HSY on hyväksynyt Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan esityksestä muihin Sortti-asemiin verrattuna mittavammat tarkkailuvelvoitteet.
Ruskeasannan Sortti-aseman teknisillä suojausrakenteilla on estetty täysin mahdollisuus, että nestemäistä vaarallista ainetta voisi päästä normaalitoiminnassa maaperään tai pohjaveteen. Asemakaavamääräyksen mukaan alueelle saa nimenomaisesti rakentaa vastaanottopaikan vaarallisille jätteille. Lisäksi alueen hydrogeologiset olosuhteet ovat paksun savipatjan takia sellaiset, että luvan myöntämisen edellytykset aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti ovat olemassa.
Nestemäisen tai nestettä sisältävän vaarallisen jätteen vastaanottaminen on luonteeltaan likaamatonta toimintaa, josta ei aiheudu mitään päästöjä tai riskiä päästöistä maaperään tai pohjaveteen. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa myös nestemäisten ja nesteitä sisältävien vaarallisten jätteiden vastaanoton, lajittelun ja esikäsittelyn osalta. Sortti-asemalle suunniteltu käytettyjen ajoneuvoakkujen ja muiden kotitalouksien vaarallisten jätteiden vastaanotto on ympäristöministeriön muistion 22.1.2009 kohtien B 2–4 mukaista toimintaa, joka ei edellytä ympäristölupaa. Sortti-aseman asiakkaille on tarjottava myös nestemäisen vaarallisen jätteen vastaanotto samassa yhteydessä kuin muu jätehuolto. Mikäli lajitteluasemalla ei oteta vastaan asiakkaiden sinne tuomia nestemäisiä tai nesteitä sisältäviä vaarallisen jätteen eriä, aiheutetaan vakava riski siitä, että nämä jätteet eivät päädy asianmukaisiin vastaan³ottopaikkoihin.
HSY on erityislakiin perustuva kuntayhtymä, jonka lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa jäsenkuntiensa jätehuollon ja siihen liittyvän toiminnan hoitaminen. Sortti-asema on asukkaille ja pienyrityksille tarkoitettu jätteen vastaanottopaikka. Toiminnan suunnittelussa on varauduttu noin 140 000 asiakaskäyntiin vuodessa. Ruskeasannan Sortti-asemalla vastaanotetaan vain kotitalouksien vaarallista jätettä. Vaarallisen jätteen asiakkaita arvioidaan olevan noin 12 500 kappaletta vuosittain.
Ruskeasannan Sortti-asemalle on myönnetty ympäristölupa vastaanottaa jätteiden pieneriä, joita asiakkaat lajittelevat paikan päällä annettujen ohjeiden mukaisesti jätejakeittain lavoille ja astioihin. Kuorma-autoeriä ei oteta vastaan. Suuremmat jäte-erät ohjataan suoraan hyötyjätteen käsittelijöille tai HSY:n Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Täydet jätelavat ja -astiat toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi tai loppu³sijoitukseen. Ruskeasannan Sortti-asemalla ei vastaanoteta lainkaan yritysten vaarallista jätettä. Toiminnan tärkein päämäärä on turvata pääkaupunkiseudun jätehuolto siten, että jätteiden haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset minimoidaan ja näin osaltaan varmistetaan seudun säilyminen viihtyisänä kaupunkialueena. Kaikista toimipisteistä saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että toiminta on luonteeltaan varsin likaamatonta. Toiminta ei ole aiheuttanut maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Esimerkkejä Sortti-asemilla vastaanotettavista nestemäisistä tai nesteitä sisältävistä vaarallisista kotitalousjätteistä ovat romuakut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet, liuottimet, kuten tärpätti, tinneri, asetoni ja liuotinpitoiset pesuaineet, kovettumattomat maalit, liimat ja lakat sekä puunsuoja- ja kyllästysaineet, torjunta- ja desinfiointiaineet ja voimakkaat hapot, kuten rikkihappo. Tämän kaltaisia jätteitä syntyy kotitalouksissa jatkuvasti, ja jätteiden asianmukainen käsittely on ympäristön kannalta erityisen tärkeää niiden vaaraominaisuuksien takia. Jätteiden toimittamisen käsittelyyn on oltava vaivatonta ja maksutonta.
Nestemäisen tai nesteitä sisältävän vaarallisen jätteen vastaanottaminen sille tarkoitettuun astiaan, lajittelu sekä esikäsittely eivät itsessään ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Ympäristöministeriön tekemä linjaus asiassa on selvä indikaatio siitä, että asianmukaisella tavalla tapahtuvaa vaarallisen jätteen keräystoimintaa on pidettävä sellaisena likaamattomana toimintana, jota ei ole syytä kieltää edes I luokan pohjavesialueella.
Sortti-aseman toiminta ei riko ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 1 kohdassa asetettua vaatimusta, sillä toiminta ei ole luonteeltaan likaavaa. Ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä toimintoja voidaan harjoittaa verraten herkilläkin alueilla. Merkittävää pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen harjoittaminen toisaalta saattaa estyä onnettomuusriskin perusteella.
Asemakaavamääräyksen mukaan alueelle saa nimenomaisesti rakentaa vastaanottopaikan vaarallisille jätteille. Alueella ei kuitenkaan ole sallittua sellainen toiminta, joka voi vaarantaa pohjaveden laadun ja määrän. Nestemäisten vaarallisten jätteiden vastaanottaminen ei ole asemakaavan vastaista, kunhan toiminta ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle tai määrälle. Toiminta ei aiheuta ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa kiellettyä pohjaveden pilaantumisriskiä. Toiminta on siten myös asemakaavan mukaista.
Valittu sijoituspaikka on paitsi ympäristönsuojelulain vaatimusten mukainen, myös erinomainen suunnitellun toiminnan kannalta ja voimassa olevaa kaavoitusta ajatellen.
Ympäristönsuojelulain 8 § ei kiellä kaiken mahdollisesti tai teoreettisesti pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittamista I luokan pohjavesialueella. Kielto ei ole edes este ympäristöluvan myöntämiselle, mikäli toiminnasta aiheutuu niin vähäisiä päästöjä, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun pilaantumisriskiä.
Ympäristölupa-asia on aina ratkaistava tapauskohtaisesti, ja harkinnassa on otettava huomioon alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella on pidetty lähtökohtaisesti ratkaisevana, voidaanko pohjavedelle aiheutuva riski sulkea riittävästi pois ja ovatko alueen hydrogeologiset olosuhteet sellaiset, että alueella voidaan sallia ympäristöluvan kohteena oleva toiminta.
Ruskeasannan Sortti-aseman tekniset suojausrakenteet on toteutettu siten, etteivät nestemäiset vaaralliset aineet voi missään olosuhteissa joutua maaperään. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä. Onnettomuustilanteissa rakennuksen sisällä tapahtuneet nestemäisen vaarallisen jätteen vuodot maaperään saakka on ehkäisty teknisillä suojausrakenteilla. Muualla Sortti-aseman alueella tapahtuviin onnettomuustilanteisiin on varauduttu huolellisella suunnittelulla. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalle on aina riittävä määrä imeyttämisainesta ja astioita, joihin kemikaalit kerätään.
Ruskeasannan Sortti-asemalla on tarkoitus vastaanottaa enimmillään 50 tonnia vuodessa vaarallista jätettä. Maksimivarasto on viisi tonnia. Tässä määrässä on mukana kaikki vaarallinen jäte. Nestemäisiä tai nesteitä sisältäviä vaarallisia jätteitä on tästä määrästä noin 85 %, jolloin nestemäisen vaarallisen jätteen määrä on vuosittain noin 42,5 tonnia ja maksimivarasto 4,25 tonnia. Käytännössä varastoituna ei ole koskaan koko maksimimäärää.
Hallinto-oikeuden päätös on mainitulta osin varsin puutteellisesti perusteltu. Pilaantumisriskin olemassaoloa perustellaan sillä, että alue on tärkeä pohjavesialue ja alueella on vedenottamo. Kuvauksen jälkeen todetaan yksinkertaisesti, että "hallinto-oikeus katsoo, että hankkeesta voi nestemäisten tai nestemäisiä aineita sisältävien ongelmajätteiden osalta aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä". Hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan esittänyt, miten kyseiset vaaralliset aineet voisivat joutua maaperään. Asiaa ei ole myöskään käsitelty ympäristö³lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen tehdyssä asukasyhdistyksen valituksessa.
Nestemäisten tai nestemäisiä vaarallisia aineita sisältävien jätteiden vastaanottaminen Sortti-asemalla ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä. Myöskään muiden Sortti-asemien toiminta tai HSY:n ylläpitämien vaarallisten jätteiden kontit eivät ole aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, vaikka niiden tekniset suojausrakenteet eivät ole samaa tasoa Ruskeasannan aseman kanssa. Sortti-asemalla vaarallisten jätteiden, kuten muidenkin jätteiden, vastaanotto tehdään valvotusti ja huolellisesti siten, että koko vastaanottotapahtuman ketju asiakaskäynnistä jätteen luovuttamisesta lopulliseen vastaanottopaikkaansa saakka on hallittu prosessi. Toiminta ei missään tilanteessa aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen riskiä.
Varastointia koskeva lupamääräys 16 on varsin tiukka. Sortti-asemalla vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä aseman yhteydessä olevassa välivarastossa. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaarallisten jätteiden konttien on oltava lukittavia tai niiden on oltava lukittavassa tilassa. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä. Vaasan hallinto-oikeuden poistaman lauseen mukaan öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta, eikä öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään.
Ruskeasannan Sortti-asemalle suunniteltu vaarallisen jätteen varasto ylittää lupamääräyksessä 16 edellytetyn tason. HSY on lupapäätöksen jälkeen päättänyt toteuttaa alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna laajemman teknisen suojaustason. Suunnitelman mukaisesti vaaralliset jätteet vastaanotetaan ja varastoidaan erillisessä rakennuksessa. Tilat ovat suljettavissa ja lukittavissa. Vaaralliset jätteet sijoitetaan niille tarkoitettuihin keräysastioihin, joissa jokaisessa on oma valuma-altaansa. Lisäksi vaarallisen jätteen keräysastiat on sijoitettu rakennuksessa tilaan, jonka pohjan muodostaa nestettä läpäisemätön sokkelin ja lattian muodostama turvakaukalo. Suurimman nestemäisen vaarallisen jätteen keräysvälineen tilavuus on 1 000 litraa, ja sen koko sisältö mahtuu tarvittaessa omaan suoja-altaaseen tai sen pettäessä turva-altaaseen. Herkästi syttyvät aineet, kuten liuottimet, sijoitetaan omaan tilaansa vaarallisen jätteen varaston sisällä. Tämän tilan väliseinät ovat suunnitelmien mukaan kivi³rakenteisia ja palonkestoluokaltaan EI60. Näillä ratkaisuilla estetään erittäin tehokkaasti pohjaveden pilaantumisriski.
Ympäristöluvan lupamääräyksissä 21 ja 22 luvansaaja on velvoitettu päästötarkkailuun. Tarkkailulla voidaan varmistaa, että tekniset maaperän ja pohjaveden suojausratkaisut ovat toimivia. Suojaustoimenpiteiden riittävyys on ensinnäkin määrätty seurattavaksi pintavesitarkkailulla.
Myös muilla lupamääräyksillä on varmistettu toiminnan likaamattomuus. Lupamääräyksessä 6 on määrätty, että Ruskeasannan Sortti-aseman toiminta ja siihen liittyvä jätteiden vastaanotto, lajittelu, käsittely, varastointi, kuormaus ja kuljetus järjestetään siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Lupamääräyksen 8 mukaan aseman pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, lohkeilua tai painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi. Lupamääräyksen 10 mukaan hiekan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä niin usein, että normaali erotuskyky säilyy. Alueen sadevedet johdetaan öljyn ja hiekanerotuskaivojen kautta viivytysalueelle, josta ne laskevat lopulta Kylmäojaan. Erotinjärjestelmä mitoitetaan siten, että järjestelmän kapasiteetti riittää käsittelemään sadetapahtuman ensimmäisten minuuttien aikana muodostuvan ja eniten epäpuhtauksia sisältävän virtaaman. Kun erotinjärjestelmän kapasiteetti loppuu, ohjautuu ylivirtaama automaattisesti by-pass-kaivojen kautta erotinjärjestelmän ohi viivytysalueelle. Alueella muodostuvat jätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Hulevesien johtamisjärjestelmässä on oltava sulkuventtiili tai muu veden virtauksen estävä sulkurakenne.
Sortti-asemien toimintaa ja vaarallisten jätteiden vastaanottoa kehitetään lisäksi jatkuvasti johtuen osin lainsäädännön alati tiukentuvista vaatimuksista ja osin HSY:n omista tavoitteista. Asiakkaita neuvotaan jätteiden lajittelussa. Piha-alueet siivotaan säännöllisesti, pinnoitettujen alueiden kuntoa seurataan ja havaitut viat korjataan välittömästi. Alue on aidattu ja kulkutiellä on portti, joka pidetään suljettuna aukioloaikojen ulkopuolella. Alueella on kulunvalvonta ja kameravalvonta. Yöllä alueella on piirivartiointi.
Vaasan hallinto-oikeuden perusteluista puuttuu kuvaus siitä, missä tilanteissa vaaralliset aineet voisivat joutua maaperään. Siinä ei myöskään ole tarkemmin esitetty, miten maaperään joutuneet vaaralliset aineet aiheuttaisivat riskin alueen pohjaveden laadulle. Päätöksessä viitataan alueen pohjavesiolosuhteisiin esittämättä kuitenkaan, miten kyseiset maaperä- tai pohjavesiolosuhteet olisivat pilaantumiselle erityisen herkät.
Alue sijaitsee savipehmeiköllä. Ohuimmat savikerrokset sijaitsevat tontin länsilaidalla, jossa kerroksen paksuus on noin viisi metriä. Muualla savikerroksen paksuus vaihtelee 6–9 metrin välillä. Alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten perusteella alueella ei voi muodostua pohjavettä. Savikerros pysäyttää tehokkaasti veden kulun estäen sekä pohjaveden muodostumisen että vaarallisten aineiden kulkeutumisen pohjaveteen asti.
Savikerroksen alla sijaitsee koko suunnittelualueella noin 1–3 metrin paksuinen silttikerros, jonka alla on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Savikerroksen päällä on noin 0,5–6 metriä paksu kovempi kerros, joka on osin kuivakuorisavea, silttiä sekä hiekkaa. Alueen koillisosassa on tämän päällä vielä ohut turvekerros. Pohjavesi sijaitsee savikerroksen alapuolisissa maakerroksissa pohjaveden ollessa todennäköisesti paineellista. Savikerroksen päällä voi esiintyä orsivettä. Toiminta ei voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista, koska alueella ei ensinnäkään muodostu paksun savikerroksen takia pohjavettä ja toiseksi paksu savikerros suojaa pohjavettä ja toimii luonnonmukaisena eristeenä toiminnan ja pohjaveden välissä.
Alueen geologiset ominaisuudet ovat sellaiset, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset myös nestemäisten ja nesteitä sisältävien vaarallisten jätteiden vastaanotolle, lajittelulle ja esikäsittelylle ovat olemassa. Tapauskohtaisessa harkinnassa on katsottava, että kyseisen alueen maaperä suojaa alueen pohjavesiä erittäin hyvin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on todennut lausunnossaan muun ohella seuraavaa:
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksessa ei ole esitetty mitään olennaista uutta. Valitus on kaikilta osin hylättävä.
Ympäristöluvan lupamääräyksissä 6, 8, 10, 16, 17 ja 18 on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 8 §:n vaatimukset pohjavesien suojelusta. Toimittaessa näiden lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjavedelle. HSY on todennut, että pohjaveden suojaustoimenpiteitä on edelleen tehostettu alkuperäiseen lupahakemukseen nähden. Erityisesti nestemäisten vaarallisten jätteiden vastaanoton teknisiä suojausrakenteita on huomattavasti parannettu.
Pohjavesien tarkkailusta määrätään lupamääräyksessä 22. Siinä on otettu huomioon alueelle käsittelyyn tulevien jätejakeiden laatu. Alueella ei käsitellä sellaisia jätejakeita, joista Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksessa tarkkailtavaksi esitettyjä aineita voisi päästä maaperään. Täten näiden tarkkailukin on tarpeetonta.
Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten annetussa lupamääräyksessä 19 on otettu huomioon myös tulipalo.
Aluehallintovirasto on yhtynyt HSY:n valituksessa esitettyyn ja katsonut, että hallinto-oikeuden osittain muuttamat lupamääräykset 1 ja 16 on palautettava ympäristölupapäätöksen mukaisiksi.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valitusten johdosta.
Vantaan ympäristölautakunta on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksen osalta viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja lisäksi todennut HSY:n valituksen johdosta muun ohella seuraavaa:
HSY:n valituksen perusteluissa esittämä niin kutsuttu kaksoissuojaus edustaa parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa Sortti-asemalla, jossa harjoitetaan nestemäisten ja nestemäisiä aineita sisältävien vaarallisten jätteiden vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia.
Vastaanotettavat nestemäiset ja nestemäisiä aineita sisältävät jätteet tulevat pääosin Vantaan alueen kotitalouksista, joten kerralla tuotavien vaarallisten jätteiden astiat ja niiden sisällä olevat jätemäärät ovat pieniä.
Mikäli lupaa ei myönnettäisi, on suuri vaara, että vaaralliset jätteet astioineen päätyvät hallitsemattomasti Sortti-aseman ympäristöön. Tästä aiheutuisi suurempi riski alueen pohjavedelle kuin kaksoissuojauksella varustetussa rakennuksessa tapahtuvasta vaarallisten nestemäisten jätteiden vastaanotosta ja varastoinnista.
Vantaan kaupunginhallitus on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun ohella seuraavaa:
Sortti-aseman alueen käyttö on ratkaistu Vantaan 17.12.2007 hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, jossa Sortti-asema on osa Korson ja Koivukylän alueen teknisen huollon verkostoa. Yleiskaavassa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset, joiden mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Sortti-aseman toiminnan sijoittuminen Ruskeasantaan perustuu sen keskeiseen sijaintiin pääkaupunkiseudulla ja hyviin liikenneyhteyksiin, kuten moottoritien läheisyyteen. Lähellä ei ole häiriintyviä asuntokohteita, eikä sellaisia ole suunniteltu yleiskaavaan. Keski-Vantaan alueelta on puuttunut asukkaita ja pienyrityksiä palveleva pienjäteasema. Ruskeasannan Sortti-asema paikkaa tätä puutetta. Toiminnan tarkoituksena on minimoida jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.
Alueella voimassa olevan asemakaavan Ruskeasanta 3 mukaan alue on merkinnällä ET osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Sortti-aseman sijainti pohjavesialueella on otettu huomioon asemakaavan pohjavesien suojelua koskevilla määräyksillä, joiden mukaan alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää, eikä vaikuttaa pohjaveden pinnan korkeuteen. Toiminnanharjoittajan velvollisuus on tarkoin huomioida nämä määräykset. Asemakaavassa on myös määräykset hulevesien hallintasuunnitelman laatimisesta ja hulevesien johtamisesta.
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksen perusteella ei ole syytä ympäristöluvan kumoamiseen ja hakemuksen hylkäämiseen eikä toiminnan aloittamiselle annetun luvan hylkäämiseen. HSY on korostanut, että sijaintiin Ruskeasannan pohjavesialueella on kiinnitetty erityistä huomiota jätteiden vastaanoton teknisten suojarakenteiden tasossa siten, etteivät nestemäiset vaaralliset aineet voi missään olosuhteissa joutua maaperään. HSY:tä velvoittavat lisäksi ympäristöluvan lupamääräykset toiminnan tarkkailusta, jolla voidaan varmistaa suojausratkaisujen toimivuus.
Toimintaa ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti nestemäisen ja nesteitä sisältävän vaarallisen jätteen vastaanottamisen, lajittelun ja esikäsittelyn osalta, koska Sortti-aseman tulee voida tarjota alueen asukkaille ja pienyrityksille kokonaisvaltaista palvelua.
Alueella voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaan alueelle saa rakentaa vastaanottopaikan sekajätteille, kierrätettäville jätteille ja ongelmajätteille eli nykyisen jätelain mukaisille vaarallisille jätteille. Sortti-aseman tulisi siten voida vastaan ottaa, lajitella ja esikäsitellä myös nestemäisiä ja nesteitä sisältäviä vaarallisia jätteitä.
HSY on antanut Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksen ja lausuntojen johdosta selityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
Vesilain (264/1961) 21 luvun 3 c ja 3 e § eivät sovellu kysymyksessä olevaan tapaukseen. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintavesiin arvioidaan ympäristönsuojelulain 8 §:n nojalla. Pohjaveden suojaus on turvattu myös muiden kuin vaarallisten jätteiden osalta ympäristönsuojelulain 8 §:n vaatimukset täyttävällä tavalla. Vaatimukset pohjaveden laadun turvaamisesta on otettu riittävällä tavalla huomioon lupamääräyksissä 6, 8, 10 ja 16–18.
Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY ei ole suoraan sovellettavissa yksittäisen toimijan ympäristölupaharkintaan. Direktiivi on implementoitu Suomessa säätämällä laki vesienhoidon järjestämisestä sekä muuttamalla vesilakia (264/1961) ja ympäristönsuojelulakia. Hankkeella ei ole vesistövaikutuksia, minkä vuoksi vesienhoitosuunnitelmaa ei ole tarvinnut ottaa huomioon.
Vesilain 9 luvun 20 §:n säännös ei ole sovellettavissa ympäristölupa³menettelyssä, minkä vuoksi valitus on tältäkin osin hylättävä.
Asukasyhdistyksen valituksessa ei ole esitetty, minkä vuoksi siinä mainittuja aineita pitäisi erikseen tarkkailla. Määrätyn pohjavesitarkkailun avulla havaitaan, esimerkiksi tarkkailemalla sähkönjohtavuutta, mikäli vedessä on raskasmetalleja. Lupamääräyksessä on huomioitu alueelle käsittelyyn tulevien jätejakeiden laatu.
Toiminta ei tarvitse lupaa jätevesien johtamiseen, koska toiminnassa ei synny sellaisia jätevesiä, jotka vaatisivat erilliset järjestelyt ja luvan. Sosiaalitilojen jätevedet ja pesuvedet johdetaan yleiseen viemäriverkostoon pumppaamon ja paineviemärin välityksellä. Toiminnasta ei siten aiheudu ympäristönsuojeluasetuksen liitteessä mainittuja päästöjä, joiden perusteella ympäristölupaa olisi haettava. Toiminta ei myöskään aiheuta suoria päästöjä vesistöön. Hulevedet johdetaan pinnoitetuilta alueilta Kylmäojaan öljynerottimen, hiekanerottimen ja viivytysalueen kautta. Tontin eteläreunaan kertyvät hulevedet suo-/mäkialueelta johdetaan tontin ohitse avouomissa/putkituksilla Kylmäojaan.
Vaasan hallinto-oikeuden toteamalla tavalla ympäristöluvan lupamääräyksessä 19 annettuja onnettomuusriskiä koskevia määräyksiä on pidettävä riittävinä. Laitoksella on aina oltava saatavilla vahingon tai onnettomuuden varalle riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.
Paloriskin vähentämiseksi rakenteita on kehitetty edelleen vaarallisten jätteiden osalta lupahakemusvaiheen jälkeen. Vaarallisen jätteen varaston väliseinät ovat suunnitelmien mukaan kivirakenteisia ja palonkestoluokaltaan EI60.
HSY on yhtynyt aluehallintoviraston, Vantaan ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen vastineissa esitettyyn.
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry on antanut HSY:n valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
Ei ole varmuutta siitä, etteikö myöhemmässä vaiheessa voisi tapahtua vahinko, jonka seurauksena haitallinen aine voi pilata pohjaveden pysyvästi. HSY on vähätellyt onnettomuusriskiä.
Aluehallintoviraston ympäristöneuvos ja ympäristöylitarkastaja ovat ottaneet kantaa tekemäänsä päätökseen, joten luottamus heidän puolueettomuutensa on vaarantunut. Aluehallintoviraston lausuntoa ei tule ottaa huomioon.
Vantaan kaupunginhallitus on jättänyt huomiotta, että onnettomuustilanteessa hulevedet ja tulipalon sammutusvedet menevät hulevesien mukana maastoon ja sieltä edelleen pohjaveteen.
HSY on antanut vastaselityksen. Vastaselitykseen on liitetty selvitys hulevesien hallinnan periaatteista Ruskeasannan Sortti-asemalla. Selvityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota vaarallisten jätteiden varaston sammutusvesien hallinnan periaatteisiin. Tulipalon sattuessa sammutusvedet kerätään kiinteistön keskellä ja länsireunalla oleviin painanteisiin, joista ne välittömästi imetään imuautoihin. Kiinteistöllä on mahdollisuus varastoida sammutusvesiä yhteensä noin 400 m3. Painanteiden pohjat vuorataan vedenläpäisyn estävällä bentoniittimatolla ja ohutmuovilla. Näin estetään tehokkaasti sammutusvesien valumista ympäristöön ja johtumista pohjaveteen edes onnettomuustilanteessa.
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry on antanut vastaselityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
Vesipolitiikan puitedirektiiviä olisi tullut soveltaa ja pohjavesialueen suoja-alue perustaa.
Lupaan sisältyvät tarkkailumääräykset ovat riittämättömät. Raskasmetalleja ja kloorattuja hiilivetyjä on kotitalouksissa käytetyissä aineissa ja komponenteissa. Dioksiinia ja furaania on epäpuhtauksina kemiallisissa yhdisteissä, muun muassa kasvinsuojeluaineissa, joita jätteenkeräysasemalle tuodaan.
Pohjavesialueesta, pohjavedenottamosta sekä pohjaveden virtauksesta ja tarkkailusta on ristiriitaista tietoa ja kokonaisuus on epäselvä. Tämän vuoksi lupahakemus tulisi palauttaa lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.
HSY:n vastaselitys on lähetetty tiedoksi asukasyhdistykselle.
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry on toimittanut lisäkirjelmän HSY:n vastaselityksen johdosta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. HSY:n valitus hyväksytään. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin sillä on aluehallintoviraston päätös osittain kumoamalla ja ympäristölupahakemus osittain hylkäämällä muutettu lupamääräyksiä 1 ja 16. Aluehallintoviraston päätös saatetaan mainituilta osin voimaan.
2. Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei yhdistyksen valituksesta muuteta.
Perustelut
1. HSY:n valitus
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.
Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että
1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua;
2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai
3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa;
2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;
3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta;
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Asiassa saatu selvitys
Ympäristölupahakemus on koskenut HSY:n Ruskeasannan Sortti-asemaa. Sortti-asema on asukkaille ja pienyrityksille tarkoitettu jätteen vastaanottopaikka. Hakemuksessa tarkoitettu uusi asema sijaitsee Tuusulanväylän ja lentoaseman välisellä alueella rajoittuen pohjoisessa Kylmäojan purolaaksoon, idässä Tuusulantiehen, etelässä merkittävään täyttömäkeen ja lännessä Simosentiehen. Sijaintikiinteistön pinta-ala on lupahakemuksen mukaan 2,22 hehtaaria.
Hakemuksen mukaan asfaltoidulla kentällä sijaitseville lavoille vastaanotetaan hyöty- ja sekajätettä. Lisäksi puutarhajätteelle, kiviainekselle ja risuille on oma väljästi mitoitettu alue. Konttikatos sähkö- ja elektroniikkaromulle, ongelmajätevarasto ja trukkivarasto ovat samassa rakennuksessa.
Hakemuksen mukaan ongelmajätteeksi luokiteltavaa sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotetaan 1 000 tonnia vuodessa ja muita ongelmajätteitä 50 tonnia vuodessa. Ongelmajätteet, joista voi aiheutua vuotoja, sijoitetaan tiiviisiin keräysastioihin ja ongelmajätevarastoon, joka on varustettu tiiviillä pohjalla.
Jätteiden viipymä alueella vaihtelee jätelajeittain. Seka-, puu- ja metallijätteitä toimitetaan käsittelyyn pääsääntöisesti joka arkipäivä. Muut jätelajikkeet viipyvät asemalla 2–3 päivää.
Hakemuksen mukaan jätekuormat tarkastetaan alueelle saapumisen yhteydessä silmämääräisesti. Laaduntarkkailua suoritetaan, jotta saadaan estettyä Sortti-asemalle kuulumattomien jätteiden tuominen alueelle. Alueella on videovalvonta. Lisäksi henkilökunta liikkuu alueella ja valvoo asiakkaiden toimintaa.
Ongelmajätteistä pidetään erillistä kirjanpitoa. Tuodut ongelmajätteet kirjataan asiakkaan ilmoituksen mukaan, tarvittaessa henkilökunta tarkastaa kuorman. Ongelmajätevaraston tyhjennyksen yhteydessä suoritetaan jätejaekohtainen punnitus ja jätejakeille laaditaan kuormakirjat ennen kuljetusta Kivikon ongelmajäteasemalle. Kivikossa siirtoasiakirjojen tiedot kirjataan tietokantaan. Kuljetuskaluston ja muiden laitteiden huolto- ja pesutoiminnasta muodostuvista ongelmajätteistä pidetään kirjaa.
Hakemuksessa on tarkasteltu toiminnan vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Tältä osin hakemuksessa todetaan muun ohella, että pohjaveteen ei pääse päästöjä. Ongelmajätevarastossa sijaitsevat jätejakeet ovat omissa turva-altailla varustetuissa astioissa ja ongelmajätevarasto on varustettu tiiviillä pohjalla.
Hakemuksessa todetaan, että alue on aidattu ja kulkutiellä on portti, joka pidetään suljettuna aukioloaikojen ulkopuolella. Alueella on kameravalvonta ja kulunvalvonta. Yöllä alueella on piirivartiointi.
Alue sijaitsee savipehmeiköllä. Ohuimmat savikerrokset sijaitsevat tontin länsilaidalla, jossa kerroksen paksuus on noin viisi metriä. Muualla savikerroksen paksuus vaihtelee 6–9 metriin. Savikerroksen alla on koko suunnittelualueella noin 1–3 metrin paksuinen silttikerros, jonka alla on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Savikerroksen päällä on noin 0,5–6 metriä paksu kovempi kerros, joka on osin kuivakuorisavea, silttiä sekä hiekkaa. Alueen koillisosassa on tämän päällä vielä ohut turvekerros.
Alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella, Lentoasema (0109204). Pohjavesialueen kartan mukaan alue sijaitsee osittain pohjaveden muodostumisalueella. Hakemuksessa todetaan, että tehtyjen pohjatutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että alueella ei muodostu pohjavettä. Alueen pohjavesi sijaitsee savikerroksen alapuolisissa maakerroksissa pohjaveden ollessa todennäköisesti paineellista. Savikerroksen päällä voi esiintyä orsivettä. Pohjaveden virtaussuunta on kohti koillista eli vedenottamon suuntaan.
HSY on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaselityksen liitteenä selvityksen hulevesien hallinnan periaatteista Ruskeasannan Sortti-asemalla (WSP Finland Oy, 3.4.2013). Tuossa selvityksessä todetaan muun ohella, että Sortti-aseman liikennöidyltä piha-alueelta kuivatusvedet johdetaan hulevesiputkia pitkin erotinjärjestelmään. Piha-alueen hulevesien käsittelyyn rakennettava erotinjärjestelmä sisältää virtauksensäätökaivon, hiekan- ja lietteenerottimen, öljynerottimen sekä näytteenotto-/sulkuventtiilikaivon. Erotinjärjestelmä on mitoitettu siten, että se ohjaa rankkasateella vain ensimmäisten minuuttien aikana syntyvän, eniten epäpuhtauksia sisältävän virtaaman erottimien läpi. Tällä vältetään kohtuuttoman suurien erotinjärjestelmien käyttö ja säästetään kustannuksissa pitäen kuitenkin hulevesien laatu hyvällä tasolla. Erotinjärjestelmän kapasiteetin ylittyessä piha-alueen hulevedet ohjautuvat suoraan kosteikkoalueelle, jossa kasvit sitovat haitta-aineita ja kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle.
Mainitussa selvityksessä todetaan sammutusvesien hallinnan periaatteista muun ohella seuraavaa: "Sammutusvesien hallinnan pääpaino on ongelmajätteiden varaston sammutusvesien hallinnassa. Nämä vedet kerätään kahteen paikkaan, jotka ovat kiinteistön keskellä ja länsireunalla sijaitseviin painanteisiin. Sisäpihan puoleinen painanne, jonka pinta-ala on noin 500 m2 muotoillaan loivin vietoin (1:4) siten, että siihen mahtuu sammutusvesiä vähintään 200 m3, kun pinnankorkeus maksimissaan on noin 0,5 m. Toinen sammutusvesien kerääntymiseen varattu paikka on rakennuksen länsipuolella oleva painanne, jonka pinta-ala on myös noin 500 m2, jolloin pinnankorkeudella 0,5 m siihen mahtuu sammutusvesiä vähintään 200 m3. Tällöin kiinteistöllä on mahdollisuus varastoida sammutusvesiä yhteensä noin 400 m3. Painanteiden pohjat vuorataan vedenläpäisyn estävällä bentoniittimatolla ja ohutmuovilla. Sammutusveden määrää on laskettu ensimmäisen tunnin ajalle, jonka jälkeen paikalla oletetaan olevan käytössä imuautoja, joihin säiliöihin ja painanteisiin kerääntyneitä sammutusvesiä aletaan imeä."
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt HSY:n hakemuksen siltä osin kuin sille on myönnetty ympäristölupa nestemäisten tai nestemäisiä aineita sisältävien ongelmajätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun ja esikäsittelyyn. Hallinto-oikeus on päätöksen perusteluissa todennut muun ohella, että kun otetaan huomioon laitoksen sijainti I luokan pohjavesialueella, hankkeesta voi nestemäisten tai nestemäisiä aineita sisältävien ongelmajätteiden osalta aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä. Hallinto-oikeus on mainitulla perusteella hylännyt kuntayhtymän hakemuksen tältä osin ja lisännyt lupamääräykseen 1 ratkaisuosasta ilmenevän kohdan ja poistanut lupamääräyksen 16 toisen lauseen.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on HSY:n valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, onko hallinto-oikeus voinut päätöksestään ilmenevillä perusteilla kumota aluehallintoviraston päätöksen mainituilta osin, hylätä hakemuksen päätöksestä ilmenevältä osin ja muuttaa lupamääräyksiä 1 ja 16.
Toiminnan sijoituspaikkaa valittaessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentti, jota koskevassa hallituksen esityksessä (hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi, HE 84/1999 vp) on todettu muun ohessa, että "Sijoituspaikan hyväksyttävyyteen vaikuttaisi mahdollinen toimintaan liittyvä onnettomuusriski. Esimerkiksi polttonesteiden jakeluasemaan voi liittyä erityinen riski, jos se sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle."
Ympäristönsuojelulain 8 §:ää koskevien hallituksen esityksen perustelujen mukaan pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä toiminnan tarvitse aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Säännös ei kuitenkaan estä toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle, mikäli toiminnasta aiheutuva riski alueen olosuhteetkin huomioon ottaen on saatu riittävästi suljettua pois.
Asiakirjoihin liitetyn Ruskeasanta 3 -asemakaavaa koskevan kaavaselostuksen mukaan kaavaa laadittaessa lähtökohtana on ollut muun ohella se, että Sortti-asemalla vastaanotetaan myös ongelmajätteitä. Asemakaava, jossa alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET), on tullut lainvoimaiseksi kesällä 2011.
Saadun selvityksen mukaan asfaltoidulla kentällä tapahtuva toiminta sijoittuu pohjavesialueelle, mutta ei pohjaveden muodostumisalueelle. Alueen maaperästä annettujen tietojen mukaan tontin länsilaidalla sijaitsevat ohuimmat, noin viisi metriä paksut savikerrokset. Muualla savikerroksen paksuus vaihtelee 6–9 metriin. Savikerroksen päällä on noin 0,5–6 metriä paksu kovempi kerros, joka on osin kuivakuorisavea, silttiä sekä hiekkaa. Alueen pohjavesi sijaitsee savikerroksen alapuolisissa maakerroksissa pohjaveden ollessa todennäköisesti paineellista.
Ongelmajätteet toimitetaan 2–3 päivän välein muualle edelleen käsiteltäviksi, minkä vuoksi alueella ei säilytetä suuria määriä ongelmajätteitä, eikä siten myöskään suuria määriä nestemäisiä tai nestettä sisältäviä ongelmajätteitä. Saadun selvityksen mukaan ongelmajätteet, joista voi aiheutua vuotoja, sijoitetaan tiiviisiin keräysastioihin ja ongelmajätevarastoon, joka on varustettu tiiviillä pohjalla.
Kun erityisesti näiden seikkojen lisäksi otetaan huomioon toiminnan järjestämisestä sekä tavanomaisissa että poikkeuksellisissa tilanteissa esitetyt seikat, ei toiminnasta hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti harjoitettuna aiheudu ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettua seurausta. Ympäristöluvan myöntämiselle myös nestemäisten ja nestettä sisältävien ongelmajätteiden käsittelemiseksi nyt kysymyksessä olevalla tavalla ja kyseisessä paikassa ei siten ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tai muutakaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua estettä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on HSY:n valituksessa vaadituilta osin kumottava ja aluehallintoviraston päätös on siltä osin saatettava voimaan.
2. Asukasyhdistyksen valitus
Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksessa viitatut vesilain (264/1961) 21 luvun 3 c §:n ja 3 e §:n säännökset eivät tule sovellettavaksi ympäristölupamenettelyssä. Lupaharkinnassa on kuitenkin ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohta huomioon ottaen tullut ottaa huomioon, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta. Valituksessa viitattu direktiivi 2000/60/EY on saatettu Suomessa voimaan muun ohella valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).
Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu HSY:n valituksen osalta, toiminnasta ei aiheudu myöskään edellä mainitussa asetuksessa tarkoitettuja päästöjä pohjavesiin, eikä ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettua seurausta.
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei Kylmäoja-Ilola Asukasyhdistys ry:n valituksessa esitetyn johdosta ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Riku Vahala. Asian esittelijä Arto Hietaniemi.