Muu päätös 957/2014

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Vapo Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 2.10.2012 n:o 12/0284/1

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.4.2011 n:o 23/11/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Vittouvennevan turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjoen ja Kalajoen vesistöalueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotannossa olevien ja kuntoonpantavien alueiden pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien yhteensä noin 127,6 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan saajalle toiminnanaloittamisluvan pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän sekä niihin liittyvien rakenteiden rakentamiseen. Pintavalutuskenttää saadaan sen valmistuttua käyttää lohkojen 3–5 vesienkäsittelyyn. Kasvillisuuskenttää saadaan sen valmistuttua käyttää lohkojen 1–2 vesienkäsittelyyn. Pyhäjoen vesistöalueelle nykyisin johdettavat vedet lohkolta 3 saadaan kokonaisuudessaan johtaa Kalajoen vesistöalueelle pintavalutuskentän kautta.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

Luvan saajan on viimeistään 30.4.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista, selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–17. Lupamääräykset 1–5 ja 12–13 sekä 15–17 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan "Työmaakartta ja vesienjohtaminen, suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pyhäjoen vesistöalueelle Hevospuroon. Turvetuotantoalueen lohkojen 3–7 vedet on johdettava yllä mainitun kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kalajoen vesistöalueelle Kuohunpuroon.

2. Turvetuotantoalueelta Kalajoen vesistöalueelle johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan "Työmaakartta ja vesienjohtaminen, suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) ja pintavalutuskenttäpiirroksen (mittakaava 1:3 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, yhden laskeutusaltaan ja rakennettavan 4,8 hehtaarin suuruisen ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Turvetuotantoalueelta Pyhäjoen vesistöalueelle johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen dnro PSAVI/9/04.08.2010 (entinen dnro PSY-2008-Y-63) liitteenä 4 olevan kartan "Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" (mittakaava 1:10 000) sekä 19.8.2008 hakemuksen täydennyksenä toimitetun kasvillisuuskenttäpiirroksen (mittakaava 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja rakennettavan 5,6 hehtaarin kasvillisuuskentän avulla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ja lohkojen 3–5 vedet johdettava sen kautta ennen vuoden 2012 tuotantokauden alkua. Lohkojen 6–7 kuntoonpanoa ei saa aloittaa ennen pintavalutuskentän käyttöön ottamista. Kasvillisuuskenttä on mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön vuoden 2012 tuotantokauden aikana, mutta viimeistään ennen vuoden 2013 tuotantokauden alkua.

Vesien pumppaus uudelle kasvillisuuskentälle on aloitettava keväällä mahdollisimman aikaisin ja pumppausta on jatkettava syksyllä mahdollisimman myöhään. Kentän on oltava käytössä ainakin 1.5.–31.10.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

3. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle ja kasvillisuuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.

4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Tarkkailut

12. Käyttö- ja päästötarkkailussa Pyhäjoen vesistöalueella voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006–2011 laadittua Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa. Vuodesta 2012 alkaen tarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Käyttö- ja päästötarkkailu Kalajoen vesistöalueella on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 4 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

13. Lohkojen 1 ja 2 vesistötarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006–2011 laadittua Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa.

Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pyhäjoen ja Kalajoen vesistöalueilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Ehdotukset lohkojen 1 ja 2 uusiksi vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Ehdotukset lohkojen 3–7 vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle sekä Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pyhäjärven ja Kalajoen kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kalatalousmaksu

15. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskukselle vuosittain tammikuun aikana Pyhäjoen vesistöalueen osalta 260 euroa ja Kalajoen vesistöalueen osalta 150 euroa mainituilla vesistöalueilla aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Kasvillisuuskentän käyttöön ottamisen jälkeisestä vuodesta lähtien kalatalousmaksu Pyhäjoen vesistöalueen osalta on 200 euroa.

Ensimmäiset maksut on suoritettava aluehallintoviraston päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Maksu on maksettava vielä kahdelta tuotannon päättymistä seuraavalta vuodelta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

17. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tai viimeistään 31.12.2013 on tehtävä selvitys turvetuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön kulkeutuneiden lietteiden esiintymisestä Sammaljoessa ja Sammallahdessa sekä tehtävä ehdotus mahdollisesti tarvittavista kunnostustoimenpiteistä, sekä esitettävä kunnostustoimenpiteisiin liittyvä riskinarviointi hyöty- ja haittatarkasteluineen. Selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle, joka antaa sen johdosta tarpeelliset määräykset.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään luvan myöntämisen edellytysten osalta seuraavasti:

Vittouvenneva on pääosin tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka vedet on käsitelty pelkästään laskeutusaltailla. Tuotantoalueen vesienkäsittely ei ole vastannut parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Lohkojen 1 ja 2 sekä osittain lohkon 3 vedet johdetaan Pyhäjoen vesistöalueelle. Arvion mukaan Vittouvennevan päästöt eivät oleellisesti muuta Sammaljoen rehevyystasoa, joka kuuluu luokkaan rehevä tai ylirehevä. Päästöt muodostavat kuitenkin oleellisen osan Sammaljoen ravinteista ja jopa 30 % kiintoaineen määrästä. Vittouvennevan tuotantoalueelta Pyhäjärven Sammallahteen johtavan laskureitin ominaisuuksista johtuen etenkin kevyt kiintoaine voi kulkeutua kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöön. Tuotantoalueelta tuleva kiintoaine voi lisätä pohjan liettymistä Sammaljoessa ja Sammallahden pohjukassa.

Uuden lupakauden aikana kaikki vedet lohkolta 3 tullaan johtamaan Kalajoen vesistöalueelle rakennettavan pintavalutuskentän kautta. = = =

Tuotannon lohkojen 1 ja 2 tuotantoalalla arvioidaan päättyvän viiden vuoden ja auma-alueilla kymmenen vuoden kuluessa. Tuotantopinta-ala lohkoilla 1 ja 2 on vuoden 2009 tuotantokauden jälkeen ollut yhteensä noin 57 hehtaaria. Koska tuotannosta poistuneet alueet eivät vielä ole siirtyneet seuraavaan maankäyttöön, vesiä johdetaan yhteensä noin 90 hehtaarin suuruiselta alueelta vesistöön. Näiden lohkojen vesienkäsittely ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakijalla ei ole mahdollisuutta rakentaa alueelle pintavalutuskenttää ja hakija on aikaisemman, peruutetun hakemuksen mukaisen suunnitelman mukaan ehdottanut ruokohelpikentän rakentamista lohkolle 1. Arvion mukaan kenttä vähentäisi vesistöön johdettavia ravinteita noin puolella. Kenttä pidättäisi suurimman osan kiintoaineesta ja vesien pumppaus kentälle vähentäisi ylivirtaaman aikaisia päästöjä.

Lausunnoissa on esitetty lohkoille 1 ja 2 määräaikaisen, vuoteen 2014 saakka voimassa olevan luvan antamista. Koska tuotanto auma-alueilla voi kestää vielä kymmenen vuotta ja on mahdollista, että tuotantoaika pitenee arvioidusta, parempi ratkaisu on rakentaa ja ottaa käyttöön kasvillisuuskenttä. Hyvin toimiessaan kasvillisuuskenttä vähentää Pyhäjoen alueelle tulevaa kuormitusta, jolloin tuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva lupa. Rakennettavaa kasvillisuuskenttää voidaan mahdollisesti käyttää hyväksi myös seuraavassa maankäyttövaiheessa.

Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Lupamääräysten perusteluista ilmenevästi Vittouvennevan vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Vittouvennevan olosuhteissa.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa uusien lohkojen 6–7 vesien käsittelyssä. Vittouvenneva sijaitsee noin 150 metrin korkeudella merenpinnasta, jolloin on epätodennäköistä, että se sijaitsisi happamalla pohjamaalla.

Kun otetaan huomioon Vittouvennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Aluehallintovirasto on perustellut lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti:

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–5. Tuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja vielä pitkän ajan, minkä vuoksi vesien käsittelyä on tehostettava. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi on määrätty rakennettavaksi kasvillisuuskenttä. Sulan maan aikaisen kasvillisuuskentän käyttö Pyhäjoen vesistöalueella = = = on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Vittouvennevan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä = = = vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

Lupamääräys 17 on tarpeen, koska Vaasan hallinto-oikeuden 6.2.2007 antaman ja korkeimman hallinto-oikeuden 18.10.2007 vahvistaman päätöksen mukaisesti luvan saajan on selvitettävä, mikä osuus Vittouvennevan turvetuotannolla on ollut ja on Sammaljoessa ja Sammallahdessa muodostuneiden liettymien syntymiseen, säilymiseen ja mahdolliseen lisääntymiseen. Selvitys on syytä määrätä toteutettavaksi vasta turvetuotannon loppuvaiheessa, koska liettymien poistamisella – sikäli kuin ne ovat aiheutuneet Vittouvennevan turvetuotannosta – ei tuotannon jatkuessa ole saavutettavissa tavoiteltavaa tulosta. Korkein hallinto-oikeus on sen lisäksi katsonut, että määräys on ollut tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 ja 3 momentin sekä 90 §:n 3 momentin nojalla.

Aluehallintovirasto on ratkaisunaan yksilöityihin vaatimuksiin lausunut muun ohella seuraavaa:

Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskuntien sekä Pyhäjärven kalastusalueen korvausvaatimuksista aluehallintovirasto on todennut, että Vaasan hallinto-oikeuden 6.2.2007 antamalla päätöksellä ja korkeimman hallinto-oikeuden 18.10.2007 vahvistamalla päätöksellä hakija on velvoitettu selvittämään Vittouvennevan turvetuotannosta Sammaljokeen ja Sammallahteen kulkeutuneet liettymät. Asia on pantava vireille viimeistään 31.12.2013. Vasta mainitun asian ratkaisemisen jälkeen selviää osakaskunnille mahdollisesti aiheutuneen vahingon suuruus. Tämän vuoksi osakaskuntien korvausvaatimukset hylätään ennenaikaisina.

Muutoin muistuttajien vaatimukset kuluvaatimusta lukuun ottamatta on lupamääräyksistä ilmenevästi otettu huomioon.

Kulujen korvaamisen osalta aluehallintovirasto on lausunut, että ympäristönsuojelulain 107 §:n 1 momentin mukaan korvausasiassa kulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään hallintolainkäyttölaissa. Mainitun lain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun aluehallintoviraston päätöksellä muistuttajille ei ole määrätty maksettavaksi korvauksia, ei ole kohtuutonta, että he joutuvat pitämään kulunsa vahinkonaan. Kuluvaatimus on siten hylätty.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1 ja 4 momentti, 50 §

2 momentti, 52 § 3 momentti, 55 § 2 ja 3 momentti, 90 § 1 momentti,

101 § 1 momentti ja 103 a §

Vesilaki (264/1961) 2 luku 22 § 1 ja 3 momentti

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Pyhäjärvenkylän osakaskunnan, Mäkikylän osakaskunnan ja Pyhäjärven kalastusalueen sekä Pyhäjärven kaupunginhallituksen valitusten johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt Vapo Oy:n lupahakemuksen tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta sekä muuttanut lupamääräykset 1, 2, 12, 16 ja 17 kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. (Poistettu tekstiä) Lohkojen 1 ja 2 vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan "Työmaakartta ja vesienjohtaminen, suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pyhäjoen vesistöalueelle Hevospuroon.Turvetuotanto³alueen lohkojen 3–7 vedet on johdettava yllä mainitun kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kalajoen vesistöalueelle Kuohunpuroon.

2. Turvetuotantoalueelta Kalajoen vesistöalueelle johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan "Työmaakartta ja vesienjohtaminen, suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) ja pintavalutuskenttäpiirroksen (mittakaava 1:3 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, yhden laskeutusaltaan ja rakennettavan 4,8 ha:n suuruisen ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

(Poistettu tekstiä) Pyhäjoen vesistöalueelle johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen dnro PSAVI/9/04.08/2010 (entinen dnro PSY-2008-Y-63) liitteenä 4 olevan kartan "Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" (mittakaava 1:10 000) sekä 19.8.2008 hakemuksen täydennyksenä toimitetun kasvillisuuskenttäpiirroksen (mittakaava 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja rakennettavan 5,6 hehtaarin kasvillisuuskentän avulla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ja lohkojen 3–5 vedet johdettava sen kautta ennen vuoden 2012 tuotantokauden alkua. Lohkojen 6–7 kuntoonpanoa ei saa aloittaa ennen pintavalutuskentän käyttöön ottamista. Kasvillisuuskenttä on mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön vuoden 2012 tuotantokauden aikana, mutta viimeistään ennen vuoden 2013 tuotantokauden alkua.

Vesien pumppaus uudelle kasvillisuuskentälle on aloitettava keväällä mahdollisimman aikaisin ja pumppausta on jatkettava syksyllä mahdollisimman myöhään. Kentän on oltava käytössä ainakin 1.5.–31.10.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12. Luvan saajan on kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma lohkojen 1 ja 2 jälkihoitovaiheen päästötarkkailun järjestämisestä.

Käyttö- ja päästötarkkailu Kalajoen vesistöalueella on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 4 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettu jen alueiden vedet on johdettava lupamääräysten 1–5 mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

17. (Poistettu tekstiä) Viimeistään 31.12.2013 on tehtävä selvitys turvetuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön kulkeutuneiden lietteiden esiintymisestä Sammaljoessa ja Sammallahdessa sekä tehtävä ehdotus mahdollisesti tarvittavista kunnostustoimenpiteistä, sekä esitettävä kunnostustoimenpiteisiin liittyvä riskinarviointi hyöty- ja haittatarkasteluineen. Selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle, joka antaa sen johdosta tarpeelliset määräykset.

Edellä mainitun selvityksen yhteydessä luvan saajan on esitettävä aluehallintovirastolle myös selvitys Vittouvennevan turvetuotantotoiminnan mahdollisesti aiheuttamasta ennakoimattomasta vahingosta vuodesta 2005 alkaen ja mikäli selvityksen mukaan vahinkoa on syntynyt, hakemus lupapäätöksen täydentämiseksi aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Hakemus käsitellään soveltuvin osin kuin lupahakemus.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt Pyhäjärvenkylän osakaskunnan ja sen asiakumppanien ja Pyhäjärven kaupunginhallituksen valitukset aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on velvoittanut Vapo Oy:n suorittamaan Pyhäjärvenkylän osakaskunnalle ja Mäkikylän osakaskunnalle muistutuksen laatimisesta aluehallintovirastossa ja oikeudenkäyntikuluina hallinto-oikeudessa yhteensä 1 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta lukien.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Vittouvennevan turvetuotantoalueesta se osa, jonka vedet johdetaan Hevospuron, Kursunpuron ja Sammaljoen kautta Pyhäjärveen, sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen Pyhäjärven lähivaluma-alueella (54.051). Aluehallintoviraston päätöksessä Vittouvennevan turvetuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 vedet on määrätty johdettavaksi vesienkäsittelyrakenteiden, sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja rakennettavan 5,6 hehtaarin kasvillisuuskentän kautta Pyhäjoen vesistöalueelle.

Pyhäjärveen aiheutuu hajakuormituksen lisäksi ajoittain kuormitusta taajamasta sekä Pyhäsalmen kaivoksesta, joiden jätevedet johdetaan Pyhäjärven Junttiselälle. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan tietojen perusteella Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevan Sammaljoen alaosalla vesi on ollut suovesille tyypillisesti varsin tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja rautapitoista. Vedessä on ollut runsaasti fosforia, jonka pitoisuudet ovat olleet rehevien tai ylirehevien vesien tasolla. Vuonna 2007 veden happitilanne on ollut tyydyttävä tai heikko. Kursunpurossa vesi oli kesällä 2007 humuspitoista, tummaa ja erittäin ravinteikasta. Sen sijaan Pyhäjärvi on laadultaan kirkasvetinen ja niukkaravinteinen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus on katsonut, ettei Vittouvennevan turvetuotantolohkoilta 1–2 Pyhäjoen vesistöalueelle johtuvia päästöjä ole mahdollista vähentää riittävästi valituksenalaisessa päätöksessä määrättyjen vesiensuojelurakenteiden, muun muassa ainoastaan sulan maan aikana käytössä olevan kasvillisuuskentän avulla. Asiassa saadun selvityksen mukaan alueelle ei ole mahdollista rakentaa pintavalutuskenttää.

Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) todetaan, että erityisillä luonnonolosuhteilla tarkoitetaan muun muassa alueen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta. Pyhäjärven lahtialueineen on luonnontilaisena ja poikkeuksellisen puhtaana ja niukkaravinteisena vesistönä katsottu täyttävän ympäristönsuojelulain erityisten luonnonolosuhteiden kriteerit Juurikkanevan turvetuotannon ympäristölupaa koskevasta valituksesta annetussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 8.2.2012 taltionumero 197.

Hallinto-oikeus on katsonut, että hakemuksen mukainen toiminta tuotantolohkoilla 1 ja 2 yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheuttaisi kirkasvetisenä ja niukkaravinteisena säilyneessä Pyhäjärvessä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Pilaantumisen kohdistuessa erityisiin luonnonolosuhteisiin hakemus on hylättävä lohkojen 1–2 osalta, vaikka pilaantuminen ei olisikaan merkittävää.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä (4 kohta) sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (5 kohta).

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 90 §:n 3 momentin mukaan, jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Tarkkailua koskevat määräykset annetaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 46 §:ssä säädetään.

Kun otetaan huomioon Vittouvennevan lohkojen 1 ja 2 alapuolisen Pyhäjärven olosuhteet ja se, että turvetuotantoalueelta vesistöön aiheutuvat päästöt eivät vähene heti tuotannon lopettamisen jälkeen, lupamääräys 16 on tarpeen pysyttää myös tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta siten muutettuna, että tuotantolohkoilta 1 ja 2 edelleen johtuvat vedet on käsiteltävä lupamääräysten 1–5 mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden kautta siitä huolimatta, että ympäristölupa turvetuotantoon mainituilla lohkoilla kumotaan ja hakemus hylätään tältä osin. Samasta syystä ovat tarpeen tarkkailua koskevat lupamääräykset 12 ja 13.

Ottaen huomioon hallinto-oikeuden ratkaisun tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta lupamääräystä 17 on syytä muuttaa siten, että siinä tarkoitettu selvitys on tehtävä viimeistään 31.12.2013.

= = =

Kalatalousmaksun korottamista koskeva vaatimus

Ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaan, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä saattaa aiheutua sellaisia vaikutuksia, joita tarkoitetaan vesilain 2 luvun 22 §:ssä, ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta. Määräyksiin sovelletaan vesilain 2 luvun 22 ja 22 b §:ää.

Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan, jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalastolle tai kalastukselle ilmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin kalastolle tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä tarvittaessa toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu (kalatalousvelvoite).Toimenpiteenä voi rakentamisen ja sen vaikutusten laadun mukaan olla kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittaminen rakentajan toimesta aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hänelle kohtuuttomia kustannuksia taikka kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on määrättävä suorittamaan kalatalousvelvoitteen tai sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaisen käytettäväksi 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen (kalatalousmaksu) sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa maksunsaajalle määräyksiä maksun käytöstä.

Valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksessä 15 on määrätty muun muassa, että luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua Pyhäjoen vesistöalueen osalta 260 euroa ja kasvillisuuskentän käyttöön ottamisen jälkeisestä vuodesta lähtien 200 euroa vielä kahdelta tuotannon päättymistä seuraavalta vuodelta. Hallinto-oikeus on katsonut, että aluehallintoviraston päätöksessä asetettu kalatalousmaksu on määrältään riittävä, kun otetaan huomioon asian lopputulos sekä lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesistä ennalta arvioiden edelleen aiheutuva vahinko ja sen ehkäisemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden arvioidut kustannukset sillä vesialueella, johon toimenpiteiden vahingollinen vaikutus ulottuu.

Hallinto-oikeus on perustellut oikeudenkäyntikuluratkaisuaan seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 107 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle aiheutuneiden kulujen korvaamiseen korvausta koskevassa asiassa sovelletaan, mitä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että Pyhäjärvenkylän osakaskunta ja Mäkikylän osakaskunta joutuisivat pitämään muistutuksen laatimisesta aluehallintovirastossa aiheutuneet kulut ja oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa kokonaisuudessaan vahinkonaan. Hallinto-oikeus on katsonut kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi yhteensä 1 200 euroa.

= = =

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vapo Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin lupapäätös on kumottu ja hakemus hylätty lohkoja 1 ja 2 koskevilta osin sekä siltä osin kuin Vapo Oy on velvoitettu korvaamaan Pyhäjärvenkylän osakaskunnan ja Mäkikylän osakaskunnan oikeudenkäyntikulut aluehallintovirastossa ja Vaasan hallinto-oikeudessa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Vaatimuksensa tueksi yhtiö on lausunut seuraavaa:

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset lohkojen 1 ja 2 turvetuotannolle täyttyvät. Vittouvennevan turvetuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan Pyhäjärven Sammallahteen seuraavaa purkureittiä myöten: laskuoja (0,9 kilometriä) – Hevospuro (3,9 kilometriä) – Sammaljoki Sammallahteen (4,7 kilometriä). Purkumatka tuotantoalueelta Sammallahteen on 9,5 kilometriä.

Hakemuksessa tarkoitetun 57 hehtaarin tuotantoalan osuus Sammaljoen valuma-alueesta on 3,4 % ja Pyhäjärven lähivaluma-alueesta 0,15 %. Jäljellä olevan tuotantoalan 13,8 hehtaaria vastaavat osuudet ovat 0,8 % ja 0,04 %.

Natura-alueen lähin raja Kirkkoselällä on 11,2 kilometrin ja sen alaraja järven purkautumissuunnassa 13,4 kilometrin päässä tuotantoalueesta. Sammallahdesta Natura-alueen rajaan on 1,7 kilometriä. Vaikutusta suojelualueeseen voisi olla 2,2 kilometrin matkalla aivan suojelualueen pohjoisosan länsireunassa. Suojelualueen pituus järven keskiosassa on 8,8 kilometriä, keskileveys 3 kilometriä ja pinta-ala 2 200 hehtaaria.

Tuotanto Vittouvennevalla on alkanut 1980. Vittouvennevan kuivatusvesiä on johdettu Pyhäjärven suuntaan lohkoilta 1, 2 ja osalta lohkolta 3 enimmillään yhteensä 150,4 hehtaarin tuotantoalalta. Kuivatusvedet on puhdistettu sarkaojarakenteilla ja kahdella laskeutusaltaalla.

Hakemuksessa tarkoitetun tuotantoalan 57 hehtaarin kuivatusvedet puhdistettaisiin ympärivuotisesti niin sanotun perustason rakenteilla ja sulan ajan kosteikolla. Jäljellä oleva tuotantoala on 13,8 hehtaaria. Lohkojen 1 ja 2 poistumasta on kasvittuneena 42 hehtaaria ja siihen tulossa 51,9 hehtaaria.

Aiemman ja suunnitellun sekä jäljellä olevan tuotantoalan vesistökuormitus Pyhäjärven suuntaan ilmenevät valitukseen liitetystä taulukosta.

Pyhäjärven Natura-alue on perustettu ajankohtana, jolloin Vittouvennevan tuotantoalueen Pyhäjärveen kuivatusvetensä johtavan osan kuormitus on ollut suurimmillaan. Kuormitus on senkin jälkeen jatkunut huomattavasti suurempana kuin se haetun luvan myöntämisen seurauksena enää olisi, eivätkä suojelun perusteena olleet luonnonarvot ole tuona aikana hävinneet.

Luvan myöntämisen seurauksena lupa-alan ja jäljellä olevan tuotantoalan kuormitus pienentyy selvästi. Hanke vaikuttaa lähinnä Hevospuron ja Sammaljoen veden laatuun, eikä enää sanottavasti Sammallahden veden laatuun. Vittouvennevan kuormituksen pienentymisen pitäisi periaatteessa näkyä purkuvesistön tilan ja siihen sisältyvien luonnonolojen parantumisena eikä huonontumisena.

Pyhäjärvestä on Naturaan sisällytetty luontoarvoiltaan arvokkaimpina järven keski- ja eteläosaan sijoittuvat selkävedet, ei järven eri osiin sijoittuvia lahtialueita. Lahtialueisiin rajautuvilla maa-alueilla on vesistökuormitusta aiheuttavaa ihmistoimintaa. Yksi tällainen lahti on Sammallahti ja vain yksi sitä kuormittavista toiminnoista on Vittouvennevan, niin tuotannon kuin kuormituksensa osalta, päättymisvaiheessa olevat lohkot 1 ja 2.

Sammallahdenkin tilan osalta on tarkoituksenmukaisinta, että toimintaa jatketaan ja se päätetään Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. Vittouvennevan lohkojen 1 ja 2 toiminta on olemassa olevaa toimintaa, eikä sitä voida rinnastaa hallinto-oikeuden päätöksessä mainittuun Juurikkanevan kokonaan uuteen hankkeeseen. Sammallahteen kohdistuvaa kuormitusta ei tulisi arvioida ankarammin kuin Natura-alueeseen kohdistuvaa toimintaa, eikä niin ankarasti kuin valituksenalaisessa päätöksessä on tehty.

Hankkeesta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä pidettäviä vaikutuksia Sammallahdessa eikä se myöskään merkittävästi heikennä Pyhäjärven Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joihin alueen suojelu on perustettu.

Hallinto-oikeuden ei olisi tullut hyväksyä osaa osakaskuntien aluehallintovirastossa ja hallinto-oikeudessa esittämistä vaatimuksista. Osa kuluvaatimuksista on jo lähtökohtaisesti ollut aiheettomia. Perusteita oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen ei ole.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausuntonaan valituksen johdosta viitannut lupapäätökseensä.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa valituksen johdosta. ELY-keskus on kuitenkin todennut, että Vapo Oy:n ELY-keskukselle 22.11.2012 toimittamien tietojen mukaan lohkoilla 1 ja 2 on tuotantokauden 2012 jälkeen tuotantokelpoista pinta-alaa enää yhteensä 13,8 hehtaaria vanhoilla auma-alueilla ja niiden läheisyydessä. Muutossuunnitelman mukaan kosteikko voidaan rakentaa niin, että se toimii ympäri vuoden ilman pumppaamoa gravitaatiolla, joskin hieman alkuperäistä suunnitelmaa pienempänä.

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikölle on varattu tilaisuus antaa lausunto valituksen johdosta. Lausuntoa ei ole annettu.

Pyhäjärvenkylän osakaskunta, Mäkikylän osakaskunta ja Pyhäjärven kalastusalue ovat antaneet valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen. Ne ovat esittäneet Vapo Oy:n valituksen hylkäämistä. Lisäksi ne ovat vaatineet, että Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan niille selityksen antamisesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Lisäksi selityksessä on esitetty muun ohella, että ennestään kuormitetun vesialueen tilaa ei voida olennaisesti parantaa pienellä kuormituksen vähentämisellä, vaan kuormituksen lopettamisella. Pyhäjärven lahtialueita ei voida myöskään pitää Pyhäjärven Natura-alueisiin kuuluvista selkävesistä eristettyinä osina. Sammallahden heikko tila vaikuttaa Geologian tutkimuskeskuksen tekemien pohjasedimenttitutkimusten mukaan pohjien elinympäristöjä heikentävästi myös Kirkkoselällä. Muusta kuormituksesta huolimatta turvetuotannolla on ollut ratkaiseva merkitys Sammallahden tilan ja sitä kautta sen edustan selkäalueiden pohjien tilan heikentymiseen. Lisäksi selityksessä on korostettu, että aluehallintoviraston päätöksessä määrätyllä vuosittaisella kalatalousmaksulla ei saada korjattua toiminnasta yleiselle kalatalousedulle aiheutuvia haittoja. Runsaillakaan siikaistutuksilla ei voida palauttaa siikaa luvan mukaisen toiminnan seurauksena siialle epäedulliseksi muuttuneelle vesialueelle.

Pyhäjärven kaupunginhallitus on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen, jossa on esitetty seuraavaa:

Pyhäjärvi on luonto-, maisema- ja virkistysarvojensa vuoksi nimetty Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi. Pyhäjärvi on kaupunkistrategiassa vetovoimatekijä elinkeinojen kehittämistyössä sekä harrastusten monipuolistamisessa ja viihtyisyyden parantamisessa. Käynnissä on mittava Pyhäjärven kunnostushanke, mihin kuuluu kattavia toimenpiteitä koko valuma-alueen vesistöjen tilan parantamiseksi. Siten kysymys ei ole pelkästään Pyhäjärven Natura-alueen luonnonarvoista. Vapo Oy:n valitusta ei voida perustella pelkästään ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohtaan perustuen, vaan kysymyksessä olevan toiminnan vaikutuksia on arvioitava laajemmin pykälän luvan edellytysten kannalta ottaen huomioon edellä esitetty. Valituksessa tarkoitettu toiminta aiheuttaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisen lisäksi yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ja vaikeuttaa järven kunnostustoimenpiteiden tavoitteita. Kaupunginhallitus on esittänyt Vapo Oy:n valituksen hylkäämistä.

Vapo Oy on antanut vastaselityksen, jossa on aiemmin lausuttu uudistaen esitetty seuraavaa:

Koska yhtiön käsityksen mukaan aluehallintoviraston ja ELY-keskuksen lausunnoissa ei vaadita yhtiön valituksen hylkäämistä, yhtiöllä ei ole lausunnoista huomauttamista. Pyhäjärven kaupunginhallituksen sekä osakaskuntien ja kalastusalueen vastineissa ei ole esitetty mitään sellaista, minkä vuoksi yhtiön valitus tulisi hylätä. Yhtiö on viitannut aikaisemmin lausumaansa ja aluehallintoviraston päätöksen perusteluihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Vapo Oy:n valituksesta kumotaan Vaasan hallinto-oikeuden päätös tuotantolohkojen 1 ja 2 sekä hallinto-oikeuden lupamääräyksiin 1, 2, 12, 16 ja 17 tekemien muutosten osalta, lukuun ottamatta lupamääräyksen 17 toiseen kappaleeseen tehtyä lisäystä, sekä siltä osin kuin Vapo Oy on määrätty korvaamaan Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskunnille kulut muistutuksen laatimisesta aluehallintovirastossa ja oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Aluehallintoviraston päätös, jolla lupa on myönnetty, saatetaan voimaan lohkojen 1 ja 2 sekä mainittujen lupamääräysten osalta.

2. Pyhäjärvenkylän osakaskunnan ja sen asiakumppanien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1.

Sovellettavat säännökset ja niiden perusteluja

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) edellä mainitun 4 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella seuraavaa:

"Erityisillä luonnonolosuhteilla tarkoitettaisiin säännöksessä alueen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta. Erityinen luonto-olosuhde voisi olla esimerkiksi vesialueella, joka on säilynyt luonnontilaisena ja poikkeuksellisen puhtaana. Alueen tutkimukselliset arvot voisivat kuvata myös sen erityisiä luonto-olosuhteita."

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Luvassa on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisesti arvioitaessa sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä 43 §:n 3 momentin mukaisesti annettaessa otettava huomioon, mitä toiminnan sijoituspaikkaa ja vaikutusaluetta koskevassa tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaisessa tulvariskien hallintasuunnitelmassa on esitetty.

Ympäristönsuojelulain 67 §:n mukaan myöntäessään ympäristöluvan lupaviranomaisen on samalla, jollei 68 §:stä muuta johdu, viran puolesta määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 68 §:n mukaisin edellytyksin siirtää korvausta koskevan asian myöhemmin ratkaistavaksi.

Ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaan, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä saattaa aiheutua sellaisia vaikutuksia, joita tarkoitetaan vesilain 2 luvun 22 §:ssä, ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta. Määräyksiin sovelletaan vesilain 2 luvun 22 ja 22 b §:ää.

Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan, jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalastolle tai kalastukselle ilmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin kalastolle tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä tarvittaessa toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu (kalatalousvelvoite). Toimenpiteenä voi rakentamisen ja sen vaikutusten laadun mukaan olla kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittaminen rakentajan toimesta aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hänelle kohtuuttomia kustannuksia taikka kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on määrättävä suorittamaan kalatalousvelvoitteen tai sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaisen käytettäväksi 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen (kalatalousmaksu) sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa maksunsaajalle määräyksiä maksun käytöstä.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Oikeudellinen arvio

Pyhäjärven Natura-alue

Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena kohteena luontotyypin "karut kirkasvetiset järvet" edustajana. Kohteen (FI1000022) pinta-ala on 4018 hehtaaria. Saadun selvityksen mukaan Natura-alueen lähin raja Kirkkoselällä on 11,2 kilometrin ja sen alaraja järven purkautumissuunnassa 13,4 kilometrin päässä tuotantoalueesta. Lohkojen 1 ja 2 purkuvesistöstä Sammallahdesta Natura-alueen rajaan on 1,7 kilometriä. Tuotantoalueen purkuvesillä saattaa olla vaikutusta mainittuun alueeseen noin 2,2 kilometrin matkalla aivan alueen pohjoisosan länsireunassa. Natura-alueen pituus järven keskiosassa on 8,8 kilometriä, keskileveys 3 kilometriä ja pinta-ala 2 200 hehtaaria.

Kun otetaan huomioon hankkeen arvioidut vaikutukset Sammallahden veden laatuun sekä ne luonnonarvot, joiden perusteella puheena oleva kohde on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, on ennakolta objektiivisesti arvioituna poissuljettua, että lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnasta aiheutuisi luonnon³suojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitettuja Natura-alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hakemuksen hyväksymiselle ei siten ole luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä sillä perusteella, että hanke edellyttäisi lohkojen 1 ja 2 vesistökuormituksen johdosta luonnon³suojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitettua arviointia suunnitellun turvetuotantotoiminnan vaikutuksista mainittuun Natura-alueeseen.

Tuotantolohkoista 1 ja 2 aiheutuva pilaantuminen

Asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana vain Vapo Oy:n valituksen johdosta. Lupa-asiassa on siten yhtiön valituksesta arvioitavana, onko hallinto-oikeuden tullut kumota aluehallintoviraston päätös tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta sekä mainittujen lohkojen kumoamisen johdosta muuttaa lupamääräyksiä 1, 2, 12, 16 ja 17 siltä osin kuin nyt on kysymys päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Kysymys on jo vuonna 1980 aloitetusta turvetuotantotoiminnasta, jonka vedet on käsitelty pelkästään laskeutusaltailla. Vittouvennevan kuivatusvesiä on alunperin johdettu Pyhäjärven vesistöalueelle lohkoilta 1, 2 ja osalta lohkolta 3 enimmillään 150 hehtaarin tuotantoalalta. Vittouvennevan kuivatusvesiä on mainituilta lohkoilta tähän asti johdettu Pyhäjärveen aikaisemman, vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan nojalla noin 123 hehtaarin alueelta. Tuotantoalueen vesienkäsittely ei ole vastannut parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Uuden lupakauden aikana kaikki vedet lohkolta 3 tullaan johtamaan Pyhäjärven vesistöalueen sijasta Kalajoen vesistöalueelle rakennettavan pintavalutuskentän kautta.

Hakemuksen mukaan tuotantopinta-ala lohkoilla 1 ja 2 on vuoden 2009 tuotantokauden jälkeen ollut yhteensä noin 57 hehtaaria. Tuotannon on hakemuksessa arvioitu päättyvän lohkojen 1 ja 2 tuotantoalalla viiden vuoden ja auma-alueilla kymmenen vuoden kuluessa. Hakemusta koskevan 57 hehtaarin suuruisen tuotantoalan osuus Sammaljoen valuma-alueesta on saadun selvityksen mukaan 3,4 % ja Pyhäjärven lähivaluma-alueesta 0,15 %. Yhtiön valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on ilmoitettu, että lohkojen 1 ja 2 jäljellä oleva tuotantoala on 13,8 hehtaaria, jonka osuus Sammaljoen valuma-alueesta on 0,8 % ja Pyhäjärven lähivaluma-alueesta 0,04 %. Lohkojen 1 ja 2 poistumasta on valituksen mukaan kasvittuneena 42 hehtaaria ja siihen tulossa 51,9 hehtaaria. Koska tuotannosta poistuneet alueet eivät hakemuksen mukaan vielä ole siirtyneet seuraavaan maankäyttöön, vesiä johdetaan yhteensä ainakin noin 90 hehtaarin suuruiselta, kuitenkin kuormituksensa osalta päättymisvaiheessa olevalta alueelta vesienkäsittelyrakenteiden kautta vesistöön.

Hakijalla ei ole mahdollisuutta rakentaa alueelle pintavalutuskenttää. Aluehallintoviraston lupapäätöksessä kuivatusvedet on käsittelyn tehostamiseksi määrätty käsiteltäväksi sarkaojarakenteiden, kahden laskeu³tusaltaan ja rakennettavan 5,6 hehtaarin suuruisen kasvillisuuskentän avulla. Arvion mukaan kenttä vähentäisi vesistöön johdettavia ravinteita noin puolella. Kenttä pidättäisi suurimman osan kiintoaineesta ja vesien pumppaus kentälle vähentäisi ylivirtaaman aikaisia päästöjä. Näissä oloissa mainittu järjestely vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta.

Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan tuotantoalueelta Sammallahteen 9,5 kilometrin pituista reittiä pitkin, jolloin valtaosan kiintoaineesta on arvioitu todennäköisesti sedimentoituvan ennen Sammallahtea. Arvion mukaan Vittouvennevan päästöt eivät oleellisesti muuta Sammaljoen rehevyystasoa, joka kuuluu luokkaan rehevä tai ylirehevä. Päästöt muodostavat kuitenkin oleellisen osan Sammaljoen ravinteista ja jopa 30 % kiintoaineen määrästä. Vittouvennevan tuotantoalueelta Pyhäjärven Sammallahteen johtavan laskureitin ominaisuuksista johtuen etenkin kevyt kiintoaine voi kulkeutua kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöön. Tuotantoalueelta tuleva kiintoaine voi lisätä pohjan liettymistä Sammaljoessa ja Sammallahden pohjukassa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot on aluehallintoviraston voimaan saatetussa lupapäätöksessä määrätty ehkäistäväksi kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman vuosille 2010-2015 mukaan Pyhäjärven veden ekologinen tila on hyvä Junttiselkää lukuun ottamatta. Pyhäjärven Kirkkoselän ei ole kuitenkaan arvioitu pysyvän hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä, mikäli toteutetaan vain nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä. Pyhäjärven Sammallahden keskiosan veden laadussa ei tähän asti ole ollut havaittavissa selviä Vittouvennevan turvetuotantoalueen vesien vaikutuksia. Turvetuotantoalan koko ja aluehallintoviraston lupapäätöksessä määrätty vesienkäsittely huomioon ottaen kuormitus Pyhäjärveen pienentyisi nykyisestä. Kun otetaan huomioon luvassa määrätyt toimenpiteet, toiminnasta aiheutuvan kuormituksen ei ennalta arvioiden voida katsoa yhdessä muun kuormituksen kanssa vaarantavan vesien hyvän tavoitetilan säilyttämistä vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa viitatussa Juurikkanevan turvetuotannon ympäristölupaa koskeneessa ratkaisussa on ollut kysymys uudesta 124,6 hehtaarin suuruisesta turvetuotantohankkeesta, joka ei tuon hankkeen koko ja arvioitu 15–25 vuoden kestoaika huomioon ottaen ole verrattavissa Vittouvennevan lohkojen 1 ja 2 turvetuotantoon, jossa on kysymys kauan jatkuneen turvetuotantotoiminnan loppuunsaattamisesta.

Nyt kysymyksessä olevalla tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei hakemuksen mukaan ole lajeja, joilla olisi luonnonsuojelulain perusteella erityinen suojelustatus. Hakemuksen hyväksymiselle ei asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ole muutakaan luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa erityisellä luonnonolosuhteella ei lainkohdan perustelut huomioon ottaen tarkoiteta suurta järvialuetta kokonaan vaan luonnonoloiltaan poikkeuksellisen arvokasta vesialueen osaa. Kun otetaan huomioon Sammallahteen jo aiemmin aiheutunut kuormitus sekä tuotantoalueiden supistumisesta ja alueiden kunnostuksesta aiheutuva kuormituksen vähentyminen, lupamääräysten mukaisesti toteutettuna lohkojen 1 ja 2 turvetuotannosta ei ennalta arvioida aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, eikä myöskään saman pykälän 2 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä lausutuilla perusteilla kysymyksessä olevalle lohkoja 1 ja 2 koskevalle tuotannolle lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta kumottava ja aluehallintoviraston päätös, jolla lupa on mainittujen lohkojen turvetuotantoon myönnetty, saatettava näiltä osin voimaan. Hallinto-oikeuden päätöksellään lupamääräyksiin 1, 2, 12, 16 ja 17 tekemät muutokset on kumottava, lukuun ottamatta hallinto-oikeuden lupamääräyksen 17 toiseen kappaleeseen tekemää lisäystä.

Korvausvaatimukset ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään valitukset enemmälti hyläten kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt Vapo Oy:n lupahakemuksen tuotantolohkojen 1 ja 2 osalta. Hallinto-oikeus on lisäksi muuttanut näihin lohkoihin liittyviä lupamääräyksiä 1, 2, 12, 16 ja 17. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen johdosta se on muutoin hylännyt korvauksia ja kalatalousvelvoitetta koskevat vaatimukset. Kun korkein hallinto-oikeus on tällä päätöksellä kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen ja aluehallintoviraston päätös saatetaan siten voimaan, asiassa on vielä tutkittava Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskuntien hallinto-oikeudessa valituksessaan esittämät korvaus- ja kalatalousmaksua koskevat sekä Pyhäjärven kalastusalueen kalatalousmaksua koskevat vaatimukset lohkojen 1 ja 2 toiminnasta Sammaljokeen ja Pyhäjärveen kohdistuva kuormitus huomioon ottaen.

Pyhäjärvenkylän osakaskunta ja Mäkikylän osakaskunta ovat valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatineet, että mainituille osakaskunnille korvataan muun ohella tulevista haitoista tämän lupaprosessin aikaisemmassa vaiheessa vaaditut korvaukset asianmukaisine korkoineen.

Hankkeesta ei siltä osin kuin nyt on kysymys eli lohkojen 1 ja 2 turvetuotantoon myönnetystä luvasta ympäristönsuojelulain 67 § huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Turvetuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön kulkeutuneiden lietteiden esiintymistä Sammaljoessa ja Sammallahdessa koskevasta selvityksestä ja siihen liittyvistä mahdollisista kunnostustoimenpiteistä sekä riskinarvioinnista on aluehallintoviraston päätöksessä määrätty erikseen lupamääräyksessä 17, sellaisena kuin hallinto-oikeus on sitä osittain muuttanut määräyksen toiseen kappaleeseen tekemänsä lisäyksen osalta.

Pyhäjärvenkylän osakaskunta, Mäkikylän osakaskunta ja Pyhäjärven kalastusalue ovat valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatineet ympäristölupapäätöksessä Pyhäjoen vesistöalueen osalta määrätyn kalatalousmaksun korottamista 400 euroon vuodessa.

Aluehallintoviraston edellä voimaan saatetun lupapäätöksen lupamääräyksessä 15 on määrätty muun muassa, että luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua Pyhäjoen vesistöalueen osalta 260 euroa ja kasvillisuuskentän käyttöön ottamisen jälkeisestä vuodesta lähtien 200 euroa vielä kahdelta tuotannon päättymistä seuraavalta vuodelta. Kun otetaan huomioon tuotantolohkojen 1 ja 2 jäljellä olevasta tuotantoalasta ja mainittujen lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesistä ennalta arvioiden edelleen aiheutuva vahinko sekä sen ehkäisemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden arvioidut kustannukset sillä vesialueella, johon toimenpiteiden vahingollinen vaikutus ulottuu, aluehallintoviraston päätöksessä asetettu kalatalousmaksu on määrältään riittävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen aluehallintovirastossa ja hallinto-oikeudessa

Hallinto-oikeuden päätös on kumottu ja aluehallintoviraston päätös saatettu voimaan. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut sekä ympäristönsuojelulain 107 §:n 1 momentti ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Vaasan hallinto-oikeuden päätös on myös kulujen korvaamista aluehallintovirastossa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista hallinto-oikeudessa koskevalta osalta kumottava.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Pyhäjärvenkylän osakaskunnalle ja sen asiakumppaneille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.