Muu päätös 1175/2014

Asia Lainvoiman saaneiden päätösten purkamista koskeva hakemus

Hakija Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Päätökset, joita ylimääräistä muutoksenhakua koskeva hakemus koskee

1) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin päätös 30.12.2003, erikoislääkärin tutkinnon (geriatria) opinto-oikeus

2) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin päätös 11.10.2005, perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen opinto-oikeus

3) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin ja koulutuspäällikön päätös 20.12.2005, todistus perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta

A:n oikeutta lääkärin ammatin harjoittamiseen koskevat päätökset

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (nykyisin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira) oli 17.12.2003 (dnro 6042/45/120/03) myöntänyt A:lle oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimintayksikössä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Päätöksen mukaan A oli 17.6.1994 suorittanut lääkärin tutkinnon Venäjällä Pietarin lääketieteellisessä yliopistossa ja kuulustelun Tampereen yliopistossa 12.6.2003.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli 29.12.2005 (dnro 6332/45/130/05) myöntänyt A:lle oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä. Päätöksen mukaan A oli suorittanut perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen Helsingin yliopistossa 20.12.2005.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hakemuksessaan vaatinut, että hakemuksen kohteena olevat päätökset puretaan.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (nykyinen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira) oli päätöksellään 17.12.2003 myöntänyt A:lle oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Tämän päätöksen perusteella A oli 29.12.2003 hakenut Helsingin yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta erikoislääkärin tutkinnon suoritusoikeutta geriatrian koulutusohjelmassa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani on myöntänyt hänelle erikoislääkärin tutkinnon suoritusoikeuden 30.12.2003.

A oli 4.10.2005 hakenut Helsingin yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta opinto-oikeutta perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen 17.12.2003 nojalla. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani on myöntänyt A:lle opinto-oikeuden perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen 11.10.2005.

A oli 13.12.2005 hakenut Helsingin yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta todistusta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta, ja tiedekunnan dekaani ja koulutuspäällikkö ovat myöntäneet hänelle todistuksen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta 20.12.2005. Perusterveydenhuollon lisäkoulutus oli koulutus, jonka suorittamalla lääkäri sai täydet ammatinharjoittamisoikeudet. Ennen kyseisen koulutuksen suorittamista lääkärillä oli oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Kyseisen koulutuksen suorittamisen jälkeen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myönsi päätöksellään 29.12.2005 A:lle oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä.

Valvira on pyytänyt korkeinta hallinto-oikeutta purkamaan A:n lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta koskevat päätökset (dnrot 3085/459/95, 6042/45/120/03 ja 6332/45/130/05). Valvira on purkuhakemuksensa perusteluissa esittänyt, että sen saamien tietojen perusteella A:n esittämä jäljennös lääkärin tutkintotodistuksesta nro 233789 (Saint Petersburg Pavlov State Medical University) ei ole oikea. Valvira oli tehnyt A:n ammatinharjoittamisoikeutta koskevat päätöksensä sisällöllisesti väärien tietojen perusteella. Erehdys, joka oli olennaisesti vaikuttanut päätösten sisällölliseen lopputulokseen, oli johtunut siitä, että A on Saint Petersburg Pavlov State Medical University -nimiseltä yliopistolta saadun ilmoituksen perusteella antanut hakemuksessaan viranomaiselle virheellisiä tietoja.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on myöntänyt A:lle erikoislääkärin tutkinnon suoritusoikeuden ja oikeuden suorittaa perusterveydenhuollon lisäkoulutus sekä todistuksen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta yksinomaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen 17.12.2003 perusteella.

Helsingin yliopistossa tehtyjen päätösten oikeellisuus ja lainmukaisuus perustuu yksinomaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tekemien A:ta koskevien päätösten sisällölliseen virheettömyyteen. Helsingin yliopisto ei olisi tehnyt eikä olisi lainsäädännön mukaan voinutkaan tehdä A:lle myönteisiä päätöksiä, ellei Helsingin yliopisto olisi luottanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksestä ilmenevään tietoon A:n suorittamasta tutkinnosta ja hänelle myönnetystä ammatinharjoittamisoikeudesta.

Julkinen etu vaatii hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla mainittujen tiedekunnan päätösten purkamista. Lisäksi hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat syyt edellyttävät purkuhakemuksen tutkimista ja päätösten purkamista purkuhakemuksen tekemiselle asetetun viiden vuoden määräajan jälkeen. Näitä erityisen painavia syitä ovat asianosaisen vilpillinen menettely ja ne merkittävät julkiset edut, jotka vaativat päätösten purkamista: päätösten voimassaolosta aiheutuvat väärinkäytösten mahdollisuudet, potilasturvallisuus ja yleisön luottamus lääketieteeseen sekä yliopiston toimintaan.

A on hakemukseen antamassaan selityksessä lausunut muun ohella seuraavaa:

Asiassa on ratkaisematta, onko hakijalla oikeutta purun hakemiseen, sillä hakemus on lähtökohtaisesti tehtävä viiden vuoden kuluessa siitä, kun purettavaksi haettu ratkaisu on saanut lainvoiman. Ainoastaan erityisen painavista syistä purkuhakemus on mahdollista tehdä tämän jälkeen.

Hakijan pelko siitä, että yleisön luottamus lääketieteeseen ja yliopiston toimintaan horjuu, jos A saa jatkaa opiskelua, vaikka hänen ammatinharjoittamisoikeutensa on väliaikaisesti poistettu, on liioiteltu.

Hakijan hakemuksen liiteasiakirjoista ilmenee, että A on suorittanut Tampereen yliopistossa ulkomailla koulutetuilta lääkäreiltä vaadittavan kirjallisen kuulustelun sekä suomalaisen terveydenhoitokuulustelun, joiden perusteella hän on saanut Valviralta oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia 17.12.2003 toisen lääkärin valvonnassa. Tämän jälkeen A on suorittanut perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen Helsingin yliopistossa, minkä perusteella Valvira on myöntänyt A:lle oikeuden itsenäisesti harjoittaa lääkärin ammattia 29.12.2005.

Hakemuksen liitteistä ilmenee, että A on suorittanut erikoistuvan lääkärin tehtävänsä Helsingin kaupungissa kiitettävästi. A on vuonna 2013 suorittanut opintojaan Helsingissä avoimessa yliopistossa erinomaisin arvosanoin, kuten hakemuksen liiteasiakirjoista ilmenee.

A on viimeisen kymmenen vuoden aikana suorittanut hyväksytysti Tampereen ja Helsingin yliopistoissa lääkäriltä Suomessa valmistumisen jälkeen vaadittavat kaikki yliopistotasoiset tutkinnot ja kuulustelut, joiden perusteella hänet on laillistettu ja joiden perusteella hän on saanut jatko-opinto-oikeuden.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on antanut vastaselityksen.

Erikoislääkärikoulutus on lainsäädännön mukaan tarkoitettu henkilöille, joilla on oikeus tai lupa harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Koulutus on tarkoitettu antamaan valmiudet toimia erikoislääkärin tehtävissä, mitä tarkoitusta koulutuksen on mahdoton täyttää, jos sen suorittavalla henkilöllä ei ole oikeutta tai lupaa harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa laillistettuna ammattihenkilönä.

A:lle on annettu tiedoksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vastaselitys.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 24.9.2013 taltionumero 3012 purkanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätökset 17.12.2003 dnro 6042/45/120/03 ja 29.12.2005 dnro 6332/45/130/05 hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös 1.10.2013

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 1.10.2013 taltionumero 3128 määrännyt, että Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin päätös 30.12.2003 ei anna A:lle erikoislääkärin tutkinnon suorittamisoikeutta. Määräys on voimassa, kunnes ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asia on ratkaistu tai sitä ennen toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus purkaa A:n osalta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen 30.12.2003 erikoislääkärin tutkinnon opinto-oikeudesta, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen 11.10.2005 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen opinto-oikeudesta sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin ja koulutuspäällikön päätöksen 20.12.2005 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista koskevan todistuksen antamisesta.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellään 1.10.2013 taltionumero 3128 antama täytäntöönpanoa koskeva määräys raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin mukaan päätös voidaan purkaa:

1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai

3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Pykälän 2 momentin mukana päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista.

Hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momentin mukaan purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Samassa ajassa on suoritettava purku ilman hakemusta tai esitystä. Erityisen painavista syistä voidaan päätös purkaa määräajan jälkeenkin.

Erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen (678/1998), joka on ollut voimassa 31.12.2012 saakka, 2 §:n mukaan erikoislääkärin tutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden tai luvan harjoittaa lääkärin ammattia.

Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen (1435/1993), joka on ollut voimassa 30.4.2011 saakka, 2 §:n mukaan lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on Suomen tai Euroopan talousalueen muun valtion kansalainen ja suorittanut Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai ulkomailla vastaavan tutkinnon, joka kuuluu lääkärintoimen harjoittamisen vaatimuksiin.

Lain 6 §:n mukaan koulutusyksikkö antaa todistuksen lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n (1030/2000) 2 momentin mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä 1 momentissa tarkoitetulle lääkärille, joka on suorittanut lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sitä vastaavan asetuksella säädetyn koulutuksen Suomessa taikka Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt.

Keskeiset tosiseikat ja oikeudellinen arviointi

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani on myöntänyt A:lle 30.12.2003 erikoislääkärin tutkinnon opinto-oikeuden ja 11.10.2005 opinto-oikeuden perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen.

A:lle myönnetyt erikoislääkärin tutkinnon opinto-oikeus ja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen opinto-oikeus ovat perustuneet Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätökseen 17.12.2003 (dnro 6042/45/120/03), jolla A:lle oli myönnetty oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Kyseisen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen mukaan A oli suorittanut lääkärin tutkinnon Venäjällä Pietarin lääketieteellisessä yliopistossa 17.6.1994 ja kuulustelun Tampereen yliopistossa 12.6.2003.

Dekaani ja koulutuspäällikkö ovat päätöksellään 20.12.2005 antaneet A:lle todistuksen lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 24.9.2013 taltionumero 3012 hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla purkanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hakemuksesta mainitun Terveyden³huollon oikeusturvakeskuksen päätöksen 17.12.2003 (dnro 6042/45/120/03). Purkamista koskeva päätös perustui siihen, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto oli 8.11.2011 saanut pietarilaisesta yliopistosta (Saint Petersburg Pavlov State Medical University) ilmoituksen, että A ei ollut koskaan valmistunut kyseisestä yliopistosta tai opiskellut siellä.

Erikoislääkärin tutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden tai luvan harjoittaa lääkärin ammattia. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen edellyttää, että hen³kilöllä on lääkärin ammattiin johtava peruskoulutus.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä A:n koulutuksesta, joka ei ole ollut Helsingin yliopiston käytettävissä sen tehdessä purkuhakemuksen kohteena olevia päätöksiä. Helsingin yliopiston tietoonsa saamia asiaan olennaisesti vaikuttavia seikkoja ei ole voitu ottaa huomioon näitä päätöksiä tehtäessä. Helsingin yliopistosta ei ole johtunut, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon, että opinto-oikeuksien myöntämisen perusteena ollut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös on purettu, julkisen edun on katsottava hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentin mukaisesti vaati³van päätösten purkamista. Päätösten purkamiseen hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momen³tis³sa tarkoitetun viiden vuoden määräajan jälkeen on myös mainitussa lain³kohdassa tarkoitetut erityisen painavat syyt. Tämän vuoksi ratkaisuosassa mainitut päätökset on hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla purettava A:n osalta.

2. Asiassa annettu päätös korvaa korkeimman hallinto-oikeuden 1.10.2013 antaman täytäntöönpanoa koskevan määräyksen. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen enemmälti lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen, Outi Suviranta ja Janne Aer. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.