Muu päätös 1636/2014
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittajat A ja 9 hänen asiakumppaniaan
Päätös, jota valitukset koskevat
Vaasan hallinto-oikeus 11.12.2012 nro 12/0610/3
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös ELY-keskus) oli 3.5.2011 päättänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä myös YVA-laki) 6 §:n perusteella, että Oy Göran Hagelberg Ab:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n Kirkkonummen kunnan Vuohimäkeen Siuntion kunnanrajan läheisyyteen suunnitteilla olevien kallionlouhinta- ja murskaushankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä myös YVA-menettelyä).
Rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös
Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.12.2011 antamallaan päätöksellä myöntänyt Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen, kymmenen vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta voimassa olevan ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja louheen murskaukseen, asfalttiaseman toimintaan, puretun päällysteen välivarastointiin ja hyötykäyttöön sekä maa-ainesten seulontaan, sekoitukseen ja välivarastointiin Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevaan Getbergin kiinteistöön RN:o 1:24 kuuluvalla alueella.
Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 5.1.2012 antamallaan päätöksellä myöntänyt Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen luvan aloittaa edellä tarkoitettu toiminta muutoksenhausta huolimatta.
Päätöksessä on muun ohella seuraavia lupamääräyksiä:
1. Toiminta-ajat
Porausta saa suorittaa arkipäivisin maanantai–perjantai kello 8–18.
Räjäytyksiä saa suorittaa arkisin maanantai–perjantai kello 8–18.
Kivien rikotusta saa suorittaa arkisin maanantai–perjantai kello 8–16.
Murskaustoiminta, puretun päällysteen hyötykäyttöön ja välivarastointiin sekä mullan ja puhtaan maa-aineksen seulontaan, sekoitukseen sekä varastointiin liittyvä toiminta on sallittu talviaikaan 14.8.–15.5 arkipäivisin maanantai–perjantai kello 7–21 ja kesäaikaan 14.5.–15.8 arkipäivisin maanantai–perjantai kello 7–18.
Asfaltin valmistus on sallittu ympäri vuoden arkipäivisin maanantai–perjantai kello 7–22.
Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ympäri vuoden arkipäivisin maanantai–perjantai kello 7–22 välisenä aikana.
2. Alueelle tuotavan, käsiteltävän ja välivarastoitavan puretun päällysteen ja maa-ainesten määrä ei saa ylittää 10 000 tonnia vuodessa. Alueelle tuotavan puretun päällysteen ja maa-ainesten määrästä, laadusta sekä ottamispaikasta on pidettävä kirjaa.
Alueelle tuotavien maa-ainesten on oltava puhtaita. Rakennustyömailta ei saa tuoda alueelle niin sanottuja jätemaita. Purettua päällystettä saa tuoda vain Destian omista kohteista.
3. Puretun päällysteen ja maa-aineksen kuljetus, sekoitus, varastointi ja kuormaus on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pöly- tai meluhaittaa, roskaantumista eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Välivarastointipaikat on valittava niin, että kasat lieventävät toiminnasta syntyvää meluhaittaa.
4. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja pölyäminen on tarvittaessa estettävä vesikastelulla. Pölyn poistoon ei saa käyttää suolaa. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.
5. Toiminnan aiheuttaman melun A-painotettu keskiäänitaso LAeq saa olla asuintalojen pihamaalla mitattuna enintään 55 dB laitoksen päivittäisenä toiminta-aikana (kello 7–22). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää ohjearvoa 45 dB (kello 7–22). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon.
6. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.
7. Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001). Hakijan tulee varmistua siitä, että ohjearvot eivät ylity.
8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pohja- tai pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta.
9. Kantatie 51:n varrelle on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen puustoinen vyöhyke.
10. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Paikat, joissa käsitellään tai säilytetään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta, samoin työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat, on suojattava riittävän vahvalla yhtenäisellä muovikalvolla, jonka päälle on levitettävä noin 20 cm:n hiekka- tai vastaava kerros. Kalvon reunat on nostettava ylös ja peitettävä vallilla. Suojauksessa voidaan käyttää myös muita materiaaleja, kunhan suojauksesta tulee tiivis.
Vaihtoehtoisesti työnaikaiset säiliöt on säilytettävä työkoneiden mukana kulkevassa varastokontissa. Kontin pohjan on oltava tiivis, reunoiltaan korotettu ja sen on estettävä vuotojen pääsy maaperään.
11. Öljyjen käsittelypaikoilla on varauduttava letkurikkoihin ja ylitäyttöihin. Käytettävissä on oltava riittävästi turvetta tai muuta imeyttämisainetta sekä pienten öljymäärien talteenottoa varten astioita ja muita välineitä. Vuotona ympäristöön päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.
Öljy- ja muut kemikaalisäiliöt ja -putkistot, myös koneissa ja laitteissa, on tarkastettava säännöllisesti, vähintään viikoittain ja vikojen ilmetessä on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
12. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle. Jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet sekä muut ongelmajätteet on kerättävä kukin jätelaji sille merkittyyn omaan, tiiviiseen astiaansa. Ongelmajäteastiat on sijoitettava suurimman täyttötilavuuden omaavaan suoja-altaaseen. Kaikkien ongelmajätteiden välivarastointi on tehtävä tiivispohjaisessa, reunakorokkein varustetussa lukitussa varastossa niille merkityssä paikassa erillään muista jätteistä. Ongelmajätteeseen ei saa sekoittaa muuta ainetta, eikä eri ongelmajätelaatuja saa sekoittaa keskenään. Ongelmajätteet on toimitettava käsittelyluvan saaneelle vastaanottajalle.
14. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi.
Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina.
15. Öljy- tai muun kemikaalivuodon tai muun maaperän saastumista aiheuttavan vahingon sattuessa on välittömästi ryhdyttävä torjuntatoimiin ja ilmoitettava asiasta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikölle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Myös muista määrältään tai laadultaan poikkeuksellisista päästöistä ja ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista on ilmoitettava mahdollisimman pian Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikölle.
- - - - - -
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on muiden ohella A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksista kumonnut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen ja päätöksen toiminnan aloitusluvasta sekä palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:
Asiassa saatu selvitys
Kirkkonummen kunnan Vuohimäen ja Överbyn kylissä on myönnetty ympäristöluvat kolmelle hankkeelle, joista nyt kysymyksessä oleva hanke on yksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 3.5.2011 antanut hankkeisiin liittyen päätöksen UUDELY/44/07.04/2010: Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kirkkonummen Vuohimäen maa-ainesten ottohankkeissa. Sen mukaan hankkeet ovat seuraavat:
- Destia Oy:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Ottoalue sijaitsee kantatien 51 pohjoispuolella ja on pinta-alaltaan 5 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 42 000 kiintokuutiometriä.
- Lemminkäinen Infra Oy:n hanke käsittää myös kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Ottoalue sijaitsee Destia Oy:n alueen pohjoispuolella ja rajoittuu pohjoisessa rantarataan. Ottoalue on pinta-alaltaan 5,5 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 56 700 kiintokuutiometriä.
- Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta. Ottoalue sijaitsee rantaradan pohjoispuolella ja jakautuu kahteen osaan, läntiseen 14,6 hehtaarin alueeseen ja itäiseen 4,3 hehtaarin alueeseen, jotka erottaa toisistaan Stormossenin suo. Yhteensä ottoalue on siis pinta-alaltaan 18,9 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 92 500 k-m3.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on edellä mainitulla päätöksellään katsonut, että hankkeisiin ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Destia Oy:n toiminta-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kirkkonummen yleiskaavassa alue sijaitsee yritystoimintaan varatulla PT-alueella. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 400 metrin päässä Destia Oy.n toiminta-alueen eteläpuolella kantatien 51 toisella puolella. Alle 900 metrin etäisyydellä alueesta sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta ja yksi vapaa-ajan asunto.
Destia Oy:n ympäristölupahakemukseen ei ole liitetty melu- tai pölyselvityksiä. Meluselvityksiä ei ole liitetty muidenkaan hankkeiden lupahakemuksiin. Destia Oy:n ympäristölupahakemuksen mukaan meluhaittoja ehkäistään murskaimen sekä murske- ja varastokasojen sijoittelulla. Destia Oy:n vastineen mukaan alueen eteläpuolelle rakennetaan meluvalli, jonka tarkasta rakenteesta tai sijoittelusta ei kuitenkaan ole esitetty yksityiskohtaista selvitystä.
Destia Oy:n vastineen mukaan ottoalueen länsipuoleisen puron varrella elää liito-oravia, mutta louhinta ei ulotu sinne asti.
Oikeudellinen arviointi
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen
Mikään nyt kysymyksessä olevista hankkeista ei yksin ole niin laaja, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä olisi sovellettava siihen. Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeet eivät yhdessäkään ole niin laajoja, että arviointimenettelyä olisi sovellettava niihin. Kaikkien kolmen hankkeen yhteenlaskettu ottoalue ylittää ympäristövaikutusten arviointimenettelylle asetetun alarajan 25 hehtaaria. Aluetta halkoo kuitenkin rantarata, joka rajoittaa pintavesien ja pienhiukkasten kulkeutumista Oy Göran Hagelberg Ab:n alueen ja muiden ottoalueiden välillä. Rantarata rajoittaa myös Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden vaikutuksia Stormossenin suohon ja sen kasvistoon, eläimistöön ja linnustoon. Tämän vuoksi hankkeiden yhteisvaikutukset rajoittuvat lähinnä meluhaittaan.
Hallinto-oikeus on katsonut, että nyt kysymyksessä olevat Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeet eivät muodosta sellaista kokonaisuutta, joka laadultaan tai laajuudeltaan olisi rinnastettavissa sellaiseen hankkeeseen, johon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen on pakollista. Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n alueet eivät myöskään kahdestaan muodosta tällaista kokonaisuutta. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan syytä edellyttää määräyksenvaraista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ennen lupapäätöksen tai -päätösten myöntämistä. Hankkeiden yhteisvaikutukset ovat riittävästi selvitettävissä ympäristölupamenettelyssä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä ei siten ole kumottava siitä syystä, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole toimitettu.
- - - - - -
Asian palauttaminen puutteellisten selvitysten johdosta
Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n laitokset sijaitsevat lähellä toisiaan ja laitosten toimiessa samanaikaisesti ovat yhteisvaikutukset melun osalta mahdolliset. Valituksissa on myös esitetty, että Destia Oy:n aikaisempi toiminta alueella on aiheuttanut meluhaittaa. Louhinta- ja murskausmelu saattaa myös häiritä alueen lähistöllä mahdollisesti eläviä liito-oravia.
Destia Oy:n toiminnasta saattaa yksin tai yhdessä muiden luvanhakijoiden toimintojen kanssa aiheutua ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja seurauksia ja se saattaa myös häiritä rauhoitettuja liito-oravia luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Luvan myöntämisen edellytysten arviointi ja lupamääräysten asettaminen olisi siksi edellyttänyt selvitystä hankkeiden aiheuttamasta melusta yhdessä muiden lähialueella olevien toimintojen kanssa ja erikseen sekä yksityiskohtaisempaa selvitystä meluntorjunnasta. Koska tällaista selvitystä ei ole, on asia palautettava uutta käsittelyä varten. Ennen asian uudelleen ratkaisemista on luvanhakijalle varattava tilaisuus täydentää hakemustaan ainakin:
- laskennallisella meluselvityksellä, jossa on otettu huomioon Destia Oy:n toiminnan meluvaikutukset yksin ja yhteisvaikutukset toiminnan eri vaiheissa edellä tarkoitettujen Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n toimintojen kanssa ja jossa melun leviäminen on esitetty karttapiirroksin;
- asemapiirroksella, josta ilmenee murskaimen, murske- ja varastokasojen sekä suunnitellun meluvallin sijainti ja rakenne tai muut meluntorjuntatoimenpiteet;
- ympäristövaikutusten seurantaohjelmalla;
- alueen pintavesien keräämistä, käsittelyä ja pois johtamista koskevalla suunnitelmalla;
- selvityksellä liito-oravan esiintymisestä toiminnan vaikutusalueella sekä tarvittaessa arviolla toiminnan vaikutuksista mahdolliseen liito-oravapopulaatioon;
- luontoselvityksellä toiminnan länsipuolisesta alueesta; sekä
- muilla lupaviranomaisen vaatimilla selvityksillä.
Sovellettavat oikeusohjeet
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 § 1 ja 2 momentti sekä 5 § 2 momentti
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 § 2 b kohta
Ympäristönsuojelulaki 35 § 2 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 9 § 2 momentti 6 ja 8 kohta
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen muuttamista niin, että ympäristövaikutusten arviointimenettely määrätään toimitettavaksi Oy Göran Hagelberg Ab:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n louhinnan ja murskauksen yhteisvaikutusten selvittämiseksi.
Vaatimuksensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet seuraavaa:
ELY-keskus ja hallinto-oikeus ovat päätöksissään sivuuttaneet velvollisuuden toimittaa asiassa YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Arviointimenettely on tarpeen seuraavista syistä:
Eräistä Siuntion ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnoista ilmenee kallionlouhinnan ulottuvan myös Siuntion kunnan puolelle.
ELY-keskuksen päätöksessä on sivuutettu ympäristöministeriön 22.6.2010 vahvistaman Uudenmaan 1. maakuntavaihekaavan vaikutus. Kaavan merkintä "Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja, kohde nro 17 Stormossen, 86 ha" ei tarkoita, että alue olisi automaattisesti louhittavissa. Vasta arviointimenettelyssä on lähemmin määriteltävissä, mille alueille louhinta voi laajeta, sekä asfalttiaseman ja kuljetusreittien ynnä muiden toimintojen sijainnit.
Lemminkäinen Infra Oy on arviointimenettelyn välttämiseksi pilkkonut louhintahankkeensa hakemalla aluksi lupaa vain noin 5,5 hehtaarin suuruiselle alueelle, vaikka yhtiön hallussa on yli 30 hehtaaria kallioalueita ja yli 3 miljoonaa kiintokuutiometriä kalliokiviainesta. YVA-velvollisuus ylittyy pelkästään Lemminkäinen Infra Oy:n louhinta-alueella kaikilla kriteereillä mitattuna: 15 vuoden sopimus louhittavasta alueesta, jonka pinta-ala on yli 25 hehtaaria ja louhintamäärä yli 2 000 000 k-m3 vuotuisen oton ollessa yli 200 000 k-m3.
Kapea rata-alue ei estä leijuvien hiukkasten kulkua radan yli. Oy Göran Hagelberg Ab:n aloittaessa toimintansa omalla alueellaan keväällä 2012 olivat puut naapurustossa ja radan eteläpuolella kivipölystä harmaina. Pintavesillä ja pohjavedessä kulkeutuvilla hiukkasilla on ympäristövaikutusten kannalta vähäinen vaikutus verrattuna siihen, että useiden kymmenien hehtaarien alueella on kolme kallion louhintahanketta ja louheen murskaamoa käynnissä yhtäaikaisesti sekä asfaltointikausina kaksi asfalttiasemaa, joista ainakin toisella valmistetaan uusioasfalttia. Toinenkin asfalttiasema tulisi käyttämään murskatusta asfaltista valmistettua uusioasfalttia. Lupaa tähän haettaneen myöhemmin. Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole käsitelty lainkaan tätä laajaa toimintakokonaisuutta.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on yhteisessä vastineessaan Oy Göran Hagelberg Ab:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankkeita koskevissa valitusasioissa esittänyt valitusten hylkäämistä katsoen, ettei niissä ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi ELY-keskukselle aihetta arvioida YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn tarvetta toisin kuin 3.5. 2011 tekemässään päätöksessä.
Arviointimenettelyn perusteena ei tässä tapauksessa ole kolmen eri hankkeen yhteenlaskettu koko, koska Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealueen sekä Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankealueet erottaa toisistaan rautatielinjaus. Tällöin hankkeiden vaikutukset kohdistuvat eri suuntiin. Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeen pääasialliset vaikutukset melu, pöly ja tärinä sekä pinta- ja pohjavesivaikutukset kohdistuvat todennäköisesti rantaradan pohjoispuolelle ja Stormossenin alueelle. Lemminkäinen Infra Oy:n suunnitteilla olevan sekä Destia Oy:n käynnissä ja suunnitteilla olevien hankkeiden pääasialliset vaikutukset melu, pöly ja tärinä sekä pinta- ja pohjavesivaikutukset kohdistuvat todennäköisesti rantaradan eteläpuolelle.
Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke jää kooltaan alle YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelossa mainittujen raja-arvojen. Samoin Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankkeiden yhteenlaskettu koko alittaa raja-arvot. Kaikilla kolmella suunnitellulla hankkeella voi olla yhteisiä maisemavaikutuksia ja välillisiä liikennevaikutuksia, mutta ne eivät kuitenkaan ole sellaisia todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että ne olisivat YVA-menettelyn peruste.
Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on yhteisessä lausunnossaan Oy Göran Hagelberg Ab:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankkeita koskevissa valitusasioissa viitannut ELY-keskuksen ja hallinto-oikeuden päätöksiin. Hallinto-oikeuden päätöksissä ei myöskään ole vaadittu YVA-selvityksen laatimista, mutta kolme luvanhakijaa on velvoitettu laatimaan omilta toiminta-alueiltaan erikseen ja kaikilta yhteisesti selvityksiä (esimerkiksi meluselvityksen) ja tekemään muita päätöksissä määrättyjä selvityksiä. Hakijat tekevät valituksissa vaadittua YVA-selvitystä osittain jo hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti. Vasta näiden selvitysten valmistuttua on nähtävissä, riittävätkö ne YVA-lain mukaisen selvityksen korvaamiseen.
Lautakunta on vielä esittänyt, että valitusasiat ratkaistaisiin nopealla aikataululla.
Destia Oy on selityksessään esittänyt valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa:
YVA-menettelyn soveltamistarpeesta on lähtökohtaisesti päätettävä ympäristölupamenettelyn alussa. Vain poikkeuksellisesti YVA-menettelyn soveltamistarve voi tulla arvioitavaksi vasta kun ympäristölupamenettelyssä vaaditut selvitykset on esitetty.
Hankkeet eivät yksittäisinä ylitä YVA-lain 4 §:n 1 momentin mukaisen lakisääteisen arviointivelvollisuuden perustavia 25 hehtaarin pinta-alarajaa eivätkä 200 000 k-m3:n vuosittaista ottamismäärää.
YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisen harkinnanvaraisen arviointimenettelyn tarpeellisuutta on YVA-asetuksen 7 §:n mukaisesti arvioitava kiinnittämällä huomiota etenkin hankkeen ominaisuuksiin, hankkeen sijaintiin ja siihen, minkälaisia hankkeen vaikutukset ovat luonteeltaan.
Aiottu hanke ei ominaisuuksiltaan lähtökohtaisesti eroa ainakaan ympäristön kannalta haitallisempaan suuntaan tavanomaisesta maa-ainesten ottamishankkeesta. Nyt kysymyksessä olevien kolmen hankkeen yhteisvaikutukset eivät muodostu sellaisiksi, että niitä olisi aihetta rinnastaa YVA-asetuksen 6 §:ssä listattuihin lakisääteisen arviointivelvollisuuden perustavien hankkeiden ympäristövaikutuksiin. Alueen sijainti ja toiminnan vaikutusten luonne eivät liioin edellytä arviointimenettelyä. YVA-lain 4 §:n 2 mom:iin perustuva harkinnanvarainenkaan arviointimenettely ei siten tule kyseeseen. Tavanomaisia ympäristölupaharkinnan pohjaksi laadittavia tarpeellisia selvityksiä on pidettävä tässä tapauksessa riittävinä.
Rantaradan linjaus rajoittaa pintavesien ja pienhiukkasten kulkeutumista Oy Göran Hagelberg Ab:n louhinta-alueen ja kahden muun hakijan toiminta-alueiden kesken. Rantarata rajoittaa myös hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden vaikutuksia Stormossenin suohon. Hankkeiden yhteisvaikutukset rajoittuvat lähinnä meluhaittaan.
Yhteisvaikutuksia ei aiheudu myöskään hajun osalta. Oy Göran Hagelberg Ab ei harjoita alueella asfaltintuotantoa. Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n asfaltintuotanto on vähäistä ja lyhytaikaista.
Radan eteläpuolella sijaitsevien Lemminkäinen Infra Oy:n ja hakijan hankkeiden meluun ja pölyyn liittyvät ympäristövaikutukset saattavat kuitenkin tiettyinä aikoina, eivät kuitenkaan jatkuvasti, olla yhtäaikaisia.
Maa-aineslupien mahdollistama suuri ottomäärä ei ole suoraan verrannollinen todellisen, vuosittain louhittavan määrän kanssa. Usean lähekkäin toimivan kiviainesalueen yhtäaikainen jatkuva toiminta ja yhtäaikaisten ympäristövaikutusten syntyminen on melko epätodennäköistä.
Hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala on 10,5 hehtaaria ja yhteenlaskettu, vuosittain louhittava määrä 98 700 m3 ktr. Ne eivät ole lähelläkään lakisääteisen arviointivelvollisuuden perustavia 25 hehtaarin pinta-alarajaa eivätkä 200 000 k-m3:n vuosittaista ottamismäärää. Rautatielinjauksesta ja hankealueiden välisestä etäisyydestä johtuen on perusteltua, ettei Oy Göran Hagelberg Ab:n hanketta pidä tarkastella YVA-menettelyn soveltamistarvetta arvioitaessa sellaisena hankkeena, jonka vaikutukset ovat merkittävällä tavalla yhteiset hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden vaikutusten kanssa.
Vaikka Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealue yhdistettäisiinkin hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeisiin, koko toiminta-alueen yhteenlaskettu pinta-ala 29,4 hehtaaria ylittää vain niukasti lakisääteisen arviointivelvollisuuden perustavan 25 hehtaarin rajan. Niiden yhteenlaskettu vuosittain louhintamäärä 191 200 m3 ktr ei ylitä arviointivelvollisuuden perustavaa 200 000 m3 ktr:n rajaa.
Noin 2,5 kilometrin päässä Siuntion kunnassa oleva 5,8 hehtaarin suuruinen hanke on niin kaukana, ettei sillä ole YVA-laissa ja -asetuksessa tarkoitettuja yhteisvaikutuksia nyt kysymyksessä olevien hankkeiden vaikutusten kanssa.
Getbergin kallioalueelta on louhittu kalliokiviainesta 1980-luvun loppupuolelta. Alue ei ole luonnontilainen. Aiemmin samalla alueella harjoitettuun maa-ainesten ottoon on myönnetty luvat vuonna 1991 ja 2003. Hakija on oheistanut ilmakuvan hankealueestaan sen nykytilassa.
Kirkkonummen yleiskaavassa yritystoiminnan alueeksi (PT) osoitettu alue louhitaan kaavaa toteutettaessa joka tapauksessa.
Hakijan maa-aineslupahakemuksen mukainen vuosittainen keskimääräinen ottamismäärä on 45 000 m3 ktr. Nykyisen lännen suuntaan avatun kalliorintauksen korkeus on noin 20–25 metriä ja leveys noin 100 metriä. Vuosittainen louhinta merkitsisi ottotoiminnan etenemistä vain noin 20–25 metrillä. Muutos paikallismaisemassa olisi vähäinen.
Hakemuksen mukainen alueella tuotettu asfalttimassan määrä on vuosittain keskimäärin 20 000 ja enimmillään 50 000 tonnia. Se merkitsee keskimäärin 15–30 tuotantopäivää. Tällainen toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä toiminta siten todennäköisesti ole jokavuotista. Sen ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset.
Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 400 metrin päässä hakijan toiminta-alueen eteläpuolella. Noin 900 metrin etäisyydellä alueesta on yhdeksän asuinrakennusta ja yksi vapaa-ajan asunto. Kantatien 51 meluvaikutuksesta johtuen aluetta ei voi luonnehtia erityisen hiljaiseksi.
Arviointimenettelyn soveltamista harkitessaan ELY-keskus on ottanut huomioon myös sen hakemuksen kohteena olevan alueen välittömässä läheisyydessä olevan maa-ainesten ottamisalueen, johon hakijalle oli myönnetty maa-ainesten ottamislupa vuonna 2008. Alue on käytännössä lähes louhittu. Se on osa hakijan nykyisen louhoksen pohjaa.
YVA-lain mukaisella arviointimenettelyllä ei ole itseisarvoa, vaan se on vain toinen, perusteellisempi ja muotosidonnainen tapa selvittää ympäristövaikutuksia erityisen merkittävissä ja laajoissa hankkeissa. Näin varmistetaan, ettei hakemuksen kohteena oleva toiminta aiheuta liiallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristölupamenettelyssä vaadituilla selvityksillä ja luvan lupamääräyksillä on sama tarkoitus. Tilannetta on tarkasteltava vallitsevien olosuhteiden mukaan. ELY-keskus on harkinnassaan ottanut huomioon kaikki sellaiset toiminnot, joilla on samanaikaisia vaikutuksia tietyllä alueella. Esimerkiksi jo valmiiksi louhitut alueet, joihin ei enää kohdistu ympäristövaikutuksia aiheuttavia toimintoja ja jotka on jo maisemoitu, ei voida pitää sellaisina alueina, joilla olisi yhteisvaikutusten kannalta merkitystä.
A:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätökset myös B:n valituksen (74/1/13) ja Anja Orama-Lindqvistin ja hänen asiakumppaniensa valituksen (116/1/13) johdosta, jotka ovat kohdistuneet Vaasan hallinto-oikeuden 11.12.2012 antamaan päätökseen nro 12/0612/3 sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (115/1/13) johdosta, joka on kohdistunut Vaasan hallinto-oikeuden samana päivänä antamaan päätökseen nro 12/0611/3. Päätökset ovat koskeneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä, joilla Oy Göran Hagelberg Ab:lle on myönnetty ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla tilalla Överby Skog RN:o 5:263 ja Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan, louheen murskaukseen ja asfaltin valmistukseen Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204.
Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään lisäksi antanut päätökset Oy Göran Hagelberg Ab:n (1495/1/13), Destia Oy:n (1448/1/13) ja Lemminkäinen Infra Oy:n (1450/1/13) maa-aineslain mukaisiin ottamislupavalituksiin Helsingin hallinto-oikeuden 9.4.2013 antamista kolmesta päätöksestä. Oy Göran Hagelberg Ab:n valitus on kohdistunut Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen nro 13/0246/5, Destia Oy:n valitus päätökseen nro 13/0244/5 ja Lemminkäinen Infra Oy:n valitus päätökseen nro 13/0245/5. Helsingin hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä, joilla Oy Göran Hagelberg Ab:lle on myönnetty lupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263, Destia Oy:lle lupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24 ja Lemminkäinen Infra Oy:lle lupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Ratkaistava oikeuskysymys
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta ratkaistavana, onko puheena olevien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä.
Sovellettavat YVA-lain ja YVA-asetuksen säännökset
YVA-lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin pykälän 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
YVA-lain 5 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä ei sovelleta lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai toteutetun hankkeen muutokseen, jos kyse ei ole valtion rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista ja jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä tässä laissa edellytetyllä tavalla ja selvityksistä on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (YVA-asetus) 6 §:n 2 kohdan b alakohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
YVA-asetuksen 7 §:n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten hankkeen kokoa ja sen yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa; hankkeen sijaintia sekä vaikutusten luonnetta, kuten vaikutusalueen laajuus huomioon ottaen vaikutuksen kohteena olevan väestön määrää, vaikutuksen todennäköisyyttä ja vaikutuksen kestoa.
Asiaa koskevaa selvitystä
Kirkkonummen kunnan Vuohimäen ja Överbyn kylissä on myönnetty maa-ainesluvat kolmelle hankkeelle, joista yksi on nyt kysymyksessä oleva hanke.
Destia Oy:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Louhinta-alue sijaitsee kantatien 51 pohjoispuolella ja on pinta-alaltaan 5 hehtaaria. Laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto on 42 000 kiintokuutiometriä.
Lemminkäinen Infra Oy:n hanke käsittää myös kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Ottoalue sijaitsee Destia Oy:n alueen pohjoispuolella ja rajoittuu pohjoisessa rantarataan. Ottoalue on pinta-alaltaan 5,5 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 56 700 kiintokuutiometriä.
Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta, mutta ei asfalttiasematoimintaa. Ottoalue sijaitsee rantaradan pohjoispuolella ja jakautuu kahteen osaan, läntiseen 14,6 hehtaarin alueeseen ja itäiseen 4,3 hehtaarin alueeseen, jotka erottaa toisistaan Stormossenin suo. Pinta-ala on yhteensä 18,9 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 92 500 k-m3. Oy Göran Hagelberg Ab on sittemmin ELY-keskuksen päätöksen antamisen jälkeen supistanut ottamisaluettaan niin, että sen kokonaispinta-ala on muuttunut 18,9 hehtaarista 12,3 hehtaariin ja yhtiön kokonaisottomäärä 92 500 k-m3:stä 68 500 k-m3:iin.
Destia Oy:n toiminta-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, minkä lisäksi alueella on kaavassa osoitettu merkittäviä kiviainesvaroja. Kirkkonummen yleiskaavassa alue sijaitsee yritystoimintaan varatulla PT-alueella. Alue on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Kaavaa toteutettaessa kyseiset alueet tullaan louhimaan.
Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 400 metrin päässä Destia Oy.n toiminta-alueen eteläpuolella kantatien 51 toisella puolella. Alle 900 metrin etäisyydellä alueesta sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta ja yksi vapaa-ajan asunto.
Toiminnan harjoittajan mukaan alueen eteläpuolelle rakennetaan meluvalli, jonka rakenteesta tai sijoittelusta puuttuu yksityiskohtainen selvitys. Ottoalueen länsipuoleisen puron varrella elää liito-oravia, mutta louhinta ei ulotu sinne asti.
Oikeudellinen arviointi
Mikään nyt kysymyksessä olevista hankkeista ei yksin ole kokoluokaltaan sellainen, että siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Oy Göran Hagelberg Ab on edellä todetuin tavoin supistanut ottamisaluettaan, minkä seurauksena kaikkien ottamisalueiden yhteenlaskettu pinta-ala jää noin 23 hehtaariin eli alle arviointimenettelyä edellyttävän hankkeen alarajan. Kolmen toiminnanharjoittajan yhteenlasketut vuosittaiset enimmäisottomäärätkään eivät ylitä arviointimenettelyä edellyttävän hankkeen vuotuista 200 000 kiintokuutiometrin alarajaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei siten YVA-lain 4 §:n 1 momentin perusteella ole sovellettava mainittuihin hankkeisiin.
Asiassa saadun selvityksen mukaan Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeiden yhteiset haitalliset ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä meluun. Kun otetaan huomioon hankealueiden sijainti kaavoituksellisesti toimintaan soveltuvalla alueella sekä selvitys ympäristön asutuksesta ja muista ympäristöolosuhteista, hankkeet eivät ympäristössään muodosta sellaista kokonaisuutta, josta todennäköisesti aiheutuisi YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisia vaikutuksia. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan syytä edellyttää tällä perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ennen asian ratkaisemista. Tällaisina syinä ei voida pitää Destia Oy:n ottamisalueensa viereisellä alueella aiemmin harjoittamaa, jo lopetettua louhintatoimintaa eikä myöskään naapurikunnan Siuntion puolelle noin 2,5 kilometrin päähän aiottua Lemminkäinen Infra Oy:n louhintatoimintaa. Hankkeiden yhteisvaikutukset ovat riittävästi selvitettävissä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä, kuten hallinto-oikeuskin on päätöksessään todennut.
Lopputulos
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja mainitut oikeusohjeet, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset sekä asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Juha Kaila. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.