Muu päätös 1641/2014

Asia Maa-aineslupaa koskeva valitus

Valittaja Destia Oy

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 9.4.2013 nro 13/0244/5

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös ELY-keskus) oli 3.5.2011 päättänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä myös YVA-laki) 6 §:n perusteella, että Oy Göran Hagelberg Ab:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n Kirkkonummen kunnan Vuohimäkeen Siuntion kunnanrajan läheisyyteen suunnitteilla olevien kallionlouhinta- ja murskaushankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ei sovelleta YVA-laissa säädettyä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä myös YVA-menettely).

Rakennus- ja ympäristölautakunnan maa-aineslupapäätös

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 13.12.2011 § 192 tekemällään päätöksellä myöntänyt Destia Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen louhintaan noin 5,2 hehtaarin suuruiselta toiminta-alueelta Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24. Lupa on myönnetty edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan hakijan esittämien ympäristönsuojelutoimien lisäksi valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta sekä tehdyn päätöksen lupamääräyksiä. Otettavan aineksen kokonaismäärä on 405 000 m3³ ktr.

Lupa on voimassa 10 vuotta alkaen luvan lainvoimaiseksi tulosta

Päätöksen lupamääräykset 1–8 kuuluvat seuraavasti:

1. Louhintatoiminta on sallittu ympäri vuoden arkipäivisin maanantai–perjantai kello 8–18.

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ympäri vuoden arkipäivisin maanantai–perjantai kello 7–22.

2. Pintamaita ei saa kasata suunnitelmakartassa esitettyyn laaksoon alueen lounaisosassa, vaan massat on kasattava alueen reunaosiin ottoalueen sisäpuolelle. Laakso toimii ekologisena käytävänä, ja koko ottoalueen ulkopuolinen puusto tulee jättää paikalleen. Alueella on tehty havaintoja liito-oravan papanoista.

3. Paikat, joissa käsitellään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta, on rakennettava tiiviiksi.

Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan ELY-keskukselle.

Mahdollisten vahinkojen varalta on öljyjen käsittelypaikalla oltava käytössä imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta.

Jäteöljyt, öljyiset jätteet sekä muut ongelmajätteet on kerättävä omiin, erillisiin, tiiviisti suljettuihin astioihin ja toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneelle vastaanottajalle.

4. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

5. Alueen toiminnoista (muun muassa louhintamäärät, toiminta-ajat, ongelmajätteiden määrät ja kuljetukset, häiriötilanteet) on pidettävä kirjaa, joka on ympäristöviranomaisen tarkistettavissa tarvittaessa.

6. Kantatien 51:n varrelle on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen puustoinen vyöhyke.

7. Luvan saajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle selvitys ottotoiminnan etenemisestä alueella. Selvityksestä tulee käydä ilmi ottotoiminnan laajuus, alimmat ottotasot ja otetun aineksen määrä.

8. Rinteiden kaltevuudet ja muodot on määritettävä ympäristöön sopivaksi. Porrastusten taitekohdat on pyöristettävä ja täytettävä pintamaalla. Alue on istutettava ja metsitettävä niin, että se sopeutuu ympäröivään luontoon ja maisemaan.

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 3.1.2012 § 2 tekemällään päätöksellä myöntänyt Destia Oy:lle luvan vakuutta vastaan aloittaa kiviainesten otto- ja käsittelytoiminnot ennen lupapäätösten lainvoimaiseksi tuloa.

Hallinto-oikeuden välipäätös ja ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on välipäätöksellään 2.2.2012 nro 12/0117/5 kieltänyt rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen täytäntöönpanon ja kumonnut toiminnan aloituslupaa koskeneen lautakunnan päätöksen 3.1.2012 § 2.

Hallinto-oikeus on Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksista kumonnut Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen 13.12.2011 § 192 ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on maininnut ja selostanut soveltaminaan oikeusohjeina seuraavat säännökset:

Maa-ainelaki 1 § 2 momentti, 3 §, 4 § 1 momentti, 5 § 1–3 momentti ja 6 § 3 momentti

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 § 1–3 momentti ja 17 § 2 momentti

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 § 2 b kohta ja 7 §.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muutoin seuraavasti:

2. YVA-menettelyn arvioinnin tarvetta koskevat lähtökohdat

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on valituksessaan esittänyt valitusperusteen YVA-menettelyn tarpeesta viitaten Vuohimäen alueelta Destia Oy:n hankkeen lisäksi Lemminkäinen Infra Oyn ja Oy Göran Hagelberg Ab:n maa-aineshankkeisiin. Uudenmaan ELY-keskus ei ole valituksissaan esittänyt edellä mainittua valitusperustetta, mutta se on esittänyt muun ohella, että ottamisesta saattaa aiheutua maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteissa.

YVA-lain 17 §:n 2 momentin mukaan maa-aineslupaa koskevasta päätöksestä valittava voi muutoksenhaussaan vedota siihen, ettei YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ole suoritettu. Hallinto-oikeuden on lupa-asiaa koskevassa ratkaisussaan otettava ensin kantaa tähän valitusperusteeseen ja riippumatta ELY-keskuksen YVA-lain 6 §:n nojalla tekemästä päätöksestä arvioitava se, onko hankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

2.1 Hankealueen kuvaus

Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeet koskevat kalliokiviainesten ottamista vierekkäisillä alueilla Kirkkonummen kunnan Vuohimäen ja Överbyn kylässä. Destia Oy:llä on ollut samalla alueelle vanha louhinta-, murskaus- ja päällysteen valmistukseen liittyvä hanke. Tämän vanhan hankealueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria ja kokonaisottomäärä noin 200 000 kiintokuutiometriä. Destia Oy:llä on ollut myös aiemmin samalla alueella maa-ainestenottoa, joihin se on saanut luvat vuosina 1991 ja 2003. Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n alueilla ei ole aiemmin ollut ottamistoimintaa ja alueet ovat luonnontilassa.

Yhtiöiden hankealueet rajoittuvat osin Siuntion kunnanrajaan. Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankealueet sijaitsevat kantatie 51:n ja rantaradan välisellä alueella. Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealue sijaitsee välittömästi rautatien pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisosastaan Stormossenin suoalueeseen. Muutoin hankealueita ympäröivät pääosin metsäalueet. Hankealueiden läheisyydessä on asutusta lähinnä alueen itä- ja pohjoispuolella noin 250–700 metrin etäisyydellä. Meikon–Lappträskin Natura 2000 -alue sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä koko hankealueen pohjoisosasta.

Uudenmaan maakuntakaavassa kohdealue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Sen ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnän perusteella alueella sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja.

Hakemusten kohteina olevat alueet on Kirkkonummen kunnan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2020 osoitettu PT-alueiksi eli yritystoiminnan alueeksi, joka on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle.

2.2 Hankkeiden kuvaus

Destia Oy:n ottoalue kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24 on noin 5,2 hehtaarin suuruinen. Ottamissuunnitelman mukaan keskimääräinen vuosittainen ottamismäärä on 42 000 m3³ ktr. Pintamaiden läjitysalue on hakemuksessa osoitettu alueen lounaisreunalle kaivualueen ulkopuolelle ja ottamissuunnitelmassa on pintamaita arvioitu I ottamisvaiheessa olevan 30 000–40 000 m3. Koko sopimusalueen pinta-ala on 21 hehtaaria, ja erilliselle tukitoimintojen alueelle sijoitetaan polttoaineiden varastointia ja koneiden yöaikaista pysäköintiä.

Lupapäätöksessä 13.12.2011 § 192 on määrätty, että pintamaita ei saa kasata suunnitelmakartassa esitettyyn laaksoon alueen lounaisosassa, vaan massat on kasattava alueen reunaosiin ottoalueen sisäpuolelle. Laakso toimii ekologisena käytävänä ja koko ottoalueen ulkopuolinen puusto tulee jättää paikalleen. Alueella on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä noin 60 metrin päässä ottamisalueen rajasta.

Lemminkäinen Infra Oy:n ottoalue kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204 on noin 5,5 hehtaarin suuruinen. Lupapäätöksessä on arvioitu vuosituotannon vaihtelevan 50 000–200 000 tonnin välillä. ELY-keskuksen päätöksessä 3.5.2011 on merkitty laskennalliseksi vuotuiseksi ottamismääräksi 56 700 m³3 ktr, mikä määrä perustuu luvan 15 vuoden voimassaoloaikaan. Sopimusalueen pinta-ala on yhteensä noin 14 hehtaaria, ja alueen itäpuolelle kiinteistölle RN:o 5:203 on osoitettu erillinen varasto- ja tieyhteysalue.

Oy Göran Hagelberg Ab:n ottoalue kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263 on lupahakemuksessa alueiden 1, 2 ja 3 osalta ilmoitettu yhteispinta-alaltaan 18,9 hehtaarin suuruiseksi. Yhtiön hanke on jakautunut kahteen, läntiseen ja itäiseen alueeseen, joiden välimatka on noin 200–250 metriä. Näiden alueiden väliin tehdään yhdystie. Ottamissuunnitelman mukaan keskimääräinen vuosittainen ottamismäärä on 92 500 m3³ ktr. Oy Hagelberg Ab:n hankealueen poikki kulkee voimalinjat. Ottamissuunnitelman mukaan sähkönsiirtolinjat siirretään louhinnan edettyä ja siitä neuvotellaan myöhemmin linjoja hallinnoivien tahojen kanssa. Pintamaista rakennettavat suojavallit on osoitettu alueen etelä- ja pohjoisosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 39,5 hehtaaria.

Lupamääräysten mukaan pintamaita ei saa kasata suon päälle, vaan pintamaista muodostettavat suojavallit on sijoitettava kovalle maalle. Suon ja ottoalueen välinen alue on säilytettävä luonnontilaisena. Suunnitelmapiirustuksesta ilmenee, että alueen eteläosaan on merkitty pintamaavallien väliin pähkinäpensaslehto.

2.3 Lupahakemusten yhteydessä tehdyistä selvityksistä

Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n maa-aineslupaa koskeviin hakemuksiin ei ole liitetty meluselvityksiä. Oy Göran Hagelberg Ab:n 14.1.2010 päivättyyn ja muistutusten johdosta annettuun vastineeseen on liitetty melumallinnus, jonka mukaan hankkeen melu ylittää valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (933/1992) mukaisen 55 dB:n keskiäänitason (LAeq) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n suunnitelman kartoissa ei ole esitetty suunnitelmaa kivenmurskaamon sijoittamisesta eikä alueen muista toiminnoista. Oy Göran Hagelberg Ab:n ottamissuunnitelmassa on esitetty käytettävän siirrettävää murskaamoa.

Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottamista koskeviin hakemuksiin ei ole liitetty luontoselvityksiä. Lemminkäinen Infra Oy:n 8.3.2012 päivätyn selityksen oheen on liitetty karttaote 22.6.2010 päivätystä liito-oravaselvityksestä sekä karttaote luontoselvityksestä, jotka on tehty keväällä 2010 toisen hankkeen suunnittelun yhteydessä. Oy Göran Hagelberg Ab:n hakemuksen liitteeksi on tehty 14.8.2009 päivätty luontoselvitys, jonka mukaan hankealueella radan varressa kasvaa runsaasti pähkinäpensaita. Kohde on mahdollinen luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittama luontotyyppi.

3. Asian oikeudellinen arviointi

3.1 Hankkeiden ympäristövaikutukset ja oikeudellinen arviointi
YVA-menettelyn tarpeesta

YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohdan 2 b mukaan kiven, soran tai hiekan oton ympäristövaikutukset on arvioitava, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Hallinto-oikeus toteaa, että mikään asiassa esitetyistä kolmesta hankkeesta ei yksinään ylitä YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelossa mainittuja raja-arvoja.

Hakemuksissa tarkoitettujen ottoalueiden yhteinen pinta-ala on hakemusten mukaan noin 29,6 hehtaaria ja otettava vuotuinen määrä hakemusten mukaan noin 191 200 m ktr. Kysymyksessä olevat hankkeet täyttävät yhdessä hankeluettelossa esitetyn pinta-alavaatimuksen. Hankkeisiin näin arvioituna on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 §:n 1 momentin perusteella hankkeen pinta-alan vuoksi. Lisäksi otettava vuotuinen ainesmäärää on lähellä hankeluettelon kynnysarvoa.

Oy Göran Hagelberg Ab:n alueen osalta on esitetty, että aluetta on pienennetty jättämällä siitä pois suunnitelmassa esitetty 3. vaiheen ottaminen voimajohtolinjan pohjoispuolelta. Tämän takia yhtiön ottoalue olisi kooltaan 12,3 hehtaaria. Kaikkien yhtiöiden ottoalueiden yhteispinta-ala olisi siten 23,6 hehtaaria eikä hankeluettelon raja-arvo ylittyisi. Lisäksi Destia Oy on aiemmin ottanut maa-aineksia samaan aluekokonaisuuteen kuuluvalta alueelta. Tämä vanha alue mukaan luettuna alueella sijaitsevien ottoalueiden yhteispinta-ala olisi noin 28–29 hehtaaria ja yli mainitun raja-arvon.

Asiassa on kuitenkin arvioitava se, onko hankkeisiin sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla.

Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n suunnittelemat ottamisalueet sijaitsevat naapurikiinteistöillä ja lähellä toisiaan. Hallinto-oikeus on katsonut, että huolimatta alueiden välissä kulkevasta rautatiestä tai niiden väliin jäävistä ottamisesta vapaista alueista tulee hankkeita ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarvetta arvioitaessa lähtökohtaisesti tarkastella kokonaisuutena.

Kysymyksessä olevien hankkeiden merkittävimmät yhteiset ympäristövaikutukset ovat pöly, melu, tärinä, ainakin välillisesti lisääntyvä liikenne ja maisemavaikutukset. Alueiden välissä oleva rautatielinjaus ei estä edellä mainittujen yhteisvaikutusten syntymistä. Lisäksi hankkeilla saattaa olla yhteisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja esimerkiksi läheisten Stormossenin ja Malmmossenin soiden alueeseen. Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottamista koskevat hankkeet saattavat aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia alueen länsipuolella todetun ja luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan liito-oravan esiintymisen kannalta. Hankkeilla saattaa olla vaikutuksia myös muun lajin esiintymisen kannalta.

Kun otetaan huomioon hankkeiden yhteinen koko ja kesto sekä hankealueiden sijainti suhteellisen lähellä asutusta ja ilmeisesti suojelun arvoisia luontoarvoja, hankkeilla on yhdessä todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuista hankkeista aiheutuviin vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lupahakemusten yhteydessä tehdyt selvitykset eivät ole riittävät hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseen eivätkä ne siksi vapauta YVA-lain mukaisesta arviointimenettelystä. Hankkeisiin on siten sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla.

3.2 Lopputulos

Destia Oy:n hakeman maa-ainesluvan myöntäminen edellyttää sen ja mainittujen muiden yhtiöiden hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimista YVA-lain mukaisessa menettelyssä, jolloin maa-ainesluvissa voidaan ottaa huomioon hankkeiden todennäköiset yhteisvaikutukset ympäristölle. Tämän vuoksi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Koska maa-ainesluvan myöntämiselle ilman ympäristövaikutusten arvioimista ei ole ollut edellytyksiä, lausuminen muilta osin valitusperusteissa esitetyistä maa-ainesluvan oikeudellisista edellytyksistä raukeaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Destia Oy on valituksessaan vaatinut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista sekä ensisijaisesti Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen pysyttämistä tai toissijaisesti asian palauttamista Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja luvan myöntämiseksi ohjeistuksin, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen.

Yhtiö on korostanut, ettei sen hankkeeseen ole sovellettava YVA-lain mukaista arviointimenettelyä sekä viitannut muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen samansisältöiseen päätökseen 3.5.2011 ja Vaasan hallinto-oikeuden hankkeen ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa antamaan ratkaisuun. Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa:

Tapauskohtaista arviointimenettelyä on tarkoitus soveltaa hankkeisiin, joilla on hankeluettelon mukaisiin hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaikkien kolmen hankkeen kokonaispinta-ala on 23 hehtaaria ja kokonaisottomäärä 191 200 m3 ktr. Hankkeet jäävät sekä pinta-alan että ottamismäärän perusteella alle hankeluettelon mukaisen arviointivelvollisuuden rajan. Kyseessä on tavanomainen kalliokiviaineksen louhinta alueella, jolla on jo pitkään ollut tällaista toimintaa. Oy Göran Hagelberg Ab on lupahakemuksen vireillepanon jälkeen pienentänyt ottamisaluettaan. Arviointimenettelyn tarvetta harkittaessa on otettava huomioon vireillä olevaa hanketta koskevat pinta-alatiedot, mutta ei sellaisia alueita, joilla aikaisempien lupien nojalla harjoitettu ottotoiminta on jo päättynyt. Helsingin hallinto-oikeus on siten ottamalla Destia Oy:n aikaisempaan samaan aluekokonaisuuteen liittyneen ottoalueen huomioon päätynyt virheellisesti arviointivelvollisuuden rajan ylittymiseen.

Alue ei ole erityisen herkkää eikä sen lähellä ole merkittävää asutusta. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 400 metrin päässä hakijan toiminta-alueesta etelän suuntaan kantatien 51 toisella puolella. Noin 900 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta ja yksi vapaa-ajan asunto.

Koska hankkeet myös eroavat ympäristövaikutusten osalta toisistaan, yhteisvaikutusten arvioinnille ei ole perustetta. Rantarata erottaa toisaalta hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n ottamisalueet sekä toisaalta Oy Göran Hagelberg Ab:n ottamisalueen toisistaan ja toimii myös vedenjakajana. Tällöin hankkeilla ei ole lainkaan yhteisiä vesistövaikutuksia. Yhteisvaikutuksia saattaa liittyä ainoastaan meluun.

Maa-aineslain 5 §:n 2 momentti velvoittaa hakijan selvittämään tarvittavassa laajuudessa vallitsevat luonnonolosuhteet sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin. Hakijalla on lisäksi vireillä samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus, jota ratkaistaessa annetaan tarvittavat lupamääräykset hankkeen ympäristövaikutuksista ja niiden rajoittamisesta. Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan edellyttämät selvitykset antavat riittävät tiedot lupaharkintaa varten. Arviointimenettely ei ole tästäkään syystä tarpeen.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään yhtiön saman kohteen ympäristölupaa koskeneessa valitusasiassa katsonut, että arviointimenettely ei ole tarpeen, vaikka ottamisalueiden yhteinen koko ylitti 25 hehtaarin rajan. Vaasan hallinto-oikeudella ei ollut ympäristölupaa koskevaa valitusasiaa ratkaistessaan tiedossaan, että yhtiön ottamisaluetta oli hakemuksen tekemisen jälkeen supistettu.

YVA-asetuksen 7 §:ssä luetelluista perusteista tapauskohtaista arviointivelvollisuutta harkittaessa ovat keskeisiä hankkeen ominaisuudet (koko ja yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa), hankkeen sijainti (alueen nykyinen maankäyttö ja luonnon sietokyky ottaen huomioon etenkin alueelliset erityispiirteet) ja vaikutuksen luonne (etenkin vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä sekä vaikutuksen suuruus, monitahoisuus, todennäköisyys, kesto, toistuvuus ja palautuvuus). Hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne eivät tässä tapauksessa anna aihetta soveltaa YVA-lain 4 §:n 2 momentissa säädettyä tapauskohtaista arviointimenettelyä.

Mitä hankkeen ominaisuuksiin tulee, niin rantarata rajoittaa pintavesien ja pienhiukkasten kulkeutumista Oy Göran Hagelberg Ab:n alueen ja muiden ottamisalueiden kesken ja siten hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden vaikutuksia Stormossenin suohon, kasvistoon ja eläimistöön. Rautatielinjan ja hankealueiden välisen etäisyyden takia Oy Göran Hagelberg Ab:n hanketta ei ole arviointimenettelyn soveltamistarpeen kannalta arvioitava sellaisena hankkeena, jonka vaikutukset ovat yhteiset hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden kanssa. Hakijan ja Lemminkäinen Infra Oy:n asfaltintuotanto on vähäistä ja lyhytaikaista eikä aiheuta merkittävää hajuhaittaa. Göran Hagelberg Ab:llä ei ole alueella asfaltintuotantoa. Yhteisvaikutukset rajoittuvat lähinnä meluun.

Lemminkäinen Infra Oy:n ja hakijan hankkeiden meluun ja pölyyn liittyvät ympäristövaikutukset saattavat ajoittain olla yhtäaikaisia. Usean lähekkäin toimivan kiviainesalueen yhtäaikainen jatkuva toiminta ja yhtaikaisten ympäristövaikutusten syntyminen on kuitenkin melko epätodennäköistä.

Mitä hankkeen sijaintiin tulee, niin Getbergin kallioalueelta on louhittu kalliokiviainesta 1980-luvun lopulta. Alue ei siis ole luonnontilainen eikä kyseessä ole uusi toiminta. Ennestään harjoitettu ottotoiminta tulisi jatkumaan jo avatun rintauksen suuntaan. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ottamisalueet on pääosin varattu alueeksi, jolla esiintyy merkittäviä kiviainesvarantoja. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu yritystoimintojen alueeksi (PT). Louhimisen tarkoitus on mahdollistaa alueella kaavan mukainen käyttö. Se ei estä kaavan toteutumista. Aiemmin samalla alueella harjoitettuun maa-ainesten ottoon on saatu luvat vuosina 1991 ja 2003.

Alueella ei liioin ole sellaisia erityisominaisuuksia, joiden johdosta olisi perusteltua edellyttää arviointimenettelyn soveltamista. Aluetta ei ole luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi eikä siellä ole luontoarvoja, joihin toiminta vaikuttaisi haitallisesti. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään hankkeen ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa velvoittanut hakijan esittämään selvityksen toiminnan mahdollisista vaikutuksista liito-oravapopulaatioon.

Mitä lopuksi tulee toiminnan vaikutuksiin tapauskohtaisen arviointivelvollisuuden perusteena, niin huomiota on kiinnitettävä siihen, että louhittaessa vuosittain keskimäärin noin 42 000 m ktr kalliokiviainesta ottotoiminta etenisi vain noin 20–25 metriä lännen suuntaan, ja muutos paikallismaisemassa olisi hyvin vähäinen. Nykyisen lännen suuntaan avatun kalliorintauksen korkeus on noin 20–25 metriä ja leveys noin 100 metriä.

Hakemuksen mukaan alueella vuosittain tuotettavan asfalttimassan määrä on 20 000, enimmillään 50 000 tonnia. Se vastaa 15–30 tuotantopäivää vuodessa. Siten toiminta ei kannattavuussyistä ole todennäköisesti jokavuotista.

Toiminta ei vaikuta merkittävästi myöskään rakennettuun ympäristöön. Sen melu ei voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähimmän häiriintyvän kohteen sijaitessa noin 400 metrin päässä. Häiriintyvissä kohteissa melutasoa pienentää se, että louhinta-alueella on louhintarintaus pystysuorana seinämänä. Melu ei liioin ole jatkuvaa, sillä alueella louhitaan ja murskataan tyypillisesti yhtenä–kahtena, 3–8 viikkoa kestävänä urakkana vuodessa. Kantatie 51:n meluvaikutuksesta johtuen aluetta ei voi luonnehtia erityisen hiljaiseksi. Toiminta sopii hyvin alueen muuhun maankäyttöön.

Toiminnan pölyvaikutus rajoittuu pääasiassa työmaa-alueelle, koska kivipöly laskeutuu lähelle syntypaikkaansa. Lähimmän asutuksen eli noin 400 metrin etäisyydellä pöly ei aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia.

Tärinävaikutuksia ei pitkien välimatkojen johdosta oleteta syntyvän. Rakentamishankkeissa on tavanomaista louhia huomattavasti lähempänä kuin 400 metrin päässä asutuksesta. Rakenteisiin kohdistuva tärinä estetään oikein mitoitetulla panostuksella ja louhintatekniikalla. Räjäytyksistä syntyvä ilmanpaineaalto ja räjähdysääni kestävät joitakin sekunteja, toistuvat vuosittain muutaman kerran eikä niistä aiheudu pysyviä vaikutuksia.

YVA-menettelyllä pyritään varmistamaan, ettei hakemuksen mukainen toiminta aiheuta liiallisia ympäristövaikutuksia. Maa-aines- ja ympäristölupamenettelyssä vaaditut ympäristöselvitykset ja etenkin ympäristöluvan lupamääräykset palvelevat samaa tarkoitusta. Yhtiö on hankkeen ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa esittänyt laativansa luontoselvityksen, asemapiirroksen, ympäristövaikutusten seurantaohjelman, alueen pintavesien keräämistä, käsittelyä ja pois johtamista koskevan suunnitelman ja liito-oravaselvityksen. Melun osalta yhtiö selvittää yhteisvaikutuksia. Pintavesien johtamisen osalta selvitetään yhteisvaikutukset Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeen kanssa ja tarvittaessa laaditaan yhteinen tarkkailuohjelma. Ympäristölupahakemuksen johdosta laadittavat selvitykset ovat toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi riittävät. Siten yhtiön maa-aineslupahakemuksen yhteydessä jo esittämät selvitykset on katsottava riittäviksi.

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan valituksista esittänyt, että korkein hallinto-oikeus tutkisi Helsingin hallinto-oikeuden maa-aineslupa-asioissa antamista päätöksistä tehtyjen valitusten yhteydessä myös ne valitukset, jotka lähialueen asukkaat olivat tehneet Vaasan hallinto-oikeuden päätöksistä vastaavia hankkeita koskeneissa ympäristölupa-asioissa. Asukkaat olivat ympäristölupaa koskevissa valituksissaan vaatineet YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn toimittamista.

Oy Göran Hagelberg Ab, Destia Oy ja Lemminkäinen Infra Oy ovat teettäneet meluselvityksiä ja muita ympäristöön liittyviä tutkimuksia, joita selvitettäisiin myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Koska näitä selvityksiä ei ole toimitettu viranomaisille, niiden kattavuutta ei tiedetä. Alueelle lupia hakeneet yhtiöt ovat jo yhteisesti tehneet hakemuksiaan täydentäviä selvityksiä. Tämä seikka on otettava huomioon arviointimenettelyn tarvetta harkittaessa.

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on yhteisessä selityksessään tässä ja Oy Göran Hagelberg Ab:n valitusasiassa 1495/1/13 viitannut Helsingin hallinto-oikeudelle tekemiinsä valituksiin ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen voimassa pitämistä.

Yhdistys on vielä esittänyt, että Oy Göran Hagelberg Ab:n laatima puutteellinen luontoselvitys on uusittava arvioimalla hankkeiden vaikutukset viereisen Stormossenin suon luonnontilaan huolellisemmin. Suo on arvioitava myös suoyhdistymänä, jollaisena se edustaa metsäisiä keidassoita. Metsäkeitaat on uhanalaisuusluokittelussa arvioitu erittäin uhanalaisiksi.

Ympäristöministeriössä parhaillaan valmisteltavan soidensuojelun täydennysohjelman tavoitteena on muun muassa arvioida uhanalaisen suoluonnon tilaa ja turvata uhanalaisten suoluontotyyppien säilymistä. Soiden ja soidensuojelun tila on erityisen heikko eteläisessä Suomessa.

Överbyn Stormossenin suo on todennäköisesti eräs ohjelman suojeltavista kohteista, joita koskevat päätökset tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Siihen asti suon luonnontilaa heikentävien toimien tulisi olla kiellettyjä.

Yhdistys on myös saanut tietää, että Lemminkäinen Infra Oy suunnittelee nyt käsiteltävien hankkeiden viereen, osaksi Siuntion kunnan puolelle, uusia louhinta- ja murskaushankkeita. Tämän johdosta YVA-lain mukainen arviointimenettely on entistä välttämättömämpää toimittaa ennen kuin Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee hankkeiden lupahakemuksia.

Uudenmaan ELY-keskus on selityksessään viitannut arviointimenettelyn tarpeesta 3.5.2011 antamaansa päätökseen ja hankkeen ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa (diaarinro 114/1/13) korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaansa, 18.2.2013 päivättyyn vastineeseen sekä todennut, ettei asiassa ole tullut esille sellaista, joka antaisi ELY-keskukselle aihetta muuttaa 3.5.2011 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta antamaansa päätöstä.

Destia Oy on vastaselityksessään viitannut Oy Göran Hagelberg Ab:n vastaselitykseen, mutta todennut, ettei Oy Göran Hagelberg Ab:n luontoselvitys koske Destia Oy:n hanketta, mistä syystä Oy Göran Hagelberg Ab:n luontoselvitystä koskevat vaatimukset on jätettävä tutkimatta. Destia Oy:n hanke ei vaikuta Stormossenin suohon. Muutoin Destia Oy on uudistanut aiemmin esittämänsä ja korostanut Vaasan hallinto-oikeuden hankkeiden ympäristölupa-asioissa antamien päätösten merkitystä samoin kuin sitä, että arviointimenettelyn soveltamisen tarpeen arviointi on ensisijassa ympäristöluvan yhteydessä ratkaistava asia. Sitä osalta kuin hankkeilla on yhteisvaikutuksia, niitä yhä selvitetään Vaasan hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti ympäristölupamenettelyssä.

Arviointimenettelyn soveltamistarvetta harkittaessa on otettava huomioon vain alueella vireillä olevat hankkeet eikä siten esimerkiksi jo valmiiksi louhittuja ja maisemoituja alueita eikä myöskään vasta suunnitteluvaiheessa olevia alueita.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätökset myös Oy Göran Hagelberg Ab:n valituksen (1495/1/13) ja Lemminkäinen Infra Oy:n valituksen (1450/1/13) johdosta. Oy Göran Hagelberg Ab:n valitus on kohdistunut Helsingin hallinto-oikeuden 9.4.2013 antamaan päätökseen nro 13/0246/5 ja Lemminkäinen Infra Oy:n valitus Helsingin hallinto-oikeuden samana päivänä antamaan päätökseen nro nro 13/0245/5. Helsingin hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä, joilla Oy Göran Hagelberg Ab:lle on myönnetty maa-aineslupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263 ja Lemminkäinen Infra Oy:lle maa-aineslupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätökset myös B:n valituksen (74/1/13) sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (116/1/13) johdosta, jotka ovat kohdistuneet Vaasan hallinto-oikeuden 11.12.2012 antamaan päätökseen nro 12/0612/3, A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (114/1/13) johdosta, joka on kohdistunut Vaasan hallinto-oikeuden samana päivänä antamaan päätökseen nro 12/0610/3 sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (115/1/13) johdosta, joka on kohdistunut Vaasan hallinto-oikeuden niin ikään samana päivänä antamaan päätökseen 12/0611/3. Vaasan hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä, joilla Oy Göran Hagelberg Ab:lle on myönnetty ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263, Destia Oy:lle ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan, louheen murskaukseen sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24 sekä Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan, louheen murskaukseen ja asfaltin valmistukseen Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 9.4.2013 nro 13/0244/5 kumotaan.

Asia palautetaan Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Lautakunnan on varattava Destia Oy:lle, mikäli yhtiö tahtoo hakemustaan jatkaa, tilaisuus täydentää hakemusta ainakin sillä selvityksellä, joka on mainittu Vaasan hallinto-oikeuden Destia Oy:n ympäristölupaa koskeneessa päätöksessä 11.12.2012 nro 12/0610/3. Edellä tarkoitetun selvityksen saatuaan lautakunnan on ratkaistava asia uudelleen ottaen huomioon palautuksen syyt ja kiviaineksen ottamistoiminnan mahdolliset yhteisvaikutukset Oy Göran Hagelberg Ab:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n ottamistoimintojen kanssa.

Perustelut

YYA-menettely

Sovellettavat YVA-lain ja YVA-asetuksen säännökset

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin pykälän 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-lain 5 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä ei sovelleta lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai toteutetun hankkeen muutokseen, jos kyse ei ole valtion rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista ja jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä tässä laissa edellytetyllä tavalla ja selvityksistä on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä myös YVA-asetus) 6 §:n 2 kohdan b alakohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

YVA-asetuksen 7 §:n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten hankkeen kokoa ja sen yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa; hankkeen sijaintia sekä vaikutusten luonnetta, kuten vaikutusalueen laajuus huomioon ottaen vaikutuksen kohteena olevan väestön määrää, vaikutuksen todennäköisyyttä ja vaikutuksen kestoa.

Asiaa koskeva selvitys

Kirkkonummen kunnan Vuohimäen ja Överbyn kylissä on myönnetty maa-ainesluvat kolmelle hankkeelle, joista yksi on nyt kysymyksessä oleva hanke.

Destia Oy:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Louhinta-alue sijaitsee kantatien 51 pohjoispuolella ja on pinta-alaltaan 5 hehtaaria. Laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto on 42 000 kiintokuutiometriä.

Lemminkäinen Infra Oy:n hanke käsittää myös kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Ottoalue sijaitsee Destia Oy:n alueen pohjoispuolella ja rajoittuu pohjoisessa rantarataan. Ottoalue on pinta-alaltaan 5,5 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 56 700 kiintokuutiometriä.

Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta. Ottoalue sijaitsee rantaradan pohjoispuolella ja jakautuu kahteen osaan, läntiseen 14,6 hehtaarin alueeseen ja itäiseen 4,3 hehtaarin alueeseen, jotka erottaa toisistaan Stormossenin suo. Yhteensä ottoalue on siis pinta-alaltaan 18,9 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 92 500 k-m3.

Oy Göran Hagelberg Ab on sittemmin ELY-keskuksen päätöksen antamisen jälkeen supistanut ottamisaluettaan niin, että sen kokonaispinta-ala on muuttunut 18,9 hehtaarista 12,3 hehtaariin ja yhtiön kokonaisottomäärä 92 500 k-m3:stä 68 500 k-m3:iin.

Destia Oy:n toiminta-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, minkä lisäksi alueella on kaavassa osoitettu merkittäviä kiviainesvaroja. Kirkkonummen yleiskaavassa alue sijaitsee yritystoimintaan varatulla PT-alueella. Alue on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Kaavaa toteutettaessa kyseiset alueet tullaan louhimaan. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 400 metrin päässä Destia Oy:n toiminta-alueen eteläpuolella kantatie 51:n toisella puolella. Alle 900 metrin etäisyydellä alueesta on yhdeksän asuinrakennusta ja yksi vapaa-ajan asunto.

Oikeudellinen arviointi

Mikään nyt kysymyksessä olevista hankkeista ei yksin ole kokoluokaltaan sellainen, että siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Oy Göran Hagelberg Ab:n supistettua edellä todetuin tavoin ottamisaluettaan hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala jää noin 23 hehtaariin eli alle arviointimenettelyä edellyttävän hankkeen alarajan. Kolmen toiminnanharjoittajan yhteenlasketut vuosittaiset enimmäisottomäärätkään eivät ylitä arviointimenettelyä edellyttävän hankkeen vuotuista 200 000 kiintokuutiometrin alarajaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei siten ole YVA-lain 4 §:n 1 momentin perusteella sovellettava mainittuihin hankkeisiin.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeiden yhteiset haitalliset ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä meluun. Kun otetaan huomioon hankealueiden sijainti kaavoituksellisesti toimintaan soveltuvalla alueella sekä selvitys ympäristön asutuksesta ja muista ympäristöolosuhteista, hankkeet eivät ympäristössään muodosta sellaista kokonaisuutta, josta todennäköisesti aiheutuisi YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisia vaikutuksia. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan syytä edellyttää tällä perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ennen asian ratkaisemista. Tällaisina syinä ei voida pitää Destia Oy:n ottamisalueensa viereisellä alueella aiemmin harjoittamaa, jo lopetettua louhintatoimintaa eikä myöskään naapurikunnan Siuntion puolelle noin 2,5 kilometrin päähän aiottua Lemminkäinen Infra Oy:n louhintatoimintaa. Hankkeiden yhteisvaikutukset ovat riittävästi selvitettävissä maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä Destia Oy:tä koskevassa maa-aineslain mukaisessa lupa-asiassa ei siten ole kumottava sillä perusteella, että arviointimenettelyä ei ole toimitettu myöskään YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että ELY-keskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta, jota hallinto-oikeus ei ole päätöksellään kumonnut, jää edelleen voimaan.

Asian jatkokäsittely rakennus- ja ympäristölautakunnassa

Sovellettavia säännöksiä

Maa-aineslain 1 §:n 2 momentin mukaan ainesten ottamisessa on maa-aineslain lisäksi noudatettava, mitä muualla laissa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Maa-aineslain 3 §:ssä on säädetty ainesten ottamisen rajoituksista ja 6 §:ssä luvan myöntämisen edellytyksistä.

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan muun ohella ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 5 §:n 1 momentin mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Pykälän 2 momentin mukaan suunnitelmaa laadittaessa on tarvittavassa laajuudessa selvitettävä vallitsevat luonnonolosuhteet, ainesten määrä ja laatu sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

YVA-lain 25 §:n mukaan muusta kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää.

Asiaa koskevaa selvitystä

Helsingin hallinto-oikeudelle tehdyissä maa-aineslain mukaisissa valituksissa on YVA-menettelyn ohella kiinnitetty huomiota muun muassa asutuksen ja pääosin luonnontilaisen Stormossenin suon läheisyydestä johtuviin Destia Oy:n kiviainesten ottotoiminnan melu- ja pölyvaikutuksiin, pintavesien Stormossenin suolle aiheuttamaan pilaantumisriskiin sekä useiden selvitysten puuttumiseen, esimerkiksi hankkeen vaikutuksista kaivoihin sekä liito-oravan mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan eri päätöksellä pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden Destia Oy:n ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa 11.12.2012 antaman päätöksen nro 12/0610/3 lopputu³loksen, jolla Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakun³nan ympäristölupapäätös 13.12.2011 § 191 on kumottu ja asia palautettu luvan myöntämisen edellytysten arvioimisen ja lupamääräysten asettamisen kannalta puutteellisten selvitysten johdosta lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Samalla Vaasan hallinto-oikeus on varannut luvanhakijalle tilaisuuden täydentää ympäristölu³pahake³mustaan ainakin päätöksessä lähemmin kuvatuilla laskennal³lisella meluselvityksellä, asemapiirroksella, suunnitelmalla alueen pintavesien keräämisestä, käsittelystä ja pois johtamisesta, ympäristövaikutusten seurantaohjelmalla, selvityksellä liito-oravan esiintymisestä toiminnan vaikutusalueella ja tarvittaessa arviolla toiminnan vaikutuksista mahdolliseen liito-oravapopulaatioon, luontoselvityksellä toiminnan länsipuolisesta alueesta ja mahdollisilla muilla lupaviranomaisen selvityksillä.

Oikeudellinen arviointi

Helsingin hallinto-oikeus on perustellut maa-aineslupaa koskevaa päätöstään ainoastaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn puuttumisella, ja maa-ainesluvan oikeudelliset edellytykset ovat päätöksen lopputuloksen vuoksi muilta osin jääneet arvioimatta.

Hankkeen meluvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida käytettävissä olevan selvityksen perusteella. Melu- ja muistakin vaikutuksista on saatavilla lisäselvitystä asian tultua ympäristölupamenettelyn osalta palautetuksi Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Näitä samoja selvityksiä voidaan käyttää hyväksi myös maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa. Asiaa ei ole tässä tilanteessa syytä palauttaa hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi eikä myöskään ottaa sitä välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa enemmälti käsiteltäväksi. Edellä mainituilla perusteilla myös Destia Oy:tä koskeva maa-aineslupa-asia on palautettava uudelleen ratkaisuosasta ilmenevin tavoin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnassa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.