Muu päätös 1640/2014

Asia Maa-aineslupaa koskeva valitus

Valittaja Oy Göran Hagelberg Ab

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 9.4.2013 nro 13/0246/5

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös ELY-keskus) oli 3.5.2011 päättänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä myös YVA-laki) 6 §:n perusteella, että Oy Göran Hagelberg Ab:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n Kirkkonummen kunnan Vuohimäkeen Siuntion kunnanrajan läheisyyteen suunnitteilla olevien kallionlouhintahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ei sovelleta YVA-laissa säädettyä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä myös YVA-menettely).

Rakennus- ja ympäristölautakunnan maa-aineslupapäätös

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 28.2.2012 § 45 tekemällään päätöksellä myöntänyt Oy Göran Hagelberg Ab:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen louhintaan alueilta 1 ja 2 Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263. Luvan perusteella saa louhia yhteensä 685 000 m ^3³ ktr kalliokiviainesta.

Lupa on voimassa 10 vuotta.

Päätöksen lupamääräykset 1–6 ja lupamääräyksen 7 ensimmäinen kappale kuuluvat seuraavasti:

1. Erityismääräykset

Rautatien läheisyydessä suoritettavassa louhinnassa tulee noudattaa ratahallintokeskuksen esittämiä turvaohjeita.

110 kV:n sähkölinjan läheisyydessä suoritettavassa louhinnassa tulee noudattaa Finngridin antamia suojaetäisyyksiä ja turvaohjeita. Louhinnan siirtyessä linjan lähelle on sähköyhtiön kanssa käytävä neuvottelu työskentelytavoista.

Pintamaita ei saa kasata suon päälle, vaan pintamaista muodostettavat suojavallit on sijoitettava kovalle maalle. Suon ja ottoalueen välinen alue on säilytettävä luonnontilaisena.

2. Toiminta-ajat

Kallion porausta saa suorittaa arkipäivisin kello 7–18.

Räjäytyksiä saa suorittaa yhtenä arkipäivänä viikossa kello 9–15.

Kivien rikotusta saa suorittaa arkipäivisin kello 9–15.

Murskausta saa suorittaa arkipäivisin kello 7–21.

Edellä mainittuja työvaiheita ei saa tehdä viikonloppuina eikä erityisinä juhlapyhinä.

Toiminta porausten, räjäytysten ja murskauksen suhteen on keskeytyksissä vuosittain kesäkuusta elokuun puoliväliin saakka. Muuna aikana toimintaa tapahtuu jaksoittain yhteensä kolmen kuukauden ajan vuodessa.

3. Melu, tärinä ja pöly

Toiminnasta syntyvä melu ei saa, alueen muu louhimotoiminnan taustamelu huomioiden, ylittää lähimmän häiriintyvän kohteen ulkoalueella tasoa 55 dB (L_Aeq) kello 7.00–22.00 eikä 50 dB (L_Aeq) kello 22.00–7.00.

Kallion porausta, rikotusta ja räjäytyksiä tulee tehdä niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua, tärinää ja pölyhaittaa lähiympäristön asukkaille.

Murskevarastot on sijoitettava niin, että ne toimivat meluvalleina ja pölysuojina asutukseen päin.

Työmaalle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelun avulla.

Mikäli pölyä leviää kohtuuttomasti murskauslaitteista tai liikenteen johdosta, on suoritettava pölyävien kohteiden kastelua. Suolan käyttö pölyämisen estämiseen on kielletty.

4. Öljytuotteiden käsittely

Työkoneiden tankkauspaikat tulee varustaa tiivispohjaisella, reunoiltaan korotetulla alustalla siten, ettei aiheudu pohjaveden ja ympäristön pilaantumista.

Alueella säilytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia ja ne on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Louhimolla on oltava riittävästi imeytysainetta ja muita keräysvälineitä mahdollisten vahinkotapausten varalta. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisista vuodoista ja vahingoista on ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikköön.

5. Jätteet ja niiden käsittely

Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on kerättävä talteen ja varastoitava katettuun ja suljettuun tilaan, josta mahdolliset vuodot eivät pääse leviämään ympäristöön. Erilaatuiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja pakattava niiden ominaisuutta selvästi kuvaavin tunnistetiedoin merkittyihin astioihin ja pakkauksiin. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi sellaiseen paikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ja kyseisen ongelmajätteen vastaanottamiseen ja käsittelyyn tarvittavat edellytykset.

Muut jätteet on lajiteltava voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava laitosalueelta säännöllisesti niille varattuihin vastaanotto-/käsittelypisteisiin.

6. Pintavesien käsittely ja johtaminen, pohjavedet

Alueella muodostuvat puhtaat valumavedet johdetaan louhinta-alueen reunoille, suunnitelmakartoissa esitetyille paikoille muodostetaviin laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan esimerkiksi sepelipadon läpi edelleen maastoon. Altaat on tarpeen vaatiessa puhdistettava poistamalla pohjalle kasaantunut liete.

Pohjavesien puhtaana säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämä edellyttää polttoaineiden ja öljyjen oikeaa varastointia ja varautumista mahdollisten onnettomuuksien torjuntaan.

7. Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Pohjaveden laatua tulee seurata alueen itäosaan asennettavasta havaintoputkesta. Vesinäyte otetaan kaksi kertaa vuodessa. Näytteestä tutkitaan veden mahdollista muuttumista.

- - - - - -

Lautakunta on myös samalla päätöksellä myöntänyt toiminnanharjoittajalle luvan vakuutta vastaan aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hallinto-oikeuden välipäätös ja ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on välipäätöksellään 27.4.2012 nro 12/0423/5 kieltänyt valituksenalaisen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen täytäntöönpanon siihen asti, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut asiaa koskevat valitukset tai sitä ennen toisin määrännyt.

Hallinto-oikeus on B:n ja hänen asiakumppaniensa, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksista kumonnut Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen 28.2.2012 § 45 ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on maininnut ja selostanut soveltaminaan oikeusohjeina seuraavat säännökset:

Maa-aineslaki 1 § 2 momentti, 3 §, 4 § 1 momentti, 5 § 1–3 momentti ja 6 § 3 momentti

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 § 1–3 momentti ja 17 § 2 momentti

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 § 2 b kohta ja 7 §

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muutoin seuraavasti:

2. YVA-menettelyn arvioinnin tarvetta koskevat lähtökohdat

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on valituksessaan esittänyt valitusperusteen YVA-menettelyn tarpeesta viitaten Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeen lisäksi Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineshankkeisiin. Uudenmaan ELY-keskus ei ole valituksissaan esittänyt edellä mainittua valitusperustetta, mutta se on esittänyt muun ohella, että ottamisesta saattaa aiheutua maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia luonnonolosuhteissa. A asiakumppaneineen on vaatinut, että kaikkien kolmen alueelle maa-aineslupaa hakeneiden yhtiöiden hakemukset on ratkaistava yhdessä.

YVA-lain 17 §:n 2 momentin mukaan maa-aineslupaa koskevasta päätöksestä valittava voi muutoksenhaussaan vedota siihen, ettei YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ole suoritettu. Hallinto-oikeuden on lupa-asiaa koskevassa ratkaisussaan otettava ensin kantaa tähän valitusperusteeseen ja riippumatta ELY-keskuksen YVA-lain 6 §:n nojalla tekemästä päätöksestä arvioitava se, onko hankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

2.1 Hankealueen kuvaus

Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeet koskevat kalliokiviainesten ottamista vierekkäisillä alueilla Kirkkonummen kunnan Vuohimäen ja Överbyn kylässä. Destia Oy:llä on ollut samalla alueelle vanha louhinta-, murskaus- ja päällysteen valmistukseen liittyvä hanke. Tämän vanhan hankealueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria ja kokonaisottomäärä noin 200 000 kiintokuutiometriä. Destia Oy:llä on ollut myös aiemmin samalla alueella maa-ainestenottoa, joihin se on saanut luvat vuosina 1991 ja 2003. Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n alueilla ei ole aiemmin ollut ottamistoimintaa ja alueet ovat luonnontilassa.

Yhtiöiden hankealueet rajoittuvat osin Siuntion kunnanrajaan. Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankealueet sijaitsevat kantatie 51:n ja rantaradan välisellä alueella. Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealue sijaitsee välittömästi rautatien pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisosastaan Stormossenin suoalueeseen. Muutoin hankealueita ympäröivät pääosin metsäalueet. Hankealueiden läheisyydessä on asutusta lähinnä alueen itä- ja pohjoispuolella noin 250–700 metrin etäisyydellä. Meikon–Lappträskin Natura 2000 -alue sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä koko hankealueen pohjoisosasta.

Uudenmaan maakuntakaavassa kohdealue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Sen ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnän perusteella alueella sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja.

Hakemusten kohteina olevat alueet on Kirkkonummen kunnan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2020 osoitettu PT-alueiksi eli yritystoiminnan alueeksi, joka on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle.

2.2 Hankkeiden kuvaus

Destia Oy:n ottoalue kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24 on noin 5,2 hehtaarin suuruinen. Ottamissuunnitelman mukaan keskimääräinen vuosittainen ottamismäärä on 42 000 m³ ktr. Pintamaiden läjitysalue on hakemuksessa osoitettu alueen lounaisreunalle kaivualueen ulkopuolelle ja ottamissuunnitelmassa on pintamaita arvioitu I ottamisvaiheessa olevan 30 000–40 000 m³. Koko sopimusalueen pinta-ala on 21 hehtaaria, ja erilliselle tukitoimintojen alueelle sijoitetaan polttoaineiden varastointia ja koneiden yöaikaista pysäköintiä.

Lupapäätöksessä 13.12.2011 § 192 on määrätty, että pintamaita ei saa kasata suunnitelmakartassa esitettyyn laaksoon alueen lounaisosassa, vaan massat on kasattava alueen reunaosiin ottoalueen sisäpuolelle. Laakso toimii ekologisena käytävänä ja koko ottoalueen ulkopuolinen puusto tulee jättää paikalleen. Alueella on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä noin 60 metrin päässä ottamisalueen rajasta.

Lemminkäinen Infra Oy:n ottoalue kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204 on noin 5,5 hehtaarin suuruinen. Lupapäätöksessä on arvioitu vuosituotannon vaihtelevan 50 000–200 000 tonnin välillä. ELY-keskuksen päätöksessä 3.5.2011 on merkitty laskennalliseksi vuotuiseksi ottamismääräksi 56 700 m^3³ ktr, mikä määrä perustuu luvan 15 vuoden voimassaoloaikaan. Sopimusalueen pinta-ala on yhteensä noin 14 hehtaaria, ja alueen itäpuolelle kiinteistölle RN:o 5:203 on osoitettu erillinen varasto- ja tieyhteysalue.

Oy Göran Hagelberg Ab:n ottoalue kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263 on lupahakemuksessa alueiden 1, 2 ja 3 osalta ilmoitettu yhteispinta-alaltaan 18,9 hehtaarin suuruiseksi. Yhtiön hanke on jakautunut kahteen, läntiseen ja itäiseen alueeseen, joiden välimatka on noin 200–250 metriä. Näiden alueiden väliin tehdään yhdystie. Ottamissuunnitelman mukaan keskimääräinen vuosittainen ottamismäärä on 92 500 m³³ ktr. Oy Hagelberg Ab:n hankealueen poikki kulkee voimalinjat. Ottamissuunnitelman mukaan sähkönsiirtolinjat siirretään louhinnan edettyä ja siitä neuvotellaan myöhemmin linjoja hallinnoivien tahojen kanssa. Pintamaista rakennettavat suojavallit on osoitettu alueen etelä- ja pohjoisosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 39,5 hehtaaria.

Lupamääräysten mukaan pintamaita ei saa kasata suon päälle, vaan pintamaista muodostettavat suojavallit on sijoitettava kovalle maalle. Suon ja ottoalueen välinen alue on säilytettävä luonnontilaisena. Suunnitelmapiirustuksesta ilmenee, että alueen eteläosaan on merkitty pintamaavallien väliin pähkinäpensaslehto.

2.3 Lupahakemusten yhteydessä tehdyistä selvityksistä

Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n maa-aineslupaa koskeviin hakemuksiin ei ole liitetty meluselvityksiä. Oy Göran Hagelberg Ab:n 14.1.2010 päivättyyn ja muistutusten johdosta annettuun vastineeseen on liitetty melumallinnus, jonka mukaan hankkeen melu ylittää valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (933/1992) mukaisen 55 dB:n keskiäänitason (L_Aeq) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n suunnitelman kartoissa ei ole esitetty suunnitelmaa kivenmurskaamon sijoittamisesta eikä alueen muista toiminnoista. Oy Göran Hagelberg Ab:n ottamissuunnitelmassa on esitetty käytettävän siirrettävää murskaamoa.

Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottamista koskeviin hakemuksiin ei ole liitetty luontoselvityksiä. Lemminkäinen Infra Oy:n 8.3.2012 päivätyn selityksen oheen on liitetty karttaote 22.6.2010 päivätystä liito-oravaselvityksestä sekä karttaote luontoselvityksestä, jotka on tehty keväällä 2010 toisen hankkeen suunnittelun yhteydessä. Oy Göran Hagelberg Ab:n hakemuksen liitteeksi on tehty 14.8.2009 päivätty luontoselvitys, jonka mukaan hankealueella radan varressa kasvaa runsaasti pähkinäpensaita. Kohde on mahdollinen luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittama luontotyyppi.

3. Asian oikeudellinen arviointi

3.1 Hankkeiden ympäristövaikutukset ja oikeudellinen arviointi
YVA-menettelyn tarpeesta

YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohdan 2 b mukaan kiven, soran tai hiekan oton ympäristövaikutukset on arvioitava, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Hallinto-oikeus toteaa, että mikään asiassa esitetyistä kolmesta hankkeesta ei yksinään ylitä YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelossa mainittuja raja-arvoja.

Hakemuksissa tarkoitettujen ottoalueiden yhteinen pinta-ala on hakemusten mukaan noin 29,6 hehtaaria ja otettava vuotuinen määrä hakemusten mukaan noin 191 200 m^3³ ktr. Kysymyksessä olevat hankkeet täyttävät yhdessä hankeluettelossa esitetyn pinta-alavaatimuksen. Hankkeisiin näin arvioituna on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 §:n 1 momentin perusteella hankkeen pinta-alan vuoksi. Lisäksi otettava vuotuinen ainesmäärää on lähellä hankeluettelon kynnysarvoa.

Oy Göran Hagelberg Ab:n alueen osalta on esitetty, että aluetta on pienennetty jättämällä siitä pois suunnitelmassa esitetty 3. vaiheen ottaminen voimajohtolinjan pohjoispuolelta. Tämän takia yhtiön ottoalue olisi kooltaan 12,3 hehtaaria. Kaikkien yhtiöiden ottoalueiden yhteispinta-ala olisi siten 23,6 hehtaaria eikä hankeluettelon raja-arvo ylittyisi. Lisäksi Destia Oy on aiemmin ottanut maa-aineksia samaan aluekokonaisuuteen kuuluvalta alueelta. Tämä vanha alue mukaan luettuna alueella sijaitsevien ottoalueiden yhteispinta-ala olisi noin 28–29 hehtaaria ja yli mainitun raja-arvon.

Asiassa on kuitenkin arvioitava se, onko hankkeisiin sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla.

Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n suunnittelemat ottamisalueet sijaitsevat naapurikiinteistöillä ja lähellä toisiaan. Hallinto-oikeus on katsonut, että huolimatta alueiden välissä kulkevasta rautatiestä tai niiden väliin jäävistä ottamisesta vapaista alueista tulee hankkeita ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarvetta arvioitaessa lähtökohtaisesti tarkastella kokonaisuutena.

Kysymyksessä olevien hankkeiden merkittävimmät yhteiset ympäristövaikutukset ovat pöly, melu, tärinä, ainakin välillisesti lisääntyvä liikenne ja maisemavaikutukset. Alueiden välissä oleva rautatielinjaus ei estä edellä mainittujen yhteisvaikutusten syntymistä. Lisäksi hankkeilla saattaa olla yhteisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja esimerkiksi läheisten Stormossenin ja Malmmossenin soiden alueeseen. Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottamista koskevat hankkeet saattavat aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia alueen länsipuolella todetun ja luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan liito-oravan esiintymisen kannalta. Hankkeilla saattaa olla vaikutuksia myös muun lajin esiintymisen kannalta.

Kun otetaan huomioon hankkeiden yhteinen koko ja kesto sekä hankealueiden sijainti suhteellisen lähellä asutusta ja ilmeisesti suojelun arvoisia luontoarvoja, hankkeilla on yhdessä todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuista hankkeista aiheutuviin vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lupahakemusten yhteydessä tehdyt selvitykset eivät ole riittävät hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseen eivätkä ne siksi vapauta YVA-lain mukaisesta arviointimenettelystä. Hankkeisiin on siten sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla.

3.2 Lopputulos

Oy Göran Hagelberg Ab:n hakeman maa-ainesluvan myöntäminen edellyttää sen ja mainittujen muiden yhtiöiden hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimista YVA-lain mukaisessa menettelyssä, jolloin maa-ainesluvissa voidaan ottaa huomioon hankkeiden todennäköiset yhteisvaikutukset ympäristölle. Tämän vuoksi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Koska maa-ainesluvan myöntämiselle ilman ympäristövaikutusten arvioimista ei ole ollut edellytyksiä, lausuminen muilta osin valitusperusteissa esitetyistä maa-ainesluvan oikeudellisista edellytyksistä raukeaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Oy Göran Hagelberg Ab on valituksessaan vaatinut Helsingin hallinto-oikeiden päätöksen kumoamista sekä ensisijaisesti asian palauttamista hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi muista valitusperusteista lausumista varten tai toissijaisesti asian palauttamista Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle hakemuksen täydentämistä ja uuden lupapäätöksen antamista varten.

Yhtiö on uudistanut hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä lausumansa ja korostanut, että yhtiön ottamisalue on yhtiön luovuttua ELY-keskuksen päätöksen jälkeen ottovaiheesta 3 supistunut 18,9 hehtaarista 12,3 hehtaariin. Maa-aineslupa on myönnetty vain ottoalueet 1 ja 2 käsittävälle alueelle. Luopuminen ei ole tapahtunut hankkeen pilkkomiseksi.

Näin ollen yhtiön hankkeeseen ei ole sovellettava YVA-lakia. Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi vielä seuraavaa:

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut huomioon niitä YVA-asetuksen 7 §:n mukaisia kriteerejä (hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne), jotka puoltavat arviointimenettelyn soveltamatta jättämistä. Hallinto-oikeus on päätöksessään tulkinnut väärin hankekokonaisuutta sekä eri hankkeiden erillisiä ja yhteisiä ympäristövaikutuksia. Kriteerejä on tulkittava kansallisissa vertailuoloissa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole otettu huomioon, mitä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista on kaavoituksessa ja lupahakemuksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä esitetty. Ne puoltavat arviointimenettelyn soveltamatta jättämistä yhtiön hankkeeseen.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei myöskään tulkita oikein asiallisesti ja ajallisesti erillisiä hankkeita, kun niitä on päätöksessä yhdistelty samaksi kokonaisuudeksi. Helsingin hallinto-oikeuden antaessa päätöksensä maa-aineslupaa koskevassa valitusasiassa sen tiedossa ovat olleet ELY-keskuksen päätös 3.5.2011 olla ryhtymättä YVA-menettelyyn ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös 11.12.2012 nro 12/0612/3 yhtiölle myönnettyä ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa.

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut melun, pölyn ja tärinän merkityksen hankkeiden yhteisten ympäristövaikutusten kannalta toisin kuin Vaasan hallinto-oikeus ympäristölupaa koskevan valitusasian ratkaisussaan. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä on kolmen eri hankkeen pinta-alat laskettu yhteen. Tällaista sääntöä ei YVA-asetuksen 7 §:ään sisälly. Myös louhittavaan pinta-alaan on lisätty jo ennen YVA-lakia louhittavana ollut Destia Oy:n alue. Helsingin hallinto-oikeus on arvioinut yhteisvaikutuksiksi myös lisääntyvän liikenteen vaikutukset ja maisemavaikutukset. Niiden arvioimiseen riittää YVA-lain 25 §:ssä säädetty selvilläolovelvollisuus.

YVA-direktiivin 97/11/EY liitteen I 19. kohdan nojalla YVA-menettelyä edellyttävät kivilouhokset ja avokaivokset, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai turvetuotanto, kun pinta-ala on yli 150 hehtaaria. Aiemmassa YVA-direktiivissä 85/337/ETY ei ollut viittauksia louhoksiin tai avokaivoksiin. YVA-direktiivi 97/11/EY oli pantava jäsenvaltioissa täytäntöön 14.3.1999. Direktiivin 4 artiklan nojalla muiden kuin EU-raja-arvoihin perustuvien hankkeiden YVA-menettelyn tarve arvioidaan lähtökohtaisesti joko a) tapauskohtaisesti selvittämällä tai jäsenvaltioiden asettamien raja-arvojen tai valintaperusteiden avulla. Suomi on asettanut YVA-lain 4 §:n 2 momentissa säädetyn tapauskohtaisen selvittämisen lisäksi kansalliset raja-arvot. YVA-direktiivissä ei ole rajana vuosittaista ottamismäärää eikä direktiivi koske soranottoa.

YVA-asetuksen 7 §:n 1 kohdan a alakohdassa (YVA-direktivin liite III) on mainittu hankkeen koko. Hankekokonaisuus määritellään komission hankemääritelmäluonnoksen mukaan niin sanotun "centre of gravity"-testin perusteella. Nyt kyseessä olevat kolme hanketta eivät ole sidoksissa toisiinsa. Niillä on eri toteuttajat. Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke toteutettaisiin, vaikka kahta muuta ei toteutettaisikaan. Hankkeet eivät ole edellytyksenä toisillensa. Kyseisiä erillisiä hankkeita ei siten pidä tarkastella kokonaisuutena.

Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ottamisalueet on pääosin varattu alueeksi, jolla esiintyy merkittäviä kiviainesvarantoja. Taustalla on hallinto-oikeuden päätöksessä sivuutettu POSKI-projektin selvitys, jossa jo oli sovitettu yhteen kiviaineshuollon ja ympäristön tarpeita.

Yleiskaavassa ottoalueet on merkitty yritystoimintojen alueeksi (PT). Yleiskaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on tiedetty, että alueen toteuttaminen kaavan mukaiseen käyttöön edellyttää sen louhintaa. Vastaava yleiskaava on hyväksytty myös naapurikunnan Siuntion puolella rajaa.

Hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala ja alueen toimijoiden yhteenlasketut vuosittaiset enimmäisottomäärät eivät ylitä YVA-rajaa. Vanhoja, ennen YVA-lainsäädännön muutosta aloitettuja tai päätettyjä hankkeita rantaradan toisella puolella ei voi arvioida osana yhtiön hanketta. Ne ovat osa alueen nykyistä maankäyttöä, joka osoittaa alueen jo ennen YVA-lakia soveltuneen ottotoimintaan.

Hankkeiden melu-, pöly- ja tärinävaikutukset kohdistuvat pääosin eri suuntiin. Rautatie ja välissä olevat alueet eivät kokonaan estä yhteisvaikutuksia. Osittaiset yhteismeluvaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä. Talvella 2013 kaikkien toimijoiden meluvaikutuksista laaditun selvityksen mukaan meluhaitat ovat hallittavissa eikä toimintojen yhteismelukaan ylitä melutason ohjearvoja.

Yhteisvaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että vaikka hankkeiden toiminnot ovat ajallisesti rinnakkaisia, niiden ympäristövaikutukset harvoin ovat samanaikaisia. Melun, pölyn ja tärinän yhteisvaikutukset eivät pahimmassakaan skenaariossa ylitä luvan myöntämisen esteenä olevia ohjearvoja.

YVA-asetuksen 7 §:ssä tarkoitettuja yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa, pilaantumista ja muita haittoja sekä onnettomuusriskejä arvioitaessa ei ole edellytyksiä soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä yhtiön hankkeeseen.

Hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut hankkeiden yhteisvaikutuksia myös liikenteen ja maisemavaikutusten osalta. Liikenteen osalta on yhteisvaikutusta. Yhteenlasketut liikennemäärät ovat kuitenkin suhteellisen vähäiset. Eri hankealueilla toimintaa harjoitetaan urakkaluontoisesti eikä jatkuvasti. Yhtiön toiminta aiheuttaa noin 25 raskaan ajoneuvon kuljetusta arkipäivisin eli alle kaksi kuljetusta tunnissa. Käytännössä on liikennöimättömiä jaksoja. Pääosa liikennemäärän lisäyksestä kohdistuu kantatielle 51, jossa yhteisvaikutus näkyy kokonaisliikennemäärän vähäisenä ja tuskin mitattavana kasvuna.

Uudenmaan tiepiiri on myöntänyt liittymäluvan ottamisalueelle. Isonsuontie on liittymäkohdassa suhteellisen suora. Liikenneturvallisuus ei vaarannu. Noin 95 % kuljetuksista suuntautuu lupahakemuksen mukaisesti Isonsuontieltä etelään Jorvaksentielle (kantatie 51). Yhtiö ei järjestä kuljetuksia pohjoiseen, Överbyntien suuntaan, kuin poikkeustapauksissa.

Ottotoimintojen aikaisia maisemavaikutuksia on arvioitu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ja ottotoimintojen jälkeisiä vaikutuksia yleiskaavassa Kirkkonummi 2020.

Hallinto-oikeus on perustellut arviointimenettelyn tarvetta myös sillä, että hankkeilla saattaa olla yhteisvaikutusta pohja- ja pintavesiin sekä Stormossenin ja Malmmossenin suoalueisiin. Hanke toteutetaan lupamenettelyssä niin, ettei luonto- ja pohjavesivaikutuksia aiheudu. Vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Yhtiön hankkeen pintavedet ohjautuvat pohjoiseen, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n pintavedet etelään. Hankkeilla ei ole yhteisiä pintavesivaikutuksia.

Stormossenin suonpinnan tai pohjavedenpinnan alapuolella ei louhita. Siten toiminta ei muuta suoalueen pohjaveden korkeutta tai vesitasapainoa. Stormossenin valuma-alue kasvaa noin 5,5 hehtaaria. Poistettu kasvillisuus lisää valuntaa, mikä ei käytännössä vaikuta valuma-alueeltaan yli 150 hehtaaria laajan suon vesitasapainoon. Ottotoiminnan myötä suoalue ei kuivu. Lähialueen talousvesikaivot otetaan mukaan jatkuvaan tarkkailuun myöhemmin laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Alueelle asennetaan kalliopohjavesiputki ennen toiminnan käynnistämistä. Isovarpurämeelle rakennetaan junaradan viereen työmaatie, jonka pinta-ala on noin 0,4 % luonnontilaisena säilyneen Stormossenin 32 hehtaarin suuruisen osan pinta-alasta. Junarata on jo muuttanut suon alkuperäistä tilaa.

Yhtiön alueen luontoselvityksessä ei ollut löydetty erityisiä luontoarvoja. Löydetty pähkinäpensaslehto on rajattu ottotoiminnan ulkopuolelle. ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että alueella olisi suojeltuja luontotyyppejä. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on yhtiön alueen pohjoispuolella yli kilometrin etäisyydellä eikä louhinta vaikuta niihin suojeluarvoihin, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon.

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan valituksista esittänyt, että korkein hallinto-oikeus tutkisi Helsingin hallinto-oikeuden maa-aineslupa-asioissa antamista päätöksistä tehtyjen valitusten yhteydessä myös ne valitukset, jotka lähialueen asukkaat olivat tehneet Vaasan hallinto-oikeuden päätöksistä vastaavia hankkeita koskeneissa ympäristölupa-asioissa. Asukkaat olivat ympäristölupaa koskevissa valituksissaan vaatineet YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn toimittamista.

Arviointimenettelyn tarvetta harkittaessa on otettava huomioon, että luvanhakijat ovat teettäneet meluselvityksiä ja muita ympäristöön liittyviä tutkimuksia ja yhteisesti tehneet hakemuksiaan täydentäviä selvityksiä. Koska näitä selvityksiä ei ole toimitettu viranomaisille, niiden kattavuutta ei tiedetä.

B:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on yhteisessä selityksessään tässä ja Destia Oy:n valitusasiassa 1448/1/13 viitannut Helsingin hallinto-oikeudelle tekemiinsä valituksiin ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen voimassa pitämistä.

Yhdistys on vielä esittänyt, että Oy Göran Hagelberg Ab:n laatima puutteellinen luontoselvitys on uusittava arvioimalla hankkeiden vaikutukset Stormossenin suon luonnontilaan huolellisemmin. Suo on arvioitava myös metsäkeitaita edustavana suoyhdistymänä. Metsäkeitaat on uhanalaisuusluokittelussa arvioitu erittäin uhanalaisiksi.

Ympäristöministeriössä parhaillaan valmisteltavan soidensuojelun täydennysohjelman tavoitteena on muun muassa arvioida uhanalaisen suoluonnon tilaa ja turvata uhanalaisten suoluontotyyppien säilymistä. Soiden ja soidensuojelun tila on erityisen heikko eteläisessä Suomessa. Överbyn Stormossenin suo on todennäköisesti eräs ohjelman suojeltavista kohteista, joita koskevat päätökset tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Siiten asti suon luonnontilaa heikentävien toimien tulisi olla kiellettyjä.

Lemminkäinen Infra Oy suunnittelee nyt käsiteltävien hankkeiden viereen, osaksi Siuntion kunnan puolelle, uusia louhinta- ja murskaushankkeita. Tämän johdosta YVA-lain mukainen arviointimenettely on entistä välttämättömämpää toimittaa ennen kuin Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee hankkeiden lupahakemuksia.

Uudenmaan ELY-keskus on selityksessään viitannut arviointimenettelyn tarpeesta 3.5.2011 antamaansa päätökseen ja hankkeen ympäristölupaa koskevissa valitusasioissa (diaarinrot 74/1/13 ja 116/1/13) korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaansa, 18.2.2013 päivättyyn vastineeseen sekä todennut, ettei asiassa ole tullut esille sellaista, joka antaisi ELY-keskukselle aihetta muuttaa 3.5.2011 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta antamaansa päätöstä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat selityksessään uudistaneet aiemmin vaatimansa, että kaikkien kolmen yhtiön hakemukset on käsiteltävä kokonaisuutena kuten myös Helsingin hallinto-oikeus on päätöksissään katsonut.

Oy Göran Hagelberg Ab on vastaselityksessään todennut, ettei asiassa ole tullut esille sellaista, jonka vuoksi yhtiön valitus pitäisi hylätä, sekä esittänyt vielä muun ohella seuraavaa:

Yhtiöt ovat laatineet Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupa-asiassa antamien päätösten mukaisesti yhteisen melumallinnuksen helmikuussa 2013. Sen mukaan kaikkien kolmen toiminnanharjoittajan otto- ja murskaustoimintaa voidaan harjoittaa siten, etteivät meluohjearvot ylity alueella olevilla asuin- ja vapaa-ajankiinteistöillä.

Stormossenin suota koskevan luontoselvityksen riittävyys arvioidaan lupamenettelyssä. Yhtiön hankkeen haitalliset vaikutukset suohon on estettävä siitä huolimatta, ettei suolla ole lakisääteistä suojelustatusta. Mikäli suo vastoin yhtiön käsitystä tulkittaisiinkin maa-aineslain tarkoittamaksi erityiseksi luonnonesiintymäksi, se ei tuhoudu, sen vesitasapaino ei häiriinny eikä alueen luonnonoloissa aiheudu vahingollisia muutoksia hankkeen toteuttamisen johdosta. Tämä kaikki on voitu arvioida soveltamatta YVA-lain mukaista arviointimenettelyä.

Mahdolliset tulevat hankkeet eivät ohjaa harkinnanvaraisen arviointimenettelyn soveltamista. Tällaista hanketta ei ole ollut vireillä ELY-keskuksen tehdessä 3.5.2011 päätöksensä arviointimenettelyn tarpeesta. Mahdollinen tuleva hanke (Siuntion kunnan puolelle), jota koskeva sopimus oli laadittu 19.3.2010, edellyttänee pakollista arviointimenettelyä. Nyt kysymyksessä oleva yhtiön hanke ei ole tuon mahdollisen tulevan hankkeen osa.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätökset myös Destia Oy:n valituksen (1448/1/13) ja Lemminkäinen Infra Oy:n valituksen (1450/1/13) johdosta. Destia Oy:n valitus on kohdistunut Helsingin hallinto-oikeuden 9.4.2013 antamaan päätökseen nro 13/0244/5 ja Lemminkäinen Infra Oy:n valitus Helsingin hallinto-oikeuden samana päivänä antamaan päätökseen nro 13/0245/5. Helsingin hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä, joilla Destia Oy:lle on myönnetty maa-aineslupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24 ja Lemminkäinen Infra Oy:lle maa-aineslupa kalliokiviaineksen louhintaan Kirkkonummen kunnan Överbyn kylän kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätökset myös B:n valituksen (74/1/13) ja A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (116/1/13) johdosta, jotka ovat kohdistuneet Vaasan hallinto-oikeuden 11.12.2012 antamaan päätökseen nro 12/0612/3, A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (114/1/13) johdosta, joka on kohdistunut Vaasan hallinto-oikeuden samana päivänä antamaan päätökseen nro 12/0610/3 sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen (115/1/13) johdosta, joka on kohdistunut Vaasan hallinto-oikeuden niin ikään samana päivänä antamaan päätökseen 12/0611/3. Vaasan hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä, joilla Oy Göran Hagelberg Ab:lle on myönnetty ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Kirkkonummen kunnan Överbyn kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Överby Skog RN:o 5:263, Destia Oy:lle ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan, louheen murskaukseen sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Getberg RN:o 1:24 sekä Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan, louheen murskaukseen ja asfaltin valmistukseen Kirkkonummen kunnan Vuohimäen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Råskogen RN:o 5:204.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 9.4.2013 nro 13/0246/5 kumotaan.

2. Asia palautetaan Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Lautakunnan on varattava Oy Göran Hagelberg Ab:lle, mikäli yhtiö tahtoo hakemustaa jatkaa, tilaisuus täydentää hakemusta ainakin sillä selvityksellä, joka on mainittu Vaasan hallinto-oikeuden Oy Göran Hagelberg Oy:lle myönnettyä ympäristölupaa koskeneessa päätöksessä 11.12.2012 nro 12/0612/3. Edellä tarkoitetun selvityksen saatuaan lautakunnan on ratkaistava asia kokonaan uudelleen ottaen huomioon palautuksen syyt ja kiviaineksen ottamistoiminnan mahdolliset yhteisvaikutukset Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n ottamistoimintojen kanssa.

Perustelut

YVA-menettely

Sovellettavat YVA-lain ja YVA-asetuksen säännökset

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin pykälän 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-lain 5 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä ei sovelleta lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai toteutetun hankkeen muutokseen, jos kyse ei ole valtion rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista ja jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä tässä laissa edellytetyllä tavalla ja selvityksistä on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä myös YVA-asetus) 6 §:n 2 kohdan b alakohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

YVA-asetuksen 7 §:n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten hankkeen kokoa ja sen yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa; hankkeen sijaintia sekä vaikutusten luonnetta, kuten vaikutusalueen laajuus huomioon ottaen vaikutuksen kohteena olevan väestön määrää, vaikutuksen todennäköisyyttä ja vaikutuksen kestoa.

Asiaa koskeva selvitys

Kirkkonummen kunnan Vuohimäen ja Överbyn kylissä on myönnetty maa-ainesluvat kolmelle hankkeelle, joista yksi on nyt kysymyksessä oleva hanke.

Destia Oy:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Louhinta-alue sijaitsee kantatien 51 pohjoispuolella ja on pinta-alaltaan 5 hehtaaria. Laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto on 42 000 kiintokuutiometriä.

Lemminkäinen Infra Oy:n hanke käsittää myös kallion louhintaa ja murskausta sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Ottoalue sijaitsee Destia Oy:n alueen pohjoispuolella ja rajoittuu pohjoisessa rantarataan. Ottoalue on pinta-alaltaan 5,5 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 56 700 kiintokuutiometriä.

Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta. Ottoalue sijaitsee rantaradan pohjoispuolella ja jakautuu kahteen osaan, läntiseen 14,6 hehtaarin alueeseen ja itäiseen 4,3 hehtaarin alueeseen, jotka erottaa toisistaan Stormossenin suo. Yhteensä ottoalue on siis pinta-alaltaan 18,9 hehtaaria ja laskennallinen vuosittainen maa-ainesten otto 92 500 k-m³.

Oy Göran Hagelberg Ab on sittemmin ELY-keskuksen päätöksen antamisen jälkeen supistanut ottamisaluettaan niin, että sen kokonaispinta-ala on muuttunut 18,9 hehtaarista 12,3 hehtaariin ja yhtiön kokonaisottomäärä 92 500 k-m³:stä 68 500 k-m³:iin.

Oy Göran Hagelberg Ab:n toiminta-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, minkä lisäksi alueella on kaavassa osoitettu merkittäviä kiviainesvaroja. Kirkkonummen yleiskaavassa alue sijaitsee yritystoimintaan varatulla PT-alueella. Alue on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Kaavaa toteutettaessa kyseiset alueet tullaan louhimaan. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 250 metrin päässä toiminnan itäpuolella.

Pähkinäpensaslehto on rajattu ottoalueen ulkopuolelle eikä toiminta muutenkaan vaikuta siihen. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia suon linnustoon. On epätodennäköistä, että alueella esiintyisi kirjoverkkoperhosta. Hankealueella ei ole viitasammakolle sopivia lisääntymisalueita. Maa-ainestenottoon suunnitellulla alueella ei ole liito-oravalle sopivia puita.

Oikeudellinen arviointi

Mikään nyt kysymyksessä olevista hankkeista ei yksin ole kokoluokaltaan sellainen, että siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Oy Göran Hagelberg Ab:n supistettua edellä todetuin tavoin ottamisaluettaan hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala jää noin 23 hehtaariin eli alle arviointimenettelyä edellyttävän hankkeen alarajan. Kolmen toiminnanharjoittajan yhteenlasketut vuosittaiset enimmäisottomäärätkään eivät ylitä arviointimenettelyä edellyttävän hankkeen vuotuista 200 000 kiintokuutiometrin alarajaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei siten ole YVA-lain 4 §:n 1 momentin perusteella sovellettava mainittuihin hankkeisiin.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Destia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankkeiden yhteiset haitalliset ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä meluun. Kun otetaan huomioon hankealueiden sijainti kaavoituksellisesti toimintaan soveltuvalla alueella sekä selvitys ympäristön asutuksesta ja muista ympäristöolosuhteista, hankkeet eivät ympäristössään muodosta sellaista kokonaisuutta, josta todennäköisesti aiheutuisi YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisia vaikutuksia. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan syytä edellyttää tällä perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ennen asian ratkaisemista. Tällaisina syinä ei voida pitää Destia Oy:n ottamisalueensa viereisellä alueella aiemmin harjoittamaa, jo lopetettua louhintatoimintaa eikä myöskään naapurikunnan Siuntion puolelle noin 2,5 kilometrin päähän aiottua Lemminkäinen Infra Oy:n louhintatoimintaa. Hankkeiden yhteisvaikutukset ovat riittävästi selvitettävissä maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä Oy Göran Hagelberg Ab:tä koskevassa maa-aineslain mukaisessa lupa-asiassa ei siten ole kumottava sillä perusteella, että arviointimenettelyä ei ole toimitettu myöskään YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että ELY-keskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta, jota hallinto-oikeus ei ole päätöksellään kumonnut, jää edelleen voimaan.

Asian jatkokäsittely rakennus- ja ympäristölautakunnassa

Sovellettavia säännöksiä

Maa-aineslain 1 §:n 2 momentin mukaan ainesten ottamisessa on maa-aineslain lisäksi noudatettava, mitä muualla laissa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Maa-aineslain 3 §:ssä on säädetty ainesten ottamisen rajoituksista ja 6 §:ssä luvan myöntämisen edellytyksistä.

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan muun ohella ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 5 §:n 1 momentin mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Pykälän 2 momentin mukaan suunnitelmaa laadittaessa on tarvittavassa laajuudessa selvitettävä vallitsevat luonnonolosuhteet, ainesten määrä ja laatu sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

YVA-lain 25 §:n mukaan muusta kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää.

Asiaa koskevaa selvitystä

Helsingin hallinto-oikeudelle tehdyissä maa-aineslain mukaisissa valituksissa on YVA-menettelyn ohella kiinnitetty huomiota muun muassa asutuksen ja pääosin luonnontilaisen Stormossenin suon läheisyydestä johtuviin Oy Göran Hagelberg Ab:n kiviainesten ottotoiminnan melu- ja pölyvaikutuksiin, pintavesien Stormossenin suolle aiheuttamaan pilaantumisriskiin sekä useiden selvitysten puuttumiseen, esimerkiksi hankkeen vaikutuksista kaivoihin sekä liito-oravan mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan eri päätöksellä pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden Oy Göran Hagelberg Ab:n ympäristölupaa koskevassa valitusasiassa 11.12.2012 antaman päätöksen nro 12/0612/3 lopputuloksen, jolla Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan 6.3.2012 antama ympäristölupapäätös on kumottu ja asia palautettu luvan myöntämisen edellytysten arvioimisen ja lupamääräysten asettamisen kannalta puutteellisten selvitysten johdosta lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Samalla Vaasan hallinto-oikeus on varannut luvan hakijalle tilaisuuden täydentää ympäristölupahakemustaan ainakin päätöksessä lähemmin kuvatuilla laskennallisella meluselvityksellä, asemapiirroksella, suunnitelmalla alueen pintavesien keräämisestä, käsittelystä ja pois johtamisesta, ympäristövaikutusten seurantaohjelmalla, selvityksellä liito-oravan esiintymisestä toiminnan vaikutusalueella ja tarvittaessa arviolla toiminnan vaikutuksista mahdolliseen liito-oravapopulaatioon, luontoselvityksellä toiminnan länsipuolisesta alueesta ja mahdollisilla muilla lupaviranomaisen selvityksillä.

Oikeudellinen arviointi

Helsingin hallinto-oikeus on perustellut maa-aineslupaa koskevaa päätöstään ainoastaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn puuttumisella, ja maa-ainesluvan oikeudelliset edellytykset ovat päätöksen lopputuloksen vuoksi muilta osin jääneet arvioimatta.

Hankkeen meluvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida käytettävissä olevan selvityksen perusteella. Melu- ja muistakin vaikutuksista on saatavilla lisäselvitystä asian tultua ympäristölupamenettelyn osalta palautetuksi Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Näitä samoja selvityksiä voidaan käyttää hyväksi myös maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa. Asiaa ei ole tässä tilanteessa syytä palauttaa hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi eikä myöskään ottaa sitä välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa enemmälti käsiteltäväksi. Edellä mainituilla perusteilla myös Oy Göran Hagelberg Ab:tä koskeva maa-aineslupa-asia on palautettava uudelleen ratkaisuosasta ilmenevin tavoin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnassa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.