Muu päätös 1755/2014
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittajat A ja hänen asiakirjoista ilmenevät asiakumppaninsa
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 17.8.2012 nro 12/0386/3
Asian aikaisempi käsittely
Lempäälän kunnan ympäristöjaosto on 27.10.2010 antamallaan päätöksellä myöntänyt Soraset Yhtiöt Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen, 10 vuotta voimassa olevan ympäristöluvan, joka koskee kivilouhimon ja murskaamon toimintaa Lempäälän kunnan Kuivaspään kylässä sijaitsevalla tilalla Hirvikallio RN:o 2:121. Lupa on myönnetty päätöksestä ilmenevin lupamääräyksin 1–32.
Lupamääräykset 1, 2, 3, 18 ja 30 kuuluvat seuraavasti:
1. Louhintaa ja louheen murskausta saa suorittaa siten, että vuotuinen louhittavan aineksen määrä on 260 000 tonnia vuodessa (max 400 000 tonnia vuodessa). Laitokselle saa tuoda muualta kiviainesta murskattavaksi enintään 5 000 tonnia vuodessa. Tämä ympäristölupapäätös koskee maa-ainesten ottamissuunnitelmassa tarkoitettuja vaiheita 1 ja 2.
2. Louhintaa ja murskausta ja muuta näihin liittyvää melua aiheuttavaa toimintaa saa alueella tehdä 1.10.–30.4. välisenä aikana siten, että
- kallioaineksen irrotusta saa tehdä (poraus ja louhinta) arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–20.00 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 7.00–18.00, arkipyhät pois lukien. Räjäytykset tulee rajoittaa edellä mainittuina toiminta-aikoina klo 13.00–15.00 väliseen aikaan
- kallioaineksen rikotusta (rammerointia) saa tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–19.00 väliseen aikaan ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 7.00–18.00, arkipyhät pois lukien
- murskauslaitoksen päivittäinen toiminta-aika voi olla arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–20.00
- alueella ei saa olla louhinta- tai murskaustoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhäisin
- louhittavan kalliopinnan puhdistusta ei saa tehdä 1.4.–31.8. välisenä aikana.
Kallion louhinnan ja murskauksen aloittamisesta on kunkin toimintajakson alussa ilmoitettava kirjeitse alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueelta Paistinkulmalla ja Savontien varrella sekä Marjamäen yritysalueella sijaitsevien asuttujen rakennusten tai yritystoiminnan käytössä olevien kohteiden omistajille. Lisäksi räjäytyksistä on ilmoitettava erikseen vähintään 24 tuntia ennen räjäytysten suorittamista puhelimitse alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsevien asuttujen rakennusten sekä edellä mainitulla etäisyydellä toimintapaikasta olevien muiden häiriintyvien kohteiden omistajille, kuten esimerkiksi hevostallitoimintaa harjoittavan kiinteistön omistajalle.
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa etukäteen Lempäälän kunnan ympäristötarkastajalle louhinnan ja murskauksen aloittamisesta ja arvioitu kestoaika aina, kun uusi louhinta/murskausjakso aloitetaan.
3. Murskeen kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa. Kiviaineksen kuljetus tulee järjestää tapahtuvaksi maanantaista perjantaihin klo 7.00–20.00. Lisäksi kuormausta ja kuljetusta voi olla vuodessa enintään 10 (kymmenenä) etukäteen ilmoitettuna lauantaipäivänä klo 7.30–18.00 välisenä aikana. Myös kuljetusten kuormauksen tulee tapahtua edellä mainittuja kellonaikoja noudattaen. Ilmoitus lauantaisin tapahtuvista kuljetuksista on toimitettava tiedoksi Lempäälän kunnan ympäristötarkastajalle ja alle 500 metrin etäisyydellä toimintapaikasta oleville kiinteistöille viimeistään kahta viikkoa ennen ensimmäistä vuosittaista lauantaityöpäivää.
18. Luvansaajan on kolmen kuukauden kuluessa louhinnan aloittamisesta toimitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle lausunto kallioalueen mahdollisesti sisältämästä arseenista. Lausunnon tulee perustua ulkopuolisen asiantuntijan ottamiin vähintään kahdesta eri kohdasta otettuihin kallionäytteisiin. Näytteistä on tutkittava laboratorionäyttein sekä kallioaineksen että sitä peittävän maa-aineksen arseenipitoisuus. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa arseenimääritystulosten perusteella antaa uusia toimintaa koskevia tarkkailutoimenpiteitä arseeniriskin vähentämiseksi.
30. Alle 500 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta käytössä olevien talousvesikaivojen vedenlaatu on luvansaajan kustannuksella selvitettävä ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen kahden vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Talousvesikaivoista on tutkittava ainakin sameus, väri, sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, pH, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti ja bakteerit sekä arseeni. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton osapuoli. Lupamääräys ei kuitenkaan koske sanotulla etäisyydellä olevia vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevia kiinteistöjä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on A ja hänen asiakumppaniensa valituksesta muun ohella muuttanut ympäristöjaoston päätöksen lupamääräyksen 2 ensimmäistä kappaletta ja muutoin hylännyt heidän valituksensa.
Lupamääräyksen 2 ensimmäinen kappale kuuluu hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna seuraavasti (muutokset kursiivilla):
2. Louhintaa ja murskausta ja muuta näihin liittyvää melua aiheuttavaa toimintaa saa alueella tehdä 1.10.–30.4. välisenä aikana siten, että
- louhintaa saadaan harjoittaa alueella arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–20.00 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 7.00–18.00, arkipyhät pois lukien. Kalliota saa porata arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00 arkipyhät pois lukien. Räjäytykset tulee rajoittaa arkipäiviin maanantaista perjantaihin arkipyhät pois lukien klo 13.00–15.00 väliseen aikaan
- kallioaineksen rikotusta (rammerointia) saa tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–19.00 väliseen aikaan ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 7.00–18.00, arkipyhät pois lukien, ei kuitenkaan samanaikaisesti porauksen kanssa
- murskauslaitoksen päivittäinen toiminta-aika voi olla arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–20.00
- alueella ei saa olla louhinta- tai murskaustoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhäisin
- louhittavan kalliopinnan puhdistusta ei saa tehdä 1.4.–31.8. välisenä aikana.
- - - - -
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohtien mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista (1 kohta) sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (5 kohta).
Asiassa saatu selvitys
Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 11,64 hehtaaria ja siltä on tarkoitus ottaa maa-ainesta 100 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Alueella ei ole asemakaavaa.
Lähimmät ympärivuotiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen. Loma-asunto ja hevostalli sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Savontien tienvarren asutukseen on matkaa noin 500 metriä ja asemakaavoitettuun asuinalueeseen noin 650 metriä.
Toiminta etenee kahdessa vaiheessa koillisesta lounaaseen. Vaiheessa 1 kalliorintaus ja vaiheessa 2 meluvalli suojaavat etelänpuolisia haitankärsijöitä murskauksen melulta, mutta ei porausmelulta. Kun kaikki melulähteet otetaan huomioon, sijaitsee karttatarkastelun perusteella vaiheessa 1 noin 14 asuin- tai lomarakennusta meluvyöhykkeillä 45–50 ja 50–55 dB. Vaiheessa 2 meluvyöhykkeellä 50–55 dB on noin 4 asuin- tai lomarakennusta ja hevostalli.
Lempäälän kunnan ympäristöjaoston maa-ainesasiaa koskevasta päätöksestä 21.10.2009 § 61 ilmenee, että ottotoiminnan edistyessä alue muotoillaan suunnitelmakartalla esitettyyn muotoon ja palautetaan maa- ja metsätalouskäyttöön. Vaiheen I maisemointi saatetaan loppuun ennen kuin vaiheen II ottamistoiminta on päättynyt. Vaiheen II maisemointityö tehdään loppuun kahden vuoden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 25.11.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/0736/2 hylännyt ympäristöjaoston päätöksestä tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on 31.8.2010, oikeastaan 31.8.2011 antamallaan päätöksellä taltionumero 2460 pysyttänyt päätöksen.
Oikeudellinen arviointi
Kun ottamisalue palautuu pian luvan voimassaolon päätyttyä kokonaisuudessaan kaavanmukaiseen maa- ja metsätalouskäyttöön, nyt kysymyksessä oleva toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen.
Luvassa on annettu määräys kallion arseenipitoisuuden selvittämiseksi. Ottaen huomioon, että arseenipitoisuuden selvittäminen edellyttää kiviainesnäytteiden ottamista ja että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon 11.8.2010 mukaan alue olisi hieman kohonneen arseeniriskin aluetta eikä kiviaineksen käyttöä ole tarpeen rajoittaa arseenipitoisuutensa vuoksi, annettua määräystä on pidettävä riittävänä mahdollisen arseenipitoisuuden selvittämiseksi.
Annettuja pölyntorjuntamääräyksiä on pidettävä riittävinä kohtuuttoman pölyrasituksen ja muun pölystä aiheutuvan haitan estämiseksi.
Asutuksen läheisyyden ja toiminnan aiheuttaman yhteismelun vuoksi annettuja määräyksiä ei ole porauksesta aiheutuvan melun osalta pidettävä riittävinä. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräystä 2 päätöksestä ilmenevällä tavalla.
Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon ympäristöjaoston päätöksessä annetut lupamääräykset hallinto-oikeuden niihin tekemine muutoksineen ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Siten ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tämän vuoksi A:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimus päätöksen kumoamisesta tai asian palauttamisesta uudelleen käsiteltäväksi hylätään. Asiassa ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa ympäristöjaoston päätöstä muutoin.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet ensisijaisesti hallinto-oikeuden ja ympäristöjaoston päätösten kumoamista. Toiminta-alueella on tehtävä ennen maansiirtotöiden ja louhinnan aloittamista arseenitutkimus eikä maansiirtoa ja louhintaa saa aloittaa, ennen kuin meneillään olevan ASROCKS-hankkeen seurauksena on annettu ohjeistus siitä, kuinka arseenin aiheuttama riski otetaan ympäristölupaharkinnassa huomioon.
Muutoksenhakijat ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:
Tämän hetkinen luvanhaltija ei ole tiedossa Soraset Yhtiö Oy:n osakekannan siirryttyä Skanska-konsernille.
Lupapäätös on ristiriidassa valtioneuvoston hevosten suojelusta antaman asetuksen (588/2010) kanssa, jonka 6 §:n mukaan hevosten ulkotarhan ja laitumen ympäristön pitää olla riittävän rauhallinen ja meluton. Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaosto oli 1.12.2011 tekemällään päätöksellä hylännyt erään lentomelualueen rajalla olevan hevostallirakennuksen rakennuslupahakemuksen meluun liittyvällä perusteella. Samoilla perusteilla ympäristöjaosto olisi voinut nyt käsillä olevassa tapauksessa hylätä hevostallin läheisyyteen aiottua melua aiheuttavaa louhinta- ja murskaustoimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen.
Lupamääräyksen 2 mukaan räjäytyksistä on ilmoitettava vähintään 24 tuntia ennen räjäytysten suorittamista puhelimitse alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsevien asuttujen rakennusten sekä edellä mainitulla etäisyydellä toimintapaikasta olevien muiden häiriintyvien kohteiden omistajille, kuten esimerkiksi hevostallitoimintaa harjoittavan kiinteistön omistajalle. Kyseinen kiinteistönomistaja ei asu Lempäälässä eikä tallialueella ole jatkuvaa päivystystä. Jotta hevoset eivät säikähtäisi räjäytysten ja rikotuksen aiheuttamaa äkillistä melua, hevoset on saatava ulkoalueelta suojaan. Tallinpitäjälle tai hevosten omistajille aiheutuu tällöin jatkuvasta vartavasten tapahtuvasta paikalletulosta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua rasitusta.
Lupamääräyksessä 18 tarkoitettu lausunto kalliokiviaineksen mahdollisesti sisältämästä arseenista on esitettävä jo ennakolta eikä vasta kolmen kuukauden kuluessa louhinnan aloittamisesta. Tutkimuksen "Arseeni Pirkanmaalla – esiintyminen, riskinarviointi ja riskinhallinta – RAMAS-hankkeen tärkeimmät tulokset, Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, Espoo 2007" mukaan "Pirkanmaan eteläosan kallioperässä, maaperässä ja kalliopohjavedessä on enemmän arseenia kuin muualla Suomessa. Monin paikoin arseenipitoisuudet ylittävät ohjearvot... Mikäli maankäyttöön liittyy suuria maansiirto- ja louhintaöitä, pitää ennakkoselvitykset mitoittaa sen mukaisesti". Syksyllä 2011 oli Pirkanmaalla aloitettu noin kolme vuotta kestävä ASROCKS-hanke, jonka tarkoitus on selvittää arseenin aiheuttamia riskejä kivi- ja maa-ainesten tuotantopaikoilla. Hanke on johtamassa laadittavaan ohjeistukseen arseenin aiheuttaman riskin huomioon ottamisesta. Näistä syistä louhintaa ei saa aloittaa, ennen kuin uusi ohjeistus lähitulevaisuudessa on valmis ja alueen kallioperän sisältämästä arseenista tehty jo ennakkoon luotettava tutkimus.
Kallionlouhinta- ja murskaustoiminta on alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaista. Kaavan mukaan alue on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön kaavamerkinnällä M-1. Kallionlouhinta ei ole kaavamääräyksen mukaan sallittua toimintaa. Se seikka, että alue on tarkoitus palauttaa louhinnan jälkeen maa- ja metsätalouskäyttöön, ei tee louhintaa kaavan mukaiseksi ja sallituksi. Laista tai kaavamääräyksistä ei ilmene, että tällainen alue saisi tilapäisestikään olla muussa kuin kaavan mukaisessa käytössä.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan viitannut asiassa antamiinsa lausuntoihin ja esittänyt, että lupamääräyksissä on otettu pääosin huomioon noissa lausunnoissa esitetty. Lisäksi ELY-keskus on esittänyt vielä seuraavaa:
Käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisen kohteen ei arvioida olevan suuren arseenipitoisuuden aluetta. Lupamääräys 18 velvoittaa määrittämään kohteen kallioperän arseenipitoisuuden ja mahdollistaa tarkkailun tarkistamisen saatujen tulosten perusteella. Lupamääräys on arseenin osalta riittävä. Ei ole perusteltua viivyttää yksittäisten hankkeiden käynnistämistä, kunnes ASROCKS-hankkeen uusi ohjeistus luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien huomioon ottamisesta ympäristölupamenettelyissä on valmis.
Lempäälän kunnan ympäristöjaosto on lausunnossaan viitannut lupapäätöksensä ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin ja esittänyt valituksen hylkäämistä. Jaosto on vielä lausunut seuraavaa:
Valtioneuvoston hevosten suojelusta antaman asetuksen 4 §:n mukaan hevonen ei saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. Asetuksessa ei ole muita desibelirajoja. Harjoitettaessa toimintaa valituksenalaisen päätöksen mukaisesti hevoset eivät ole jatkuvasti alttiina yli 65 desibelin melulle. Toiminnasta ei myöskään aiheudu sellaista melua, joka olisi asetuksen 6 §:n vastaista. Räjäytyksistä on ilmoitettava 24 tuntia ennen niiden suorittamista. Mikäli hevoset on vietävä räjäytysten ajaksi ulkoalueelta suojaan, on vuorokauden varoaikaa pidettävä riittävänä. Se ei aiheuta kohtuutonta rasitusta tallinpitäjälle.
Soraset Yhtiöt Oy:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.
A ja hänen asiakumppaninsa ovat vastaselityksessään esittäneet muun ohella seuraavaa:
Nykyinen kiinteistönomistaja on harjoittanut paikalla hevosenpitoa vuodesta 1994 lähtien. ELY-keskuksen nyt antama lausunto on virheellinen ja puolueellinen. Se on ristiriidassa asiassa tehtyjen tutkimusten, myös ELY-keskuksen koulutustilaisuuksissa esittämän oman käsityksen kanssa, jonka mukaan eteläinen Pirkanmaa on Suomen arseenipitoisinta aluetta.
Myös Geologian tutkimuskeskus on tutkimusraportissaan 182/2010 "Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet" esittänyt, että Pirkanmaan eteläosien maaperässä etenkin arseenipitoisuudet ovat kaikissa maalajeissa tavanomaista suurempia. Maata kaivettaessa ja kasattaessa muodostuvassa uudessa geokemiallisessa tilanteessa haitalliset alkuaineet, kuten arseeni, voivat muuttua helppoliukoisempaan muotoon ja lähteä liikkeelle esimerkiksi pintavaluntana. ASROCKS-hanke sisälsi sitä vuonna 2011 aloitettaessa 21 tutkimuskohdetta, joista jatkotutkimuksiin valittiin kaksi rakennus- ja kaksi kalliokiviaineskohdetta. Toinen kalliokiviaineskohteista on Lempäälän kunnan Marjamäen alue, jolle nyt kyseinen louhinta-aluekin sijoittuisi. Jatkotutkimuskohteeksi sitä tuskin olisi valittu, jos sen arseenipitoisuus olisi alhainen.
Merkitään, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen on 12.9.2013 saapunut ympäristönsuojelulain 81 §:ssä tarkoitettu ilmoitus luvanhaltijan vaihtumisesta. Uusi luvanhaltija on NCC Roads Oy.
Merkitään edelleen, että korkein hallinto-oikeus on 31.8.2011 antamallaan päätöksellä taltionumero 2460 pysyttänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 25.11.2010 maa-aineslupa-asiassa antaman päätöksen n:o 10/0736/2, jolla hallinto-oikeus oli hylännyt muun ohella A ja hänen asiakumppaniensa valituksen Lempäälän kunnan ympäristöjaoston 28.10.2009 antamasta päätöksestä myöntää Soraset Yhtiöt Oy:lle maa-aineslain mukainen lupa ottaa Hirvikallion tilalta RN:o 2:121 kalliokiviainesta 1 050 000 kuutiometriä. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan ottamistoiminta ei hallinto-oikeuden päätöksestä lähemmin ilmenevin perustein maa-aineslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeuta alueen käyttämistä vuonna 2001 vahvistetussa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M-1).
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Eläinten pitopaikkaa koskevan eläinsuojelulain 4 §:n nojalla annetun hevosten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (588/2010) 4 §:n 1 momentin mukaan hevonen ei saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 dB(A).
Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella harjoitettaessa louhinta- ja murskaustoimintaa hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti eläinten pitopaikassa olevat hevoset eivät ole jatkuvasti alttiina yli 65 desibelin melulle. Hevosille vahingollisista räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava lupamääräyksen 2 mukaisesti hevostallitoimintaa harjoittavan kiinteistön omistajalle. Näillä perusteilla louhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu noin 400 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta olevalle hevostallitoiminnalle ja siten tallitoiminnan harjoittajan omaisuudelle ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Räjäytyksiä koskevien etukäteisilmoitusten vastaanottamisen järjestelyistä sinänsä ei myöskään voida katsoa aiheutuvan hevostallitoimintaa harjoittavan kiinteistön omistajalle edellä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edeltä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, edellä tässä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ja hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut oikeusohjeet, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.