Muu päätös 1785/2014

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A ja hänen 8 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 27.2.2013 n:o 13/0086/3

Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan nyt kysymyksessä oleva päätös

Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta on Kankaanpään ympäristönsuojeluviranomaisena asiakirjoista ilmenevien vaiheiden jälkeen 8.9.2011 (§ 16) tekemällään ja 12.9.2011 antamallaan päätöksellä myöntänyt M:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhinnalle ja murskaukselle Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylään tilalle Uusi-Mattila RN:o 1:869 edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä:

1. Kallion porausta saadaan tehdä maanantai-perjantai kello 7–21, räjäytyksiä/rikotuksia maanantai-perjantai kello 8–18 sekä murskausta maanantai-perjantai kello 7–22 välisenä aikana. Pois lukien yleiset arkipyhät.

Työsuoritukset tulee tehdä melumallinnuksessa 14.6.2011 ilmoitetulla tavalla. Mainittuja työsuorituksia ei saa tehdä 1.6.–31.8. välisenä aikana.

2. Kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä maanantai-perjantai kello 6–22 välisenä aikana. Pois lukien arkipyhät. Mikäli kuljetustarve on ajankohtainen esimerkiksi rakennustoiminnan vuoksi, voidaan kuormaus ja kuljetus suorittaa myös lauantaisin kello 7–18 välisenä aikana.

3. Ennen toiminnan aloittamista louhimoalueella tulee hakijan tutkituttaa lähimpien kiinteistöjen Lepistön ja Kujalan kaivoveden laatu ja veden korkeus sekä kaivon kunto. Vedestä tulee tutkia vedenpinnan korkeus, rauta, mangaani, permanganaattiluku, pH, sähkönjohtavuus, haju ja ulkonäkö, koliformiset ja E.coli bakteerit. Tutkimukset tulee uusia välittömästi, kun louhinnan keskivaihe on aloitettu. Tulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedoksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä tarvittaessa suorittaman lisätutkimuksia kaivovesistä.

4. Louhinnan ja murskauksen aloittamisesta sekä lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen tulee liittää työsuorituksista vastaavan henkilön yhteystiedot.

5. Räjäytykset on toteutettava suunnitelmallisesti ja siten, että mahdolliset tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta. Rakennekatselmukset ja tärinämittauksia tulee tehdä ainakin lähimmillä kiinteistöillä.

6. Porauksen, rikotuksen ja murskauksen aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella päiväohjearvoa 55 dB eikä vapaa-ajankiinteistöjen kohdalla 45 dB L_Aeq-tasoa. Meluntorjunnan edellyttämät meluvallit on sijoitettava ja rakennettava melumallinnuksesta (Ramboll 14.6.2011) ilmenevällä tavalla. Meluvallien rakentamisen valmistumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava kohteeseen niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Valmiit tuotekasat ja pintamaat on sijoitettava siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämisen asutuksen suuntaan. Louhinnan loppuvaiheessa tulee porauksessa käyttää vaimennettua porausvaunua.

Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa mitata/mittauttaa melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

7. Murskaustoiminnassa on huomioitava, että pölyn joutumista ympäristöön on estettävä riittävällä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiviaineksen käsittelyssä tulee pölyämisen estämiseksi välttää korkealta tapahtuvaa pudotusta. Mikäli pölypäästö jostain syystä olennaisesti lisääntyy, on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes häiriö on poistettu.

Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolella on estettävä.

Toiminnoista aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

8. Öljyjen ja muiden haitallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja näiden aineiden pääsy maaperään tulee estää. Ne aseman kohdat, joissa käytetään haitallisia aineita, on suojattava vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Polttoainesäiliöt tulee olla joko kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia, öljyä vuotavia työkoneita tai kalustoa. Alueella on varastoitava turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä onnettomuuksien varalta.

9. Jätehuollossa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Ongelmajätteitä ei saa alueella varastoida ja ne on toimitettava luvanvaraiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Jätteitä ei saa polttaa avotulella.

Ympäristöä ei saa roskata. Mikäli alueelle kertyy asiaankuulumatonta jätteeksi luokiteltavaa materiaalia, eikä roskaajaa saada selville, on roskaantuneen alueen haltija velvollinen puhdistamaan alueen.

10. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee estää.

11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä eli hakemuksessa mainittua työmaapäiväkirjaa. Työmaapäiväkirjan tiedot tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.

12. Hakijan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset saatetaan tiedoksi alueella toimivalle urakoitsijalle.

Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevaksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2021 mennessä, ellei lupaa ole sitä ennen muusta syystä tarkistettu.

Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on hankittava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisesta taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt muun ohella täällä valittajina olevien A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan päätöksestä muutoin, mutta on muuttanut lupamääräyksiä 1, 5, 6, 7 ja 11, lisännyt lupaan uuden lupamääräyksen 7 a sekä muuttanut luvan voimassaoloaikaa. Määräykset kuuluvat muutetussa muodossaan kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Kallion porausta sekä räjäytyksiä/rikotuksia saadaan tehdä maanantai-perjantai kello 8–18 sekä murskausta maanantai-perjantai/ kello 7–22 välisenä aikana. Pois lukien yleiset arkipyhät.

Työsuoritukset tulee tehdä melumallinnuksessa 14.6.2011 ilmoitetulla tavalla. Porausta ei saa suorittaa samanaikaisesti murskauksen ja rikotuksen kanssa. Mainittuja työsuorituksia ei saa tehdä 1.6.–31.8. välisenä aikana.

5. Räjäytykset on toteutettava suunnitelmallisesti ja siten, että mahdolliset tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta. Toiminnanharjoittajan on vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista esitettävä Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi tarkennettu suunnitelma rakennekatselmusten ja tärinämittausten toteuttamisesta. Tärinämittaustulokset on toimitettava ympäristö- ja terveyslautakunnalle. Ympäristö- ja terveyslautakunta antaa tarvittaessa lisämääräyksiä tärinähaitan poistamiseksi tai vähentämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on esitettävä tarkempi suunnitelma meluvallien rakenteesta ja sijainnista sekä niihin käytettävien massojen määrästä ja laadusta Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmaa on tarpeen mukaan päivitettävä toiminnan edetessä. Meluvallissa saadaan käyttää ainoastaan puhtaita maamassoja. Meluvallien rakentamisen valmistumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava kohteeseen niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Valmiit tuotekasat ja pintamaat on sijoitettava siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämisen asutuksen suuntaan. Porauksessa tulee käyttää vaimennettua porausvaunua.

Toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava ensimmäisen tuotantojakson aikana toiminnan ollessa normaalisti käynnissä. Toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma melumittausten suorittamiseksi ympäristö- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen mittausten suorittamista. Mittausten yhteydessä on selvitettävä melun impulssimaisuus kiinteistöillä Lepistö 1:45 ja Moisio 1:186 sekä muilla kiinteistöillä, joiden kohdalla ympäristö- ja terveyslautakunta sitä edellyttää. Melumittaukset on uusittava meluselvityksessä 14.6.2011 tarkoitettujen keski- ja loppuvaiheiden ensimmäisten tuotantojaksojen aikana.

Melumittaustulokset on toimitettava kuukauden kuluessa mittauksista ympäristö- ja terveyslautakunnalle. Ympäristö- ja terveyslautakunta antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta ja melun tarkkailusta.

Porauslaitteistot on varustettava pölyn talteenottojärjestelmin. Porausvaunun erottimien talteen ottama pöly on käsiteltävä siten, etteivät räjäytykset, liikkuva kalusto tai tuuli pääse levittämään sitä ympäristöön. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat sekä toiminta-alueelle johtavaa yksityistietä on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolella on estettävä.

Toiminnoista aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

7 a. Toiminta-alueelle kertyvät pintavedet on kerättävä yhteen ja johdettava pois alueelta tilavuudeltaan riittävän selkeytysaltaan kautta.

11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, häiriötilanteista, tarkkailusta ja korjaus- ja huoltotoimenpiteistä sekä toteutetuista melun- ja pölyntorjuntatoimenpiteistä eli hakemuksessa mainittua työmaapäiväkirjaa. Työmaapäiväkirjan tiedot tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kunkin toimintavuoden osalta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Lupa myönnetään 31.12.2028 saakka voimassa olevaksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2021 mennessä, ellei lupaa ole sitä ennen muusta syystä tarkistettu.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren likaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaan erityisestä syystä myös määräaikaisessa luvassa voidaan määrätä lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Asiassa saatu selvitys

Päätöstä tehtäessä alueella ei ollut yleis- tai asemakaavaa. Seutukaavassa alue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ottamisalueen pinta-ala on 5,43 hehtaaria ja suunniteltu ottomäärä 15 vuoden aikana noin 370 000 kiintokuutiometriä. Louhintaa on keskimäärin 60 päivää vuodessa. Raskaan liikenteen käyntejä on yhteensä 20 vuorokaudessa ja kevyen liikenteen käyntejä 5 vuorokaudessa. Liikenne johdetaan yksityistietä pitkin yleiselle tielle. Yksityistien varrella on neljä kiinteistöä, jotka karttatarkastelun perusteella sijaitsevat lähimmillään noin 100 metrin päässä tiestä.

Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin päässä ottoalueesta.

Lähin vesistö, Ruokojärvi, sijaitsee noin kilometrin päässä ottoalueesta. Kaivoselvityksen perusteella lähimmillä asuintaloilla on omat kaivot.

Ramboll Oy:n laatiman meluselvityksen täydennyksen 14.6.2011 mukaan toiminnan alkuvaiheessa ekvivalenttimelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on porauksen osalta 37–43 dB ja murskauksen ja rikotuksen osalta 30–43 dB. Toiminnan keskivaiheessa ekvivalenttimelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on porauksen osalta 37–47 dB ja murskauksen ja rikotuksen osalta 40–48 dB. Toiminnan loppuvaiheessa ekvivalenttimelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on porauksen osalta 19–47 dB ja murskauksen ja rikotuksen osalta 42–48 dB. Meluselvitys perustuu oletukseen, että toiminta-alueelle on keski- ja loppuvaiheessa rakennettu 5 metriä korkeat meluvallit.

Finnrock Consulting Oy:n tärinäarvion 25.1.2011 mukaan ennen toiminnan aloittamista tulee lähimmissä kiinteistöissä teettää kiinteistökatselmukset ja räjäytystärinä on mitattava toiminnan alkuvaiheessa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon 19.5.2011 mukaan rakennuskatselmukset tulisi tehdä kilometrin säteellä.

Hakemuksen mukaan louhinta-alueen pintavedet johdetaan selkeytysaltaan ja ojien kautta Narvinlahteen, joka on Ruokojärven osa.

Täydennetyn ympäristölupahakemuksen ja lupapäätöksen mukaan lupaa on haettu 15 vuoden määräajaksi.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa ei ole ilmennyt perustetta katsoa, että ympäristö- ja terveyslautakunta olisi ylittänyt toimivaltansa. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan sellaista menettelyvirhettä, jonka perusteella ympäristö- ja terveyslautakunnan päätös olisi kumottava.

Suunnitellun hankkeen maisemavaikutukset arvioidaan maa-aineslupakäsittelyn yhteydessä. Niitä ei siksi voida ottaa huomioon tätä asiaa käsiteltäessä. Kulttuuriarvotkaan eivät sinällään kuulu ympäristölupaharkinnan piiriin.

Ympäristölupaharkinta on kunnallisessa päätöksentekoelimessäkin laillisuusharkintaa. Hankkeen herättämä vastustus ja muut tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin liittyvä seikat ovat siten sellaisia asioita, joita ei oteta ympäristölupaharkinnassa huomioon.

M on täydentänyt ympäristölupahakemustaan hallinto-oikeuden päätöksessä 21.10.2010 numero 10/0591/3 edellytetyllä tavalla. Asiassa ei ole ilmennyt tarvetta täydentää selvitystä muutoin. Esitetty selvitys on siten riittävää asian ratkaisemiseksi.

Ympäristölupaharkinnassa voidaan ympäristönsuojelulain mukaan ottaa huomioon vain oikeusvaikutteiset kaavat. Päätöstä ei siten voida kumota sillä perusteella, että se mahdollisesti olisi lainvoimaa vailla olevien kaavojen vastainen. Kaavojen vanhentuminen ei myöskään ole peruste kumota ympäristölupapäätös. Tässä tapauksessa ainoa oikeusvaikutteinen kaava on ollut seutukaava. Tämän vuoksi ja koska hankealue on pinta-alaltaan pieni ja alue voidaan ottamistoiminnan päätyttyä palauttaa maa- ja metsätalouskäyttöön, ei ympäristö- ja terveyslautakunnan päätöksen kumoamiselle ole kaavoituksellista perustetta.

Meluselvityksen perusteella ja asiassa saadun muun selvityksen sekä välimatkat ja luvassa kesäajalle 1.6.–31.8. asetetut toimintarajoitukset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melurasitusta lähimpien häiriintyvien kohteiden kohdalla. Tämä kuitenkin edellyttää, että poraus suoritetaan eriaikaisesti rikotuksen ja murskauksen kanssa, mitä ei ole selvästi edellytetty lupamääräyksissä. Porausmelun erityisen häiritsevä luonne ja poran sijoitus kallion päälle huomioon ottaen porauksen toiminta-aikoja on lisäksi rajoitettava ja poraus on suoritettava vaimennetulla porausyksiköllä koko toiminnan ajan. Kohtuuttoman melurasituksen estäminen edellyttää myös suunniteltujen meluvallien rakentamista ja muita lupamääräyksissä edellytettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluvallien sijainnista ja rakenteesta annetut tiedot ovat ylimalkaisia. Lupamääräykset eivät ole riittävän tarkkoja ja ehdottomia melumittausten suorittamisen osalta. Melun mahdollinen impulssimaisuus lähimpien häiriintyvien kohteiden kohdalla on myös jäänyt epäselväksi. Liikenteen vähäisyyden vuoksi yksityistien liikenteen melusta ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta lähikiinteistöille.

Edellä esitetyt puutteet eivät ole niin vakavia, että ympäristölupapäätös olisi niiden vuoksi kumottava, mutta ne edellyttävät lupamääräysten tarkentamista, meluntorjunnan riittävyyden varmistamista mittauksin ja mittaustuloksista riippuen mahdollisesti lisämääräyksiä meluntorjunnasta. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräyksiä 1 ja 6 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Asiassa saadun selvityksen perusteella ja etäisyydet häiriintyviin kohteisiin huomioon ottaen ei ympäristölupapäätöstä ole perusteltua kumota tärinähaitan vuoksi. Häiriintyvät kohteet ovat kuitenkin sen verran lähellä, että niiden tarkastaminen ja tärinämittausten suorittaminen on perusteltua. Lupamääräys 5 alkuperäisessä muodossaan ei riittävän täsmällisesti määritä, missä kohteissa tarkastukset ja mittaukset on suoritettava. Hallinto-oikeus on siksi täsmentänyt määräystä päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Etäisyydet häiriintyviin kohteisiin huomioon ottaen lupamääräykset ovat riittävät varsinaiselta toiminta-alueelta peräisin olevan kohtuuttoman pölyrasituksen estämiseksi. Toiminta-alueelle johtavan tien varrella olevat kiinteistöt ovat kuitenkin sen verran lähellä tietä, että kuivalla säällä tien pinnasta irtoava pöly saattaa aiheuttaa pölyhaittaa lähikiinteistöille. Tämän ehkäisemiseksi myös tien pintaa on syytä kastella tarvittaessa. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräystä 7 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Kaivojen tarkastamista ja kaivovesien tutkimista koskeva lupamääräys 3 on riittävän yksityiskohtainen. Polttoaineiden ja muiden aineiden sekä jätteiden säilyttämistä ja käsittelemistä koskevat lupamääräykset ovat myös riittäviä pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Koska louhinta-alueen ja lähimmän vesistön välissä on hakemuksessa tarkoitetun selkeytysaltaan lisäksi noin kilometrin pituinen oja, jota kautta pintavedet johdetaan, ei vesistön pilaantumisen vaaraa ennalta arvioiden ole. Pintavesien hallinta on kuitenkin ympäristön kannalta niin keskeinen asia, että siitä on annettava luvassa selvä lupamääräys. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi lisännyt lupaan uuden lupamääräyksen 7 a.

Toiminnan tehokkaan valvonnan toteuttaminen edellyttää, että työmaapäiväkirjaan kirjataan myös häiriötilanteet ja niiden korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet sekä toteutetut melun- ja pölyntorjuntatoimenpiteet. Tehokas valvonta edellyttää myös, että valvontaviranomainen saa tiedon työmaapöytäkirjan tiedoista kunkin toimintavuoden osalta ilman, että tietoja erikseen pyydetään. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräystä 11 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupa myönnetään haetulle tai sitä lyhyemmälle voimassaoloajalle. Koska toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa voi periaatteessa olla voimassa rajoittamattoman ajan, voidaan lupa myöntää toistaiseksi voimassa olevana vain jos luvanhakija on nimenomaisesti hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Koska nyt kysymyksessä olevaa lupaa on haettu määräaikaisena, on hallinto-oikeus muuttanut luvan voimassaoloaikaa hakemusta vastaavaksi. Koska lupa on haettu poikkeuksellisen pitkälle 15 vuoden määräajalle ja toiminnan ympäristövaikutukset muuttuvat toiminnan edetessä, on lupamääräyksiä kuitenkin tarkistettava luvan voimassaolon aikana.

Toimittaessa ympäristöluvan mukaisesti hallinto-oikeuden niihin tekemine muutoksineen, ei toiminnasta ennalta arvioiden tule aiheutumaan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden likaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi he ovat viitanneet valituksissaan Vaasan hallinto-oikeudessa lausumaansa ja lisäksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asiassa ei ole tehty riittäviä selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin luotettavasti arvioida, aiheutuuko toiminnasta lähistöllä asuville kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen ja yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä sekä lisäksi vahinkoa ja haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle ja muuta näihin rinnastettavaa yleisen ja yksityisen edun loukkausta.

Esitettyjen melu- ja tärinäselvityksien perusteella ei voida osoittaa, että toiminnasta ei aiheutuisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksille, kulttuuriperinnölle ja omaisuudelle.

Lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on noudatettava varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta, kun lupaan liittyy useita epävarmuustekijöitä. Lupaviranomaisen on virallisperiaatteen mukaisesti katsottava, että tarvittavat selvitykset tehdään ennen päätöksen tekemistä ja muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Viranomaisten on maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentin mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Asiassa ei ole selvitetty, haittaako maa-ainestenotto Satakunnan maakuntakaavan tulevaa toteuttamista Kankaanpään keskustan kaupunkikehittämisvyöhykkeen alueella.

Maakuntakaavan samoin kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja valtakunnallisten inventointien merkitys tulee arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Edellä mainitut seikat eivät vaikuta ympäristönsuojelulain lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla, mutta ne voidaan kuitenkin ottaa huomioon ympäristölupaharkinnassa selvityksenä.

Maakuntakaavan ja Kankaanpään keskustan osayleiskaavan selvitykset tulisi ottaa huomioon toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa harkinnassa etenkin, kun on kyse melusta, tärinästä ja pölystä. Melun ja tärinän osalta on otettava huomioon, että avoimessa maastossa olevan louhoksen äänet kuuluvat kauas ja ottoalue liian lähellä asutusta. Suoja-alueen on oltava vähintään 600 metriä asutukseen nähden.

Kokemuksen mukaan äänet kantautuvat kyseisellä alueella hyvin laajalle alueelle. Melu heijastuu sijoituspaikan itä- ja eteläpuolella olevasta puustoisesta alueesta takaisin aukealle Narvin kylän alueelle ja kaupungin keskustaan. Se ei kulkeudu yksinomaan metsään päin missään toiminnan vaiheissa, kuten melumallinnuksessa ole esitetty. Luvanhakija ei myöskään omista alueen itäpuolella olevia metsiä, joten mahdollinen metsänhakkuu voi muuttaa äänimaisemaa. Tämäkin epävarmuustekijä on jätetty huomiotta. Myös pöly kulkeutuu asutukseen päin.

Ottoalueen sijoituspaikan läheisyyteen on haettu rakennuslupia, joten ympäristöluvan myöntäminen aiottuun paikkaan edellyttää tarkempaa harkintaa. Kankaanpään keskustan osayleiskaavasta on valitettu ja valitukset koskevat myös ottoaluetta. Luvan myöntämishetkellä alueella on ollut vain lainvoimainen seutukaava ja yleiskaavan valmistelu vasta luonnosvaiheessa. Ne olisi kuitenkin tullut ottaa huomioon selvitysaineistona sijoituspaikkaa harkittaessa etenkin, kun sijoituspaikan lähiympäristö on muuttunut huomattavasti (avoin maisema Kankaanpään keskustaan ja Narvin kylään päin). Haettu toiminta on ympäristövaikutuksiltaan verrattavissa teollisuuslaitoksen toimintaan, koska alue on hiljaista maatalous- ja pääasiassa viljanviljelyaluetta.

Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin kohdalla todetaan, että lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon myös oikeusvaikutteinen maakuntakaava, jonka merkitys riippuisi erityisesti kaavan maankäyttövarauksen erityisyydestä ja maankäyttöratkaisujen kokonaisuudesta. Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole lainvoimaista lupaa. Maakuntakaavan selvitykset ja muut viranomaisselvitykset ovat objektiivisia ja ajantasaisia. Maakuntakaava on otettava huomioon selvitysaineistona ainakin siltä osin kuin asiassa on kyse melusta. Asiassa ei ole selvitetty, haittaako luvan myöntäminen huomattavasti maakuntakaavan toteuttamista ja alueiden käyttöä tulevaisuudessa.

Ottamissuunnitelman mukaan suunniteltu Uusi-Mattilan tilan ottoalue ja siihen itä- ja eteläpuolelta rajautuvat alueet ovat metsää. Ottamisalueen pohjois- ja länsipuolella on avointa peltomaisemaa, joka jatkuu Ruokojärven yli Kankaanpään keskustaan saakka. Alueen edessä ei ole suometsää, toisin kuin ottamissuunnitelmassa on esitetty.

Toiminnasta johtuva liikenne kulkisi hyvin kapeaa hiekkaista yksityistietä (Narvintie ja Rantatie), jonka varrella sijaitsee neljä kiinteistöä. Sikäli kuin melumallinnuksessa 14.6.2011 esitettyä reittiä on vielä tarkoitus käyttää, karttatarkastelun perusteella kolme kiinteistöä on lähimmillään vain noin 25 metrin päässä tiestä, eikä 100 metrin päässä tiestä, kuten hallinto-oikeuden päätöksessä on mainittu. Myös Mattilan kiinteistön pihan kautta kulkeva reitti on lähimmillään noin 25 metrin päässä tilan Narvi RN:o 1:750 rakennuksista, noin 60 metrin päässä tilojen Hauenkuono RN:o 1:212 ja Willa-Vainio RN:o 1:876 sekä noin 80 metrin päässä tilan Vainiomattila RN:o 1:210 asuinrakennuksista.

Alueen vapaa-ajan asuntoja tiloilla RN:ot 1:850 ja 1:186, jotka sijaitsevat lähimmillään noin 90 metrin päässä kuljetusreitistä, ei ole lainkaan otettu huomioon lupaa myönnettäessä. Lähin asuinrakennus on noin 280 metrin päässä ottoalueesta. Rakennukset ovat perustuksiltaan samalla kalliomuodostelmalla, joten tärinävaikutukset tulisi arvioida ottoalueesta noin kilometrin säteellä, kuten ELY-keskus on lausunnossaan ehdottanut.

Toiminnanharjoittajalla ei ole myöskään lainvoimaista maa-aineslupaa, joten ottamisalueen pinta-alasta, ottomäärästä ja ottoajasta ei ole vielä tietoa. Maa-aineslain mukainen maa-aineslupa voidaan myöntää 10 vuotta pidemmäksi ajaksi vain erityisestä syystä, jolle tässä tapauksessa ei ole perusteita. Siten ympäristölupa on ristiriidassa myös maa-ainesluvan kanssa.

Raskaan liikenteen määrää ja ajoitusta ei voida arvioida, koska toiminnalla ei ole lainvoimaista maa-aineslupaa. Toiminnasta johtuvia ajokertoja on arvioitu olevan yhteensä 20 vuorokaudessa, mutta se, miten se on laskettu (keskiarvo vai enimmäismäärä/vuorokausi), ei käy ilmi. Tämäkin määrä on huomattava verrattuna nykyiseen liikenteeseen.

Asiassa ei ole selvitetty kuljetuksista aiheutuvia pöly-, melu- ja tärinähaittoja. Hyvässä markkinatilanteessa liikennemäärä voi todennäköisesti olla vielä merkittävästi suurempi. Tie on kapea hiekkatie, jonka liittymä Verttuuntielle on vaarallinen. Ympäristön viihtyisyys huonontuu merkittävästi, eikä rasitus paikalliset olosuhteet ja toiminnan kesto 10–15 vuotta huomioon ottaen ole alueella tavanomaista. Lupapäätöksessä oleva selvitys etäisyyksistä häiriintyviin kohteisiin on virheellinen, joten liikenteen haittoja ei ole arvioitu oikein. Alueen asutusta ei ole otettu riittävästi huomioon. Luvassa ole myöskään määräystä siitä, mitä kautta kalliokiviaines kuljetetaan. Epäselväksi on jäänyt, onko reitti sama kuin meluselvityksessä on esitetty. Tiedot kuljetusreitistä, kuljetusajankohdista ja -kuukausista ovat olennaisia haitan määrän arvioimisen kannalta.

Luvassa asetetut toimintarajoitukset 1.6–31.8 välisenä aikana osoittavat, että toiminnasta aiheutuu kohtuutonta melu- ja tärinärasitusta asutukselle. Melumallinnuksen lisäksi tarvitaan laadullista arviointia. Ohjearvojen toteutuminen ei riitä.

Kuljetuksille ei ole asetettu mitään rajoitteita. Liikennemääristä ei ole riittävää selvitystä. Jos maa-aineslupa haetulle määrälle annetaan kymmeneksi vuodeksi, kuljetusmäärät kasvavat merkittävästi, etenkin touko-syyskuun välisenä aikana, kun maa-ainesten kysyntä on huipussaan. Toiminta olisi tullut kieltää kokonaan kesäaikana/lomakaudella. Kuljetukset tapahtuvat avoimessa peltomaisemassa, eikä asuinrakennusten edessä ole riittävää puustoa suojaamassa pihoja melulta, pölyltä ja tärinältä.

Toimintojen eriaikaistamisen vaatimus luvassa osoittaa tulevan meluongelman, koska valvontavastuu jää lähiasukkaille. Lisäksi viranomaisvalvonta lisääntyy, koska valitukset melurajojen ylityksistä lisääntyvät.

Meluvallien sijainnista ja rakenteesta annetut tiedot ovat ylimalkaisia, vaikka nämä tiedot ovat oleellisia. Meluntorjunta jää arvailujen varaan, kun lupamääräykset eivät ole riittävän tarkkoja ja ehdottomia melumittausten suorittamisen osalta. Melun impulssimaisuus on jäänyt epäselväksi. Päätöksen mukaisilla lupamääräyksillä toiminta aiheuttaa merkittävää meluhaittaa.

Häiriintyvien kohteiden etäisyys on määritetty väärin, eikä melu- ja tärinärasitusta asuinrakennusten sisä- ja ulkotiloissa ole selvitetty. Suojavyöhykkeitä ei ole määritetty ottoalueen ympärille ja kuljetusreitille, eikä kaikkia vapaa-ajanasuntoja ole otettu huomioon meluselvityksessä. Ottoalue on liian lähellä asutusta.

Kysymyksessä on uusi toiminta, jolle on mahdollista löytää muitakin sijoituspaikkoja. Ympäristölupaan sisältyy edelleen epävarmuustekijöitä, joten luvan myöntämiseen haettuun paikkaan ei ole edellytyksiä.

Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

M on antanut valituksen ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän selityksen johdosta selityksen, jossa on esitetty seuraavaa:

Alkuperäistä ympäristölupahakemusta on täydennetty Vaasan hallinto-oikeuden aikaisemmassa päätöksessä edellytetyin tavoin asiantuntijoiden selvityksillä. Selvitykset ovat riittäviä.

Alueella on oikeusvaikutteisena voimassa edelleen vain maakuntakaava. Hakijan toiminta-alue ei ole maakuntakaavan MY-alueella. Kankaanpään kaupungin kaavoituskatsauksesta 18.11.2012 koskien keskustan osayleiskaavaa ilmenee, että Narvin alue on jätetty pois hyväksymiskäsittelyyn menevästä osayleiskaavasta. Syynä Narvin alueen pois jättämiseen oli Narvin kyläalueella vireillä oleva louhoslupa-asia, jonka lopputulos vaikuttaa keskeisesti alueen tuleviin maankäyttöratkaisuihin. Narvin kylän osalta yleiskaavoitusta jatketaan louhoslupapäätöksen saatua lainvoiman. Näin ollen kaupunki odottaa lupaprosessin ratkaisua.

Ympäristönsuojelulaissa ei ole säädetty, että maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt oikeusvaikutukset olisivat voimassa myös ympäristöluvasta ympäristönsuojelulain mukaisesti päätettäessä. Kaupunki on ottanut maakuntakaavan huomioon päätöksenteossaan ja hakijan hanke on otettu huomioon osayleiskaavan valmistelussa.

Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksensa liitteeksi melu-, tärinä-, liikenne- ja kaivoselvityksen, joka sisälsi melumallinnuksen (Ramboll Finland Oy 14.2.2011, täydennys 14.6.2011). Melun esiintymistä on siis selvitetty hyvinkin tarkasti. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asumiseen käytettävälle alueelle asetettu melutason päiväohjearvo 55 dB (L_Aeq) ei ylity louhinnassa ja murskauksessa. Murskaustuotteiden liikenteestä aiheutuvat melutasot ovat pieniä. Mallinnustulosten perusteella liikenne ei aiheuta melutasojen ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Melua aiheuttavien toimintojen toiminta-ajat vastaavat valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 annettuja kiviainestuotantotoiminnan melulähteiden sallittuja toiminta-aikoja sekä asetuksen muita vaatimuksia. Kaikkien melulähteiden toimintatehokkuutena on käytetty 100 % päivittäisistä toiminta-ajoista, mikä ei käytännössä toteudu porauksen tai varsinkaan rikotuksen osalta. Näin ollen mallinnuksen tulosten voidaan katsoa edustavan pahinta mahdollista tilannetta, ja toiminnasta aiheutuvat todelliset keskiäänitasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulevat suurella todennäköisyydellä olemaan valtaosan ajasta selvästi malleissa esitettyjä alhaisempia.

Pölyn raja-arvot eivät myöskään ylity, vaikka tuuli olisi koko päivän kohti häiriintyvää kohdetta. Pölyn leviämistä ehkäistään hakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti. Valittajien mainitsemat kiinteistöt, joihin valituksessa on viitattu mahdollisina haitankärsijöinä, eivät ole valittajien omistuksessa. Näiden kiinteistöjen omistajat eivät ole vastustaneet hanketta missään vaiheessa. Yhtä lukuun ottamatta viitatut kiinteistöt eivät ole edes pysyvässä asuinkäytössä, joten niihin kohdistuva mahdollinen melu- ja liikennehaitta on teoreettinen.

Lupahakemukseen oheistetun tärinäselvityksen mukaan ennen louhinnan aloittamista tulee lähimmissä kiinteistöissä teettää kiinteistökatselmukset ulkopuolisella katselmusmiehellä. Katselmusten yhteydessä selvitetään rakennusten perustamis- ja rakennustavat ja määritellään rakenteille tärinäraja-arvot. Hankkeessa toimitaan tämän asiantuntija-arvion mukaan. Kiinteistökatselmukset toteutetaan ja samalla katselmoidaan kiinteistöjen kaivot.

Maa-ainesluvan käsittely on ympäristöluvan käsittelystä erillinen asia, eikä sitä näin ollen käsitellä tässä prosessissa.

Melu-, tärinä-, liikenne- ja kaivoselvityksen mukaan ottotoimintaan liittyvä liikenne tullaan ohjaamaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi alkuperäisen lupahakemuksen vaihtoehtoista reittiä. Reitin varrella sijaitsee neljä asuinkiinteistöä. Meluselvityksen tulosten perusteella ottotoiminnan liikenteestä aiheutuvat meluhaitat ovat vähäisiä, eikä liikenne aiheuta melutasojen ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Valittajien esittämät numerotiedot kuljetusten määristä eivät perustu ympäristölupahakemuksessa annettuihin tietoihin eivätkä muutenkaan liity hankkeeseen. Kuljetuksia on louhittavan massan määrän mukaan arvioituna noin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaasan hallinto-oikeus on tarkentanut myös määräystä yksityistien kastelusta pölyn välttämiseksi (määräys 7), joten hankkeesta johtuvasta liikenteestä ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta lähikiinteistöille.

Hallinto-oikeus on tarkentanut myös muun ohella meluvallien rakennetta ja sijaintia sekä melumittauksia koskevia määräyksiä lisäten määräyksen, että hakijan on toimitettava tarkempi suunnitelma Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle ennen toiminnan aloittamista (määräys 6). Myös muita määräyksiä koskien melutasoja on päätöksessä tarkennettu ja kesäajalle asetettu toimintarajoituksia. Vaasan hallinto-oikeus on ottanut huomioon asiassa saadun selvityksen ja välimatkat häiriintyviin kohteisiin. Näin muutettuna toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu myöskään kohtuutonta rasitusta lähikiinteistöille.

Pelkkää olosuhteiden muutosta ei voida pitää eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Hankkeessa on kyse kokonaisuutena arvioiden pienimuotoisesta toiminnasta, jonka sijoituspaikka on valittu lain mukaisesti.

Koska ympäristölupa täyttää lupamääräykset huomioon ottaen luvanmyöntämisen edellytykset, valitus on hylättävä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet lisäkirjoituksen, jossa on viitattu saman hankkeen maa-aineslupaa koskevaan muutoksenhakuun.

Merkitään, että Kankaanpään ympäristölautakunta päätöksellään 24.9.2013 myöntänyt M:lle maa-ainesten ottamisluvan tilalle Uusi-Mattila RN:o 1:869 Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä. Ottamisalueen pinta-ala on noin 5,43 hehtaaria ja otettava kokonaismäärä 370 000 m³. Päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeudelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kaavoitus

Kuten hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa alueella on ollut voimassa vain Satakunnan seutukaava 5, jossa ottamisalue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ympäristöministeriö on sittemmin 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan ja maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla määrännyt sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin ja 42 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen vasta 30.11.2011 vahvistettuun maakuntakaavaan tai ympäristölupapäätöstä tehtäessä vireillä olleeseen yleiskaavoitukseen liittyneillä selvityksillä ei ole kysymyksessä olevan toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa lupaharkinnassa ollut välitöntä oikeudellista merkitystä. Asiassa ei siten ole ollut myöskään tarpeen selvittää, vaikeuttaako ympäristöluvan myöntäminen 30.11.2011 vahvistetun maakuntakaavan toteuttamista. Ympäristönsuojelulain 6 § ja 42 §:n 2 momentti huomioon ottaen lupapäätöksen kumoamiselle ei ole kaavoituksellista perustetta.

Toiminnan liikenne

Toiminnan liikenteen järjestelyt kuuluvat ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin siltä osin kuin kysymys on toiminnan liikenteestä johtuvista ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetuista päästöjen vaikutuksista. Liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät sitä vastoin kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin.

Tieyhteys on esitetty 18.3.2011 muutetun hakemuksen karttaliitteessä. Sen mukaan ottotoimintaan liittyvä liikenne ohjataan ottoalueen länsipuolella olevaa metsätietä pitkin Narvintien kautta Verttuuntielle. Mainitun karttaliitteen mukaan kuljetuksiin käytettävä tie kulkee luvansaajan omistaman tilan Mattila RN:o 1:211 talouskeskuksen kautta. Verttuuntien risteyksen läheisyydessä olemassa oleva tie kulkee tilan RN:o 1:750 asuinrakennuksesta noin 20 metrin etäisyydellä. Valituksessa mainitut tilat (RN:ot 1:750, 1:212, 1:210, 1:876 ja 1:860) eivät ole valittajien omistuksessa. Kuljetusreitti kulkee noin sadan metrin päässä B:n ja C:n omistaman Kujalan tilan RN:o 1:850 vapaa-ajan asunnosta. Hakemuksessa on ilmoitettu toiminnasta aiheutuvaksi arvioidut liikennemäärät. Kun otetaan huomioon lupapäätökseen sisältyvät toiminta-aikoja, kuljetuksia ja liikenteen pölyhaittojen vähentämistä koskevat määräykset, toiminnan liikenteestä ei voida ennalta arvioida aiheutuvan mainitulle tilalle kohtuutonta rasitusta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että ympäristölupapäätöksen mukaan lupa on myönnetty edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen, lupapäätös ei edellytä erillistä lupamääräystä toiminnan liikenteeseen käytettävästä kuljetusreitistä.

Toiminnan ympäristöhaitat

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Mainitun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua ja pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Saman pykälän 3 momentin mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.

Ympäristölupahakemuksen mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin päässä ottoalueesta. Maa-aineslaissa tarkoitetun ottamisluvan edellytykset ja ottamisalueen tarkka sijainti ratkaistaan maa-ainesluvassa. Toiminnan maa-aineslupa-asian käsittely on Turun hallinto-oikeudessa vielä kesken. Maa-ainesluvan saaminen ei siten ole varmaa eikä ottamisalueen tarkka rajaus liioin tässä vaiheessa ole tiedossa. Kalliokiviaineksen louhiminen edellyttää ympäristöluvan lisäksi voimassa olevan, lainvoimaisen maa-ainesluvan. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momentti on kuitenkin velvoittava, eikä kallion louhintaa mainitun säännöksen mukaan saa suorittaa 300 metriä lähempänä momentissa tarkoitettua häiriölle altista kohdetta.

Lupamääräyksessä 1 mainittuja työsuorituksia ei saa tehdä 1.6.–31.8. välisenä aikana. Kun lisäksi otetaan huomioon ympäristölupapäätöksessä annetut lupamääräykset hallinto-oikeuden niihin muun ohella tärinähaitan selvittämisen ja toiminnan meluntorjunnan osalta tekemine muutoksineen ja se, että hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti muun ohella meluntorjunnan riittävyys on varmistettava mittauksin, sekä se, että lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa mahdollisesti tarvittavia lisämääräyksiä meluntorjunnasta, melun tarkkailusta sekä tärinähaitan poistamisesta tai vähentämisestä, toimintaa on mahdollista harjoittaa siten, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Ympäristöluvan määräaika

Maa-aineslain mukaisella maa-ainesluvalla ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla ympäristöluvalla ei ole keskinäistä edellytyssuhdetta. Luvat ovat rinnakkaisia ja niiden käsittelyjärjestys on toisistaan riippumaton. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa voidaan asian laadun mukaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Hallinto-oikeus on päätöksellään muuttanut lautakunnan toistaiseksi voimassa olevana myöntämän ympäristöluvan määräaikaiseksi, 31.12.2028 saakka voimassa olevaksi ja määrännyt, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2021 mennessä, ellei lupaa ole sitä ennen muusta syystä tarkistettu. Ympäristölupa ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että kalliokiviaineksen ottamistoiminnan maa-aineslupa voidaan maa-aineslain 10 §:n mukaan myöntää 10 vuotta pidemmäksi ajaksi vain erityisestä syystä.

Täydentävät perustelut ja asian lopputulos

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja siinä mainittujen oikeusohjeiden lisäksi kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) ja ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) säännökset sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.