Muu päätös 2776/2014

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Taidontie Oy, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 28.6.2012 nro 243/2012

Asian aikaisempi käsittely

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt tarjouksia Pirkanmaalla kevätkaudella 2012 alkavasta ammatillisesta työvoimakoulutuksesta. Hankinnasta on 1.9.2011 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 28.11.2011 (PIRELY 807/05.14.02/2011) valinnut päivittäistavaramyynnin koulutuksen osalta UNIC-palvelut Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Taidontie Oy on ollut valittajana, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastapuolena ja UNIC-palvelut Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Taidontie Oy:n valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, lausunut ratkaisunsa perusteluina seuraavaa:

Sovellettavat säännökset

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Säännöksen esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp, s. 47) hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia muun ohella työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena järjestettävästä päivittäistavaramyynnin koulutuksesta. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 25 prosentin painoarvolla, koulutussuunnitelma 25 prosentin painoarvolla, opettajaresurssit ja oppimisympäristö 20 prosentin painoarvolla ja vaikuttavuus sekä asiakastyytyväisyys ja kokemukset tarjoajasta molemmat 15 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjousten vertailua koskeva TAVE2-taulukko. Taulukossa on jaettu koulutussuunnitelmaa koskeva vertailuperuste viiteen eri osatekijään, jotka ovat olleet: "opetussuunnitelman sisältö", "opetusmuodot ja -menetelmät", "henkilökohtainen ohjaus ja opetuksen tukipalvelut", "suunnitelma työssäoppimisjaksojen toteutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta" sekä "koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen työelämäkytkentäisyys". Opettajaresurssien ja oppimisympäristön vertailuperuste on jaettu kolmeen eri osatekijään, jotka ovat olleet: "koulutukseen nimetty pääopettaja", "koulutuksessa käytettävien muiden opettajien työ- ja opetuskokemus" sekä "koneet, laitteet ja tilat". Vaikuttavuutta sekä asiakastyytyväisyyttä ja kokemuksia tarjoajasta koskevat vertailuperusteet on molemmat jaettu kahteen eri osatekijään, jotka ovat olleet: "aikaisemman koulutuksen tilastollinen vaikuttavuus", "koulutuksen vaikuttavuus, Opal-palaute, kohta 20/Koulutus kokonaisuutena on lisännyt ammattitaitoani", "asiakastyytyväisyys, Opal-palaute, kohta 27/Yleisarvio koulutuksesta" sekä "TE-toimistoilta/ELY-keskuksista ja muilta yhteistyötahoilta saatu palaute yhteistyön toimivuudesta".

Taulukossa on vielä selostettu sanallisesti, millä perusteilla kustakin vertailuperusteen osatekijästä voi saada 0, 1, 3 tai 5 pistettä. Esimerkiksi opetussuunnitelman sisällön vertailusta on ilmoitettu, että tarjous saa:

viisi pistettä, kun opetussuunnitelman sisältö vastaa tarjouspyynnön koulutuskuvausta erittäin hyvin ja kun kuvaus on hyvä ja selkeä (sisällöt, tavoitteet, kohderyhmä, mahdollinen näyttöjen järjestäminen, tarjotut valinnaisuudet);

kolme pistettä, kun opetussuunnitelman sisältö vastaa tarjouspyynnön koulutuskuvausta [hyvin] ja kun osa on kuvattu hieman puutteellisesti;

yhden pisteen, kun opetussuunnitelman sisältö vastaa tarjouspyynnön koulutuskuvausta tyydyttävästi ja kun kuvaus on suppea;

nolla pistettä, kun opetussuunnitelman sisältö vastaa tarjouspyynnön koulutuskuvausta yleisellä tasolla ja kuvaus on suppea ja puutteellinen.

Vastaavasti taulukossa on selostettu muiden edellä mainittujen osatekijöiden pisteytyksen perusteita.

Hankintapäätöksen liitteenä ollut vertailuasiakirja on ollut sama kuin tarjouspyynnön liitteenä ollut TAVE2-taulukko täydennettynä tarjoajille annetuilla pisteillä. Hankintapäätöksessä tai vertailua koskevassa TAVE2-taulukossa ei ole esitetty muita perusteluja pisteytykselle kuin mitä taulukossa on jo esitetty tarjousten vertailusta ja pisteytyksestä taulukon ollessa tarjouspyynnön liitteenä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden soveltamisessa. Tarjouspyynnön liitteenä olleesta vertailua koskevasta taulukosta on käynyt yksityiskohtaisesti ilmi, mitä kunkin vertailtavan osatekijän kohdalla tullaan arvioimaan ja millä tavoin sekä minkä sisältöistä selvitystä hankintayksikkö tarjoukselta edellyttää, jotta tarjous menestyisi tarjousten pisteytyksessä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa koulutussuunnitelmaa sekä opettajaresursseja ja oppimisympäristöä koskevien osatekijöiden pisteytys on suoritettu vertailemalla tarjouksia keskenään niin, että kustakin osatekijästä on annettu pisteitä suhteutettuna tarjoukseen, jossa vertailtaviin osatekijöihin annettu selvitys on ollut kattavin ja yksityiskohtaisin, ja joka on saanut siten kyseisen osatekijän vertailussa eniten pisteitä. Vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä koskevien osatekijöiden vertailun osalta taulukossa on ilmoitettu numeerisena asteikkona, minkälaisen pistemäärän asteikolle sijoittumisesta saa. Vaikka taulukkoon on myöhemmin täydennetty vain tarjoajien saamat pisteet, on taulukon perusteella ollut ymmärrettävissä, miltä osin osatekijään annettu selvitys on katsottu huonommaksi kuin parhaaksi katsotussa tarjouksessa ja minkä seikkojen vertailuun annettu pistemäärä on kunkin osatekijän osalta perustunut suhteessa parhaaksi katsottuun tarjoukseen. Valittaja ei ole myöskään nimenomaisesti esittänyt, että tarjousten vertailu ja pisteytys olisi suoritettu virheellisesti.

Edellä selostettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailuasiakirjasta on hankinnan kohde huomioon ottaen riittävällä tarkkuudella ilmennyt ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat sekä se, mihin hankintapäätös ja suoritettu pisteytys ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankintapäätöstä perustellessaan hankintalain 73 §:n vastaisesti.

Aikaisempien kokemusten huomioon ottaminen

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa ei ole kiellettyä ottaa huomioon hankintayksikön aikaisempia kokemuksia tarjoajasta. Aikaisempien myönteisten kokemusten huomioon ottaminen ei kuitenkaan ole tarjoajien kannalta tasapuolista eikä hyväksyttävää, jos hankintayksiköllä ei ole kokemuksia kaikista tarjoajista.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on ottanut alakohdan "TE-toimistoilta/ELY-keskuksista ja muilta yhteistyötahoilta saatu palaute yhteistyön toimivuudesta" vertailussa huomioon vain sen oman ja sen alaisten TE‑toimistojen alueelta saadun palautteen. Hankintayksikön mukaan tietojen kerääminen kaikista ELY-keskuksista ja TE-toimistoista ei ole ollut toteutettavissa yhdenvertaisesti ja objektiivisesti, mutta että mahdollisuus tällaisen kokemuksen huomioon ottamiseen on myös suotu. Edelleen hankintayksikön mukaan uusille toimijoille ja sellaisille, joiden toiminnasta hankintayksiköllä ei ole ollut omia kokemuksia, on annettu kolme pistettä, koska niiden toimintaa ei ole muutoin voitu arvioida. Täydet viisi pistettä ovat saaneet tarjoajat, joiden osalta arvioitavat asiat ovat sujuneet erittäin hyvin ja joiden toiminnasta hankintayksiköllä on ollut positiivisia kokemuksia. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut aiempaa kokemusta valittajan toiminnasta, jolloin toiminnan on oletettu sujuvan normaalisti ja valittaja on saanut kohdasta kolme pistettä.

Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteen "asiakastyytyväisyys ja kokemukset tarjoajasta" painoarvo on ollut 15 prosenttia. Toinen mainitun vertailuperusteen kahdesta osatekijästä on ollut nyt puheena oleva kohta. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailuasiakirjasta käy ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä kohdasta viisi pistettä ja valittaja edellä todetuin tavoin kolme pistettä. Vertailuasiakirjasta käy lisäksi ilmi, että voittaneen tarjoajan painotetut kokonaispisteet ovat olleet 444 ja valittajan 364 ja että valittaja on sijoittunut tarjousvertailussa kuudenneksi.

Hankintayksikkö on antanut valittajalle mainitusta vertailuperusteen osatekijästä kolme pistettä ilman, että hankintayksikkö olisi tosiasiallisesti vertaillut valittajan saamaa palautetta yhteistyötahoilta millään tavalla, vaikka valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan toteuttaneensa työvoimakoulutuksia kahden nimetyn työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Edellä selostettu huomioon ottaen hankintayksikön menettely ei ole tältä osin ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Ottaen kuitenkin huomioon voittaneen tarjoajan ja valittajan painotettujen kokonaispisteiden välinen ero, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön virheellisellä menettelyllä ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan sillä tavoin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa olisi harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian näin päättyessä valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Taidontie Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

Taidontie Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Hankintapäätöksen perusteluista ei ole ilmennyt konkreettisia tietoja tarjousten sisällöstä. Perusteluista ovat ilmenneet ainoastaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet, mutta ei se, mitä tarjouksissa on konkreettisesti vastattu.

Taidontie Oy:llä ei ole ollut mahdollisuutta hankintapäätöksen perusteluiden avulla selvittää, millä perusteella tarjousten pisteytys on suoritettu. Perusteluista ei ilmene niitä seikkoja, joiden perusteella hankintayksikkö on tarjoukset pisteyttänyt. Markkinaoikeus on virheellisesti katsonut, että tarjousten vertailutaulukon perusteella olisi ollut ymmärrettävissä, mihin tarjouksissa olleisiin eroihin vertailu ja pisteytys ovat perustuneet.

Tarjousten vertailusta tulee käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta he voivat arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko muutoksenhakuun aihetta.

Markkinaoikeus on virheellisesti todennut, että Taidontie Oy ei ole esittänyt tarjousten vertailun ja pisteytyksen olleen suoritettu virheellisesti. Yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida vertailun oikeellisuutta, kun vertailusta ja hankintapäätöksen perusteluista ei ole ilmennyt tietoja tarjousten sisällöstä.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on vaatinut, että valitus hylätään ja valittaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

ELY-keskus on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjousten vertailussa on käytetty apuna työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevaa ohjetta ja siihen sisältyvää TAVE2-taulukkoa. TAVE2-taulukon tavoitteena on tuottaa jokaisen tarjouksen osalta sitä koskeva osatekijäkohtainen pisteytys ja sen sanalliset perustelut.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouksia on vertailtu tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja niiden osatekijöitä käyttäen. Vertailuperusteiden ja niiden osatekijöiden tarkempi sisältö on ilmoitettu TAVE2-taulukossa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, mihin konkreettisiin seikkoihin tarjouksissa on kiinnitetty huomiota. Tarjousten vertailun sanalliset perustelut ovat olleet nähtävissä TAVE2-taulukosta ja sen sisältämistä osatekijöiden pistetasojen kuvauksista. Hankintapäätöksen perusteella on ollut mahdollista arvioida hankintamenettelyn lainmukaisuutta ja muutoksenhaun tarvetta. Päätöksessä ei tarvitse toistaa tarjousten sisältöä.

Taidontie Oy:llä on ollut oikeus saada tieto kaikista hankintamenettelyn kannalta merkityksellisistä asiakirjoista lukuun ottamatta toisten tarjoajien liike- tai ammattisalaisuuksia, mutta yhtiö ei ole esittänyt ELY-keskukselle tätä koskevaa tietopyyntöä. Hankintaa koskeva sopimus on tehty markkinaoikeuden päätöksen jälkeen.

UNIC-palvelut Oy on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään.

Taidontie Oy on antanut vastaselityksen ja lisävastaselityksen, jotka on lähetetty tiedoksi ELY-keskukselle ja UNIC-palvelut Oy:lle.

Lisävastaselityksessä Taidontie Oy on todennut, että markkinaoikeus on sittemmin kahdessa samaa hankintayksikköä koskevassa ratkaisussaan päätynyt perusteluvelvollisuuden täyttymisen osalta erilaiseen lopputulokseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Taidontie Oy:n ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

1.1. Aiempia kokemuksia koskevan vertailuperusteen soveltaminen

Korkein hallinto-oikeus katsoo markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevin perustein, että hankintayksikön menettely tarjousten vertailussa on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista aiempien kokemusten huomioon ottamisen osalta.

1.2. Hankintapäätöksen perusteleminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä muun ohella tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 47) mukaan tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellista edullisuutta on vertailtu markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevin vertailuperustein ja niiden osatekijöin.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjousten vertailua koskeva taulukko (TAVE2-taulukko). TAVE2-taulukossa on ilmoitettu kunkin vertailuperusteen osatekijöiden osalta saatavilla olevat pistetasot (0, 1, 3 tai 5 pistettä taikka 0–5 pistettä) ja kuvattu osatekijöittäin kunkin pistetason osalta sanallisesti niitä edellytyksiä, jotka oikeuttavat kyseisen pistetason mukaisiin pisteisiin.

Hankintapäätöksessä on päätöksen perustelujen osalta viitattu TAVE2-taulukkoon, johon on täydennetty tarjoajille kustakin vertailuperusteesta ja osatekijästä annetut pisteet. Tarjousten vertailun sanalliset perustelut ovat siten muodostuneet edellä mainituista TAVE2-taulukon pistetasojen sanallisista kuvauksista.

Koulutussuunnitelmaa koskevan vertailuperusteen neljän ensimmäisen osatekijän (opetussuunnitelman sisältö, opetusmuodot ja -menetelmät, henkilökohtainen ohjaus ja opetuksen tukipalvelut sekä suunnitelma työssäoppimisjaksojen toteutuksesta ja muusta) osalta TAVE2-taulukon pistetasojen sanalliset kuvaukset ovat liittyneet siihen, kuinka hyvin ja kattavasti osatekijöiden mukaiset tiedot on tarjouksessa selvitetty. Markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin esimerkiksi opetussuunnitelman sisällön osalta kolme pistettä on saanut, jos suunnitelma on vastannut tarjouspyynnön koulutuskuvausta "hyvin" ja "osa on kuvattu hieman puutteellisesti". Vastaavasti esimerkiksi opetusmuotojen ja -menetelmien osalta kolme pistettä on saanut, kun ne ovat olleet "monipuoliset, selvitetty pääosin hyvin, osa hieman puutteellisesti".

Opettajaresursseja ja oppimisympäristöä koskevan vertailuperusteen kahden viimeisen osatekijän (koulutuksessa käytettävien muiden opettajien työ- ja opetuskokemus sekä koneet, laitteet ja tilat) osalta pistetasojen sanalliset kuvaukset ovat liittyneet siihen, kuinka paljon kokemusta opettajilla on ollut suhteessa muihin tarjoajiin, sekä muiden mainittujen tekijöiden riittävyyteen suhteessa järjestettävään koulutukseen. Esimerkiksi opettajan työ- ja opetuskokemuksen osalta kolme pistettä on saanut, jos vastaavaa kokemusta on ollut "jonkin verran suhteessa muihin tarjoajiin". Koneiden, laitteiden ja tilojen osalta kolme pistettä on puolestaan saanut, jos ne ovat olleet toteutettavaan koulutukseen nähden "hyvällä tasolla ja tiedossa ja niistä on annettu selvitys".

Tarjoajaa koskevien kokemusten osalta pistetasojen sanalliset kuvaukset ovat liittyneet kokemusten ja palautteen tasoon. Esimerkiksi kolme pistettä on saanut, jos kokemukset tai palaute on ollut "tyydyttävää" ja yhteistyö "melko toimivaa".

Edellä mainituilta osin hankintapäätökseen liitetyssä TAVE2-taulukossa olevat pistetasojen sanalliset kuvaukset ovat sisältäneet ainoastaan yleistasoisia luonnehdintoja kunkin pistetason saavuttamisen edellytyksistä. Sanallisista kuvauksista ei ole näiltä osin ilmennyt eikä ole ollut mahdollista päätellä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin eroihin tarjousten vertailu ja tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Näiltä osin hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintalain 73 §:n edellyttämällä tavalla.

Koulutussuunnitelmaa koskevan vertailuperusteen viimeisen osatekijän (koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen työelämäkytkentäisyys) osalta viisi pistettä on saanut, kun tarjoajalla on ollut kyseisen ammattialan nimeltä mainittuja yhteistyökumppaneita suunnittelussa ja lähiopetuksen toteutuksessa, opinto- ja tutustumiskäyntejä työelämään sekä muita yhteistyöverkostoja kuin työssäoppimisjaksoja. Kolme pistettä on puolestaan saanut, jos tarjoajalla on ollut kyseisen ammattialan nimeltä mainittuja yhteistyökumppaneita joko suunnittelussa tai toteutuksessa sekä opinto- ja tutustumiskäyntejä työelämään. Yhden pisteen on saanut muutoin samoin perustein kuin kolme pistettä mutta ilman opinto- ja tutustumiskäyntejä.

Opettajaresursseja ja oppimisympäristöä koskevan vertailuperusteen ensimmäisen osatekijän (koulutukseen nimetty pääopettaja) osalta pistetasojen erot on määritelty ilmoittamalla muun ohella, mikä tutkinto ja muu koulutus sekä kuinka pitkä kokemus on oikeuttanut kunkin pistetason mukaisiin pisteisiin. Vaikuttavuutta koskevan vertailuperusteen osatekijöiden osalta sanallisissa kuvauksissa on määritelty kullekin pistetasolle tarkat numeeriset raja-arvot, joiden perusteella tarjouksille annettavat pisteet ovat määräytyneet. Esimerkiksi aikaisemman koulutuksen tilastollisesta vaikuttavuudesta on saanut pisteitä sen perusteella, kuinka monta prosenttia koulutetuista on ollut kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen jälkeen työttömänä. Vastaavalla tavalla numeerisin raja-arvoin on määritelty asiakastyytyväisyyttä koskevien osatekijöiden eri pistetasojen perusteet.

Edellä mainituilta osin TAVE2-taulukossa olevista vertailuperusteiden osatekijöiden pistetasojen sanallisista kuvauksista ovat käyneet yksilöidysti ilmi ne konkreettiset seikat, jotka ovat olleet kunkin pistetason saavuttamisen edellytyksenä. Pistetasojen sanallisista kuvauksista on siten näiltä osin ollut riittävällä tarkkuudella todettavissa, mihin konkreettisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Näiltä osin hankintapäätös on perusteltu hankintalain 73 §:n edellyttämällä tavalla.

1.3 Seuraamus

Hankintayksikkö on menetellyt edellä todetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti tarjousten vertailussa aiempia kokemuksia koskevan vertailuperusteen soveltamisessa ja osittain hankintapäätöksen perustelemisessa. Virheellisen menettelyn johdosta asiassa tulee harkittavaksi hankintalaissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintaa koskeva sopimus on tehty ja hankinnan kohteena oleva koulutus toteutettu sopimuksen mukaan ajalla 8.10.2012–1.3.2013. Tämän vuoksi sekä muutoin hankinnan laatu ja hankintalain 95 §:n 1 momentti huomioon ottaen tässä asiassa mahdollisena seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä tulee kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksua koskevien säännösten esitöiden (HE 190/2009 vp) perusteella hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Taidontie Oy on valituksessaan markkinaoikeudelle esittänyt toissijaisen vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä. Yhtiö on varannut tilaisuuden esittää hyvitysmaksuvaatimuksen perusteista myöhemmin tarkempaa selvitystä, mikäli asia käsitellään hankintasopimuksen tekemisen vuoksi hyvitysmaksuasiana.

ELY-keskus on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä ilmoittanut, että hankintaa koskeva sopimus on tehty. Taidontie Oy on antanut selityksen johdosta vastaselityksen, jossa se on pääasiassa toistanut hankintapäätöksen perustelujen puutteellisuudesta aiemmin esittämiään näkökohtia, mutta ei ole esittänyt selvitystä hyvitysmaksuvaatimuksensa perusteista. Yhtiö on myöhemmin antanut vielä lisävastaselityksen, jossa ei myöskään ole tällaista selvitystä esitetty.

Taidontie Oy on markkinaoikeudessa saanut hankintamenettelyssä annetuista tarjouksista kappaleet, joista on poistettu tarjousten antajien liikesalaisuuksiksi ilmoittamat tiedot. Vaikka yhtiön saamista tarjouksista on poistettu tietoja muun ohella tarjotun palvelun sisällön yksityiskohdista, tarjouksista on ilmennyt myös sellaisia tietoja, joiden arvioimiseen tarjousten vertailu on perustunut. Taidontie Oy ei ole saamiensa asiakirjojen perusteella esittänyt, että tarjousten vertailu tai pisteytys olisi sen käsityksen mukaan suoritettu virheellisesti. Yhtiö ei ole myöskään esittänyt, että sen tarjoukselle olisi tullut antaa tarjousten vertailussa joltakin osin enemmän pisteitä kuin mitä se on hankintayksikön suorittamassa tarjousten vertailussa saanut.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että Taidontie Oy on sijoittunut hankintayksikön suorittamassa tarjousten vertailussa yhdeksästä tarjoajasta kuudenneksi saatuaan 364 pistettä ja sen piste-ero voittaneeseen tarjoajaan on ollut 80 pistettä, asiassa ei ole todettavissa, että yhtiöllä olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty.

Taidontie Oy:n valitus hankintapäätöksestä tulee edellä olevan perusteella hylätä. Kun lisäksi otetaan huomioon asian laatu ja asiassa saatu selvitys, ei ole kohtuutonta, että yhtiö on hankintamenettelyn edellä todetusta virheellisyydestä huolimatta joutunut markkinaoikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon asian laatu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Taidontie Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, hankintayksikölle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Eija Siitari, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Toni Kaarresalo.