Muu päätös 2872/2014

Asia Ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvaa lupa-asiaa koskeva valitus

Valittajat 1) A

2) Heimon Kala Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.9.2013 nro 13/0551/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 3.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 198/2011/4 myöntänyt Heimon Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä Mossala fjärdenissä ja kalojen kasvattamiseen niissä sekä verkkoaltaiden pitämiseen meressä Mossala sundissa ja kalojen kasvattamiseen, talvisäilytykseen ja tilapäissäilytykseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Mussalan kylässä Länsi-Turunmaan kaupungissa (nykyään Parainen). Päätökseen on sisällytetty 17 lupamääräystä, joista lupamääräykset 1, 4, 6 ja 13 ovat kuuluneet seuraavasti:

1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala Mossala fjärdenin laitoksessa saa olla enintään 4 200 m2 ja Mossala sundin laitoksessa enintään 2 600 m2, josta kalojen kasvatukseen käytettävien altaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 1 600 m2.

Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling³aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.

4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu Mossala fjärdenin laitoksessa saa sisältää enintään 2 200 kg fosforia ja enintään 17 000 kg typpeä sekä Mossla sundin laitoksessa enintään 550 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä.

Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

6. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa.

Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

13. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueeseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomaisen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa.

Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi-Turunmaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäväksi.

Luvan voimassaoloaikaa koskeva määräys on kuulunut seuraavasti:

Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.

Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä näitä laitoksia koskevat yhteenvedot vaikutustarkkailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitosten haitallisia vaikutuksia.

Aluehallintovirasto on perustellut luvan voimassaoloaikaa seuraavasti:

Lupa on määräaikainen, koska Mossala fjärdenin kasvatuspaikka on uusi eikä kalankasvatuksen vaikutuksia alueella voida varmuudella tietää, ottaen huomioon paikan soveltuvuus kalankasvatukselle. Kun lupa on määräaikainen, toiminnan laajuus ja ympäristövaikutukset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon Mossala fjärdenin olosuhteet ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta ja jotta tarkkailujen perusteella on mahdollista saada tietoja laitoksen vaikutuksista.

Aluehallintovirasto on määrännyt lupahakemuksen käsittelystä 8 883 euron suuruisen käsittelymaksun, jota on perusteltu seuraavasti:

Käsittelymaksuun sovelletaan ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 §:ä (1388/2006) ja sen liitteenä olevaa maksutaulukkoa, koska hakemus on tullut vireille ennen 1.1.2010. Kyseessä on kalankasvatuslaitos, jossa kalan lisäkasvu on yli 100 000 kg/a. Maksu on 35 % taulukossa mainittua suurempi, koska asian käsittelyn vaatima työaika on ollut taulukossa mainittua suurempi.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Heimon Kala Oy ja A ovat valittaneet aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle.

Heimon Kala Oy on valituksessaan vaatinut, että lupamääräystä 1 muutetaan siten, että verkkoaltaita saa olla 10 ja verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla 7 310 neliömetriä. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että lupamääräys 6 poistetaan ja lupamääräystä 4 muutetaan. Lupamääräyksen 4 ensimmäistä kappaletta on muutettava siten, että rehu saa sisältää fosforia 4 065 kg/a ja typpeä 29 650 kg/a kuitenkin siten, että siinä huomioidaan yhtiön hyväksymä Mossala sundin 50 %:n siirto Mossala fjärdenille. Lupamääräyksen 4 toinen kappale on kirjoitettava seuraavasti: "Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehuja, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, jolloin saavutetaan mahdollisimman pieni ominaispäästö tuotettua kalakiloa kohti." Edelleen yhtiö on vaatinut, että ympäristölupahakemuksen käsittelymaksua alennetaan siten, että siihen sisältyvä 35 %:n korotus poistetaan.

A on valituksessaan vaatinut, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja lupahakemus hylätään. A on myös vaatinut, että asiassa toimitetaan katselmus.

Heimon Kala Oy, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristölautakunta, A ja B ovat antaneet vastineet.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon.

Heimon Kala Oy on antanut vastineen lausunnon ja vastineiden johdosta.

A:lle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnon ja vastineiden johdosta. Vastinetta ei ole annettu.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valitukset ja A:n vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta. Hallinto-oikeus on kuitenkin muuttanut luvan voimassaoloa koskevaa määräystä. Muutettuna määräys kuuluu seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Lupa on voimassa 31.12.2020 saakka.

Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2020 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2019.Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä näitä laitoksia koskevat yhteenvedot vaikutustarkkailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitosten haitallisia vaikutuksia.

Hallinto-oikeus on hylännyt Heimon Kala Oy:n valituksen käsittelymaksusta ja yhtiön vastineessaan esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Katselmus

Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatu selvitys, katselmuksen toimittaminen asiassa on ilmeisen tarpeetonta.

Luvan myöntämisen edellytykset Mossala fjärdenissä

A:n omistama Storöre -niminen tila 11:6 sijaitsee noin kilometrin päässä Mossala fjärdenin laitospaikasta etelään. Kun otetaan huomioon kalankasvatuslaitoksen sijoituspaikan ja A:n kiinteistön välinen etäisyys, voidaan Mossala fjärdenin kalankasvatuslaitoksen toiminnan aiheuttamia haittoja kiinteistöille pitää vähäisinä. Myös haittojen ehkäisemiseksi annettuja lupamääräyksiä voidaan pitää riittävinä. Hallinto-oikeus katsoo, ettei laitoksen toiminnasta lupamääräysten mukaisesti harjoitettuna voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hakemuksen mukaiselle sijoittamiselle ei ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Näin ollen ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät.

Verkkoaltaiden pinta-ala ja lukumäärä

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 1 mukaan verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 6 800 m². Heimon Kala Oy on vaatinut aluehallintoviraston päätöksen muuttamista siten, että verkkoaltaita saa olla hakemuksen mukaisesti 10 ja verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala 7 310 m².

Mossala fjärdenin laitosalueen vedenlaatu on tyydyttävä ja pohjan tila heikentynyt. Laitospaikan soveltuvuutta kalankasvatukseen on mallinnettu BEVIS -hankkeessa. Ensimmäisen malliajon tulosten mukaan hakemuksen mukaisen kalankasvatuksen vaikutukset ilman Källarfjärdenin laitosta ulottuisivat laajalle lähes 46 km²:n suuruiselle alueelle, jonka 31 km²:n suuruisella alueella planktonlevämäärän kasvu olisi 0–2,2 %. Alueen sisäosassa olisi noin 11 km²:n suuruinen vyöhyke, jossa kasvu olisi 2,2–4,3 %. Sen sisällä pienellä laitosta ympäröivällä vyöhykkeellä (3,5 km) levien määrä lisääntyisi 4,3–6,5 %:lla.

Toisessa malliajossa, jossa oli mukana neljä Houtskarin alueella siirrettäväksi suunniteltua laitosta, planktonlevämäärän kasvu 0–2,2 % olisi yhtä suuri, mutta sen sisällä olisi vain pieni 3–4 km²:n suuruinen laitosta ympäröivä alue, jossa planktonlevän kasvu olisi 2,2–4,3 %.

Molempien malliajojen mukaan levämäärät vähenisivät 0–2,2 %:lla Houtskarin merialueen laajoilla alueilla, joilla kalankasvatustoiminta loppuisi. Mossala sundin laitospaikan ympäristössä levämäärät vähenisivät jonkin verran enemmän. Kun otetaan huomioon toinen keskittämishanke, jossa Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten tuotannot ja neljäsosa Mossala sundin laitoksen tuotannosta siirretään Alörarnan laitokselle, levämäärät vähenevät lähes 100 km²:n suuruiselta alueelta. Keskittämishankkeet lisäävät planktonlevien kasvua yhteensä lähes 60 km²:n suuruisella alueella. Edellä mainitun perusteella näiden keskittämishankkeiden myötä kalankasvatustoiminnan kokonaisvaikutukset merialueella jossain määrin vähenevät.

Mossala fjärdenin laitoksen lähistöllä ei ole alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot saattaisivat heikentyä kalankasvatuksen johdosta. Alueella on kalankasvatuksen lisäksi vähän muuta paikallista kuormitusta. Alueella on jonkin verran vapaa-ajan asutusta, mutta ei muita merkittäviä käyttömuotoja, joille aiheutuisi häiriötä. Pohjatutkimuksen mukaan Mossala fjärdenin alusvesi vaihtuu huonosti ja se on orgaanisen aineksen sedimentaatioaluetta. Vaikka alueella ei ole aikaisemmin harjoitettu kalankasvatusta, pohjat ovat huonossa kunnossa.

Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei Mossala fjärdenin kasvatuspaikka todennäköisesti kestäisi muutoksenhakijan hakemuksen mukaisesta kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta. Näin ollen Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten lupien mukainen lisäkasvu on voitu vähentää hakemuksen mukaisesta ja verkkoaltaiden pinta-alaa on voitu suhteessa myönnettyyn lisäkasvuun pienentää. Lupamääräyksen 1 muuttamiseen ei näin ollen ole syytä.

Lupamääräys 4

Lupamääräyksen 4 ensimmäisen kappaleen mukaan kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 200 kg fosforia ja enintään 17 000 kg typpeä. Mossala fjärdenin laitoksessa ja Mossala sundin laitoksessa enintään 550 kg fosforia ja 4 100 kg typpeä. Määräyksen toisen kappaleen mukaan ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Heimon Kala Oy on vaatinut, että lupamääräyksen 4 ensimmäistä kappaletta muutetaan siten, että fosfori saa olla hakemuksen mukaisesti 4 065 kg/a ja typpi 29 650 kg/a siten, että siinä huomioidaan luvan saajan hyväksymä Mossala sundin 50 % siirto Mossala fjärdenille. Lupamääräyksen 4 toinen kappale tulisi kirjoittaa tavoitteellisena seuraavasti: "Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, jolloin saavutetaan mahdollisimman pieni ominaispäästö tuotettua kalakiloa kohti."

Hallinto-oikeus on katsonut kuten aluehallintovirasto, että Mossala fjärdenin kasvatuspaikka ei kestä hakemuksen mukaista kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta. Mossala sundin laitospaikka taas soveltuu hakemuksen mukaiselle toiminnalle hyvin. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on voinut ottaa huomioon laitosten voimassa olevien lupien mukaiset laskennalliset tuotantomäärät Mossala fjärdenissä 250 000 kg/a ja Mossala sundissa 63 000 kg/a määrätessään raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kun käytetään lähtötietoina rehun fosforipitoisuutta 0,80 % ja typpipitoisuutta 6,0 %, rehukerrointa 1,1 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrää 4,0 g/kg ja typen määrää 27,5 g/kg, on kalojen ruokintaan vuosittain käytettävän rehun enimmäismääräksi voitu määrätä Mossala fjärdenissä enintään 2 200 kg fosforia ja enintään 17 000 kg typpeä sekä Mossala sundissa enintään 550 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä. Näin ollen toiminnasta aiheutuneet laskennalliset ravinnepäästöt Mossala fjärdenissä ovat 1 200 kg fosforia ja 10 000 kg typpeä vuodessa sekä Mossala sundissa vastaavasti 300 kg fosforia ja 2 400 kg typpeä vuodessa. Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, että lupamääräystä 4 ei ole syytä muuttaa Heimon Kala Oy:n vaatimalla tavalla.

Lupamääräys 6

Lupamääräyksen 6 mukaan rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. Heimon Kala Oy on vaatinut lupamääräyksen 6 poistamista. Hallinto-oikeus toteaa, että lupamääräys 6 on tarpeen rehujen ruokintaan ja laitoksen käyttöön liittyvänä yleismääräyksenä. Sen vuoksi kyseistä lupamääräystä ei ole tarpeen poistaa.

Luvan voimassaoloaika

Hallinto-oikeus on 30.9.2013 antamallaan päätöksellä nro 13/0550/2 muuttanut Heimon Kala Oy:n Alörarnan laitoksen luvan voimassaoloaikaa. Päätöksen mukaan lupa on voimassa 31.12.2020 asti. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2020 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2019.

Jotta Alörarnan, Mossala fjärdenin ja Mossala sundin laitosten uusien lupien käsittely tapahtuisi yhtä aikaa aluehallintovirastossa, on hallinto-oikeus katsonut tarkoituksenmukaiseksi muuttaa Mossala fjärdenin ja Mossala sundin laitosten luvan voimassaoloaikaa hallinto-oikeuden päätöksen ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Valitus käsittelymaksusta

Ympäristönsuojelulain 105 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä valtion viranomaisessa voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa ympäristöministeriön asetuksessa säädetään.

Ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen 4 §:n mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu, jollei asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa toisin säädetä. Mainitun asetuksen maksutaulukon mukaan kalankasvatus- tai kalanviljelylaitoksen osalta, joka koskee yli 100 000 kilon lisäkasvua vuodessa, peritään 6 580 euron suuruinen käsittelymaksu. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, jos työmäärä on suurempi.

Heimon Kala Oy on hakenut ympäristölupaa 450 000 kg lisäkasvulle vuodessa. Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus toteaa, että aluehallintovirasto on voinut määrätä 8 883 euron suuruisen käsittelymaksun yli 100 000 kg vuotuisen lisäkasvun sekä asian käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella. Käsittelymaksu on ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen mukainen.

Oikeudenkäyntikulut

Asian laatu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Heimon Kala Oy joutuu pitämään vastineen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti ja 43 §

1–3 momentti, 55 § 1 momentti, 58 § ja 99 § 1 momentti ja 105 § 1 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

Hallintolainkäyttölaki 41 § ja 74 §1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan.

A on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Kala-altaita ei tule sijoittaa A:n omistaman saaren edustalle Mossala fjärdeniin.

Useiden tutkimusten perusteella Mossala fjärdenin pohja on jo nyt erittäin huonossa kunnossa. Vaikka kala-altaiden määrää on päätöksessä vähennetty, tulee niistä edelleen aiheutumaan kuormitusta. Alueen alusvesi vaihtuu huonosti, mikä edelleen heikentää pohjan tilaa.

Virtausten kulkua ei voi varmuudella tietää, joten ei ole myöskään mahdollista varmuudella määritellä, paljonko haittaa hankkeesta aiheutuu A:n kiinteistölle. Altaille on alun perin myönnetty lupa noin 1,5 kilometrin etäisyydelle A:n kiinteistöstä, mutta nyt etäisyys on muutettu noin kilometriksi. Etäisyys A:n kiinteistöön on liian pieni.

Mossala fjärdenillä on kolme syvää kohtaa, johon altaat voisi sijoittaa. A:n saari on ainoa asuttu saari alueella, joten altaiden sijoittaminen sen eteen ei ole perusteltua.

A:n saaren vastapäinen saari on Natura-aluetta. Vaikka saarta suojellaan niittyjen takia, tulisi myös varmistaa saaren suojelu kokonaisuudessaan, ranta ja vesialue mukaan lukien.

Mossala fjärdenin puolella on jo nyt havaittavissa rehevöitymistä, joka on lisääntynyt viime vuosina. Rakkolevä on lähes kokonaan kadonnut aukon puolelta, vaikka saaren toisella puolella sitä on edelleen.

Lupapäätöksen mukainen toiminta laskee A:n saaren arvoa. Merivesi likaantuu, saaren edustasta tulee rauhattomampi ja maisema rumentuu.

Nämä seikat alentavat mahdollista myyntihintaa.

Ei ole oikein, että yksi yksityishenkilö joutuu kantamaan usean kalakasvattamon haitat. Kukaan ei harmistu siitä, että monta pientä jätepistettä on useissa paikoissa. Jos kuitenkin yhden ihmisen eteen tuotaisiin koko kaatopaikka, ei hän sitä hyväksyisi ja tuskin sille myönnettäisiin lupaakaan.

2) Heimon Kala Oy on valituksessaan uudistanut hallinto-oikeudessa esittämänsä vaatimukset perusteluineen sekä vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä, jolla luvan voimassaoloaikaa on lyhennetty, muutetaan siten, että luvan voimassaoloajaksi määrätään kymmenen vuotta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja muutoin vastaavin uuden hakemuksen vireilletuloa koskevin määräyksin.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan luvan voimassaoloajan pidentämisen osalta seuraavasti:

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut voimassaoloajan lyhentämiseksi ovat keinotekoiset ja riittämättömät. Nykyinen lupakäsittely on kestänyt jo yli neljä vuotta, mikä on ollut kohtuutonta. Prosessiin on käytetty lähes 100 000 euroa, jotta tuotanto saataisiin yhdistettyä esitettyihin paikkoihin, joista käsin yritystoimintaa voidaan kehittää kustannustehokkaasti, pitkäjänteisesti ja ympäristöedun mukaisesti.

Ympäristöviranomaisen tarkoituksena on lyhyillä voimassaoloajoilla ajaa kalanviljelytoiminta entistä ahtaammalle. Jokaisessa määräaikaisessa kasvatusluvan uusimisprosessissa luvan ehtoja kiristetään, mikä johtaa tuotantovolyymin laskuun. Epävarmuus aiheuttaa toiminnanharjoittajassa pidättyvyyttä ja epäröintiä.

Hallinto-oikeuden päätös voimassaoloajan lyhentämisestä ei ole perustunut mihinkään konkreettiseen tutkimukseen eikä ympäristövaikutusten tarkkailun tuloksiin.

Vaikka kasvatusmäärä uudella kasvatuspaikalla Mossala fjärdenissä on melko suuri, tarvitaan toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin ja toteamiseen vähintään valituksessa vaadittu aika. Hakemusten ja valitusten käsittely kestää kauan ja koko lyhyt voimassaoloaika kuluu eri oikeusasteissa ennen kuin lopullinen päätös syntyy. Tämän jälkeen on lähes välittömästi laitettava uusi hakemus vireille. Viranomaisella on jo nyt valtuudet arvioida ja muuttaa lupaehtoja ja rajoittaa toimintaa, jos ympäristövaikutukset olisivat lupakaudella arvioitua suuremmat.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valitusten johdosta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausunnossaan katsonut, ettei valituksissa ole esitetty mitään sellaista asian ratkaisemisen kannalta merkityksekästä, mikä antaisi aihetta päätyä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen.

Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valitusten johdosta.

B:n kuolinpesälle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valitusten johdosta.

Heimon Kala Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen ja lausuntojen johdosta.

A on valituksen ja lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että mikäli hänen vastustuksestaan huolimatta hankkeelle myönnetään lupa, ei voimassaoloaikaa tule pidentää. Lupamääräysten on pysyttävä ennallaan. Tutkimusten perusteella Mossala fjärden ei kestä hankkeesta aiheutuvaa kuormitusta.

Heimon Kala Oy on antanut vastaselityksen A:n vastineen johdosta.

Heimon Kala Oy on täydentänyt vastaselitystään toimittamalla korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisäselvitystä (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Vahti-tilaston yhteenveto kalankasvatuksen osalta ja Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n biologin lausunto Heimon Kala Oy:n Houtskarin kalankasvatustoiminnan vaikutuksista). Lisäselvitys on lähetetty tiedoksi A:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Heimon Kala Oy:n valituksen enemmälti hyläten korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut luvan voimassaoloaikaa koskevaa määräystä ja saattaa aluehallintoviraston päätöksen tältä osin voimaan. Luvan voimassaoloaikaa koskeva määräys kuuluu aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti seuraavasti:

"Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.

Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä näitä laitoksia koskevat yhteenvedot vaikutustarkkailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitosten haitallisia vaikutuksia."

Hallinto-oikeuden päätöstä ei muulta osin muuteta yhtiön valituksesta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää A:n valituksen.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi. Lainkohdan perustelujen (Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi, HE 84/1999) mukaan luvan voimassaolo ratkaistaisiin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toiminnan luonne ja vaikutusalueen ominaisuudet kokonaisuudessaan.

Aluehallintovirasto on määrännyt luvan voimassaoloajan päättymään 31.12.2022. Hallinto-oikeus on lyhentänyt luvan voimassaoloaikaa kahdella vuodella ja samalla lyhentänyt vastaavasti kahdella vuodella määräaikaa, jona uusi lupahakemus on saatettava lupaviranomaisessa vireille. Hallinto-oikeus on perustellut määräaikojen lyhentämistä vain sillä, että Alörarnan, Mossala fjärdenin ja Mossala sundin laitosten uusien lupien käsittelyn tulisi tapahtua yhtä aikaa aluehallintovirastossa.

Aluehallintoviraston päätöksestä ilmenevistä syistä lupa on tullut myöntää määräaikaisena. Luvan voimassaoloajan on tullut kuitenkin olla riittävän pitkä, jotta toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja mahdollisen uuden hakemuksen yhteydessä toiminnan harjoittamisen edellytykset voidaan muun ohella toiminnasta kertyneet tarkkailutulokset huomioon ottaen arvioida uudelleen. Tämän vuoksi ja kun myös otetaan huomioon valitusten käsittelyyn kulunut aika, luvan voimassaoloaikaa koskevaa määräystä ei ole ollut perusteita muuttaa. Aluehallintoviraston määräys luvan voimassaolosta saatetaan siten voimaan.

Aluehallintoviraston päätöksen määräys luvan voimassaoloajasta ei ole ollut yhtiön valituksen kohteena hallinto-oikeudessa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus selvyyden vuoksi toteaa, että yhtiön valituksen kohteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi olla vain hallinto-oikeuden mainittuun lupamääräykseen tekemä muutos.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen yhtiön valituksesta ei muilta osin ole perusteita.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen A:n valituksesta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Timo Kairesalo. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.