Muu päätös 2871/2014

Asia Ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvaa lupa-asiaa koskeva valitus

Valittajat 1) A, B ja C

2) Heimon Kala Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.9.2013 nro 13/0550/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 3.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 197/2011/4 myöntänyt Heimon Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä Alörarna-nimisen saaren itäpuolella ja kalojen kasvattamiseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Björkön kylässä Länsi-Turunmaan kaupungissa aluehallintoviraston päätöksen liitteen osoittamalla paikalla. Päätökseen on sisältynyt 16 lupamääräystä, joista lupamääräykset 4, 5 ja 12 ovat kuuluneet seuraavasti:

4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 600 kg fosforia ja enintään 20 000 kg typpeä.

Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

5. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa.

Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

12. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueeseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa.

Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäväksi.

Luvan voimassaoloaikaa koskeva määräys on kuulunut seuraavasti:

Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.

Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä näitä laitoksia koskevat yhteenvedot vaikutustarkkailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitosten haitallisia vaikutuksia.

Aluehallintovirasto on perustellut luvan voimassaoloa seuraavasti:

Lupa on määräaikainen, koska laitoksen koko kasvaa merkittävästi. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon alueen olosuhteet, toiminnan laajuus ja ympäristövaikutukset sekä mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta.

Kun kalankasvatustoimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, toiminnasta ei aluehallintoviraston päätöksen mukaan ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.

Aluehallintovirasto on määrännyt luvan käsittelystä 8 883 euron käsittelymaksun, jota on perusteltu seuraavasti:

Käsittelymaksuun sovelletaan ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 §:ä (1388/2006) ja sen liitteenä olevaa maksutaulukkoa, koska hakemus on tullut vireille ennen 1.1.2010. Kyseessä on kalankasvatuslaitos, jossa kalan lisäkasvu on yli 100 000 kg/a. Maksu on 35 % taulukossa mainittua suurempi, koska asian käsittelyn vaatima työaika on ollut taulukossa mainittua suurempi.

Lounais-Suomen ympäristökeskus oli 23.10.2008 (LOS-2008-J-55-53) päättänyt, että Saaristomeren Kala Oy:n (nyk. Heimon Kala Oy) hankkeeseen, jossa kalankasvatus keskitetään Mossalan saaren luoteisille ja pohjoisille vesille, ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Heimon Kala Oy sekä A, B ja C sekä D ja E ovat valittaneet aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Heimon Kala Oy on valituksessaan vaatinut, että lupamääräystä 4 muutetaan ja lupamääräys 5 poistetaan. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että käsittelymaksua alennetaan siten, että siihen sisältyvä 35 prosentin korotus poistetaan. Muutettuna lupamääräyksen 4 tulee kuulua seuraavasti:

"Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 915 kg fosforia ja enintään 21 550 kg typpeä.

Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, jolloin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti olisi mahdollisimman pieni."

A, B ja C ovat valituksessaan ensisijaisesti vaatineet, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja asia palautetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamiseksi.

D ja E ovat valituksessaan ensisijaisesti vaatineet, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että lupa myönnetään määräaikaisena enintään kolmeksi vuodeksi haettua merkittävästi pienemmälle kasvatusmäärälle.

Heimon Kala Oy, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristölautakunta, D ja E, F, G sekä A asiakumppaneineen ovat antaneet vastineet.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto / ympäristölupavastuualue on antanut lausunnon.

A asiakumppaneineen on antanut vastineen lausunnon ja vastineiden johdosta.

D:lle ja E:lle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnon ja vastineiden johdosta. Vastinetta ei ole annettu.

Heimon Kala Oy on antanut vastineen lausunnon ja vastineiden johdosta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään täsmentänyt (täsmennys kursiivilla) aluehallintoviraston luparatkaisua toteamalla, että Heimon Kala Oy:lle myönnetty lupa koskee verkkoaltaiden pitämistä meressä Alörarna-saaren itäpuolella ja kalojen kasvattamista niissä yhteisellä vesialueella tilalla 876:1 Björkön kylässä Länsi-Turunmaan (1.1.2012 lähtien Paraisten) kaupungissa lupahakemuksen karttaliitteen 4 mukaisessa paikassa.

Hallinto-oikeus on, valitukset muutoin hyläten, muuttanut lupamääräyksen 4 ensimmäistä kappaletta sekä luvan voimassaoloa koskevaa määräystä. Muutettuina kyseiset määräykset kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 800 kg fosforia ja enintään 21 000 kg typpeä.

Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.12.2020 saakka.

Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2020 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2019. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä laitosta koskevat yhteenvedot vaikutustarkkailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitoksen haitallisia vaikutuksia.

Hallinto-oikeus on hylännyt Heimon Kala Oy:n valituksen käsittelymaksusta ja yhtiön vastineessaan esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuus

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan päätöksen 23.10.2008 dnro LOS-2008-J-55-53 muutoksenhakua koskevan kohdan toisen kappaleen mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetut tahot saavat hakea muutosta kyseiseen päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevasta päätöksestä voidaan näin ollen valittaa samassa yhteydessä kuin nyt kysymyksessä olevasta aluehallintoviraston päätöksestä valitetaan. Edellä mainittu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva päätös ei siten ole lainvoimainen.

Uuden Mossala fjärdenin laitoksen lisäkasvun on arvioitu olevan 440-450 000 kiloa vuodessa. Åvensor fjärdenin laitoksen lisäkasvun on arvioitu olevan 290–300 000 kiloa vuodessa. Yhdessä sijaintipaikassa mainittujen laitosten lisäkasvun 750 000 kg vuodessa aiheuttama vesistökuormitus vastaisi fosforikuormituksen osalta jätevedenpuhdistamon vesistökuormitusta. Typen osalta vesistökuormitus jäisi noin neljännekseen jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksesta.

Nyt kysymyksessä on kaksi erillistä kalankasvatuslaitosta. Laitosten suunniteltujen sijoituspaikkojen välinen etäisyys on noin 8 kilometriä ja meren selkien välissä on suuria saaria. Laitosten sijoituspaikoilla veden syvyys on 10–18 metriä ja veden virtausolosuhteet hyvät. Vaikutukset eivät laitoksilla siten kohdistu välittömästi samaan kuormituspisteeseen, vaan se jakautuu eri vesialueille. Laitoksista johtuva muutos nykyiseen kuormitustilanteeseen ei aiheuta kuormituksen lisääntymistä ja vesistön rehevöitymistä Saaristomerellä. Myös kalankasvatuksesta peräisin oleva fosforipäästö on nykyisin käytettävän rehun koostumuksesta johtuen liukoisuudeltaan heikko, jolloin sen vesistöä rehevöittävä vaikutus jäteveden sisältämään fosforipäästöön verrattuna jää pienemmäksi. Tehokkaalla ruokinnan ohjausjärjestelmällä kuormitusta voidaan myös paremmin hallita.

Kalankasvatuslaitokset sijoittuvat asutuksen kannalta suotuisasti. Suunniteltujen sijoituspaikkojen lähimmissä saarissa sekä pysyvä että loma-asutus on melko etäällä. Myös luonnon sietokyvyn kannalta hankkeet ovat hyväksyttäviä, koska kuormitus nykytilanteeseen nähden ei kasva. Lähimpien luonnonsuojelualueiden, Natura 2000 -verkostoon kuuluvien Iniön saarten ja Houtskarin lehtojen osalta laitosten vaikutus suojelluille luontoarvoille jää todennäköisesti vähäiseksi.

Kun otetaan huomioon laitosten ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hallinto-oikeus katsoo, ettei hanke aiheuta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeus on hylännyt A ja B:n sekä C:n YVA -menettelyä koskevan vaatimuksen.

Verkkoaltaiden sijainti (Päätöksen täsmentäminen)

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella verkkoaltaat sijaitsevat hakemuksen karttaliitteestä 4 ilmenevällä paikalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on A:n ja B:n ja C:n valituksesta täsmentänyt asian.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uuden kalankasvatuslaitoksen toiminta sijoittuu Houtskarin ulkosaaristoon Åvensor fjärden -nimiselle selälle Alörarna-nimisen saaren itäpuolelle. Åvensor fjärdenin vesialue on laaja selkävesi, joka on muiden suurten selkävesien ympäröimä. Åvensor fjärdenin keskisyvyys on 18– 19 metriä. Laitospaikalla veden syvyys on noin 10 metriä. Tuulet sekoittavat alueella vettä tehokkaasti. Veden vaihtuvuus ja virtaustilanne alueella on erittäin hyvä. Alueella on muutama kesämökki, mutta ei vakituista asutusta.

Alörarnan alueen veden laatua sekä pohjan tilaa on tarkkailtu osana alueen muiden Heimon Kala Oy:n laitosten yhteistarkkailua. Tarkkailututkimuksissa laitoksella ei ole havaittu olevan selkeitä merta rehevöittäviä vaikutuksia. Happitilanne on ollut hyvä. Sekä kokonaisfosfori- että klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on ollut lievästi rehevää. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan merialue on luokiteltu hyväksi. BBI-luokituksen mukaan Alörarnan laitoksen näytteenottoasemilla pohjan tila on ollut hyvä tai erinomainen.

Myös sijainninohjaushankkeen lopputuloksena kyseisen laitospaikan on todettu soveltuvan hyvin kalankasvatukseen. Laitoksen lähistöllä ei ole alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut arvot voisivat kalakasvatuksen vuoksi heikentyä. Alueella ei ole merkittäviä kuormituslähteitä. Uuden laitoksen kuormitusvaikutuksen on todettu olevan ulapan läheisyydestä ja erinomaisista laimenemisolosuhteista johtuen vähäinen. Alörarnan kasvatuspaikka on ollut pitkään käytössä ja alueen pohjat ovat edelleen hyvässä kunnossa. Kalankasvatuksen keskittäminen lisää vaikutuksia lähialueella, mutta laajemmin vaikutukset vesistössä eivät todennäköisesti juuri muutu nykytilanteeseen verrattuna.

Kun toimintaa harjoitetaan aluehallintoviraston päätöksen ja siitä ilmenevien lupamääräysten mukaisesti hallinto-oikeuden päätökseen tekemin muutoksin, toiminnasta ei ennalta arvioiden voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kalankasvatuksella ei ennalta arvioiden voida katsoa olevan vaikutusta myöskään muutoksenhakijoiden kiinteistöjen arvoon tai kiinteistöjen virkistyskäytölle. Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa. Edellä esitetyn perusteella ja viitaten muutoin aluehallintoviraston perusteluihin hallinto-oikeus on hylännyt muutoksenhakijoiden vaatimuksen aluehallintoviraston päätöksen kumoamisesta.

Lupamääräys 4

Heimon Kala Oy on vaatinut, että lupamääräystä 4 muutetaan siten, että kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 915 kg fosforia ja enintään 21 550 kg typpeä. Lisäksi määräyksestä on poistettava toinen ja kolmas kappale ja lisättävä kappale, jonka mukaan luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, jolloin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti olisi mahdollisimman pieni. Nyt annettu lupa rajoittaa rehun käyttöä siten, että vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 600 kg fosforia ja enintään 20 000 kg typpeä.

Aluehallintoviraston myöntämä lupa mahdollistaa noin 300 000 kg:n vuotuisen lisäkasvun. Heimon Kala Oy on kuitenkin hakenut lupaa enintään 320 000 kg:n vuotuiselle lisäkasvulle, johon tarvittaisiin rehua noin 370 000 kg (rehukerroin 1,16). Alörarnan laitoksen vanha lupa mahdollistaa noin 90 000 kg:n lisäkasvun vuodessa sekä paikalle siirrettävien Stornäsetin ja Bästholmenin laitosten luvat kumpikin noin 85 000 kg vuodessa sekä 25 % Mossala Sundin laitoksen tuotannosta 27 500 kg vuodessa. Yhteensä nykyisten lupien mukaiseksi lisäkasvuksi tulee noin 287 500 kg vuodessa.

Sijainninohjaushankkeen perusteella kyseisen laitospaikan on todettu soveltuvan hyvin kalankasvatukseen. Kalankasvatuksen vaikutukset ympäristölle ovat vähäiset ja naapuruston määrä pieni. Heimon Kala Oy:n hakema lupa on yhdistettävien laitosten nykyisten lupien suuruinen ja se on annettu määräaikaisena. Lisäksi aluehallintoviraston päätöksessä on määrätty raja-arvot sekä kokonaispäästöarvoille että ominaispäästöarvoille. Edellä mainitun perusteella hallinto-oikeus katsoo, että Heimon Kala Oy:lle voidaan myöntää lupa, joka mahdollistaa noin 320 000 kg:n vuotuisen lisäkasvun. Kun rehukertoimena on aluehallintoviraston käyttämä 1,1, saadaan tarvittavaksi rehumääräksi 352 000 kg, joka sisältää fosforia noin 2 800 kg ja typpeä noin 21 000 kg.

Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksen 4 ensimmäistä kappaletta, jonka mukaan kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 2 800 kg fosforia ja enintään 21 000 kg typpeä. Hallinto-oikeus toteaa, että alueen hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi kasvatusmäärän lisäämisellä ei ennalta arvioiden voida katsoa olevan merta rehevöittävää vaikutusta Alörarnan alueella.

Hallinto-oikeus toteaa vielä, että lupamääräyksen 4 toinen ja kolmas kappale ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla.

Lupamääräys 5

Heimon Kala Oy on vaatinut lupamääräyksen 5 poistamista. Kyseisen määräyksen mukaan rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. Hallinto-oikeus toteaa, että lupamääräys 5 on tarpeen rehujen ruokintaan ja laitoksen käyttöön liittyvänä yleismääräyksenä. Sen vuoksi kyseistä lupamääräystä ei ole syytä poistaa.

Luvan voimassaoloaika

D ja E ovat toissijaisesti vaatineet, että lupa myönnetään määräaikaisena enintään kolmeksi vuodeksi haettua merkittävästi pienemmälle kasvatusmäärälle.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan lupa on voimassa 31.12.2022 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021.

Lupa on määräaikainen, koska laitoksen koko sijoituspaikalla kasvaa merkittävästi. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon alueen olosuhteet, toiminnan laajuus ja ympäristövaikutukset sekä mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on määrättävä kuitenkin riittävän pitkäksi niin, että kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta sekä niin, että tarkkailun perusteella luvassa sallitun suuruisen toiminnan vaikutukset voidaan luotettavasti uutta lupaharkintaa varten todentaa.

Hallinto-oikeus toteaa, että kalankasvatuksen sijainninohjaushankkeesta saadun selvityksen mukaan lupa nyt myönnetyn laajuiseen toimintaan on voitu myöntää määräajaksi. Sen vuoksi perustetta vaadittuun luvan huomattavaan supistamiseen ei ole. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut aiheelliseksi muuttaa luvan voimassaoloaikaa hallinto-oikeuden päätöksen ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Käsittelymaksu

Ympäristönsuojelulain 105 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä valtion viranomaisessa voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa ympäristöministeriön asetuksessa säädetään.

Ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen 4 §:n mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu, jollei asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa toisin säädetä. Mainitun asetuksen maksutaulukon mukaan kalankasvatus- tai kalanviljelylaitoksen osalta, joka koskee yli 100 000 kilon lisäkasvua vuodessa, peritään 6 580 euron suuruinen käsittelymaksu. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, jos työmäärä on suurempi.

Heimon Kala Oy on hakemuksessaan esittänyt laitoksella käytettävän kuivarehun määräksi 370 000 kg vuodessa. Edellä mainittu kuivarehun määrä mahdollistaisi enintään 320 000 kg lisäkasvun vuodessa. Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus toteaa, että aluehallintovirasto on voinut määrätä 8 883 euron suuruisen käsittelymaksun yli 100 000 kg vuotuisen lisäkasvun sekä asian käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella. Käsittelymaksu on ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen mukainen.

Oikeudenkäyntikulut

Asian laatu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Heimon Kala Oy joutuu pitämään vastineen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 55 § 1 momentti ja 105 § 1 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 §

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A, B ja C ovat valituksessaan ensisijaisesti vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että hanke palautetaan uuteen käsittelyyn siten, että hankkeesta tehdään ensin ympäristövaikutusten arviointi ja vedenalaisen luonnon nykytilan kartoitus. Lisäksi he ovat vaatineet, että päätöksen täytäntöönpanoa lykätään.

Mikäli laitokselle myönnetään lupa, hakija on velvoitettava tutkimaan ja sijoittamaan laitos Alörarna-saarten läheisyydestä etäämmälle tonteista, rannoista ja litoraalialueista, esimerkiksi Åvensor fjärdenin keskialueelle.

Edelleen muutoksenhakijat ovat ilmoittaneet, että he pidättävät itsellään oikeuden korvausvaateisiin koskien vapaa-ajankiinteistöjensä arvonalennusta myöhemmin todettavien ympäristö- ja käyttöhaittojen johdosta.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Alörarnan laitoksen tuotanto ja kuormitus tulee kolmin- tai nelinkertaistumaan aiempaan verrattuna. Vaikutukset vedenlaatuun ja vesiluontoon lisääntyvät merkittävästi. Laitoksen sijainti ei ole sopiva näin suurelle kasvatusyksikölle. Jo nykyinen laitos aiheuttaa haittaa lähiympäristössä. Laitos sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä Alörenista ja Lokkisaaresta.

Mossala fjärden, Åvensor fjärden ja Storö fjärden muodostavat suhteellisen yhtenäisen vesialueen. Siten aluetta ja siihen kohdistuvaa kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta tulee käsitellä yhdessä. Alörarnan laitoksen kuormitus tulisi hankkeen myötä yli kolminkertaistumaan ja koko vesialueen kuormitus tulisi Mossala fjärdenin uuden laitoksen kuormitus mukaan luettuna olemaan noin kuusinkertainen. Kyse on huomattavasta kuormituksen kasvusta. Alueen tuotanto nousisi yli kuusinkertaiseksi.

Näin suuressa kalankasvatuksen uudelleen sijoittamisessa olisi tullut tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Tällöin vaikutukset olisivat tulleet laajemmin arvioiduiksi ja laitokselle olisi todennäköisesti löytynyt parempi sijainti.

Mossala fjärdenin ja Alörarnan laitokset ovat ainoat näin lähelle toisiaan sijoitetut keskitetyt laitokset Saaristomerellä. Åvensor fjärden Alörarna-saarten pohjoispuolella olisi selkeä vaihtoehto Alörarnan laitokselle. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen YVA-päätöksessä on kokonaan jätetty arvioimatta Storö fjärden, jolla Alörarnan laitos tosiasiallisesti sijaitsee.

Ympäristöministeriön kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeessa todetaan, että EU:n laajuisena tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesian tilan heikkeneminen sekä saattaa kaikki pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä ja turvata vesien säilyminen edelleen hyvänä tai erinomaisena. Mainittu ohje on toimitettu ELY-keskuksille 3.6.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen selvityksessä vuodelta 2011 alueen ekoloinen tila on luokiteltu välttäväksi. Jos tavoitellaan hyvää ekologista tilaa, ei kuormitusta saa ainakaan lisätä.

Kalankasvatuslaitos lisää alueen ulkoista kuormitusta, mikä voi lisätä myös sisäistä kuormitusta, johon vaikuttavat monet tekijät. Siksi pohjaeläintutkimusta laajempi vesiluonnon tilan kartoittaminen ennen kuormituksen merkittävää lisäämistä on tarpeen.

Alörarnan laitos sijaitsee hyvin lähellä asutusta ja 8,5 m syvyyskäyrää. Laitoksen sijoitus on ristiriidassa kansallisen sijainninohjaussuunnitelmaluonnoksen kanssa. Suunnitelmaluonnoksen mukaan keskitettävät laitokset tulee Saaristomerellä sijoittaa pääsääntöisesti yli 20 m syville vesialueille.

Alueen ihmisillä tulisi olla oikeus tulla kuulluiksi ja vaikuttaa omaa ympäristöä koskeviin hankkeisiin ja niiden sijoittumiseen ajoissa eikä vasta lupaprosessissa.

Alörarnan laitoksen siirtäminen kauemmas rannasta ei poista kuormituslisäyksen pitkäaikaisia kokonaisvaikutuksia, mutta saattaa kuitenkin vähentää haittoja rantatonttien omistajille ja litoraalialueelle yleensä. Laitoksen siirto Åvensor fjärdenin keskialueelle olisi asukkaiden ja ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin laitoksen koon suurentaminen nykyisessä sijaintipaikalla. Björkön kylän vesialue ulottuu Åvensor fjärdenille.

Hankkeen myötä vesistön käyttökelpoisuus alenee ja kiinteistöjen arvo laskee. Hakijan olisi tullut selvittää hakemuksessa lähikiinteistöille kompensoitavat ja korvattavat vahingot.

2) Heimon Kala Oy on valituksessaan uudistanut hallinto-oikeudelle esittämänsä vaatimukset perusteluineen sekä vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä, jolla luvan voimassaoloaikaa on lyhennetty, muutetaan siten, että luvan voimassaoloajaksi määrätään kymmenen vuotta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja muutoin vastaavin uuden hakemuksen vireillepanoa koskevin määräyksin.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan luvan voimassaoloajan pidentämisen osalta seuraavasti:

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut voimassaoloajan lyhentämiseksi ovat keinotekoiset ja riittämättömät. Nykyinen lupakäsittely on kestänyt jo yli neljä vuotta, mikä on ollut kohtuutonta. Prosessiin on käytetty lähes 100 000 euroa, jotta tuotanto saataisiin yhdistettyä esitettyihin paikkoihin, joista käsin yritystoimintaa voidaan kehittää kustannustehokkaasti, pitkäjänteisesti ja ympäristöedun mukaisesti.

Ympäristöviranomaisen tarkoituksena on lyhyillä voimassaoloajoilla ajaa kalanviljelytoiminta entistä ahtaammalle. Jokaisessa määräaikaisessa kasvatusluvan uusimisprosessissa luvan ehtoja kiristetään, mikä johtaa tuotantovolyymin laskuun. Epävarmuus aiheuttaa toiminnanharjoittajassa pidättyvyyttä ja epäröintiä.

Hallinto-oikeuden päätös voimassaoloajan lyhentämisestä ei ole perustunut mihinkään konkreettiseen tutkimukseen eikä ympäristövaikutusten tarkkailun tuloksiin.

Vaikka kasvatusmäärä Alörarnan kasvatuspaikalla kasvaa, tarvitaan toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin ja toteamiseen vähintään valituksessa vaadittu aika. Hakemusten ja valitusten käsittely kestää kauan ja koko lyhyt voimassaoloaika kuluu eri oikeusasteissa ennen kuin lopullinen päätös syntyy. Tämän jälkeen on lähes välittömästi laitettava uusi hakemus vireille. Viranomaisella on jo nyt valtuudet arvioida ja muuttaa lupaehtoja ja rajoittaa toimintaa, jos ympäristövaikutukset ovat arvioitua suuremmat lupakaudella.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausunnossaan katsonut, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaista asian ratkaisemisen kannalta merkityksekästä, mikä antaisi aihetta päätyä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta harkittaessa selvitetään, aiheuttaako hanke tai sen muutos todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat rinnastettavissa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin. Arviointimenettelyä edellytetään, mikäli merkittäviä haitallisia vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu. Arviointimenettelyä koskeva päätös on tehty kyseisenä ajankohtana olemassa olevaan tietoon perustuen. Päätöksen jälkeen on tehty uusia selvityksiä, sijainninohjausta koskeva suunnittelu on edennyt ja kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje on uudistettu. Myös hanke eli lupaa edellyttävä toiminta on täsmentynyt ja toiminnan ympäristön olosuhteissa on voinut tapahtua muutoksia. Nämä kuitenkin tulevat huomioon otetuiksi lupa-asian käsittelyssä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsittelemästä lupapäätöksestä ilmenee alueen nykytila, kuten kaavoitusta, luontoa ja ympäristön tilaa sekä asutuksen sijoittumista koskeva tilanne. Lupapäätöksen perusteena olevat ja arviointimenettelyn tarvetta koskevassa päätöksessä esille tuodut kuormitustiedot vastaavat toisiaan. Vaikutusten merkittävyyden kannalta keskeiset tiedot eivät ole lupamenettelyn aikana olennaisesti muuttuneet.

Valituksessa mainitun vedenalaisen luonnon kartoitusta koskevan tiedon osalta on vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman, VELMU-ohjelman puitteissa muun muassa sukeltamalla videokuvattu merialueen pohjaa Mossala fjärdenin ja Åvensor fjärdenin alueella kesällä 2013 ja otettu pohjaeläinnäytteitä. Pohjaeläinnäytteitä koskeva analysointi on kesken. Lähimmät kuvauspisteet sijoittuvat 0,5–1,0 km etäisyydelle Alörarnan itäpuolelle suunnitellusta kalankasvatuslaitoksesta. Sukellustietojen ja valokuvien perusteella rehevöitymisen vaikutus alueella on näkyvissä. Sinisimpukat hautautuvat irtosedimenttiin ja matalammalla putkilokasveihin on tarttunut irtonaista rihmalevää. Sukelluksia on tehty Mossala fjärdissä reilun 3 kilometrin päähän suunnitellusta Mossalan kalankasvatus laitoksesta. Sukeltajan havaintojen mukaan pohjoisen ja idän suunnilla pohja on ollut sedimentoitunutta, kasvillisuus niukkaa tai olematonta ja sinisimpukkakasvustot osittain sedimenttiin hautautuneita. Matalammilla syvyyksillä on näkynyt putkilokasveja, mutta runsas irtonaisen rihmalevän määrä näyttää tukahduttavan kasvustoja. Syvimmän pohjat ovat olleet täysin tyhjiä ja paksun sedimenttikerroksen alla.

Mossala fjärdenin keskellä sijaitsevan Fjärdskärin koillisrannasta tehty sukellus toistaa kuvauksen tuloksia sedimentaatiosta. Suunnitellun kalankasvatuslaitoksen eteläpuolelle Tallörenin saaren ja Bjonholmin luonnonsuojelualueen väliin sijoittuvassa kuvauspisteessä hiekkapohja on ollut puhdasta. Alörarnan itäpuolelle suunnitellun laitoksen läheisyydessä tulokset ovat olleet samanlaisia. Kaikilla suunnilla syvemmät pohjat ovat olleet tyhjiä ja sedimentoituneita, keskisyvillä kovilla pohjilla on ollut hautautuvia sinisimpukoita ja matalalla rihmalevittyvää putkilokasvistoa. Lillön vieressä on tehty sukelluslinja, joka kertoo samasta ilmiöstä.

Lajisto tuolla paikalla on ollut runsasta ja monipuolista, pohjatyypin mukaan luonnollisesti vaihtelevaa, mutta sedimentit ja irtolevät näyttävät heikentävän habitaattien laatua. Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnin tai luvan myöntämisedellytysten kannalta VELMU-ohjelman puitteissa tähän asti saatu selvitys ei muuta tehdyn ympäristövaikutusten arviointitarvetta koskevan päätöksen perusteita. VELMU-ohjelman mukaisia tutkimuksia ei todennäköisesti jatketa Mossalan alueella.

Heimon Kala Oy:n valituksesta ELY-keskuksella ei ole ollut lausuttavaa.

Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valitusten johdosta.

G:lle, F:lle ja D:lle ja E:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valitusten johdosta.

Heimon Kala Oy:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen ja lausuntojen johdosta.

A ja B ja C ovat Heimon Kala Oy:n valituksen ja lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa uudistaneet asiassa aiemmin lausumansa sekä muun ohella katsoneet, että lausunnoissa ei ole esitetty perusteita sille, että YVA-menettelyä ei tarvitsisi suorittaa puheena olevalle hankkeelle.

Heimon Kala Oy on vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

YVA-menettely ei ole ollut tarpeen. Tämän kokoinen kalankasvatuslaitos ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri Saaristomeren alueella. Tässä hankkeessa kaksi vesistöolosuhteiden ja runsaan loma-asutuksen vuoksi huonommilla paikoilla sijaitsevaa laitosta yhdistetään tähän vesistöolosuhteiden ja erityisesti virtausten kannalta parempaan paikkaan.

Laitosten yhdistäminen merkitsee myös liikenteen ja ruokinnan tehostumista. Keskittäminen mahdollistaa paremman ruokintatekniikan käytön. Siten ympäristövaikutukset vähenevät muistakin syistä kuin siitä, että laitos sijoitetaan vastaanottokyvyltään paremmalle vesialueelle.

Sijainninohjaustyössä ei ole otettu 20 metrin vesisyvyyttä ehdottomaksi rajaksi vaan päinvastoin todettu, että matalammillakin alueilla saattaa olla erittäin hyvät virtaukset eikä syvyydellä ole mitään tekemistä kalan kasvun ja muiden tuotannollisten seikkojen kannalta. Olennaista ovat hyvät virtaus- ja laimenemisolosuhteet.

Laitoksen sijainti on määrätty jo varhaisissa lupapäätöksissä ja laitoksen sijainti on yksiselitteinen. Sijainti on hakemuksen ja aiempien lupapäätösten mukainen. Laitos sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä Alörarna-saarista kaakkoon.

Mossalan ja Alörarnan laitoksilla ei ole mitään hydrologista tai kuormituksellista yhteyttä, vaan kumpaakin laitosta koskevat virtaukset kulkevat kokonaan eri reittejä. A ja B eivät ole Mossalan laitoksen vaikutuspiirissä eikä heillä ainakaan kiinteistönomistajina ole puhevaltaa Mossalan laitoksen osalta.

Heimon Kala Oy on täydentänyt vastaselitystään toimittamalla korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisäselvitystä (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Vahti-tilaston yhteenveto kalankasvatuksen osalta ja Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n biologin lausunto Heimon Kala Oy:n Houtskarin kalankasvatustoiminnan vaikutuksista). Lisäselvitys on lähetetty tiedoksi A:lle ja hänen asiakumppaneilleen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Heimon Kala Oy:n valituksen enemmälti hyläten korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut luvan voimassaoloaikaa koskevaa määräystä ja saattaa aluehallintoviraston päätöksen tältä osin voimaan. Luvan voimassaoloaikaa koskeva määräys kuuluu aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti seuraavasti:

"Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.

Hallinto-oikeuden päätöstä ei muulta osin muuteta yhtiön valituksesta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää A:n, B:n ja C:n valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta heidän valituksestaan.

3. Lausuminen A:n, B:n ja C:n täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi. Lainkohdan perustelujen (Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi, HE 84/1999) mukaan luvan voimassaolo ratkaistaisiin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toiminnan luonne ja vaikutusalueen ominaisuudet kokonaisuudessaan.

Aluehallintovirasto on määrännyt luvan voimassaoloajan päättymään 31.12.2022. Hallinto-oikeus on lyhentänyt luvan voimassaoloaikaa kahdella vuodella ja samalla lyhentänyt vastaavasti kahdella vuodella määräaikaa, jona uusi lupahakemus on saatettava lupaviranomaisessa viimeistään vireille. Hallinto-oikeus ei ole erikseen perustellut päätöstään lyhentää mainittuja määräaikoja.

Aluehallintoviraston päätöksestä ilmenevistä syistä lupa on tullut myöntää määräaikaisena. Luvan voimassaoloajan on tullut kuitenkin olla riittävän pitkä, jotta toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja mahdollisen uuden hakemuksen yhteydessä toiminnan harjoittamisen edellytykset voidaan muun ohella toiminnasta kertyneet tarkkailutulokset huomioon ottaen arvioida uudelleen. Tämän vuoksi ja kun myös otetaan huomioon valitusten käsittelyyn kulunut aika, luvan voimassaoloaikaa koskevaa määräystä ei ole ollut perusteita muuttaa. Aluehallintoviraston määräys luvan voimassaolosta saatetaan siten voimaan.

Aluehallintoviraston päätöksen määräys luvan voimassaoloajasta ei ole ollut yhtiön valituksen kohteena hallinto-oikeudessa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus selvyyden vuoksi toteaa, että yhtiön valituksen kohteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi olla vain hallinto-oikeuden mainittuun lupamääräykseen tekemä muutos.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen yhtiön valituksesta ei muilta osin ole perusteita.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta ei ole perusteita.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Timo Kairesalo. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.