Muu päätös 2908/2014

Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 26.6.2013 n:o 13/0184/1

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto on, suoritettuaan tarkastuksen 1.6.2011, päätöksellään 13.9.2011 n:o 47/2011/2 myöntänyt A:lle perustettavan Ruotimonsaaren yksityistiekunnan lukuun luvan pengertien ja siltojen rakentamiseen Kurkiniemestä Pirskanluodon kautta Ruotimonsaareen Varkauden kaupungissa päätöksestä ilmenevin lupamääräyksin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, B:n ja C:n sekä D:n ja E:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemien valitusten johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt lupahakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Uusi vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012. Sillä on kumottu vanha vesilaki (264/1961). Uuden vesilain 19 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa uuden vesilain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei tässä luvussa muuta säädetä. Edellä oleva huomioon ottaen asiassa sovelletaan asiallisesti vanhan vesilain (264/1961) säännöksiä.

Vanhan vesilain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:

1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;

2) ettei kalakantaa vahingoiteta;

3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:

a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;

b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa;

c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;

d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka

e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä

4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.

Vanhan vesilain 2 luvun 4 §:n mukaan harkittaessa rakentamisen edellytyksiä on asemakaava otettava huomioon. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupaa harkittaessa on myös katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista.

Vanhan vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.

Saman pykälän 2 momentin mukaan jos rakentamisesta aiheutuu 1 mo³men³tissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei 2 luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin 2 luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään 2 luvun 7–9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon.

Vanhan vesilain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana hyötynä on pidettävä yrityksen tuottamien yleisten etujen lisäksi maa- tai vesialueen tahi muun omaisuuden tuottavuuden parantumisesta tai omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuuden käyttöarvon lisääntymistä samoin kuin muutakin etua, joka yrityksen toteuttamisesta välittömästi voidaan saada.

Saman pykälän 2 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon sekä yleistä etua koskevat että yritykseen osallistumattoman henkilön omaisuudelle aiheutettavat sanotunlaiset seuraukset, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itselleen.

Saman pykälän 3 momentin mukaan, milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettävällä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yrityksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna.

Hankkeen hyödyt

Hanketta on perusteltu sillä, että rakentaminen on tarpeen tieyhteyden saamiseksi Ruotimonsaaressa olevien kolmen vakituisen asunnon ja 17 vapaa-ajan asunnon ympärivuotista käyttöä varten. Ruotimonsaaressa on yleiskaavan mukaan kaikkiaan 29 lomarakennuspaikkaa ja kolme, oikeastaan neljä, asuinrakennuksen aluetta. Tieyhteys myös helpottaa Ruotimonsaaressa jo olevien kiinteistöjen käyttöä ja huoltoa sekä kaavoitettujen loma-asuntotonttien rakentamista ja käyttöä. Tieyhteyden rakentaminen tuottaa hyötyä myös saaren metsänhoidolle ja -käytölle. Hyöty ilmenee myös saaren kiinteistöjen arvon nousuna.

Hallinto-oikeus toteaa, että suunnitellusta hankkeesta saatavana hyötynä on ensisijaisesti pidettävä Ruotimonsaaressa olevien kiinteistöjen arvon nousua sekä kiinteistöjen käyttömukavuuden parantumista. Hyödyn suuruuden arvioinnissa on otettava huomioon, että saaressa olevat kiinteistöt ovat ilman siltayhteyttäkin tavanomaisella tavalla käytettävissä eikä niiden käyttö poikkea muiden vastaavissa paikoissa sijaitsevien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksista.

Hankkeen haitat

Hankkeen haitallisiksi vaikutuksiksi on aluehallintoviraston päätökseen kirjattu sillan ja penkereen rakentamisesta maisemalle, virtausoloille ja vesiliikenteelle aiheutuvat muutokset. Rakentamisesta vesialueiden omistajille aiheutuvaa vahinkoa on rakenteiden tarvitseman vesialueen menetys.

Rakentamissuunnitelman mukaan suunnitellun tien kokonaispituus on 3 373 metriä. Tien leveys on 4,5 metriä ja sillan hyötyleveys 3,5 metriä. Tien vesistöosuuden pituus on noin 465 metriä, joka muodostuu noin 90 metriä pitkästä siltaosuudesta Kurkiniemen ja Pirskanluodon välillä sekä 375 metriä pitkästä pengerosuudesta. Pirskanluodon ja Ruotimonsaaren välille penkereisiin asennetaan neljä rumpua, joiden halkaisija on yksi metri sekä yksi rumpu, jonka halkaisija on kaksi metriä. Pääsillan alikulkukorkeus noin 30 metrin matkalla on N60 +78,17 m, joka ylittää yhdellä metrillä purjehduskauden ylivedenkorkeuden N60 +77,17 m. Vesistön keskivedenkorkeus (MW) alueella on N60 +75,96 m.

Hallinto-oikeus katsoo, että kyseiselle vesialueelle suunniteltu hanke on mittava, eikä sen vaikutus maisemaan ja veden virtausten muutoksiin ole vähäinen. Hanke aiheuttaa haittaa veden vaihtumiselle ja vesiluonnolle sekä estää veneilyä ja vesistön virkistyskäyttöä.

Oikeudelliset johtopäätökset

Hankkeesta aiheutuu vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa mainittua suurempi yleisen edun loukkaus. Koska hankkeesta aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määriteltävissä ja koska menetettävällä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, luvan edellytyksiä harkittaessa on vesilain 2 luvun 11 §:n 3 momentin nojalla verrattava hankkeen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna. Hankkeesta saatava hyöty, joka ilmenee lähinnä Ruotimonsaaren kiinteistöjen arvon nousuna ja kulkuyhteyksien parantumisena, on yleiseltä kannalta katsottuna vähäinen. Saaren kiinteistöt ovat käyttökelpoisia ilman tiepenkereen ja sillan rakentamistakin. Kaavoituksessa ei ole siltayhteyttä suunniteltu. Hankkeesta aiheutuvat haitat, erityisesti veden vaihtuvuuden heikentyminen sekä vesireitin käytön mahdollinen estyminen ja vesistömaiseman muuttuminen ovat yleiseltä kannalta katsottuna huomattavat. Siten hankkeesta saatavaa hyötyä ei voida pitää hankkeesta johtuvaan yleiselle edulle aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattavana. Näin ollen vesilain 2 luvun 6 §:n 1 tai 2 momenttien mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt lupahakemuksen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vesilaki (264/1961) 2 luku 6 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan.

Vaatimustensa tueksi A on uudistanut aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on päätynyt hankkeen etuja ja haittoja punnitessaan virheelliseen lopputulokseen. Hallinto-oikeus on ottanut huomioon vain osan hankkeen eduista ja arvioinut hankkeesta aiheutuvat haitat hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten perusteella todellista suuremmiksi. Valituksissa hallinto-oikeudelle ei ole esitetty mitään sellaisia perusteluja, joiden vuoksi aluehallintoviraston päätöstä olisi ollut syytä muuttaa. Valittaja on valituksensa perusteiksi viitannut myös hallinto-oikeuden äänestyslausunnossa esitettyihin perusteisiin.

Alueella voimassa olevassa Joutenvesi–Äimisvesi osayleiskaavassa Ruotimonsaaressa on loma-asuntoalueiksi (RA) kaavoitetuilla rannanosilla 29 lomarakennuspaikkaa ja neljä asuinrakennusten aluetta (A). Saari on ollut asuttuna yli sadan vuoden ajan. Muu osa kokonaispinta-alaltaan noin 150 hehtaarin suuruisesta Ruotimonsaaresta haetun vesistönylityksen kohdalla mantereen puoleisella rannalla ja Pirskanluoto on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Hanke ei vaikeuta kaavan toteutusta vaan tukee sitä.

Kaikki neljä asuinrakennusten alueeksi merkittyä tilaa ovat ympärivuotisessa käytössä. Saaressa asuu tällä hetkellä tiettävästi kahdeksan asukasta ympärivuotisesti. Kaava-alueella olevasta 17 loma-asunnosta osa on ympärivuotisessa käytössä. Niiden taloudellinen arvo ja käyttömukavuus sekä turvallisuus kohoavat merkittävästi hankkeen toteutuessa. Myös rakentamattomien 12 kaavoitettujen lomarakennuspaikkojen arvo nousee huomattavasti.

Metsätalousalueiden puuston korjuu sekä hoito helpottuvat olennaisesti, jolloin näiden alueiden arvo kohoaa merkittävästi. Hankkeen johdosta saareen voitaisiin myös rakentaa tiestö, sähköistys ja tietoliikenneyhteydet edullisemmin, jolloin saaren arvo kasvaa merkittävästi. Hankkeessa on mukana myös lähisaarten maanomistajia, jotka hyötyvät Ruotimonsaareen perustettavasta venevalkamasta parempien kulkuyhteyksien ansiosta. Ruotimonsaaressa sijaitsevat kiinteistöt eivät ole tavanomaisella tavalla käytettävissä muihin saarikiinteistöihin verrattuna, koska saaren molemminpuoliset virtaukset estävät jääteiden käytön. Saareen ei ole lauttayhteyttä.

Kuten Itä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisussa on todettu, hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä.

Lähimmät loma-asunnot, joiden maisemaan rakentaminen vaikuttaa, sijaitsevat rakentamispaikan lähiympäristössä etelässä Hautaniemessä ja luoteessa Kurkiniemessä noin 300 metrin etäisyydellä. Maisemahaitta ei kuitenkaan ole lähimmän asutuksen osalta merkittävä. B ja C asuvat noin 1,1 kilometrin etäisyydellä hankkeesta, eikä hankkeen suunnitellulle sijaintipaikalle ole heidän asuinpaikaltaan näköyhteyttä.

D ja E asuvat Helsingissä. Heidän omistamansa tilan Naurisniemi RN:o 1:34 päärakennuksesta on matkaa pääsillalle 350 metriä, mutta Sahinlahdessa oleva luoto estää suoran näkyvyyden sinne. Heidän rantasaunaltaan on pääsillalle matkaa 330 metriä. Pirskanluodon ja Ruotimon välinen penger rumpuineen ei näy saunarantaan, koska se jää Pirskanluodon taakse. Mantereen ja paalun 140 välinen pengertieosuus ei näy saunarantaan, koska se jää tien pohjoispuolella olevien luotojen ja kaislikkojen taakse.

B ja C sekä D ja E ovat esittäneet sillan rakentamista Horkanvirran kohdalle. Hakemuksen mukaisen hankkeen mahdollinen maisemahaitta on joka tapauksessa yksityisen edun kannalta hyvin vähäinen, koska hanke sijaitsee mainittuihin valittajiin nähden etäällä ja edellä mainittujen valittajien ehdottama siltapaikka loukkaa vastaavasti muita yksityisiä tahoja.

Hanke sijaitsee suojellun maisema-alueen ulkopuolella. Suunnitellun pääsillan sijaintipaikka mantereen ja Pirskanluodon välisellä osuudella ei näy yleiselle laivareitille. Pirskanluodon ja Ruotimonsaaren väliseltä osalta pengertie rumpuineen näkyy laivareitiltä koillisesta tultaessa noin 2,1 kilometrin etäisyydeltä noin 1,6 kilometrin etäisyydelle noin 82 metrin matkalta 2,5 asteen kulmassa. Muutoin hanke näkyy vain lähimaisemassa ja kokonaisuudessaan vain Ruotimonsaaren länsipuolelle Kurkiniemen edustan läheiselle vesialueelle. Näin ollen hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä etua.

Koillisesta yläpuolisen Pilpan läpi tuleva virtaus jakautuu Ruotimonsaaren kohdalla saaren molemmin puolin ja suuntautuu itä-länsisuunnassa myös useiden muiden saarten väliin. Hankkeen kannalta päävirtaus sijaitsee Pirskanluodon ja mantereen välillä suunnitellun pääsillan kohdalla. Pirskanluodon ja Ruotimonsaaren välinen osuus on hyvin matala, 0–1,2 metriä, joten siinä virtausta on lähinnä korkean veden aikaan.

Naurislahteen ja Sahinlahteen suuntautuvaa virtausta hanke ei muuta millään tavoin, joten niiden vesiluontoon ei hankkeella ole vaikutusta. Kurkiniemen pohjoispuolella ei ole luonnollista virtausta, eikä hanke aiheuta tilanteeseen muutosta. Siten hanke ei loukkaa valittajien yksityistä etua.

Hanke vaikuttaa vähäisessä määrin korkean veden aikaan Pirskanluodon ja Ruotimonsaaren välisen matalikon virtaukseen siirtämällä sitä pääsillan kohdalle. Tämä on otettu huomioon pääsillan aukkomitoituksessa kasvattamalla sitä 90 m2 yli vaaditun minimikoon. Aukon kasvatus on suurempi kuin Pirskanluodon ja Ruotimonsaaren välinen virtausaukko. Valitukseen on liitetty arvio hankkeen vaikutuksista virtauksiin.

Pirskanluodon ja Ruotimonsaaren välille suunnitelluilla rummuilla varmistetaan veden vaihtuvuus Pirskanluodon itäpuolella Ruotimonsaaren pohjoispuolella edellä mainitut virtaukset huomioon ottaen. Pengertien länsipuolella veden vaihtuvuus säilyy vähintään nykyisenä virtauksen suuntautuessa pääsillan alta pengertien suuntaisesti. Siten hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa veden vaihtumiselle ja vesiluonnolle.

Yleinen 2,1 metrin laivareitti sijaitsee Ruotimonsaaren itäpuolella, eikä hanke vaikuta sen käyttöön. Suunniteltu silta rajoittaa yli 2,21 metrin korkuisten veneiden liikkumista Pirskanluodon ja mantereen välillä. Horkanvirran kohdalla oleva sähkölinja on estänyt korkeiden purjeveneiden käytön tällä alueella jo aiemmin. Yli 2,21 metrin korkuisissa veneissä on moottorit, joten huomioon ottaen mahdollisuus Ruotimonsaaren itäpuolisen laivareitin käyttämiseen Nauris- ja Sahinlahden rannanomistajille aiheutuu hyvin vähäistä haittaa. Alle 2,21 metrin korkuisten veneiden käyttöä hanke ei rajoita keskivedenkorkeuden aikana. Soutuveneillä koko vesistöalueella voi liikkua kuten ennenkin.

Hankkeesta ei siten aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle eikä enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä vaikeuteta vesistössä kulkemista, heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa, huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön, vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä taikka muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua.

Hanke on merkittävä taloudellisesti ja mahdollistaa osayleiskaavassa Ruotimonsaareen kaavoitetun loma-asutuksen toteuttamisen. Hankkeen taloudellista merkitystä Varkauden alueella lisäävät myös sen saaressa mahdollistamat investoinnit, joiden suuruus kasvaa saaritontteihin verrattuna. Hankkeen haitat vesistön virtauksille on minimoitu, eikä veden laadun heikkenemistä ole odotettavissa. Hankkeen haitta vesistössä kulkemiseen ja virkistyskäyttöön on paikallinen ja vähäinen. Siten lupapäätös on saatettava voimaan.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Liikenneviraston sisävesiväyläyksikön Lappeenrannan toimipiste on antanut valituksen johdosta lausunnon. Liikenneviraston ylläpitämä laivaväylä sijaitsee Ruotimonsaaren itäpuolella. Väylän kulkusyvyys tällä kohdalla on 2,1 metriä eikä alikulkukorkeutta ole rajoitettu, joten pääasiassa vesiliikenne keskittyy merkitylle väylälle.

Suunnitellulla alikulkukorkeudella Kurkiniemen ja Pirskanluodon välisen sillan alitse pääsevät veneet, joiden korkeus on noin 1,5–2,2 metriä vallitsevasta vedenkorkeudesta riippuen.

Liikennevirasto ei tunne paikallisia olosuhteita riittävän tarkasti, mutta karttatarkastelun perusteella voidaan olettaa, että Ruotimonsaaren pohjois- ja itäpuolisen vesialueen laajuus ja rikkonaisuus sekä matala vesisyvyys jo sellaisenaan rajoittavat kulkemista saaren länsipuolelta. Todennäköisesti haetun sillan ali pääsee kulkemaan suurin osa alueella liikkuvista tavanomaisista moottoriveneistä.

B ja C ovat antaneet valituksen ja Liikenneviraston lausunnon johdosta selityksen. B ja C ovat vaatineet, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan heille selityksen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

D ja E ovat antaneet valituksen ja Liikenneviraston lausunnon johdosta selityksen. He ovat vaatineet, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan heille selityksen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Lisäksi he ovat pyytäneet, että korkein hallinto-oikeus järjestäisi asiassa katselmuksen, mikäli A:n valitusta ei suoraan hylätä.

A on antanut vastaselityksen, jota hän on myöhemmin täydentänyt. Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä.

A on muun ohella esittänyt, että Ruotimonsaareen on kesän 2013 aikana muuttanut kaksi uutta henkilöä asumaan pysyvästi, joten saaressa asuu syksyn 2013 tilanteen mukaan kahdeksan henkilöä. Heistä kaksi asuu osan vuodesta mantereella. Mainituista kahdeksasta henkilöstä yksi on sittemmin kuollut. Keväällä 2014 saareen ovat lisäksi muuttaneet A ja F.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Alueella voimassa olevassa Joutenvesi–Äimisvesi osayleiskaavassa Ruotimonsaareen on osoitettu 29 lomarakennuspaikkaa (RA) ja neljä asuinrakennusten aluetta (A). Saadun selvityksen mukaan mainitut neljä asuinrakennusten aluetta ja osa 17 rakennetusta lomarakennuspaikasta ovat ympärivuotisessa käytössä. Lomarakennuspaikoista 12 on vielä rakentamattomia. Kysymyksessä oleva vesirakentamishanke edistäisi sinänsä merkittävästi saaressa olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksia.

Osayleiskaavassa, jossa edellä mainitut aluevaraukset on tehty, ei kuitenkaan ole osoitettu tieyhteyttä mantereelta Ruotimonsaareen. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Ruotimonsaaren lohkotuille kiinteistöille on perustettu mantereelle Kiikanniemeen venevalkamaoikeus. Kun rakennuspaikkoja osoitettaessa ei maankäytön järjestämisen lähtökohtana ole ollut tieyhteyden rakentaminen siltayhteytenä saareen, ei vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisessa intressivertailussa sillan rakentamisesta aiheutuvaa yksityistä hyötyä ole pidettävä huomattavana. Sillan rakentamisesta aiheutuvaa hyötyä yleiselle edulle ei ole myöskään muutoin arvioitava huomattavaksi. Hankkeesta saatavat hyödyt eivät tähän nähden ole huomattavia verrattuna siitä yksityisille ja yleisille eduille aiheutuviin haittoihin, kuten maisemahaittaan, vesiliikenteelle aiheutuvaan haittaan ja veden vaihtumisen heikentymiseen.

Näillä perusteilla ja kun lisäksi otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, B:lle ja C:lle sekä D:lle ja E:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Riku Vahala. Asian esittelijä Irene Mäenpää.