Muu päätös 3247/2014
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittaja Kiertokapula Oy
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 2.4.2013 nro 13/0180/2
Asian aikaisempi käsittely
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 22.6.2011 antamallaan päätöksellä nro 55/2011/2 muuttanut Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.12.2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksiä B.2. ja B.16. sekä antanut uudet lupamääräykset B.2.a., B.2.b., B.2.c., B.16.a., B.16.b., B.16.c., B.16.d. ja B.16.e.
Aluehallintoviraston päätöksellä muutettujen lupamääräysten B.2. kolmas, neljäs ja viides kappale sekä B.16. kolmas kappale kuuluvat seuraavasti:
B.2. - - - - - -
Kaasunkeräyskerroksessa saa hyödyntää tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua pohjakuonaa (10 01 01, 10 01 15). Hyödynnettävä kuona ei saa sisältää muuta jätettä. Pohjakuonaa saa hyödyntää yhteensä enintään 37 500 m3.
Tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa saa hyödyntää pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa pohjatuhkaa (10 01 01, 10 01 15) yhteensä enintään 30 000 m3.
Hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden pitoisuuksien (mg/kg) ja liukoisuuksien (L/S=10 l/kg) enimmäisraja-arvot saavat olla seuraavat:
Haitallinen aine, Pitoisuus mg/kg kuiva-ainetta ; Liukoisuus L/S=10 l/kg
PCB, 1,0 ; -
PAH, 20 ; -
DOC, - ; 500
Antimoni, - ; 0,18
Arseeni, 50 ; 1,5
Barium, 3 000 ; 20
Kadmium, 15 ; 0,04
Kromi, 400 ; 3,0
Kupari, 400 ; 6,0
Elohopea, - ; 0,01
Lyijy, 300 ; 1,5
Molybdeeni, 50 ; 6
Nikkeli, - ; 1,2
Vanadiini, 400 ; 3,0
Sinkki, 2 000 ; 12
Seleeni, - ; 0,5
Fluoridi, - ; 50
Sulfaatti, - ; 10 000
Kloridi, - ; 2 400
B.16. - - - - - -
Kaatopaikan kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia.
Lopulliset rakennekerrokset on toteutettava heti, kun on varmistuttu, että jätetäyttö on painunut riittävästi. Pintarakenteet on oltava rakennettu viimeistään 31.12.2016 mennessä.
Aluehallintovirasto on lausunut muuttamansa lupamääräyksen B.2. perusteluissa muun ohella seuraavaa:
- - - - - -
Kapulan kaatopaikka on suljettu 31.10.2007 eikä kaatopaikalle saa loppusijoittaa jätettä. Jätemateriaalien hyötykäyttö kaatopaikan rakenteissa on mahdollista, jos jäte on teknisiltä sekä hyötykäyttökelpoisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan käyttökelpoista rakennemateriaalia. Betoni- ja tuhkajätteen ja pohjakuonan ympäristökelpoisuuden vertailuaineistona on käytetty valtioneuvoston asetuksen (403/2009) liitteen 1 perustutkimuksen kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvoja. Lisäksi taustamateriaalina on käytetty "Pohjakuonan jalostus uusiomateriaaliksi. VTT tiedotteita 2567.2010." -julkaisua.
Tässä päätöksessä hyväksytyt raja-arvot asettuvat kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 2 säädettyjen pysyvän ja tavanomaisen jätteen sijoituskelpoisuuden väliin. Tuhkajätteen ja pohjakuonan bariumin liukoisuuden raja-arvoksi on asetettu valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukainen peitetyn rakenteen raja-arvo, sillä Kapulan kaatopaikan ympäristön pohjavesinäytteissä bariumin pitoisuudet ovat merkittävästi luontaista tasoa korkeammat. Lisäksi ratkaisussa on otettu huomioon hyödynnettävän betoni- ja tuhkajätteen sekä pohjakuonan kokonaismäärä ja siten materiaalien sisältämä yhteenlaskettu haitta-aineiden kokonaismäärä ja ympäristönsuojelulain 4 §:n ennalta ehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate sekä se, että Kapulan kaatopaikan itäpuolisen alueen pohjavesi on todettu pilaantuneeksi. Edellä esitetyn perusteella pohjakuonan hyötykäyttömääriä on vähennetty ja hyödynnettävän betoni- ja tuhkajätteen sekä pohjakuonan laatukriteerejä on tiukennettu esitetystä.
- - - - - -
Aluehallintovirasto on 21.9.2011 antamallaan päätöksellä nro 95/2011/1 myöntänyt Kiertokapula Oy:lle ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla oikeuden aloittaa 22.6.2011 myönnetyn ympäristöluvan mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta niiltä osin, joihin ei ole haettu muutosta. Aluehallintoviraston täytäntöönpanoa koskeva päätös on voimassa siihen saakka, kun aluehallintoviraston päätös 22.6.2011 on lainvoimaisesti ratkaistu.
Kiertokapula Oy on valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudessa muun ohella vaatinut, että aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen B.2. neljättä ja viidettä kappaletta sekä lupamääräyksen B.16. kolmatta kappaletta on muutettava.
Lupamääräyksen B.2. neljäs kappale on muutettava kuulumaan seu³raavasti: "Tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa saa hyödyntää pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa pohjakuonaa tai pohjatuhkaa (10 01 01, 10 01 15 ja 19 01 12) yhteensä enintään 30 000 m³."
Lupamääräyksen B.2. viidennessä kappaleessa oleva kaatopaikan sulkemisrakenteissa hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien enimmäisraja-arvoja koskeva taulukko on poistettava.
Lupamääräyksen B.16. kolmannessa kappaleessa olevaa, 31.12.2016 päättyvää määräaikaa on pidennettävä valituksen vireilläolosta johtuvan ajan kulumisen takia.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksen B.2. neljättä kappaletta ja lisännyt lupamääräyksen B.2. viidenteen kappaleeseen uuden virkkeen. Muutoin hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen.
Hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuina lupamääräyksen B.2. neljäs ja viides kappale kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):
B.2. - - - - - -
Tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa saa hyödyntää pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa pohjakuonaa tai -tuhkaa (10 01 01, 10 01 15 ja 19 01 12) yhteensä enintään 30 000 m3.
Hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden pitoisuuksien (mg/kg) ja liukoisuuksien (L/S=10 l/kg) enimmäisraja-arvot saavat olla seuraavat:
Haitallinen aine, Pitoisuus mg/kg kuiva-ainetta ; Liukoisuus L/S=10 l/kg
PCB, 1,0 ; -
PAH, 20 ; -
DOC, - ; 500
Antimoni, - ; 0,18
Arseeni, 50 ; 1,5
Barium, 3 000 ; 20
Kadmium, 15 ; 0,04
Kromi, 400 ; 3,0
Kupari, 400 ; 6,0
Elohopea, - ; 0,01
Lyijy, 300 ; 1,5
Molybdeeni, 50 ; 6
Nikkeli, - ; 1,2
Vanadiini, 400 ; 3,0
Sinkki, 2 000 ; 12
Seleeni, - ; 0,5
Fluoridi, - ; 50
Sulfaatti, - ; 10 000
Kloridi, - ; 2 400
Mikäli yksittäisen haitta-aineen pitoisuus tai liukoisuus ylittää toistuvasti, kun mittausepävarmuus on huomioitu, taulukon mukaisen raja-arvon, tällaiset materiaalit on hyväksytettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ennen niiden käyttöä pintarakennemateriaalina.
- - - - - -
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettuja oikeusohjeita
Jätelain (1072/1993) 6 §:n 5 kohdan mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, että siinä käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jäteasetuksen (1390/1993) 8 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) liitteessä 1 kohdassa 3.2 on asetettu tietty tekninen vaatimustaso kaatopaikan pintarakenteille. Valtioneuvoston päätöksen liitteen 1 kohdan 5 mukaan lupaviranomainen voi päätöksellään lieventää muun muassa kaatopaikan pintarakenteista annettuja vaatimuksia, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 §:ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 §:ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista.
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee ottaa huomioon ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate sekä aiheuttamisperiaate.
Lupamääräys B.2.
Hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien enimmäisraja-arvot
Aluehallintoviraston päätöksessä hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden liukoisuuksien enimmäisraja-arvot ovat pääosin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 2 säädettyjen pysyvän ja tavanomaisen jätteen sijoituskelpoisuuden väliltä. Bariumin liukoisuuden raja-arvona on kuitenkin käytetty pysyvän jätteen liukoisuusraja-arvoa kaatopaikka-alueen pohjavesinäytteiden korkeiden bariumpitoisuuksien takia. Haitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvot ovat jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaiset.
Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien enimmäisraja-arvoja koskeva taulukko poistetaan erityisesti kokonaispitoisuuksille asetettujen kohtuuttomien raja-arvojen takia.
Hankkeesta ympäristölle aiheutuvat mahdolliset haittavaikutukset tulee minimoida ja ennaltaehkäistä. Kun otetaan huomioon kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun, sijoitettavaksi suunniteltujen jätteiden ja niiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärä sekä se, että kaatopaikalle tuodaan sellaista jätettä ja samalla sellaista kuormitusta, jota siellä ei aikaisemmin ole ollut, hallinto-oikeus on katsonut, ettei lupamääräyksen B.2. viidennessä kappaleessa olevaa taulukkoa ole syytä muuttaa.
Jonkin jätemateriaalin käyttö voi kuitenkin yksittäistapauksessa estyä tarpeettomasti sen johdosta, että tietyn yksittäisen haitta-aineen raja-arvo ylittyy, mutta kokonaisuutena arvioiden materiaali ei aiheuta suurempaa riskiä kuin mitä taulukon mukainen laatuvaatimus sallii. Tämän johdosta hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen mahdollisuuden poiketa taulukon raja-arvoista, mikäli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt kyseisen jätteen käytön.
Tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa käytettävät jäte³materiaalit
Kaatopaikan toiminta on loppunut 31.10.2007. Kaatopaikalla ei ole valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisia tiiviitä pohjarakenteita. Jätemateriaalien hyötykäyttö kaatopaikan rakenteissa edellyttää, että hyödynnettävä jätemateriaali on ominaisuuksiltaan käyttökelpoista.
Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa saa hyödyntää pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pohjatuhkan lisäksi pohjakuonaa.
Kun otetaan huomioon, että hyödynnettävän pohjakuonan ja pohjatuhkan haitallisten aineiden pitoisuuksille ja liukoisuuksille on asetettu edellä mainitusta taulukosta ilmenevät enimmäisraja-arvot, hallinto-oikeus on katsonut, että lupamääräyksen B.2. neljättä kappaletta voidaan muuttaa yhtiön esittämällä tavalla.
- - - - - -
Lupamääräys B.16.
Lupamääräyksen mukaan pintarakenteet on oltava rakennettu viimeistään 31.12.2016 mennessä. Yhtiö on vaatinut, että määräaikaa pidennetään valituksen vireilläolosta johtuvan ajan kulumisen vuoksi.
Pintarakenteissa käytetään bentoniittimaton ja salaojamaton yhdistelmärakennetta. Pintakerroksen materiaalin saatavuuden lisäksi on otettava huomioon muun muassa roudan asettamat vaatimukset sulkemisrakenteiden valmistumiselle. Pintarakenteen rakentamisaikataulua koskevia vaatimuksia on tarkasteltava varovaisuusperiaatteen pohjalta. Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristön pilaantumisen vaara kasvaa merkittävästi, jos rakentaminen pitkittyy monen talven yli. Asetettua määräaikaa ei voida pitää muutoksenhakijan kannalta kohtuuttomana. Näin ollen hallinto-oikeus on katsonut, ettei lupamääräystä B.16. ole syytä muuttaa.
- - - - - -
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet:
Perusteluissa mainitut
Ympäristönsuojelulaki 43 § 1 ja 3 momentti
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006)
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Kiertokapula Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöksessä tavanomaiseksi jätteeksi luokitellun pohjakuonan ja -tuh-kan haitallisten aineiden pitoisuuksien (mg/kg) ja liukoisuuksien (L/S=10 kg) enimmäisraja-arvoja koskeva, lupamääräykseen B.2.
sisällytetty taulukko on poistettava tai vaihtoehtoisesti taulukkoa ja sen raja-arvojen ylittymisen varalle annettua lupamääräystä on muutettava seuraavasti:
Haitallinen aine, Pitoisuus mg/kg kuiva-ainetta ; Liukoisuus L/S=10 l/kg
PCB, 1,0 ; -
PAH, 20 ; -
DOC, - ; 800
Antimoni, 2 500 ; 0,7
Arseeni, 10 000 ; 2
Barium, 10 000 ; 100
Kadmium, 1 000* ; 1
Kromi, 1 000* ; 10
Kupari, 2 500* ; 50
Elohopea, 500/1 000* ; 0,2
Lyijy, 2 500 ; 10
Molybdeeni, 50 ; 10
Nikkeli, 10 000 ; 10
Vanadiini, 400 ; -
Sinkki, 2 500 ; 50
Seleeni, - ; 0,5
Fluoridi, - ; 150
Sulfaatti, - ; 20 000
Kloridi, - ; 15 000
*Metalli-ionille, jolle ei ole luokitusta, käytetään helppoliukoisen suolan luokitusta
** Elohopean orgaaniset yhdisteet; ainekohtainen raja-arvo 0,05 %, luokitus Xn; R20/21/22–33, elohopean epäorgaaniset yhdisteet; ainekohtainen raja-arvo 0,1 %, luokitus Xn; R20/21/22–33. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 1272/2008)
Mikäli taulukossa mainitun yksittäisen haitta-aineen pitoisuus ylittää taulukon mukaisen raja-arvon, materiaalit on hyväksytettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ennen niiden käyttöä pintarakennemateriaalina. Hyväksymiskriteerinä käytetään tällöin valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteessä 3 esitettyjä vaaraominaisuuksien raja-arvoja.
Yhtiö on edelleen valituksessaan vaatinut, että lupamääräyksessä B.16. asetettua kaatopaikan pintarakenteiden valmiiksi rakentamisen määrä³aikaa pidennetään 31.12.2018 saakka.
Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi vielä seuraavaa:
Kapulan kaatopaikan sulkemisrakenteissa on suunniteltu hyödynnettäviksi tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja pohjakuonia ja -tuhkia ja pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneita maa-aineksia on jo tällä tavoin hyödynnetty. Vaikka lupamääräyksen B.2. sanamuoto mahdollistaa kuonan ja tuhkan hyötykäytön kaatopaikan pintarakenteissa, raja-arvotaulukko käytännössä estää sen.
Jätemateriaalien hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa on vaihtoehto niiden jätetäyttöön sijoittamiselle. Hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa säästää merkittävästi luonnonvaroja eli puhtaita maa-aineksia. Raja-arvotaulukon, jota Uudenmaan ELY-keskus on 10.11.2011 antamassaan lausunnossa hallinto-oikeudelle pitänyt tarpeettomana, jääminen voimaan voi ennakkopäätösarvollaan merkittävästi vaikeuttaa jätteiden hyötykäyttöä.
Valvontaviranomainen on myös ollut sitä mieltä, että lupamääräyksen B.16. mukaista määräaikaa voidaan pidentää yhtiön hallinto-oikeudessa vaatiman mukaisesti.
Kaatopaikan rakenteissa käytettävän pilaantuneen maa-aineksen ja kuonan enimmäismäärä on yhteensä 162 500 m³3. Tällaista rakennusprojektia ei voi tehdä kiireellä ilman, että aiheutetaan rakenteiden laatuun vaikuttavia riskejä.
Lisäajan myöntämisestä kaatopaikan pintarakenteiden valmistumiseen ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Alueelle vuonna 2012 valmistuneessa vesienkeräysjärjestelmässä vedet kerätään rakennettavalta alueelta ja johdetaan puhdistamolle. Kaatopaikan ja Arolammin III luokan pohjavesialueen välissä käytössä oleva suojapumppaus on muuttanut alueen vesien virtausta niin, ettei jätetäytöstä pääse valumavesiä Arolammin suuntaan. Tällöin hyödynnettävistä materiaaleista mahdollisesti aiheutuvat rakennusaikaiset päästöt ohjautuvat viemäriin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ympäristölupavastuualue on lausuntonaan todennut, ettei sillä ole lisättävää hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin eikä hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausuntonaan todennut, ettei sillä ole lisättävää 10.10.2011 antamaansa lausuntoon.
Hyvinkään ympäristölautakunta on viitannut 5.9.2011 päivättyyn lausuntoonsa ja ilmoittanut, ettei se anna yhtiön valituksesta lausuntoa.
Riihimäen ympäristölautakunta on lausunnossaan esittänyt valituksen hylkäämistä ja lausunut seuraavaa:
Hankkeen mahdolliset haittavaikutukset ympäristölle on ehkäistävä ja minimoitava. Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, etenkin se, ettei Kapulan kaatopaikalla ole tiiviitä pohjarakenteita, pohjaveden pilaantuneisuus, sijoitettaviksi suunniteltujen jätteiden ja niiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärä sekä se, että kaatopaikalle tuodaan sellaista jätettä ja samalla sellaista kuormitusta, jota siellä ei aiemmin ole ollut, ei lupamääräyksen B.2. taulukkoa ole syytä muuttaa.
Kaatopaikan pintarakenteen rakentamisaikataulua koskevia vaatimuksia on tarkasteltava varovaisuusperiaatteen pohjalta. Ympäristön pilaantumisen riski kasvaa merkittävästi, jos rakentaminen pitkittyy monen talven yli. Kaatopaikan sulkemistoimia on ympäristöhaittojen vähentämiseksi syytä kiirehtiä. Tiukat aikarajat ovat siten perusteltuja.
Riihimäen kaupunginhallitus on vastineessaan viitannut 5.9.2011 hallinto-oikeudelle antamaansa vastineeseen ja esittänyt valituksen hylkäämistä.
Kiertokapula Oy on korkeimpaan hallinto-oikeuteen 18.9.2013 saapuneessa kirjelmässään täydentänyt valitustaan oheistamalla siihen selvitykseksi muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon 23.7.2013, joka on koskenut Nurmijärven kunnassa sijaitsevan Metsä-Tuomelan jäteaseman täyttöalueen I lopullista peittämistä ja täyttöalueen II/2 luoteisosan pohjarakenteita. Yhtiön mukaan lausunnossa on hyväksytty Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikkarakenteissa käytettäväksi samoja materiaaleja, joiden käyttämistä hallinto-oikeus ja aluehallinto³virasto nyt kysymyksessä olevaa Kapulan kaatopaikan ympäristölupaa koskevissa päätöksissään ovat rajoittaneet.
Kiertokapula Oy:n kirjelmä siihen oheistettuine selvityksineen on lähetetty tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan ELY-keskukselle, Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien ympäristölautakunnille sekä Riihimäen kaupunginhallitukselle.
Kiertokapula Oy on antanut vastaselityksen. Yhtiö on uudistanut aiemmin esittämänsä ja lausunut muun ohella seuraavaa:
Tiiviiden pohjarakenteiden puuttumisesta huolimatta kaatopaikan toteutettavat pintarakenteet on suunniteltu ja niissä hyötykäytettävät materiaalit valittu niin, ettei niistä aiheudu ympäristöön haittavaikutuksia. Jätteenpolton arinakuonan sisältämät raskasmetallit tulevat nyt sijoitetuiksi jätetäytön sijasta kaatopaikan rakenteisiin esikäsiteltyinä eli poltettuina.
Tutkimusraporttien mukaan raskasmetallit ovat esikäsittelyn jälkeen valtaosin ympäristölle ei-saatavassa muodossa. Niiden määrä painoyksikköä kohden on orgaanisen aineksen poistumisen johdosta kasvanut, mutta kokonaisuudessaan kyse on samaan paikkaan kuin aiemminkin sijoitettavista samoista aineista. Vastaavia jätemateriaaleja on käytetty muuallakin kaatopaikan sulkemisrakenteissa.
Varovaisuusperiaate ei tässä tapauksessa ole peruste kiirehtiä pintarakenteiden rakentamisaikataulua.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Valitus lupamääräyksen B.16. osalta hyväksytään ja sanotun lupamääräyksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutos kursiivilla):
B.16. - - - - - -
Lopulliset rakennekerrokset on toteutettava heti, kun on varmistuttu, että jätetäyttö on painunut riittävästi. Pintarakenteiden on oltava rakennettu viimeistään 31.12.2018 mennessä.
Valitus lupamääräyksen B.2. osalta hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei tältä osalta muuteta.
Perustelut
Kapulan 31.10.2007 suljetulla kaatopaikalla ei tosin ole valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.1 mukaisia pohjarakenteita. Kun kuitenkin otetaan huomioon Kapulan jätetäyttöalueen painumista saatu selvitys, routimisen enää hyvin vähäinen vaikutus jätetäytön painumiin näissä painumasyvyyksissä pintarakenteen avoinna olosta huolimatta sekä lupamääräyksen B.2. neljäs ja viides kappale sellaisina kuin hallinto-oikeus on ne päätöksellään muuttanut ja myös lupamääräysten B.2.a., B.2.b., B.2.c., B.16.a., B.16.b., B.16.c., B.16.d. ja B.16.e vaikutus kaatopaikasta aiheutuvien ympäristövaikutusten rajoittamisessa muutoin, luvan edellytysten täyttymisen kannalta ei ole estettä pidentää kahdella vuodella pintarakenteiden valmistumisaikataulua. Tämän vuoksi lupamääräystä B.16. on syytä muuttaa ratkaisuosasta ilmenevin tavoin.
Kun lupamääräyksen B.2. osalta otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, päätöksessä sovelletut oikeusohjeet, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen valituksessa esitettyjen näkökohtien johdosta ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Riku Vahala. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.