Muu päätös 3332/2014
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittaja Rantasen Sora ja Turve (aputoiminimi Hartolan Turve)
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 4.10.2013 nro 13/0274/1
Asian aikaisempi käsittely
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 30.12.2011 nro 270/2011/4 hylännyt Hartolan Turpeen hakemuksen Isosuon turvetuotannosta suunnitellulla lohkolla D (53,5 ha).
Aluehallintovirasto on myöntänyt Hartolan Turpeelle ympäristöluvan Isosuon 33,5 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan alueen turvetuotantoon ja Isosuon uuden 5,2 ha:n suuruisen lohkon A kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Hartolan kunnassa Kymijoen Sysmän reitin valuma-alueella hakemukseen liitetyn ja myöhemmin muutetun suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 39 ha.
Aluehallintovirasto on perustellut hakemuksen osittaista hylkäämistä nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:
Luvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin perusteella, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Seuraavassa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia tämän lainkohdan kannalta.
Asutukseen kohdistuvat haitat
Hartolan Turpeen Isosuon suunnitellun uuden turvetuotantoalueen pohjoispuolella noin 1 000 m:n etäisyydellä virtaa Jääsjärvestä alkunsa saava Tainionvirta, jonka varrella on lukuisia vapaa-ajan ja vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Tainionvirran varrella on noin 100 ja lomamessualueella noin 20 rantakiinteistöä. Jääsjärvi on tuotantoalueesta lähimmillään alle 600 m:n etäisyydellä. Hartolan asutustaajama sijaitsee Tainionvirran pohjoispuolella. Koulu, golf-kenttä, uusi mökkialue sekä Tainionvirran ja Jääsjärven rannalla sijaitsevat kolme uimapaikkaa ovat 1 000–1 500 m:n etäisyydellä laajennusalueesta. Laajennusalueen luoteis-kaakkoispuolella Tainionvirran ja Jääsjärven rannalla on 300–550 m:n etäisyydellä ja itä-kaakkoispuolella 700–1 100 m:n etäisyydellä runsaasti vapaa-ajan ja vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Eteläpuolella lähin kiinteistö on alle 300 m:n etäisyydellä.
Hartolan Turpeen suunnitellun laajennusalueen itäosaan rajoittuu Vapo Oy:n Isosuon suunniteltu turvetuotantoalue. Sen pohjois-eteläpuolisella lähialueella alle 500 m:n etäisyydellä on runsaasti vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan kiinteistöjä.
Vapo Oy:n Jaakkolansuon olemassa oleva tuotantoalue sijaitsee noin 700 m:n etäisyydellä Hartolan Turpeen laajennusalueen eteläpuolella.
Melu
Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 §:n 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Isosuon turvetuotannon vaikutusalueen olosuhteissa mainitut raja-arvot soveltuvat kriteereiksi meluhaittoja arvioitaessa.
Hankkeen meluvaikutuksia on tarkasteltu SYMO Oy:n 20.5.2009 päivätyssä selvityksessä Hartolan Isosuon turvetuotannon aiheuttamien pölyn ja melun leviämismallilaskelma, 96,3 ha:n tuotantoalue. Selvityksen liitekuvissa on esitetty Hartolan Turpeen satokierron kolmannen ja neljännen tuotantovuorokauden päivä- ja yöaikaisia 40, 45, 50 ja 55 dB(A) keski- ja enimmäisäänitasoja melualueina. Keskimääräiset melutasot eivät mallinnuksen mukaan ylitä melun päivä- ja yöohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Sen sijaan enimmäisäänitason perusteella arvioidut melualueet ulottuisivat laajalle alueelle. Melualue 50–55 dB(A) ulottuisi Isosuon itäosaan rajoittuvalle asuinalueelle sekä päivä- että yöaikana. Melualue 45–50 dB(A) ulottusi selvästi Tainionvirran pohjoispuolelle. 40–45 dB(A) alueeseen sisältyisi muun muassa leirintäalue, kirkko, golf-kenttä ja messumökkialue, itäpuolella asuinalue ja Jääsjärvi Kotisalon saaren ranta-alueeseen saakka. Meluarvioon sisältyy selvityksen mukaan 3 dB(A):n virhemarginaali.
Mallitarkastelu on perustunut Hartolan Turpeen suunnitellun lisäalueen ja yhtiön olemassa olevan tuotantoalueen meluvaikutuksiin. Mikäli otetaan huomioon myös Vapo Oy:n suunnitellun Isosuon ja olemassa olevan Jaakkolansuon tuotantoalueiden vaikutukset, haitalliset melualueet olisivat suuremmat sekä pinta-alaltaan että melutasoltaan. Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu Vapo Oy:n hakemuksessa tarkemmin. Lisäksi aluehallintovirasto on todennut, että aktiivisimpina vuorokausina tuotantoalueella toimitaan yhtäjaksoisesti ympäri vuorokauden, jolloin enimmäisäänitasot kuvaavat haittaa näinä vuorokausina paremmin kuin keskimääräiset melutasot.
Pöly
Hakemuksen mukaan turvetuotannon pölyn viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 m ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Hartolan Turpeen tuotantoalue Isosuon keskellä on pohjois-eteläsuunnassa noin 1 500 m pitkä ja itä-länsisuunnassa noin 240–480 m leveä. Tuotantoalueen ympäristö on avointa aluetta. Tuotantoalue on siten altis tuulille, mikä mahdollistaa huomattavan ajoittaisen pölyhaitan Tainionvirran ja Jääsjärven suunnalla olevalle ja tuotantoalueen itäpuolella olevalle asutukselle sekä etelä- ja lounaispuolella olevalle kahdelle kiinteistölle.
Hartolan Turpeen turvetuotannosta aiheutuva tuotantoalueen ympäristöön leviävä hiukkaspitoisuuslisä tuulen suunnassa vuorokausikeskiarvona arvioitiin edellä mainitussa SYMO Oy:n selvityksessä mallilla. Arvioon ei sisältynyt yhteisvaikutusta Vapo Oy:n Isosuon ja Jaakkolansuon tuotantoalueiden kanssa. Leviämismallilaskelmien perusteella turvetuotannon kokonaispölypitoisuudet eivät ylittäisi valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja lähiasutuksen kohdalla. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan 24 tunnin keskimääräiset hiukkaspitoisuuksien ohjearvot eivät kuitenkaan sovi hyvin turvetuotannon pölyhaittojen arviointiin, koska pitoisuusvaihtelut ovat hyvin suuret. Laskennassa oletettiin, että pölyäviä toimintoja ei tehdä, kun tuulee kaakosta tai etelä-lounaasta asutuksen suuntaan ja että tuulen nopeus on 3 m/s. Pienemmillä tuulen nopeuksilla hiukkaspitoisuudet ja haittavaikutukset ovat yleensä suurimmat.
(- - -)
Johtopäätös
Lupaedellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon Hartolan Turpeen ja Vapo Oy:n Isosuon tuotantoalueiden yhteisvaikutukset. Suunniteltujen vierekkäisten uusien tuotantoalueiden melusta ja pölystä aiheutuisi asutukselle ajoittaista kohtuutonta rasitusta. Aluehallintovirasto on hylännyt Vapo Oy:n Isosuota koskevan hakemuksen tällä perusteella. Lupaedellytyksiä ei ole myöskään ainoastaan Hartolan Turpeen laajennusalueelle kokonaisuudessaan, koska vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle aiheutuisi edelleen kohtuutonta rasitusta melusta ja pölystä laajennusalueen läheisen sijainnin vuoksi. Melu- ja pölyhaittoja ei voida ehkäistä riittävästi toimenpiderajoituksilla esimerkiksi rajoittamalla tuotanto vain päiväaikaan tai hylkäämällä hakemus tuotantoalueen joiltain osin. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan uusia tuotantoalueita koskevissa päätöksissä ei anneta tuulen suunnasta riippuvia tuotantorajoituksia, vaan tuotantoalueita pienennetään riittävän suojaetäisyyden saavuttamiseksi. Isosuon laajennusalueen muoto ja sijainti huomioon ottaen sitä ei voida lyhentää tai kaventaa riittävästi haittojen poistamiseksi.
(- - -)
Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, että edellytyksiä luvan myöntämiselle Hartolan Turpeen myönnettyä laajemman lisäalueen turvetuotannolle ei ole.
Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiön valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena muun ohella, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).
Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.
Käsiteltävä asia
Aluehallintovirasto on hylännyt hakijan hakemuksen Isosuon 53,5 hehtaarin kokoisen tuotantolohkon D osalta sillä perusteella, että tuotannon melu- ja pölypäästöjen perusteella sekä laajennusalueen luonnonarvojen vuoksi luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Aluehallintovirasto ei ole hylännyt hakemusta hankkeen vesistövaikutusten vuoksi. Luvan hakija on valittanut aluehallintoviraston hylkäävästä päätöksestä. Näin ollen hallinto-oikeudessa on arvioitu luvan myöntämisen edellytysten täyttymistä Isosuon laajennusalueen lohkon D osalta siltä osin kuin kysymys on melusta, pölystä ja luonnonarvoista eikä asiassa ole otettu huomioon vastinekirjelmissä esiin tuotuja vesistövaikutuksia.
(- - -)
Melu ja pöly
Muutoksenhakija on esittänyt vaatimuksensa perusteina muun ohella, että hakemusta Isosuon laajennusalueen osalta ei olisi tullut hylätä lähimmille häiriintyville kohteille, lähinnä asutukselle, aiheutuvan melu- ja pölyvaikutuksen johdosta, koska melusta ja pölystä tehdyn, hakemusasiakirjoissa olevan mallinnuksen perusteella melulle ja pölylle asetetut ohje- ja raja-arvot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
Hallinto-oikeus on katsonut aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa melun ja pölyn osalta esitetyin perustein ja ottaen lisäksi huomioon kysymyksessä olevan toiminnan luonne kesäaikana ympärivuorokautisesti harjoitettuna virkistyskäytön ollessa aktiivisimmillaan, ettei Isosuon laajennusalueen turvetuotannon aiheuttamien luvan myöntämisen esteeksi muodostuvien melu- ja pölyvaikutuksien syntymättä jäämistä voida ympäristönsuojelulain 4 §:n mukainen varovaisuusperiaate huomioon ottaen pitää ennalta arvioiden riittävän varmana. Tästä syystä luvan myöntämisen edellytyksiä Isosuon laajennusalueen osalta ei ole eikä aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen ole syytä.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Rantasen Sora ja Turve on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan siltä osin kuin ympäristölupahakemus ja siitä tehty valitus on hylätty ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi luvan myöntämiseksi ja lupamääräysten antamiseksi.
Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:
Alueen olosuhteet ovat muotoutuneet ja ympäröivä maankäyttö suunniteltu turvetuotanto huomioon ottaen. Hakijan turvetuotanto jatkuu laajennusalueella samassa mittakaavassa kuin nykyinen, jo vuosikymmeniä harjoitettu toiminta. Uuden alueen toiminnan vaikutukset eivät lisäänny aiempaan verrattuna. Koko alueen ollessa käytössä tuotanto olisi noin 45 000 m3 vuodessa, mutta suosta tulisi olemaan tuotannossa noin 50 ha kerrallaan. Käytännössä kyse on käytöstä poistuneen ja poistuvan alueen korvaamisesta.
Laajennushanketta on viivästyttänyt ja vaikeuttanut Vapo Oy:n lupahakemus viereiselle alueelle. Rasituksen voimakkuutta ja muita vastaavia seikkoja arvioitaessa on otettava huomioon, että Vapo ei ole valittanut sen uutta toimintaa koskevasta lupapäätöksestä.
Lupapäätöksessä ja hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, että vallitsevan oikeuskäytännön mukaan uusia turvetuotantoalueita koskevissa päätöksissä ei anneta tuulen suunnasta riippuvia tuotantorajoituksia. Nyt kyse on käytöstä poistuvia alueita korvaavasta laajennusalueesta, joka oli jo merkitty seutukaavaan. Tuotantoalue ei kokonaisuutena ole uusi. Hakija on jo nykyisin noudattanut tuulen suunnasta riippuvia tuotanto³rajoituksia. Lupapäätöksen käyttötarkkailuun on jo sisällytetty pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot. Melu- ja pölyhaittoja olisi mahdollista ehkäistä riittävästi toimenpiderajoituksilla. Hakijan harjoittaman elinkeinotoiminnan melu- ja pölypäästöt eivät erikseen tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mallinnusten perusteella aiheuta kohtuutonta rasitusta. Arvioinnin tukena on yleisen käytännön mukaisesti käytettävä yleisesti hyväksyttyjä laissa säädettyjä raja- ja ohjearvoja.
Nykyinen turvetuotantoalue sijaitsee lähempänä Hartolan taajamaa ja Jääsjärven suulla sijaitsevaa lomamessualuetta kuin hylätty laajennusosa (lohko D). Alle 300 metrin päässä etelässä sijaitseva rakennus kaatopaikan ja aumakompostin vieressä on ainoa rakennus alle 500 metrin etäisyydellä. Lohkon D eteläosaan voi jättää suojavyöhykkeen. Kaikki asutuskohteet olisivat olleet lähempänä Vapo Oy:n tuotantoaluetta, koska se ympäröi lohkoa D. Vapo Oy:n tuotantoalueen lupahakemus on hylätty. Hakijan tuotannon siirtyessä Isosuon keskiosiin vaikutukset vähenevät entisestään.
Lupaviranomaisen perustelut Tainionvirran varren vakituisista ja vapaa-ajan kiinteistöistä, Jääsjärvestä, uimapaikoista ja Hartolan asutuskeskuksesta eivät etäisyyden ja vaikutusten perusteella sovellu luvan hylkäämisen perusteiksi lohkon D osalta. Ne soveltuvat Vapo Oy:n tuotantoalueelle, joka on suunniteltu lähelle häiriintyviä kohteita. Vapon hanke on johtanut hakijan pitkään suunnitellun ja asianmukaisesti sijoitetun hankkeen hylkäämiseen samoilla perusteilla.
Hakijan toiminnan etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ovat sellaiset, että esimerkiksi kilpailevat yritykset saavat luvat vastaavissa olosuhteissa. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että toiminnan katsotaan tässäkin tapauksessa täyttävän luvan myöntämisen edellytykset.
Mallinnuksen perusteella Isosuon 96,3 hehtaarin turvetuotannon aiheuttamat melutasot eivät maksimituotannollakaan ylittäisi asuinalueille annettuja päivä- ja yöaikaisia melun ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lupaviranomainen perusteli päätöstään enimmäismelutasoilla määrittelemättä, mikä on korkein taso. Turvetuotannossa ei anneta enimmäismelutasoja. Etäisyydet ovat niin pitkiä, ettei melu ole impulsiivista lähimmissäkään häiriintyvissä kohteissa.
Melumallinnus on laadittu niin, että alueet olisivat samanaikaisesti kokonaan käytössä. Käytännössä vain osa alueesta on samanaikaisesti melua aiheuttavan työvaiheen kohteena. Mallinnus on tehty mekaaniselle kokoojavaunulle. Hakija käyttää vähemmän meluavaa imuvaunua, joka voidaan tekniikan kehittyessä korvata vielä vähemmän melua aiheuttavalla koneella. Tuotantoalueen ja häiriintyvien kohteiden välissä on puustoa.
Valtioneuvoston päätöksellä asetetut asumiseen käytettävän alueen melutason päivä- ja yöohjearvot eivät ylity lähimpienkään asuinkiinteistöjen kohdalla. Hakijan tuotantoalueelta kantautuva melu lähimmissä kohteissa on ilman Vapo Oy:n toimintoja selvästi alle 55 dB. Mökkialueella enimmäisäänitaso on alle 50 dB.
Pölyhaittojen osalta hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon lupapäätöksen perusteluissa olevia virheitä eikä hakijan esittämiä faktoja mallinnuksesta ja tuulennopeudesta. Lupapäätöksen perusteluissa on todettu, että alle 3 m/s tuulennopeudella pölyvaikutukset ovat suurimmat. Tämä ei pidä paikkaansa. Mallinnuksen lähtöoletuksena on ollut, että toimintaa harjoitetaan samanaikaisesti koko tuotantoalueella ja kaikilla työkoneilla. Mallinnus tehtiin pahimman skenaarion mukaan mekaaniselle kokoojavaunulle. Hakija käyttää imuvaunua, jonka pölyaltistuksen etäisyysraja on pienempi. Mallinnuksen pölypäästöt ovat todellista suurempia, mutta mallinnuksenkaan perusteella hengitettäville hiukkasille ja kokonaisleijumalle annetut ohje- ja raja-arvot eivät ylity.
Imuvaunussa on pölynerotussyklonit, eikä pölyävää toimintaa harjoiteta lounais- ja kaakkoistuulella. Naapurit eivät ole enää vuosiin valittaneet pölystä. Lohko D on kauempana häiriintyvistä kohteista lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä alueen eteläpuolella.
Hakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta pölyhaittaa, joka erikseen tai yhdessä toiminnan melun kanssa voisi aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Lupamääräykset ovat ensisijaisia lupahakemuksen hylkäämiseen verrattuna.
Kunta on kaavoittanut ympäröivät alueet turvetuotanto huomioon ottaen. Ympäristöministeriö ei vahvistanut maakuntakaavan turvetuotantovarausta, mutta se johtui ministeriön strategisista tavoitteista. Ministeriön kaipaamat selvitykset ovat valmistuneet turvesuostrategian myötä.
Hallinto-oikeus on esittänyt, että toimintaa harjoitetaan kesäaikana ympärivuorokautisesti virkistyskäytön ollessa aktiivisimmillaan sekä viitannut ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaiseen varovaisuusperiaatteeseen. Toiminta ei ole ollut ympärivuorokautista, mutta tarvittaessa tällainen mahdollisuus on oltava. Hallinto-oikeuden käsitys virkistyskäytöstä jää epäselväksi. Suolla ei ole virkistyskäyttöä eikä toiminta ole koskaan vaikuttanut eikä laajennus tulisi vaikuttamaan virkistyskäyttöön.
Hallinto-oikeus olisi voinut poistaa varovaisuusperiaatteeseen liittyvän epävarmuuden erottelemalla Vapo Oy:n toiminnan hakijan toiminnasta ja tarkistamalla etäisyydet ja tehdyt mallinnukset sekä tiedot toiminnan vaikutuksista. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti hallinto-oikeus olisi voinut harkita laajennusalueen kokoa sekä lupamääräyksiä. Väärät johtopäätökset perustuvat puutteelliseen valmisteluun. Lupaharkinta on riittäviin selvityksiin perustuvaa oikeusharkintaa. Lupia ei voi hylätä varmuuden vuoksi ja jättää asia selvittämättä.
Hakijan pöly- ja melumallinnukset on tehty varovaisuusperiaatteen mukaisesti olettaen, että koko tuotantoalue olisi samanaikaisesti käytössä kaikilla työkoneilla. Tällöinkään melusta ja pölystä ei mallinnusten mukaan aiheutuisi kohtuutonta rasitusta.
Koska sijoituspaikka on lainmukainen, on harkittava mahdollisuutta rajata tuotantoalue pienemmäksi tai asettaa lupaehtoja luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi. Koko lupahakemuksen hylkääminen varovaisuusperiaatteeseen vedoten on harkintavallan väärinkäyttöä.
Hartolan ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:
Ympäristölautakunta on pitänyt hakemuksen osittaista hylkäämistä perusteltuna melu- ja pölyhaittojen sekä erityisten luontoarvojen säilyttämisen vuoksi. Ympäristölupaa ei tule myöntää 53,5 hehtaarin laajennusalueelle.
Hartolan Turpeen toiminta aiheuttaa jo nykyisellään pölyhaittaa. Toiminnan laajentuminen tulisi lisäämään näitä haittoja huomattavasti. Laajennusalue sijaitsee lähellä asutusta ja vaikutukset luultavasti lisääntyisivät entistä laajemman tuotantopinta-alan vuoksi.
Hartolan kirkonkylän taajama sijaitsee noin kilometrin pohjoiseen tuotantoalueelta. Nykyisen tuotantoalueen pohjoispuolella 500 metrin päässä on kunnan urheilukenttä. Suoraan urheilukentän länsipuolella on Tainionvirran varressa useita vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Nykyisen tuotantoalueen ja Tainionvirran pohjoispuolella sijaitsee Itä-Hämeen museo noin 700 metrin etäisyydellä nykyisestä tuotantoalueesta. Tällä hetkellä tuotantoaluetta lähimmät kiinteistöt sijaitsevat nykyisen tuotantoalueen luoteispuolella alle 500 metrin etäisyydellä. Lähimpänä sijaitsee hakijan oma asuinkiinteistö. Hartolan loma-asuntomessualue sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Loma-asuntomessualueeseen kuuluu asuntoja Tainionvirran Ekonkosken pohjois- ja eteläpuolella. Laajennusalueen eteläpäässä lähin asutus sijaitsee alle 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Valituksessa on esitetty, että tämän kiinteistön alueella ei voi viereisen kompostointialueen hajun vuoksi oleskella. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyseinen kiinteistö on vuokrattuna ja asuttuna. Kompostointialueen mahdollinen ajoittainen hajuhaitta ei ole estänyt asumista.
Valituksessa on esitetty, että kaikki asutuskohteet olisivat olleet lähempänä Vapo Oy:n tuotantoaluetta. Tämä ei pidä paikkaansa tuotantoalueen luoteis- ja pohjoispuolella. Samoin eteläpuolella etäisyys asuinkiinteistöön on Vapo Oy:n ja Hartolan Turpeen tuotantoalueilta lähes sama.
Tainionvirran varrella on kaksi kunnan ylläpitämää uimarantaa, jotka sijoittuvat tuotantoalueen pohjoispuolelle. Lisäksi Koukkuniemessä lähellä Tainionvirran luusuaa on kunnan ylläpitämä uimaranta.
Isosuon laitaa kiertää ulkoilureitti Suolenkki. Isosuota käytetään jonkin verran marjastukseen ja metsästykseen. Kulkeminen suolla on raskasta, koska sinne ei ole rakennettu pitkospuita. Nykyisen tuotantoalueen pohjoispuolella, noin 400-500 metrin päässä tuotantoalueesta, sijaitsee metsänhoitoyhdistyksen ylläpitämä Niemen metsäpolku, jossa esitellään metsäluontoa ja metsänhoitoa. Tainionvirran Ekonkosken ympärillä kiertää polku, joka on tarkoitus kunnostaa luontopoluksi. Kunnostus on aloitettu vuonna 2013. Ekonkoski on suosittu taimenen ja kirjolohen kalastuspaikka ja yksi suosituimmista matkailukohteista Hartolassa.
Heinolan paloaseman sääasemalla, joka sijaitsee 40 km Isosuolta etelään, tehdyn tutkimuksen mukaan alueen vallitseva tuulensuunta on kaakko. Lounaan ja kaakon väliset tuulensuunnat ovat pölyn ja melun leviämisen kannalta huonoimmat, koska tällöin melu ja pöly kulkeutuvat parhaiten tuulen mukana Tainionvirran varrella oleville asuinrakennuksille. Laajennusalue on keskellä Isosuota, joka on vähäpuustoista ja tuulelle altista. Avoin maasto edesauttaa osaltaan pölyn ja melun leviämistä.
Kunnan ympäristötoimeen on oltu yhteydessä turvetuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista. Viimeksi pölyhaitasta on valitettu vuoden 2013 kesällä, jolloin pölyhaittaa koettiin Tainionvirran varren asuinkiinteistöllä. Hartolan Turpeen toiminnasta on aiheutunut Tainionvirran varren kiinteistöille merkittävää pölyhaittaa, joka on muun muassa hankaloittanut vaatteiden kuivattamista ulkona. Toiminnanharjoittaja on pölyhaitan vuoksi kustantanut läheisen kiinteistön siivouksen. Toiminnan intensiivisin vaihe tulisi olemaan kesäkuukausien kuivina ja aurinkoisina päivinä, jolloin asukkaiden odotukset asuinympäristön puhtaudesta ja virkistyskäyttömahdollisuuksista ovat suurimmillaan.
Tehokkain haittojen torjuntatapa olisi riittävän pitkä välimatka asutuksen ja tuotantoalueen välissä. Toiminnan rajoittamista tuulen suunnasta riippuen ei voida pitää riittävän tehokkaana keinona. Näillä rajoituksilla ei pystytä estämään myöskään kuivumassa olevan irrotetun turpeen pölyämistä.
Turvetuotannon laajentamiselle ei ole annettu kaavoituksellista hyväksyntää. Isosuota ei ole maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi eikä Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa 12.6.2012 Isosuolla ole turvetuotantoaluemerkintää. Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty Isosuon itäreunaan ohjeellinen ulkoilureitti.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenotto pyritään ohjaamaan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja käytöstä poistetuille suopelloille. Tavoitteissa painotetaan myös suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Turvetuotannon laajennusta ei ole merkitty yksityiskohtaisempiin kaavoihin. Hartolan taajama-alueen osayleiskaavassa nykyinen tuotantoalue ja pieni osa laajennusalueesta on merkitty kaavamerkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue).
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Hartolan kunnan terveydensuojeluviranomaisena on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:
Alueella hakijan toiminnan lisäksi melua aiheuttaa muun muassa valtatie 4:n liikenne sekä erityisesti turvetuotannon seurauksena turpeen kuormaus ja raskaan kuljetusliikenteen lisääntyminen. Valituksesta ei käy selvästi ilmi, että loma-asumiseen käytettävien alueiden ja virkistysalueiden melutason ohjearvot, päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB, alittuisivat.
Myös pölyn osalta on otettava huomioon kaikki pölyä ja ilmanlaadun heikkenemistä aiheuttava toiminta alueella. Hakijan mukaan toimintaan ei kuulu turpeen kuormaus, mutta epäilemättä turpeen nosto johtaa myös kuormaukseen.
Pölyn leviämisen mallinnuksia tulisi täydentää luotettavien mittausten avulla ja etenkin pienhiukkasten osalta. Pölyn leviämismalleja on esitetty lähinnä pölyn massaosuuksina ilmakuutiossa. Terveysvaikutusten kannalta merkittävämpi tekijä on kuitenkin pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten määrä. Näiden hiukkasten osuus pölypäästön kokonaismassaosuudesta on yleensä hyvin pieni, mutta kulkeutumismatka on suurempia hiukkasia pidempi.
Toiminnalle ei tulisi antaa lupamääräyksiä, jolla asetettaisiin tuotanto³rajoituksia esimerkiksi tuulen suunnasta riippuen, koska niiden noudattamisen valvonta on vaikeaa.
Hartolan kunnanhallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa ilmoittanut pitävänsä Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä oikeana.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on antanut lausunnon valituksen johdosta.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausunnon valituksen johdosta.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut lausunnon valituksen johdosta.
A ja B ovat valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa vastustaneet luvan myöntämistä laajennusalueelle sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:
Alueen infrastruktuuri ei ole rakentunut turvetuotannon ympärille. Hartolan kirkonkylä on kehittynyt vuosisatojen kuluessa vajaan kilometrin päähän nykyisestä tuotantoalueesta.
Nykyinen turvetuotanto haittaa suon virkistyskäyttöä. Laajennus tuhoaisi virkistyskäyttöarvoiltaan suon parhaan osan. Terveydelle vaarallisen tuotannon sijoittaminen ja laajentaminen kuntakeskuksen ja sen virkistysalueiden välittömään läheisyyteen ei ole nykypäivää. Isosuon välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita luonto- ja retkeilypolkuja, joiden laajentamiselle Isosuon säilyttäminen tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet.
Loma-asuntoalueiden kaavoituksessa ei ole huomioitu yhteensopivuutta koko Isosuon turvetuotannon kanssa, koska maakuntakaavaan ei ollut tehty varausta turvetuotantoalueen laajennukselle silloin, kun messualue kaavoitettiin.
Pölymallinnukset ovat kiistanalaisia ja antavat vain viitteellisiä tietoja. Toiminnasta aiheutuvan pölyn lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös siitepölypäästöt, jotka osuvat samaan ajankohtaan turvetuotantokauden kanssa. Mallinnusten sijasta tosiasioina tulisi pitää lähiasukkaiden kokemaa pöly- ja meluhaittaa.
Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös tulee pitää voimassa, sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:
Loma-asuntoalueen ja turvetuotannon laajentamisen yhteensopivuutta ei ole selvitetty loma-asuntoaluetta kaavoitettaessa. Messualueelta kiinteistöjä ostaneille ei esitelty turvetuotannon laajentamisaikeita.
Hanketta tulee tarkastella kokonaisuutena ja yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Hakija ei ole ottanut huomioon yhteisvaikutusta muiden melu- ja pölylähteiden kanssa ja huomio on kiinnitetty ensisijaisesti turpeen noston ja turvekentän kuivatuksen vaikutuksiin. Myös turpeen kuivatus, varastointi ja erityisesti lastaus ja kuljetus aiheuttavat pöly- ja meluhaittaa. Vaikka tuotannossa oleva pinta-ala pysyisi nykyisen laajuisena, alue, jolta kasvillisuus on poistettu, laajenisi jatkuvasti ja kasvattaisi pölypäästöjä.
Pölymallinnukset ovat kyseenalaisia ja niissä on huomioitu vain koneiden aiheuttama pöly. Mallinnukset perustuvat oletusarvoihin ja niiden tulkinnat ovat usein kiistanalaisia.
Yhdistys on vaatinut Hartolan Turpeelta korvausta vastineen antamisesta aiheutuneesta poikkeuksellisen suuresta työmäärästä.
C on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa ilmoittanut pitävänsä hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätöksiä oikeina.
D ja E ovat valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittäneet, että valitus tulisi hylätä perusteettomana.
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt muun ohella, että olemassa olevat luontoarvot ja kaavamerkintä eivät puolla turpeenoton sijoittamista alueelle.
F on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että ympäristölupaa ei olisi alun perinkään tullut myöntää valittajalle missään muodossa.
G on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt muun ohella, että lupaa turpeen noston lisäämiselle ei tule myöntää.
H on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että valitus on hylättävä. Nykyisellä laajuudellakin turvetuotanto aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja. Tuotantoalueen sijainti on huono.
Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa pitänyt aluehallintoviraston päätöstä perusteltuna.
I on antanut vastineen valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta.
Hartolan kalastusalue ja Hartolan osakaskunta ovat valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa esittäneet muun ohella seuraavaa:
Valitus tulee hylätä ja yhtiö on velvoitettava korvaamaan vastineen antajien oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Lupapäätöksessä tulee huomioida myös pölyn vesistövaikutukset. Luvan myöntäminen johtaisi kuivatusvesiä vastaanottavassa vesistössä kohtalokkaisiin seurauksiin. Humuspitoisten aineiden ja kiintoaineiden lisääntyminen pilaisi kalojen kutupaikat ja samalla menetettäisiin se suuri työmäärä ja taloudelliset uhraukset, jotka on aiemmin käytetty Tainionvirran kunnostuksiin.
J:lle, K:lle ja L:lle, M:lle sekä N:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta.
Rantasen Sora ja Turve on lausuntojen ja vastineiden johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:
Yhtiö ei ole pyynnöstäkään saanut tietoa kunnalle tehdyistä valituksista koskien turvetuotantotoiminnan melu- ja pölyhaittoja. Vastaselitykseen on liitetty lausuntoja lähialueen asukkailta, jotka eivät ole kokeneet turvetuotannon aiheuttavan haittaa.
Turpeen kuormauksen pölyvaikutus on mitätön verrattuna turpeen nostoon hihnakuormaimella. Yhtiön pistemäinen kuormanteko ei pölyä 50 metriä kauemmas. Kuljetettavat kuormat on peitetty.
Hanke ei ole kaavoituksen vastainen. Muun muassa lomamessualuetta kaavoitettaessa turvetuotantoalue on ollut maakuntakaavassa ja turvetuotanto on ollut käynnissä.
Isosuo ei ole virkistysalue. Laajennusalue on nykyistä tuotantoaluetta kauempana virkistysalueista, jotka on perustettu ja kaavoitettu tietoisena turvetuotannosta.
Yhtiö on kiistänyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
2. Hartolan kalastusalueen ja Hartolan osakaskunnan sekä Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.
Perustelut
1. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.
Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain esitöissä (Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi HE 84/1999 vp, s. 66) kyseisen lainkohdan perusteluissa on todettu, että haitan kohtuuttomuuden arvioinnissa sovellettaisiin naapuruussuhdelain 17 §:ssä tarkoitettuja perusteita. Haitan kohtuuttomuus arvioitaisiin erityisesti sijoittumisen kannalta ottaen samalla huomioon mahdolliset lupamääräykset haittojen ehkäisemiseksi. Säännöksen tarkoitus olisi estää sijoittamasta epäsopiviin paikkoihin toimintoja, joiden sijoittumisen sopivuus on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste. Teollisen toiminnan sijoittumista ohjataan yleensä kaavoituksella, jolloin lupaharkinnassa ei ole tarvetta erilliseen haitan naapuruussuhdeoikeudelliseen arviointiin.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Turvetuotantotoiminnan luonteesta johtuen teknisillä ratkaisuilla voidaan vain rajallisesti hallita ja rajoittaa pöly- ja melupäästöjä ja niiden leviämistä eri tilanteissa. Tämän vuoksi ympäristön pilaantumisen mahdollisuus on ehkäistävä ennakolta valitsemalla sijoituspaikka siten, ettei sen läheisyydessä ole haittaa kärsiviä kohteita. Hakemuksen mukainen turvetuotantoalue sijaitsee lähellä Hartolan keskustaajamaa. Alueella on runsaasti vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Kun otetaan huomioon toiminnan luonne ja sijoituspaikka, toiminnasta saattaa aiheutua ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, jota ei lupamääräyksetkään huomioon ottaen voida riittävästi poistaa. Näissä oloissa toiminnan sijoituspaikkaa ei ympäristönsuojelulain 6 § ja 42 §:n 2 momentti huomioon ottaen ole pidettävä hakemuksen mukaiseen toimintaan sopivana.
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Hartolan kalastusalueelle ja Hartolan osakaskunnalle sekä Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Riku Vahala. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.