Muu päätös 3411/2014

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 23.5.2013 nro 13/0134/1

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.12.2011 antamallaan päätöksellä Nro 263/2011/4 tarkistanut Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan ltä-Suomen ympäristölupaviraston 8.4.2004 antaman ympäristölupapäätöksen nro 37/04/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudes-saan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 75 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä.

Päätökseen on sisältynyt 16 lupamääräystä, joista lupamääräykset 1–7 ja 16 ovat kuuluneet seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan 30.12.2010 aluehallintovirastoon toimitetun 27.12.2010 päivätyn kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Kiviojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan 27.10.2010 päivättyjen piirustusten Tuotantosuunnitelma ja Puhdistamon alue mukaisesti sarkaojarakenteiden virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kemiallisen käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Laskuojan 4 kautta saadaan johtaa noin 5,0 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet Kiviojaan vuoden 2016 loppuun saakka ilman kemiallista käsittelyä.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kemiallisesti käsitellyn veden selkeytysaltaan pinta-alan tulee olla vähintään 2 100 m².

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava liete³syvennykset.

3. Kemiallisen käsittelyn poistotehon mahdolliset toimintahäiriöt ja ohijuoksutukset mukaan lukien on oltava vähintään seuraava:

Aine, Sulan maan aikana %, Muuna aikana %

Kiintoaine, 50, 30*

COD, 70, 50*

Kokonaisfosfori, 80, 70*

Kokonaistyppi, 30, -

* tavoitearvoja

Mikäli päästötarkkailun perusteella kemikalioinnin puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

4. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2012 mennessä ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja vesistöistä.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (L_Aeq) klo 7–22 eikä 50 dB (L_Aeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (L_Aeq) klo 7–22 eikä 40 dB (L_Aeq) klo 22–7.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, siitä on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Luvan saajan on viimeistään 1.3.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehosta ja tehostamismahdollisuuksista, vesiin joutuvista päästöistä ja niiden vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset tarpeelliset selvitykset.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Lupamääräysten tarkistamisen perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston 8.4.2004 antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä tapahtuu muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna siten, että vesienkäsittelyä tehostetaan kemiallisella käsittelyllä. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa.

Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös ne aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa.

Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta vähentää alapuoliseen vesistöön tulevaa kuormitusta ja se on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukainen.

Lupamääräysten perustelut

Päästöt vesiin

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on veden ympärivuotinen kemiallinen käsittely. Kemialliselle käsittelylle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. Vesien käsittelyn on oltava ympärivuotista, koska suurimmat päästöt ajoittuvat tuotantoajan ulkopuolelle. Kemiallisesti käsitellyn veden selkeytysaltaan tulee olla suunnitelmassa esitettyä suurempi. Mitoitusohjeiden mukaan selkeytysallas suunnitellaan pintakuorman 0,2–0,4 m/h ja valuman 300 l/s*km2 perusteella. Tällöin selkeytysaltaan pinta-alan tulee olla vähintään 2 100 m².

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu, siltä osin kuin nyt on kysymys

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Vapo Oy:n valituksen osittain hyväksyen muuttanut lupamääräyksen 2 ensimmäistä kappaletta kemiallisen käsittelyn aikaa koskevilta osin ja korjannut määräyksessä olevan päivämäärän. Lisäksi hallinto-oikeus on poistanut lupamääräyksen 3 kemiallisen käsittelyn poistotehoa koskevasta taulukosta sarakkeen "Muuna aikana" ja muuttanut jäljelle jäävän sarakkeen otsikon "Sulan maan aikana" muotoon "15.4.–15.12."

Hallinto-oikeus on Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n valituksen muutoin hyläten lisännyt aluehallintoviraston päätökseen uuden lupamääräyksen 2 a ja täydentänyt lupamääräysten tarkistamista koskevaa määräystä.

Lupamääräykseen 4 sisältyvää määräaikaa on pidennetty ajan kulumisen vuoksi.

Hallinto-oikeuden muuttamina lupamääräykset ovat kuuluneet seuraavasti (muutokset kursiivilla):

2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevien 27.12.2010 päivättyjen piirustusten Tuotantosuunnitelma ja Puhdistamon alue mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja noin 15.4.–15.12. välisenä aikana kemiallisen käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Laskuojan 4 kautta saadaan johtaa noin 5,0 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet Kiviojaan vuoden 2016 loppuun saakka ilman kemiallista käsittelyä.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava liete³syvennykset.

2 a. Luvan saajan on tehtävä selvitys turvetuotantoalueiden ja vesiensuojelurakenteiden turvekerrosten alapuolisessa maaperässä mahdollisesti olevien happamien sulfaattimaiden esiintyvyydestä ja sulfidikerroksen syvyydestä. Selvitys ja suunnitelma happamuuden torjumiseksi on esitettävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30.9.2014 mennessä.

3. Kemiallisen käsittelyn poistotehon mahdolliset toimintahäiriöt ja ohijuoksutukset mukaan lukien on oltava vähintään seuraava:

Aine, 15.4.–15.12. %

Kiintoaine, 50

COD, 70

Kokonaisfosfori, 80

Kokonaistyppi, 30

Mikäli päästötarkkailun perusteella kemikaloinnin puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

4. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.10.2013 mennessä ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELY-keskus) sekä Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

= = =

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehosta ja tehostamismahdollisuuksista, vesiin joutuvista päästöistä ja niiden vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, tuotannon lopettamissuunnitelma sekä selvitys alueen jälkihoidosta ja -käytöstä sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset tarpeelliset selvitykset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Käsiteltävä asia

Asiassa on kyse toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksiä ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin nojalla tarkistettaessa harkinta kohdistuu vain lupa- ja erityisesti päästömääräyksiin sekä niiden muuttamiseen ajantasaisiksi. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 8.4.2004 nro 37/04/1.

- - -

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 §:n 2 momentin (273/2011) mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset on tuolloin esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Tarkistamista koskevaa määräystä tai luvan määräaikaisuutta harkittaessa on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma sekä niiden toimenpideohjelmat. Erityisestä syystä myös määräaikaisessa luvassa voidaan määrätä lupamääräyksen tarkistamisesta. Luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin (647/2011) mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä;

5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Saman pykälän 3 momentin (647/2011) mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meri³ympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Turvetuotantoalue, kuivatusvesireitti sekä kuivatusvesien käsittely

Vuodesta 1994 tuotannossa olleen Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen pinta-ala on nykyisin noin 75 ha. Hakemuksessa Valkianjärvensuon turvetuotanto on arvioitu päättyvän vuonna 2035. Tuotantoalueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan noin 13 kilometrin pituista vesireittiä: Kivioja - Karjasuonviepä - Brunamossabäcken - Birilsbäcken - Mylly³kylänpuro - Siltakylänjoki - Suomenlahden Siltakylänlahti.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lupahakemuksen johdosta antaman lausunnon mukaan Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkuvesistö Siltakylänjoki on virtaamaltaan pieni Suomenlahden rannikon joki. Joen valuma-alue on suuruudeltaan 84,52 km² ja lähes järvetön (järvisyys 0,17). Siltakylänjoen veden laatuun vaikuttavat sekä suoalueilta tulevat humuspitoiset vedet, että jokivarren peltoalueiden huuhtoutumat. Veden laadun vaihtelu on virtaamavaihteluiden takia varsin suuri. Vesi on humuskuorman takia hyvin tummaa, rautapitoista ja hapanta, mikä on muun muassa kalaston kannalta haitallista. Ravinne³pitoisuuksien perusteella jokea voidaan pitää rehevänä.

Lausunnon mukaan erityisenä ongelmana Siltakylänjoen valuma-alueella on alunamaakerrosten esiintyminen ja sen seurauksena maanmuokkauksesta ja kuivatuksesta tulevat ongelmat. Turvetuotannon tavanomaisten vesistövaikutusten lisäksi Valkianjärvensuon turvetuotannossa on olemassa erityinen riski pohjamaakerroksiin kertyneiden happamoittavien ja raskasmetalleja sisältävien ainesten vapautumiseen. Tämä liittyy varsinkin tuotannon loppuvaiheisiin, jolloin kuivatusojat ja muut kaivettavat rakenteet ulottuvat pohjamaahan. Tuotannon loppuvaiheessa myös kuivatusvesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat suurempia kuin tuotannon alkuvaiheessa, mikä lisää hapen kulutusta ja rehevöittävää kuormitusta.

Turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmänä ovat aiemmin olleet sarkaojat, lietteenpidättimet, päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat. Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.4.2004 myöntämässä ympäristöluvassa luvan saaja oli määrätty tehostamaan vesienkäsittelyä laskeutusaltaiden virtaamansäätöpadoilla ja pintapuomeilla.

Nyt valituksenalaisessa päätöksessä Valkianjärvensuon kuivatusvedet aluehallintovirasto on määrännyt käsiteltäväksi ympärivuotisen kemikaloinnin avulla. Laskuojan 4 kautta saadaan kuitenkin johtaa noin 5 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet Kiviojaan vuoden 2016 loppuun saakka ilman kemiallista käsittelyä.

Vesienhoitosuunnitelma

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Vesienhoitoaluetta koskevassa toimenpideohjelmassa vuosille 2010–2015 on turvetuotannon vesienhoidolliseksi lisätoimenpiteeksi katsottu kemiallisen käsittelyn lisääminen. Valkianjärvensuon kuivatusvesireittiin kuuluvia oja-/jokivesistöjä ei ole erikseen tarkasteltu toimenpideohjelmassa.

Johtopäätös purkuvesistön tilasta hankittujen tietojen riittävyydestä

Hallinto-oikeus katsoo, että asiakirjoissa olevat selvitykset purkuvesistön tilasta ovat riittäviä lupamääräysten tarkistamisen suorittamiseksi.

Perustelut siltä osin kuin päätöstä on muutettu

Lupamääräys 2 a

Hallinto-oikeus on lisännyt happamien sulfaattimaiden mahdollista esiintymistä koskevan selvitysvelvoitteen, koska asiakirjojen perusteella alueella todennäköisesti niitä esiintyy. Purkuvesistön vesi on ajoittain hapanta muutenkin ja erityisesti tuotannon loppuvaiheessa mahdollisesti esiin tulevat alunamaakerrokset lisäävät vesistön happamuutta entisestään. Selvitykselle on annettu lyhyehkö määräaika, joten mahdolliset alunamaat voitaisiin ottaa ajoissa huomioon tuotannon lopettamissuunnitelmassa ja muutenkin turpeen ottosyvyydestä päätettäessä.

Lupamääräykset 2 ja 3

Hallinto-oikeus on muuttanut kemikalointiaikaa Vapo Oy:n esityksen mukaiseksi. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella huomattava osa Valkianjärvensuon kuormituksesta tulee maan ollessa roudassa. Hallinto-oikeus on kuitenkin ratkaisussaan ottanut huomioon purkuvesistön ominaisuudet, mukaan lukien suolta laskettavien vesien vähäinen vaikutus vedenlaatuun, tuotantoalueen koko sekä se, että tuotantoalueelta tuleva kuormitus tulee merkittävästi vähenemään kemiallisen käsittelyn käyttöönoton jälkeen. Lupamääräykseen 2 tehdyn muutoksen johdosta on myös lupamääräystä 3 muutettava. Tuotantosuunnitelmaa ja puhdistamon aluetta koskevat piirustukset on päivätty 27.12.2010.

Lupamääräys 4

Lupamääräykseen 4 sisältyvää määräaikaa vesienkäsittelyrakenteiden tekemiselle on pidennetty ajan kulumisen vuoksi.

Tuotannon lopettamissuunnitelma sekä selvitys alueen jälkihoidosta ja -käytöstä

Hallinto-oikeus katsoo, että kyseinen suunnitelma sekä selvitys on tarpeen esittää tarkistamishakemuksen yhteydessä, kun tuotantoaikaa on vielä jäljellä, että on mahdollista vähentää tuotannon loppuvaiheessa usein kasvavaa kiintoaine- ja humuskuormitusta sekä ottaa huomioon happamista sulfaattimaista tehty selvitys.

Hylätyt vaatimukset

- - -

Luonnonsuojelupiirin valitus

Päästöt vesiin, kiintoaineen ja humuksen poiston tehostaminen

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri on todennut muun ohella, että kiintoaineen kuiva-ainemääriin ja kiintoaineen ominaiskuormituslaskelmiin perustuvilla menetelmillä ei voi osoittaa tuotantokenttien vesistövaikutusta. Hallinto-oikeus toteaa, että Valkianjärvensuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa kuormitus on arvioitu Valkianjärvensuon aiempien vuosien kuormitustietojen perusteella. Hakemus on sisältänyt tältä osin asian ratkaisemiseksi riittävät tiedot.

Tarkistetun luvan perusteella Valkianjärvensuon vesienkäsittelyä tehostetaan sulan maan aikana kemiallisella käsittelyllä. Verrattuna aikaisempaan perustason mukaiseen käsittelyyn tulee vesistöön kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus vähenemään nykyisestä. Näin ollen toiminta ei ole Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastaista. Kuivatusvesien käsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa Valkianjärvensuon olosuhteissa.

Päästöt ilmaan ja aumojen suojavyöhykkeet

Hallinto-oikeus toteaa, että Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin vaatimuksesta turpeen nostamisesta aiheutuvaa pölyvaikutusta ei ole tarpeen enempi selvittää tai lisätä suojavyöhykkeitä. Pölyvaikutuksia luonnolle ja purkuvesistölle ei voida pitää merkittävänä ottaen huomioon, ettei lähiympäristössä ole suojeltavia luontotyyppejä tai muita erityisesti häiriintyviä kohteita. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Siltakylänjoen valuma-alue on lähes järvetön.

(- - -)

Tuotannon lopettaminen ja jälkihoito sekä vaatimus alueen saattamisesta uudelleen vettä sitovaksi alueeksi

Lupamääräys 16 sekä hallinto-oikeuden lupamääräysten tarkistamismääräykseen tekemä turvetuotantoalueen jälkihoitoa ja -käyttöä koskeva lisäys huomioon ottaen ei ole tarpeen vielä tässä luvan tarkistamisasiassa määrätä yksityiskohdittain turvetuotantoalueen loppukäytöstä.

Johtopäätös

Kun otetaan huomioon muutoksenhakijoiden hallinto-oikeudessa esittämät vaatimukset ja niiden perusteet sekä asiassa saatu selvitys, aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen tai päätöksen enemmälti muuttamiseen ei ole perusteita.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin sillä on määrätty purkuvesien kemiallisesta käsittelystä ja sen toiminta-ajankohdasta. Vesienkäsittelyä koskevaa lupamääräystä on muutettava tehokkaampaa menetelmää edellyttäväksi ja vesienkäsittely on määrättävä ympärivuotiseksi. Toiminnan pölyvaikutukset ympäristöön on estettävä. Turvetuotantoalueet on luvan voimassaoloaikana muutettava vettä sitoviksi alueiksi.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Aluehallintoviraston päätöksestä poiketen hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole vaadittu ympärivuotista vesienkäsittelyä, vaikka huomattava osa kuormituksesta aiheutuu maan ollessa roudassa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen vesienkäsittely ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa eikä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Päätös on siten ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan vastainen. Hallinto-oikeuden päätös on epälooginen, kun sitä on perusteltu ympärivuotisen kemikaloinnin epävarmalla toiminnalla.

Aika, jolloin maa ei ole vielä jäätynyt, voi kestää pitkäänkin. Vaikka maa lopulta jäätyisi, sää voi lämmetä uudelleen, jolloin maa sulaa. Lähellä merta, kuten Valkianjärvensuolla, tilanne on tavallisempi kuin muualla. Lämpimiin sääjaksoihin liittyy talvella usein vesisateita, jotka yhdessä sulavan lumen kanssa muodostavat niin sanottuja talvitulvia. On syytä olettaa, että niitä esiintyy tulevaisuudessa entistä suuremmalla todennäköisyydellä. Routakausi ei siten ole vuosittain säännöllisesti toistuva asiantila.

Erityisen tärkeää on, että vesienkäsittely toimii ympärivuotisesti myös ylivirtaamaolosuhteissa. Toiminta-alueilla tulisi olla riittävän suuret varastoaltaat alueelle tulevalle vedelle. Purkuvesien käsittelyn tulee toimia ympärivuotisesti. Vaikka turvetta ei kaiveta talvella, suolta kulkeutuu purkuvesien mukana turveperäistä ainesta myös silloin. Päästöt syntyvät pintamaan kulkeutuessa veden mukana, eikä jäätyneen maan tarvitse sulaa kokonaan, jotta turvesuolta aiheutuu päästöjä myös toimintakauden ulkopuolella.

Hallinto-oikeus toteaa oikein, että toimintansa loppuvaiheessa olevan turvesuon päästötaso nousee. Syvemmältä nostettu turve on pidemmälle maatunutta ja hienojakoisempaa. Sen pääsyn estäminen vesistöön on siksi vaikeaa. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan vaatinut päätöksessään kasvavan humus- ja kiintoainekuormituksen tehokasta vähentämistä.

Hallinto-oikeus vahvisti päätöksessään, että mikäli vesienkäsittelyjärjestelmä ei saavuta ohijuoksutukset huomioiden riittävää puhdistustehoa kahtena peräkkäisenä vuotena, toiminnanharjoittajalle voidaan asettaa vesienkäsittelyn tehostamisvaatimuksia. Vesienkäsittelyjärjestelmän toimivuutta ei kuitenkaan voida todeta, koska ei ole tarkemmin määritetty, miten kokonaispäästö arvioidaan käsitellyn ja ohijuoksutetun veden välillä.

Puhdistustehon tasovaatimuksen täyttymistä ei voida todeta, ellei samaan aikaan edellytetä tarkkailun tehostamista jatkuvatoimisin mittauksin, ja suoriteta purkuvesien tarkkailua riippumattomasti valitun tahon toimesta. Luvassa ei vaadita, että vesistötarkkailun suorittaja olisi valittava puolueettomasti.

Hallinto-oikeus piti hakijan esittämiä tietoja purkuvesistön tilasta riittävinä. Koska lisäselvityksiä ei vaadittu, alapuolisen vesistön tilan kehitystä ja Valkianjärvensuon vaikutusta siihen ei saada selville. Käsitys Valkianjärvensuon vesistövaikutuksista on sidottu yksinomaan tarkkailu³ohjelmaan.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole otettu huomioon pölyn leviämistä ympäristöön vesienkäsittelyjärjestelmän ohi. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut siitä, ettei turpeennostosta aiheutuvia pölyvaikutuksia ole tarpeen enemmälti selvittää, ovat kestämättömät. Alueen järvettömyys tai suojeltavien luontotyyppien puute eivät johda siihen, ettei turvepölyä kulkeudu eristysojiin tai muuten vesienkäsittelyn ohi. Toisaalla on esitetty arvio, että eristysojien kautta alapuoliseen vesistöön pölynä kulkeutuva aines voi olla määrältään samaa luokkaa kuin virallisesti ilmoitettu toiminnan aiheuttama koko vuosittainen kuormitus. Johdonmukaista olisi, että myös eristysojien vesi käsiteltäisiin samalla tavalla kuin muukin alueelta poistuva vesi. Näin käsitys suon aiheuttamasta kuormituksesta tarkentuisi.

Hallinto-oikeus ei myöskään ole ottanut huomioon, että osalla Valkianjärvensuon lohkoista tuotanto lopetetaan ennen seuraavaa luvantarkistusajankohtaa. Tämän vuoksi on tarpeen määrätä yksityiskohtaisesti turvetuotantoalueen loppukäytöstä jo tässä vaiheessa. Tuotannosta poistuvien lohkojen muovaaminen vettä sitoviksi pinnoiksi on tarpeellista määrittää tehtäväksi jo nykyisten lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Ottosyvyyskysymys on ratkaistava erikseen lupamääräyksellä ja asia on sidottava jälkihoitotoimenpiteiden suorittamiseen. Ottosyvyyden tarkka määrittäminen on Valkianjärvensuolla tärkeää. Alunamailla sijaitsevan turvekentän jälkihoidossa on estettävä happamien sulfaattimaakerrosten sekä raskasmetalleja sisältävien ainesten paljastuminen ja kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön kaikissa oloissa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon, jossa on todettu, että hallinto-oikeuden tekemä muutos, jolla kemiallinen käsittely on määrätty koskemaan vain ajanjaksoa 15.4.–15.12., on vallitsevan oikeuskäytännön vastainen.

Myllykylän kalastuskunta ja Siltakylän – Myllykylän kalastuslupa-alue ovat antaneet selityksen, jossa on yhdytty aluehallintoviraston lausunnossa esitettyyn.

Vapo Oy on antanut selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin sillä on muutettu lupamääräyksiä 2 ja 3. Lupamääräykset 2 ja 3 saatetaan voimaan sellaisena kuin ne ovat aluehallintoviraston päätöksessä. Muutoin valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei enemmälti muuteta.

Perustelut

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Vapo Oy:n valituksen johdosta muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 2 ja 3. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan tuotantoalueelta johdettavat vedet oli päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kemiallisen käsittelyn avulla. Kemiallisen käsittelyn poistoteholle oli asetettu lupamääräyksessä 3 tavoitetaso muulloin kuin sulan maan aikana. Hallinto-oikeus muutti aluehallintoviraston päätöstä siten, että kemiallista käsittelyä ei tarvitse käyttää muulloin kuin 15.4.–15.12.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n valituksesta ratkaistavana muun ohella kysymys siitä, onko hallinto-oikeus voinut muuttaa ratkaisua edeltä ilmenevällä tavalla lupamääräysten 2 ja 3 osalta.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan muun ohella purkuvesistön ominaisuuksilla, suolta laskettavien vesien vähäisellä vaikutuksella vedenlaatuun, tuotantoalueen koolla sekä sillä, että tuotantoalueelta tuleva kuormitus tulee merkittävästi vähenemään kemiallisen käsittelyn käyttöönoton jälkeen.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ilman, että lupamääräyksissä kuitenkaan velvoitetaan käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristöhallinnon julkaisemaan Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeeseen (2/2013) on kerätty ajantasaista tietoa turvetuotannon hyvistä ympäristönsuojelun käytännöistä. Ohje ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sen voidaan katsoa edustavan julkaisuajankohtana vallinnutta käsitystä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Mainitussa ohjeessa on todettu valumavesien puhdistuksesta muun ohella seuraavaa: "Lietesyvennykset, lietteenpidättimet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätö luovat perustan turvetuotantoalueen vesienkäsittelylle. Näillä voidaan pidättää osa kiintoaineesta ja siihen sitoutuneista ravinteista, mutta ne eivät juuri poista vedessä liuenneina olevia ravinteita, minkä vuoksi vesiensuojelua tulee tehostaa muilla vesiensuojelutoimilla. Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus ja ympärivuotinen kemikalointi. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa voi olla myös jokin muu edellä mainittujen tehoinen vesienkäsittelymenetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu."

Mikäli Valkianjärvensuon tuotantoalueelta johdettavia vesiä ei käsitellä kemiallisen käsittelyn avulla, vesienkäsittelyrakenteina toimivat sarkaojarakenteet, virtausta säätävät padot ja laskeutusaltaat. Edeltä ilmenevällä tavalla mainitut toimenpiteet luovat perustan turvetuotantoalueen vesienkäsittelylle, mutta eivät lähtökohtaisesti edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Vapo Oy on perustellut valitustaan hallinto-oikeudelle muun ohessa sillä, että käytettäessä varmemmin toimivaa nestemäistä kemikaalia ympärivuotisesti kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin käytettäessä rakeista kemikaalia sulan maan aikana. Yhtiö on kuitenkin todennut, että rakeisen kemikaalin käytöstä ja lupamääräysten edellyttämästä toimivuudesta routakauden aikana ei toistaiseksi ole tutkimukseen perustuvaa tietoa ja pitkäaikaisen käytön edellyttämää käyttökokemusta.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksissä 2 ja 3 on otettu huomioon kemiallisen käsittelyn toimivuuden epävarmuus muulloin kuin sulan maan aikana asettamalla poistotehoa koskeva vaatimus tavoitteelliseksi. Saadun selvityksen perusteella turvetuotannolla ei ole erityisen merkittävää vaikutusta purkuvesistön tilaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen lopputulos johtaisi kuitenkin siihen, ettei vesienkäsittelymenetelmä muulloin kuin 15.4.–15.12. vastaisi ympäristönsuojelulakiin sisältyvää vaatimusta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 4 §:ssä säädetään, on Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumottava siltä osin kuin sillä on muutettu lupamääräyksiä 2 ja 3. Mainitut lupamääräykset on saatettava voimaan sellaisena kuin ne ovat aluehallintoviraston päätöksessä.

Kun yhdistyksen valituksen osalta muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Arto Hietaniemi.