Muu päätös 3466/2014

Asia Vesilain mukaista hallintopakkoa koskeva valitus

Valittaja Alastaro Golf Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 9.10.2013 nro 13/0283/1

Asian aikaisempi käsittely

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 20.6.2011 toimittamassaan hallintopakkoilmoituksessa vaatinut, että aluehallintovirasto määrää Alastaro Golf Oy:n lopettamaan vedenoton Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella sijaitsevasta vedenottamostaan Loimaan kaupungissa uhkasakon tai juoksevan uhkasakon uhalla.

Aluehallintovirasto on päätöksellään 5.9.2012 nro 187/2012/2 määrännyt Alastaro Golf Oy:n sille asetetun 2 000 euron suuruisen sakon uhalla lopettamaan vedenoton Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella sijaitsevasta vedenottamostaan siihen saakka, kunnes sillä on lainvoimainen lupa vedenottoon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hallintolainkäyttölain 41 §:n perusteella hylännyt Alastaro Golf Oy:n vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta.

Hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Katselmus

Asiakirjoista on saatavissa riittävä selvitys asian ratkaisemiseksi, joten katselmuksen toimittaminen lisäselvityksen saamiseksi ei ole tarpeen.

Pääasia

Sovellettavat säännökset

Uusi vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012. Lain 19 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei mainitussa luvussa muuta säädetä.

Uuden vesilain 19 luvun 6 §:n mukaan lain 14 luvun säännöksiä valvonnasta ja hallintopakosta sovelletaan myös niihin vesitaloushankkeisiin, joille on myönnetty lupa tai oikeus tai jotka on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa. Uuden vesilain 19 luvun 6 §:n siirtymäsäännös tarkoittaa, että ennen uuden vesilain voimaantuloa tehtyä tekoa arvioidaan vanhan vesilain mukaan, mutta mahdolliset velvoitteet loukkauksista määrätään uuden vesilain hallintopakkosäännösten mukaisesti.

Vanhan vesilain (264/1961) 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos jo³ku toimii vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tai laiminlyö tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisen velvollisuutensa, aluehallintovirasto voi viranomaisen ilmoituksesta tai sen hakemuksesta, jonka oikeutta tai etua asia koskee, kieltää jatkamasta lainvastaista menettelyä tai muutoin määrätä oikaistavaksi sen, mitä oikeudettomasti on tehty tai laiminlyöty. Ennen määräyksen antamista asianomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Määräystä on tehostettava uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella tai että toiminta keskeytetään. Valvontaviranomainen tai muu, jota asia koskee, voidaan oikeuttaa suorittamaan tarvittava toimenpide.

Uuden vesilain 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan, jos joku rikkoo vesilakia tai sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, lupaviranomainen voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä ja määrätä hänet oikaisemaan sen, mitä säännösten tai määräysten vastaisesti on tehty (hallintopakkoasia).

Vanhan vesilain 1 luvun 17 a §:n mukaan, jos edellä 17 §:ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitseva, uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen uomien tai lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu vesilain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä aluehallintoviraston luvasta säädetään.

Uuden vesilain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lupa³viranomaisen luvasta säädetään.

Uuden vesilain 3 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista.

Asiassa esitetty selvitys

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallintopakkoilmoituksessa tar³koi³tet³tu Alastaro Golf Oy:n vedenottamo sijaitsee Säkylänharjun Natura 2000 -alueella (FI0200059) Lohensuon lähteen läheisyydessä. Alastaro Golf Oy on ottanut vedenottamostaan golfkentän kasteluvettä vuodesta 2007 lukien. Vedenoton kuukausikeskiarvo on vuonna 2009 vaihdellut hallintopakkoilmoituksen mukaan välillä 330 m^3³/d–620 m³^3³/d. Alastaro Golf Oy on ilmoittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rajoittaneensa vedenoton vuonna 2011 määrään alle 250 m³³/d ja muuttavansa vedenottamon laitteistoa siten, että ottamolta ei voi ottaa vettä yli 250 m^3³/d.

Lohensuon lähteikkö koostuu lähteiköstä, lähdepurosta ja lähdelammesta. Lohensuon lähteikössä kasvaa uhanalaista lähdesaraa (Carex paniculata) ja uhanalaista harsosammalta (Trichocolea tomentella).

Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, että Alastaro Golf Oy:n vedenotto on aiheuttanut Natura-alueella sijaitsevan Lohensuon lähteen luonnontilaisuuden vaarantumisen vanhan vesilain 1 luvun 17 a §:n kiellon vastaisesti. ELY-keskuksen mukaan vedenotto vaarantaa merkittävästi Lohensuon Natura-alueen luonnonarvoja. Ylitarkastaja Turkka Korvenpää on 7.6.2011 tehnyt Lohensuon lähteikön lähdesammalisto³inventoinnin, josta laaditun 1.8.2011 päivätyn raportin mukaan vedenotto on vaikuttanut kuivattavasti merkittävään osaan lähteiköstä. Uhanalaisen harsosammalen tila Lohensuolla oli kriittinen. Muutaman neliömetrin kasvustosta noin puolet oli jo kuollut ja loppu oli selvästi heikentyneessä kunnossa. Raportissa on loppupäätelmänä katsottu, että vedenotto uutena pohjaveteen vaikuttavana tekijänä on harsosammalesiintymän muutoksen syynä.

ELY-keskuksen toimeksiannosta Suomen Luontotieto Oy:n biologi Jyrki Ojan 25.8.2011 suorittaman maastokäynnin perusteella Lohensuon lähteikön tilasta 12.10.2011 päivätyn raportin mukaan lähteikön alapuolella olevan lammen reunaman lähdesarakasvustossa ja toisessa lähellä lampea sijaitsevassa kasvustossa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan lounaispuolen erillinen pohjavesipurkauma, joka herkimmin sijaintinsa vuoksi reagoi rinnealueen pohjaveden määrän muutoksiin, oli huomattavasti muuttunut. Aiemmin elinvoimaiset lähdesaramättäät olivat heikkokuntoisia. Ne olivat vähäversoisia, matalakasvuisia ja kesällä 2011 niissä ei ollut lainkaan kukintoversoja. Raportin mukaan lähteen eteläreunan harjurinne oli selkeästi aiempaa kuivempi ja ilmeisesti pohjaveden pinnan alenemisesta johtuen pohjavesi purkautuu alemmista maastokerroksista. Alueella on jo tapahtunut lajistomuutoksia, ja muun muassa uhanalainen harsosammalkasvusto on jo osittain kuollut. Raportin johtopäätöksen mukaan Lohensuon lähteen vesitasapainossa on selkeästi tapahtunut muutoksia viimeisten vuosien aikana. Alueen eteläreunan kasvillisuusmuutokset eivät selity luonnollisilla tekijöillä, kuten normaalilla pohjaveden tason vaihtelulla. Uutena tekijänä tullut uusi pohjavedenotto on todennäköisesti vähentänyt Lohensuon lähteikköön kohdistuvia vesimääriä niin merkittävästi, että pohjaveden pinnan taso on alueella selvästi laskenut.

Alastaro Golf Oy:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:n 30.5.2013 laatimassa raportissa, joka perustuu Lohensuon lähteellä 21.5.2013 tehtyyn maastotarkastukseen, on esitetty, että edellä mainituissa Korvenpään ja Ojan raporteissa ei tulosten tulkinnassa ole otettu huomioon ojien kuivattavaa vaikutusta. Ramboll Finland Oy:n raportissa on todettu, että lähdealueelta purkautuvissa pohjavesimäärissä ei katselmusajankohtana ollut havaittavissa muutoksia luonnontilaisesta. Raporttiin on liitetty vedenkorkeuden seurantatulokset vedenottamon ja lähdealueiden välillä olevista havaintoputkista vuosilta 2002–2013. Kesällä 2012 vettä on otettu ottamosta 250 m³/d, joka näkyy pohjaveden pinnan alenemana 30–40 senttimetriä havaintoputkissa HU 6 ja 18. Aikaisempina kesinä ottamolta on otettu ajoittain suurempia vesimääriä, jonka vuoksi alenemat ovat olleet suurempia. Vedenoton aiheuttama alenema on vähäisempää kuin alueen luontainen vuosien välinen korkeuden vaihtelu. Vedenoton aiheuttama alenema palautuu nopeasti vedenoton loputtua ja pohjaveden taso on talvikaudella luonnontilassa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Hallinto-oikeus on esitettyjen selvitysten perusteella katsonut, että Alastaro Golf Oy:n vedenotto omalta osaltaan lisää vedenpinnan luontaista vaihtelua ja etenkin kuivana kautena vähäinenkin vedenotto on riski Lohensuon lähteikköalueelle ja siellä esiintyvälle lähdesaralle, joka on pohjaveden tason muutoksille herkkä laji.

Lähteet ja lähdesuot ovat luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä I lueteltuja suojeltavia luontotyyppejä, jotka ovat Säkylänharjun Natura 2000 -alueen (FI0200059) suojelun perusteena.

Alastaro Golf Oy:n vedenottokaivo sijaitsee Lohensuon lähteikön välittömässä läheisyydessä harjun reunaosan orsivesivyöhykkeessä. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaikissa olosuhteissa vedenottokaivon suunnasta Lohensuon lähteikölle, ja vedenotto määrään 250 m³/d rajoitettunakin tarkoittaisi ottoajankohtana vähintään kolmanneksen vähennystä Lohensuon mitattuihin lähdepurkaumiin. Tähän nähden ja kun otetaan lisäksi huomioon, että vedenotto tapahtuu kesäkuukausina, jolloin pohjavedenpinnat ovat vähäsateisina kausina jo luontaisesti alhaisia, vedenotto, myös ottomäärän ollessa alle 250 m³/d, saattaa merkittävästi heikentää Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoja erityisesti Lohensuon lähteen osalta. Vedenotto voi siten aiheuttaa sellaisen vesilain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun pohjaveden määrän muutoksen, joka loukkaa yleistä etua ja edellyttää siten vesilain mukaista lupaa. Samanaikaisesti vedenottoluvan yhteydessä voidaan käsitellä vesilain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukainen poikkeus lähteen luonnontilan vaarantamista koskevasta kiellosta. Edellä olevan perusteella aluehallintovirasto on voinut velvoittaa Alastaro Golf Oy:n lopettamaan pohjavedenoton vedenottamostaan siihen saakka, kunnes yhtiöllä on lainvoimainen lupa vedenottoon. Aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Alastaro Golf Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan eikä yhtiötä velvoiteta lopettamaan vedenottoa yhtiön Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella sijaitsevasta vedenottamosta.

Yhtiö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus suorittaa paikalla katselmuksen.

Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätelmät yhtiön vedenoton vaikutuksesta vedenpinnan luontaiseen vaihteluun sekä lähdealueen ja siellä esiintyvän lähde³saran vaarantumisesta vedenoton vuoksi ovat virheellisiä.

Yhtiö on ottanut vedenottamostaan kasteluvettä vuodesta 2007 lukien. Yhtiön ottaman veden määrä on ollut 330 m³³/d–620 m³³/d ja vuodesta 2011 lähtien alle 250 m³³/d. Vettä on otettu ainoastaan kastelukuukausien aikana.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on nojauduttu Turkka Korvenpään raporttiin ja Jyrki Ojan lausuntoon Lohensuon lähteikön nykytilasta. Niiden mukaan yhtiön vedenotto on selvä syy alueen kuivuuteen ja lähdelajisto on vedenoton vuoksi taantunut. Näyttöä tällaisesta ei ole.

Ramboll Finland Oy:n 21.5.2013 Alastaro Golf Oy:n toimeksiannosta suorittamassa tarkastuksessa on todettu, ettei lähdealue ole niin luonnontilainen kuin Korvenpää ja Oja ovat esittäneet. Lähdelammen ja lähteikön väliin on rakennettu noin kaksi metriä korkea pengertie. Alueella on kaivettuja ojia. Ojista ainakin osaa on perattu vielä 1990-luvulla, koska ojien pohjat eivät ole peittyneet kasvillisuuteen. Syvin ojista on noin kaksi metriä syvä. Alueelle perustettu kasvillisuusnäyteala sijaitsee neljän metrin päässä hyväkuntoisesta ojasta. Kaikki seurantaan sisällytetyt lähdesaramättäät ovat alle kymmenen metrin päässä ojasta.

Vedenotosta huolimatta lähdealueen virtaama oli katselmusta 21.5.2013 tehtäessä luonnontilaisella tasolla, vedenottamoa lähimpänä olevat tihkupinnat ja harsosammalkasvustot olivat hyväkuntoisia eikä kuivumista ollut havaittavissa. Ramboll Finland Oy:n raportin mukaan lähdealueen pohjavedenkorkeuden vaihtelu on vähäistä niin kauan kuin ylivirtaama lähteestä jatkuu vahvana.

Ramboll Finland Oy:n selvityksen mukaan kesäkaudelle rajoittuvasta alle 250 m^3³/d:n vedenotosta ei aiheudu haittaa alueen luonnonarvoille, ne eivät vaarannu eikä lupaa vedenottoon näin ollen tarvita. Vedenoton määrääminen hallintopakkoa käyttäen lopetettavaksi ei ole perusteltua, kun otettavan veden määrä on alle 250 m³³/d. Alastaro Golf Oy on tosin sittemmin 7.1.2013 pannut vireille vedenottoa koskevan lupahakemuksen, mutta sen tarkoituksena on saada kiistanalainen vedenotto asianmukaisesti selvitettyä ja turvata keskeytyksetön vedenotto.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa-asiassa 2.9.2013 suorittamassa tarkastuksessa on todettu, ettei lähdealue ole luonnontilainen, vaan aluetta halkovat useat syvät ojat vaikuttavat alueen vesitalouteen kuivattamalla aluetta. Lähdealueen pohjoispuolella oleva padottu lampikin vähentää sen luonnontilaisuutta.

Katselmuksia touko- ja syyskuussa 2013 suoritettaessa harsosammal oli hyväkuntoista ja alueen tihkupinnat märkiä.

Lähdealueen lähellä Virttaankankaan pohjoisreunassa tehtyjen havaintojen mukaan pohjaveden luontainen korkeusvaihtelu on noin puolitoista metriä. Maastokäynneillä vuonna 2013 tehdyt havainnot viittaavat siihen, että vedenoton osuutta vuonna 2011 havaittuun kuivuuteen on yli³arvioitu. Turun Seudun Vesi Oy:n mittausten mukaan Alastaro Golf Oy:n vedenotto ei vuosina 2012 ja 2013 ole vaikuttanut pohjavedenkorkeuden normaaliin vaihteluun.

Alastaro Golf Oy:n vedenoton tulee joka tapauksessa saada jatkua, kunnes lupa-asiassa annettava päätös on saanut lainvoiman. Yhtiön vedentarve on jokakesäistä, ja vedenoton estämisestä aiheutuisi yhtiön toiminnalle kohtuutonta haittaa ja vahinkoa. Yhtiö on ilmoittanut suostuvansa mittaamaan lähdealueelta purkautuvan veden määrän alueen alapuolella olevalta kiinteältä kolmiopadolta viikoittain huhti-marraskuussa ja toimittamaan mittaustulokset aluehallintovirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukausittain, kunnes lupa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Katselmus on tarpeen alueen luonnontilaisuudesta esitettyjen seikkojen oikeellisuuden toteamiseksi sekä vedenoton vaikutusten ja Alastaro Golf Oy:n veden tarpeen arvioimiseksi.

Valituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 14.11.2013 päivätyssä lausunnossa on esitetty muun ohella, että Ojan ja Korvenpään inventoinnit on tehty kuivien vuosien aikana loppukesästä. Lausunnoissa ei ole riittävästi tuotu esiin märkien ja kuivien vuosien välisen vaihtelun vaikutusta lähdealueen yleistilaan. Vuoden 2013 maastokäyntien havainnot viittaavat siihen, että vedenoton osuutta lähdealueen vuonna 2011 havaittuun kuivuuteen on yliarvioitu.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut asiassa antamaansa päätökseen ja todennut, ettei sillä ole uutta lausuttavaa.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan esittänyt, että valitus hylätään. ELY-keskus on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja todennut, että valituksen liitteenä olevasta taulukosta on havaittavissa pohjavedenpinnan aleneminen vedenottopaikkaa lähellä sijaitsevissa havaintoputkissa, kun vettä otetaan. Valituksessa ei ole esitetty mitään asian käsittelyyn vaikuttavaa uutta selvitystä.

ELY-keskus on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle tässä asiassa huomioon otettavaksi 18.12.2013 aluehallintovirastolle antamansa lausunnon, joka koskee Alastaro Golf Oy:n vedenottolupahakemusta.

Alastaro Golf Oy on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että Turun Seudun Vesi Oy:n vuodet 2002–2013 käsittävien seurantatietojen mukaan pohjaveden pinta havaintoputkissa HU 6 ja 18 oli alimmillaan syksyllä 2004 ja korkeimmillaan kesällä 2009. Yhtiön vedenotto on alkanut vuonna 2007, eli alin pohjavedenkorkeus on havaittu kolme vuotta ennen vedenoton aloittamista ja korkein vedenoton aikana. Tämä osoittaa, ettei yhtiön vedenotto ole vaikuttanut pohjaveden pinnan korkeuteen, vaan siinä ilmennyt vaihtelu on ollut luontaista.

Vastaselityksen liitteenä on pöytäkirja liitteineen tarkastuksesta, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto on suorittanut 2.9.2013 Alastaro Golf Oy:n vedenottamolla ja sen ympäristössä ottamon lupa-asiassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Alastaro Golf Oy:n vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Hallintopakkoasia on tullut vireille 20.6.2011, eli ennen uuden vesilain (587/2011) voimaantuloa. Mainitun lain 19 luvun 3 §:n 1 momentti ja 6 § huomioon ottaen asiassa sovelletaan uuden vesilain hallintopakkoa koskevia säännöksiä, mutta hallintopakon käyttämisen perusteeksi ilmoitettua menettelyä arvioidaan vanhan vesilain (264/1961) säännösten perusteella.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Lohensuon lähteikkö on alueella tehdystä ojituksesta ja rakentamisesta huolimatta vanhan vesilain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettu luonnontilainen lähde. Osoituksena luonnontilaisuudesta ovat muun muassa valtakunnallisesti uhanalaiset lähdesara ja harsosammal, jotka esiintyvät lähteiköllä. Lähteikkö myös muodostaa osan Natura 2000 -verkoston kohteesta Säkylänharju (FI0200059) luontodirektiivin liitteessä I mainitun luontotyypin Fennoskandian lähteet ja lähdesuot edustajana.

Alastaro Golf Oy:n vedenottamo sijaitsee Lohensuon lähteikön läheisyydessä, pohjaveden päävirtaussuuntiin nähden sen yläpuolella. Lähteikköä koskevissa vuonna 2011 tehdyissä selvityksissä sen vesitaloudessa on todettu muutoksia, jotka näkyvät muun muassa tihkupintojen kuivumisena ja kasvillisuuden koostumuksessa ja jotka viittaavat pohjaveden pinnan pitkäaikaiseen alenemiseen. Alastaro Golf Oy on esittänyt selvitystä ojista, joita alueella on, ja pohjaveden pinnan korkeuden luontaisesta vaihtelusta. Myös yhtiön selvityksessä on kuitenkin todettu vedenoton vaikutus pohjaveden pinnan korkeuteen, jonka mainitussa selvityksessä tosin on esitetty aina nopeasti lakkaavan, kun vedenotto kesäkauden päätyttyä on loppunut.

Saadun selvityksen mukaan veden ottaminen, vaikka otettavan pohjaveden määrä olisi alle vanhan vesilain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitetun ehdottoman luvanvaraisuuden rajan 250 m³/d, ainakin osaltaan vaarantaa Lohensuon lähteikön säilymisen luonnontilaisena. Näin ollen pohjavettä ei ole saanut ottaa ilman aluehallintoviraston vanhan vesilain 1 luvun 17 a §:n 1 momentissa säädetystä luonnontilaisen lähteen muuttamista koskevasta kiellosta saman pykälän 2 momentin perusteella myöntämää poikkeusta. Koska Alastaro Golf Oy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kehotuksista huolimatta on jatkanut ilman mainitussa 2 momentissa tarkoitettua poikkeuslupaa harjoittamaansa vedenottoa, yhtiö on uuden vesilain 14 luvun 4 §:n 1 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella sekä saman lain 3 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta huomioon ottaen voitu sakon uhalla velvoittaa lopettamaan vedenotto vedenottamostaan, kunnes sillä on siihen uuden vesilain nojalla myönnetty lainvoimainen lupa.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Taina Nystén. Asian esittelijä Petri Leinonen.