Muu päätös 4135/2014

Asia Tiesuunnitelman hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1) A 2) B, C ja D

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 20.2.2014 nro 14/0087/3

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto on 19.12.2012 tekemällään päätöksellä nro 4158/0720/2012 hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lähettämän 19.6.2012 päivätyn ja 5.10.2012 muutetun valtatietä 19 koskevan tiesuunnitelman, joka koskee Seinäjoen itäistä ohikulkutietä välillä Rengonkylä–Nurmo paaluvälillä 0–16 020 Ilmajoen kunnassa ja Seinäjoen kaupungissa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 20.2.2014 paitsi muuta, mistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole kysymys, hylännyt A:n valituksen Liikenneviraston päätöksestä siltä osin kuin siinä on ollut kysymys Rengontien linjauksesta Ala-Rengon risteyssillan S6 kohdalla sekä risteyssillan sijainnista. Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta E:n, B:n, C:n ja D:n vaatimuksen Liikenneviraston päätöksen muuttamisesta siten, että ohikulkutien rakentaminen pysäytetään valtatielle 18 ja vaatimuksen vaihtoehtoisen ja väliaikaisen liittymisen merkitsemisestä tiesuunnitelmaan sekä muutoin hylännyt heidän valituksensa.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Tutkimatta jättäminen

(- - -)

Tiehallinnon keskushallinto on 3.12.2009 hyväksynyt valtatien 19 parantamista välillä Rengonkylä–Nurmo eli niin sanottua Seinäjoen itäistä ohikulkutietä koskevan yleissuunnitelman. Vaasan hallinto-oikeus on 18.11.2010 antamallaan päätöksellä numero 10/0613/2 kumonnut yleissuunnitelman Mäki-Hakolantieltä pohjoiseen suunniteltujen tieosuuksien osalta ja hylännyt valitukset muilta osin. Yleissuunnitelma on muilta kuin Mäki-Hakolantieltä pohjoiseen suunniteltujen tieosuuksien osalta tullut lainvoimaiseksi, kun korkein hallinto-oikeus ei ole 21.5.2012 antamallaan päätöksellä taltionumero 1332 muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

(- - -)

Ohikulkutien rakentamisen pysäyttäminen valtatiehen 18 sekä vaihto³ehtoisen ja väliaikaisen liittymän merkitseminen tiesuunnitelmaan

Edellä mainittu yleissuunnitelma siltä osin kuin se on tullut lainvoimaiseksi sekä valituksenalaisella päätöksellä vahvistettu tiesuunnitelma koskevat Seinäjoen itäistä ohikulkutietä paalulle 16 020 eli Mäki-Hakolantielle asti. Yleissuunnitelman mukaan Mäki-Hakolantie alittaa valtatien 19. Yleissuunnitelmaan ei ole merkitty liittymiä Mäki-Hakolantielle. Liikenneviraston lausunnon mukaan Mäki-Hakolantielle ei tulla toteuttamaan yleiselle liikenteelle tarkoitettua väliaikaistakaan liittymää.

E ja hänen asiakumppaninsa eivät ole vedonneet mihinkään sellaisiin teknisiin tai muihin ratkaisuihin, jotka olisivat täsmentyneet vasta valituksenalaisessa tiesuunnitelmassa. Näin ollen ja kun otetaan huomioon maantielain 106 §:n 2 momentti, E:n ja asiakumppaneiden vaatimusta tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen muuttamisesta siten, että Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen pysäytetään valtatielle 18, sekä vaatimusta vaihtoehtoisen ja väliaikaisen liittymisen merkitsemisestä tiesuunnitelmaan edellä mainituissa kohdissa ei voida tutkia.

(- - -)

Valitusten hylkääminen

Tiehanke

Tiesuunnitelma koskee valtatietä 19. Valtatielle on suunniteltu uusi linjaus, joka sijoittuu Seinäjoen itäpuolelle. Tiesuunnitelma koskee Seinäjoen itäisen ohikulkutien alkua Ilmajoen Rengonharjulta Seinäjoen Mäki-Hakolantielle paalulle 16 020 asti. Tiesuunnitelman tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. Tiehallinto on hyväksynyt hanketta koskevan yleissuunnitelman 3.12.2009. Yleissuunnitelma on Rengonharjulta Mäki-Hakolantielle ulottuvan osuuden osalta tullut lainvoimaiseksi.

(- - -)

Rengontien linjaus Ala-Rengon risteyssillan S6 kohdalla sekä risteys³sillan sijainti

Tiesuunnitelmassa on esitetty Rengontien linjauksen muuttamista Ala-Rengon risteyssillan S6 kohdalla noin 150 metrin matkalla siirtämällä linjausta enimmillään noin 16 metriä itään. Liikenneviraston lausunnon mukaan linjauksen muutos on ollut perusteltua valtatien, meluesteen ja sillan leveyden sekä pumppaamon rakentamisen takia. Näin ollen Rengontien linjausta ja risteyssillan S6 sijaintia koskeva vaatimus on hylättävä.

(- - -)

Vaikutusten mittaaminen sekä mittauspisteiden ja -tapojen ilmoittaminen

Ympäristövaikutusten arviointi on suoritettu yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen mukaan ympäristövaikutusten arviointi on otettu tiesuunnittelussa huomioon muun muassa melun, tärinän ja päästöjen osalta. Melusuojaukset on suunniteltu siten, että melutaso ei asumiseen käytettävillä alueilla ylitä 55 dB. Tärinän ja päästöjen osalta ympäristöministeriön asettamat raja-arvot alittuvat.

Näin ollen ja kun otetaan huomioon maantielain 29 § sekä lain 22 §:ssä säädetyt tiesuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset, vaatimus melun, tärinän ja päästöjen mittaamisesta sekä mittauspisteiden ja -tapojen merkitsemisestä tiesuunnitelman karttoihin ja selostuksiin on hylättävä.

Johtopäätökset

Hallinto-oikeus katsoo siltä osin kuin valitukset on hylätty, että Seinäjoen itäinen ohikulkutie on Rengonharjulta Mäki-Hakolantielle ulottuvalla osuudella suunniteltu siten, että tien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Tien rakentaminen on suunniteltu siten, että suunnitelmassa on erityisesti otettu huomioon liikenneturvallisuus, tien liikenteellinen ja tekninen toimivuus sekä ympäristönäkökohdat. Tiesuunnitelma täyttää edeltä mainituin osin maantielain 13 §:ssä ja 17 §:ssä asetetut vaatimukset. Näin ollen Liikenneviraston päätöstä ei ole muilta kuin kumotulta osin syytä muuttaa.

(- - -)

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina mainittu muun ohella maantielain 13 §, 17 §:n 1 ja 2 momentti, 20 §:n 1 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 momentti, 29 § ja 106 §:n 2 momentti.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Liikenneviraston päätökset kumotaan ja tiesuunnitelmaa muutetaan siten, että Rengon yksityistietä ei miltään osin siirretä, Ala-Rengon risteyssilta S6 rakennetaan nykyisen tien kohdalle ja karttatunnusten 50 ja 52 mukaiset alueet poistetaan suunnitelmasta. A on lisäksi vaatinut, että Liikenneviraston päätöksen täytäntöönpano kielletään risteyssillan S6 ja siihen liittyvien tienosien osalta.

Vaatimusten perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Rengontien linjauksessa ei ole otettu huomioon maanomistusoloja eikä linjaus kohtele kiinteistönomistajia tasapuolisesti. Kiinteistöjen välinen raja sijaitsee tien keskellä. Tien tulee pysyä maantiealueen ulkopuolella nykyisellä paikallaan, jotta rajan sijainti pysyy selvillä. Maantielain 22 §:n 1 momentti koskenee myös tiesuunnitelmaan kuuluvaa yksityistä tietä.

Tiesuunnitelmassa risteyssilta S6 on sijoitettu nykyisen Rengontien itäpuolelle. Tällöin A:n omistamasta Korpikankaan tilasta RN:o 8:34 jäisi yksityistien alueeksi maantiealueen pohjoispuolella oleva karttatunnuksella 50 merkitty alue, jonka leveys maantiealueen rajalla on nykyisen tien keskeltä 30 metriä ja pinta-ala 0,1094 hehtaaria. Maantiealueen eteläpuolella jäisi yksityistien alueeksi karttatunnuksella 52 merkitty alue, jonka leveys maantiealueen rajalla on kohtisuoraan Rengontien keskeltä 36 metriä ja pinta-ala 0,1547 hehtaaria.

Tiesuunnitelman mukainen Rengontien linjaus aiheuttaa maantielain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vahinkoa, jota rahallinen korvaus ei poista, koska talousmetsän tuotto on jatkuvaa.

Risteyssillan sijaintia on perusteltu sillä, että tieyhteys sillan rakentamisen ajan säilyy ja työnaikaisen kiertotien rakentamiskustannuksissa säästetään. Jos risteyssilta tehtäisiin nykyisen tien kohdalle, voitaisiin sillan rakentamisen ajaksi rakentaa korvaava kulkuyhteys tiesuunnitelmassa esitetylle Rengontien linjaukselle. Tämä ei lisäisi kustannuksia paljoakaan.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esitti 17.1.2013 A:lle, että risteyssilta voidaan tehdä nykyisen tien kohdalle. Ratkaisuun vaadittiin kiinteistönomistajien suostumus. A katsoi, että suostumuksen antamalla hän menettäisi samalla puhevallan muihinkin vaatimuksiinsa. ELY-keskuksen esittämä osoittaa, että tiesuunnitelman mukainen linjaus ei ole johtunut valtatien, meluesteen eikä pumppaamon rakentamisesta eikä myöskään sillan leveydestä.

2) B, C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja tiesuunnitelmaa muutetaan E:n, B:n, C:n ja D:n hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa vaaditulla tavalla.

Vaatimuksen perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen olisi tiesuunnitelmassa tullut pysäyttää Kuortaneentiehen. Suunnittelussa tulisi lisäksi näkyä ohikulkutien vaihtoehtoinen liittyminen Kuortaneentiehen ja mahdollinen väliaikainen liittyminen Mäki-Hakolantiehen.

Ohikulkutien rakentaminen tässä vaiheessa Mäki-Hakolantiehen saakka johtaisi vääjäämättä siihen, että tien mahdollinen loppuosa suunniteltaisiin ja rakennettaisiin kulkemaan Kertunlaakson ja Hevoskorventien asuntoalueiden välistä, jonne se ei mahdu. Tällä alueella ei myöskään ole voimassa yleissuunnitelmaa.

Nykymuodossaan tiesuunnitelma vaarantaa Kertunlaakson asuinalueen elinkelpoisuuden ja pilaa tarpeettomasti maanviljelysalueita.

On määrättävä selvitettäväksi, kuinka ohitustien mahdollinen liittäminen Mäki-Hakolantiehen ruuhkauttaa Keski-Nurmontietä ja häiritsee alueen maatalousliikennettä.

Ohikulkutien vaikutukset asuin- ja maatalousympäristöihin on määrättävä mitattaviksi anturitekniikoilla. Mittaustavat ja mittauskohdat on määrättävä selkeästi ilmoitettaviksi tiesuunnitelmassa.

Liikennevirasto on lausunnossaan esittänyt, että valitukset ja täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus hylätään. Liikennevirasto on lausunut muun ohella seuraavaa:

A:n valitus

Rengontien nykyiseen linjaukseen on tiesuunnitelmassa tehty pieni muutos Ala-Rengon risteyssillan S6 kohdalla, koska se on perusteltua valtatien, meluesteen ja sillan leveyden sekä pumppaamon rakentamisen takia. Linjausta on muutettu sillan kohdalla noin 150 metrin matkalla siirtämällä linjausta enimmillään noin 16 metriä itään.

Risteyssillan sijainti on määräytynyt teknis-taloudellisen vertailun perusteella. Sijainnin muutoksella vältytään aiheuttamasta tarpeetonta haittaa maanomistajille jättämällä heille olemassa oleva kulkuyhteys valtatien, yksityistien ja sillan rakennustyön ajaksi. Näin säästetään myös työnaikaisen kiertotien rakentamiskustannukset. Jos Rengontien linjausta ei muutettaisi sillan kohdalla, tästä koituisi rakennustyön aikana haittaa myös metsätalouden harjoittamiselle.

Tiesuunnitelman mukainen ratkaisu oli julkisesti nähtävillä maantielain 27 §:n 2 momentin mukaisesti 9.7.–7.8.2012. A teki esityksen yksityistien linjauksen ja risteyssillan paikan muuttamisesta tiesuunnitelman nähtävilläolon jälkeen. Esitys vaikuttaisi kiinteistön RN:o 8:34 lisäksi kiinteistöön RN:o 8:104.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ryhtyi A:n esityksen johdosta toimenpiteisiin tiesuunnitelman muuttamiseksi. Muutos katsottiin niin vähäiseksi, ettei se olisi vaatinut tiesuunnitelman uutta nähtävilläoloa siinä tapauksessa, että kiinteistönomistajilta saadaan suostumus. A:ta ja naapurikiinteistön omistajia pyydettiin antamaan kirjallinen suostumus risteyssillan sijainnin muuttamiseksi. Koska A ei antanut suostumustaan nyt vaatimaansa muutokseen, eivät myöskään naapurikiinteistön omistajat sitä antaneet. Naapurikiinteistön omistajien kanssa käydyn keskustelun mukaan he olisivat antaneet suostumuksensa tiesuunnitelman muutokseen, jos A olisi antanut suostumuksensa.

ELY-keskus ei ole esittänyt A:lle vaatimusta puhevallasta luopumisesta. Hänellä on ollut yli vuosi aikaa antaa kirjallinen suostumus omaan muutosesitykseensä. Koska kiinteistönomistajien suostumusta ei ole saatu, nähtävillä ollutta ja hyväksyttyä tiesuunnitelmaa ei ole voitu muuttaa.

B:n, C:n ja D:n valitus

Tiesuunnitelma ei kohdistu muutoksenhakijoiden omistamiin kiinteistöihin. Liikenneviraston tavoitteena on kylläkin rakentaa Seinäjoen itäinen ohikulkutie Nurmoon saakka, mutta se edellyttää ensin yleissuunnitelman muutoksen ja sen jälkeen tiesuunnitelman hyväksymistä Mäki-Hakolantien pohjoispuolisten tieosuuksien osalta.

Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 18.11.2010 Seinäjoen itäisen ohikulkutien yleissuunnitelman Mäki-Hakolantien pohjoispuolisten tieosuuksien osalta. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut päätöksellään 21.5.2012 hallinto-oikeuden päätöstä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset niiltä osin kuin ne koskivat väliä Rengonharju–Mäki-Hakolantie, joten yleissuunnitelma on tullut lainvoimaiseksi tämän tieosuuden osalta.

Tiesuunnitelma päättyy Mäki-Hakolantien kohdalle valtatien 19 paalulle 16 020. Se koskee tieosuutta, joka sisältyy lainvoimaiseksi tulleeseen yleissuunnitelmaan. Tiesuunnitelman mukainen ohikulkutien linjaus ja eritasoliittymäratkaisu noudattavat Kuortaneentien kohdalla lainvoimaista yleissuunnitelmaa.

Ohikulkutien jatkolinjauksesta paaluvälillä 16 020–18 300 tehty yleissuunnitelman muutos ei ole saanut vielä lainvoimaa. Tiesuunnitelma paaluvälillä 0–16 020 on yhteensopiva paaluväliä 16 020–18 300 kos³kevan muutetun yleissuunnitelman kanssa.

Valituksessa on katsottu, että tiesuunnitelmassa olisi tullut esittää myös vaihtoehto valtatien 19 liittämiseksi Kuortaneentiehen ja väliaikainen liittäminen Mäki-Hakolantiehen. Tiesuunnitelmassa ei esitetä erilaisia vaihtoehtoja, vaan toteutettava vaihtoehto, joka on lainvoimaisen yleissuunnitelman mukainen.

Tieyhteydet valtateiden 19 ja 18 (Kuortaneentie) välillä on tarkoitus toteuttaa eritasoliittymän E5 ramppien kautta. Mäki-Hakolantie ja uusi valtatie 19 risteävät, mutta valtatieltä Mäki-Hakolantielle ei tulla toteuttamaan yleiselle liikenteelle tarkoitettua väliaikaistakaan liittymää, vaan kysymyksessä on lainvoimaisen yleissuunnitelman ja asemakaavan mukainen kadun ja maantien eritasoristeäminen ilman liittymismahdollisuutta. Mäki-Hakolantie alittaa valtatien 19 risteyssillan. Tiesuunnitelman perusteella tienpitoviranomaisella on kuitenkin ollut oikeus ottaa valtatien 18 ja Mäki-Hakolantien välinen alue haltuunsa.

Hallinto-oikeus ei tutkinut E:n, B:n, C:n ja D:n vaatimusta tiesuunnitelman muuttamisesta siten, että ohikulkutien rakentaminen pysäytetään valtatielle 18 (Kuortaneentie) eikä vaatimuksia vaihtoehtoisen ja väliaikaisen liittymisen merkitsemisestä tiesuunnitelmaan. Koska yleissuunnitelma lainvoimaisilta osiltaan koskee ohikulkutietä paalulle 16 020 eli Mäki-Hakolantielle asti, vaatimusta ohikulkutien rakentamisen pysäyttämisestä valtatielle 18 ei ole voitu tutkia.

Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on suositeltu tärinämittausten tekemistä kriittisissä kohteissa rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Asiantuntija-arvioiden mukaan tällaisia kriittisiä kohteita ei tiesuunnitelman laatimisvaiheessa ole löytynyt paaluväliltä 0–16 020. Nyt käsiteltävänä olevan suunnitelma-alueen ulkopuolelta paaluväliltä 16 020–18 300 on suunnittelutyön aikana tunnistettu rakentamisen aikaiselle tärinälle alttiita kohteita. Tällä suunnitteluvälillä tutkitaan edelleen tärinälle alttiita kohteita suunnittelun tarkentuessa tiesuunnitelman ja rakennussuunnitelman laatimisvaiheessa.

A on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

A oli esittänyt Rengontien siirtämistä vastustavan muistutuksensa 6.8.2012 eli tiesuunnitelman nähtävilläoloaikana.

Nyt kun Ala-Rengon risteyssillan S6 rakennustyöt ovat käynnissä, Rengontie on katkaistu ja liikenne ohjattu kiertotien kautta. Tiesuunnitelman mukainen sillan paikka ei siten ole poistanut kiertotien rakentamistarvetta. Kiertotie ei myöskään aiheuta haittaa metsätalouden harjoittamiselle.

Säilyttämällä Rengontie paikallaan vältytään tarpeettomalta ja epäoikeudenmukaiselta menettelyltä ja säästetään metsämaata.

C ja D ovat antaneet vastaselityksen.

C ja D ovat toimittaneet vielä lisäkirjelmän.

C ja D ovat korkeimman hallinto-oikeuden varattua tähän tilaisuuden täydentäneet valitustaan saantitodistuskappaleillaan ja hallinto-oikeuden päätöksen valitusosoituksella.

B on vastaselityksessään lausunut muun ohella, että tiesuunnitelmassa ei oteta kantaa siihen, varataanko aluetta tien myöhempää leventämistä varten. Näin ollen tiesuunnitelmaa ei ole laadittu maantielain 22 §:ssä edellytetyllä tavalla. Koska tiesuunnitelma on laadittu maan³tielain vastaisesti, sitä tulee muuttaa. Tässä uudessa tiesuunnitelmassa ohitustien rakentaminen tulee pysäyttää Kuortaneentiehen (valtatie 18). Koska asiassa ei ole toimittu maantielain mukaisesti, tiesuunnitelman täytäntöönpano tulee määrätä keskeytettäväksi.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään asiassa dn:o 1753/1/14 antamallaan päätöksellä hylännyt B:n, C:n ja D:n valituksen, joka on koskenut Seinäjoen itäisen ohikulkutien yleissuunnitelman muutosta paaluvälillä 16 020–18 300.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. B:n, C:n ja D:n valitus jätetään tutkimatta C:n ja D:n tekemänä. Valitus tutkitaan B:n tekemänä.

2. Valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Lausuminen Liikenneviraston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. B:n, C:n ja D:n valituksen jättäminen tutkimatta C:n ja D:n tekemänä

Säilyttääkseen puhevaltansa C:n ja D:n olisi tullut hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan toimittaa valituskirjelmänsä korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään 30. päivänä päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun ottamatta. Hallinto-oikeuteen palautuneen saantitodistuksen sekä C:n oman saantitodistuksen mukaan C on saanut päätöksen tiedokseen 5.3.2014. D:n omassa saantitodistuksessa ei luovutuspäivämäärää ole, mutta hallinto-oikeuteen palautuneen saantitodistuksen mukaan D on saanut päätöksen tiedokseen 24.2.2014. Valituskirjelmä olisi näin ollen tullut toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen C:n osalta viimeistään 4.4.2014 ja D:n osalta viimeistään 26.3.2014. B:n, C:n ja D:n yhteinen valituskirjelmä on saapunut tänne 11.4.2014 ja siis C:n ja D:n osalta valitusajan päätyttyä. Tämän vuoksi valitus on hallintolainkäyttölain 22 §:n, 26 §:n 1 momentin ja 51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä C:n ja D:n tekemänä tutkimatta.

2. Valitusten hylkäämistä koskeva ratkaisu

Hallinto-oikeuden on tullut ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainitun lainkohdan nojalla jättää tutkimatta vaatimus tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen muuttamisesta siten, että Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen pysäytetään valtatielle 18, sekä vaatimus vaihtoehtoisen ja väliaikaisen liittymisen merkitsemisestä tiesuunnitelmaan.

Maantielain 22 §:n 1 momentissa ei edellytetä, että tiesuunnitelma-asiakirjoissa lausutaan erikseen siitä, että tiesuunnitelmassa ei varata aluetta tien myöhempää leventämistä varten.

Edellä lausutun vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei valituksissa esitetyn johdosta ole perusteita.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi lausuminen Liikenneviraston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista ei ole tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.