Muu päätös 305/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja HKScan Finland Oy (entinen HK Ruokatalo Oy)

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 25.11.2013 nro 13/0697/2

Asian aikaisempi käsittely

Forssan ympäristölupalautakunta on käsiteltyään lupa-asian uudelleen päätöksellään 29.4.2013 myöntänyt Lassila & Tikanoja Oyj:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan jätteen vastaanotto- ja siirtokuormaustoiminnan harjoittamiseen Forssan kaupungin Talsoilan kylässä osoitteessa Valtatie 10 sijaitsevalla tilalla Tukikohta RN:o 11:0. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lupaan on liitetty seuraavat lupamääräykset:

1. Yleistä

Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä terveydelle, maiseman rumentumista, epäsiisteyttä eikä ympäristön roskaantumista. Mikäli toiminta kuitenkin aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristössä, tulee välittömästi ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. Roskaantuneet tai likaantuneet alueet on siivottava välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon.

2. Vastaava hoitaja

Toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava ympäristölupalautakunnalle ennen toiminnan aloittamista. Luvanhaltijan ja/tai toiminnanharjoittajan vaihtuessa tai yhteystietojen muuttuessa on muutoksista ilmoitettava ympäristölupalautakunnalle.

3. Jätteiden vastaanotto ja varastointi

Asumisessa syntyneen ja ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava valtion, kunnan tai seurakunnan taikka julkisoikeudellisen yhteisön tai yhdistyksen julkisessa hallinto- tai palvelutoiminnassa syntyneen jätteen vastaanotto on kielletty. Muiden vaarallisten jätteiden (ennen ongelmajätteet) kuin sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto on kielletty. Nestemäisten jätteiden vastaanotto on kielletty.

Toiminnanharjoittaja saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä esikäsitellä seuraavia jätteitä, mikäli kyseisen jätteen vastaanottamista ei ole edellä kielletty, vuodessa enintään

Jätelaji, Max. määrä t/a, Max. varastointi t, Varastointipaikka

Keräyspaperi ja -pahvi, 1 500, 80, halli, kontti

Rakennus- ja teollisuusjäte, 4 000, 100, halli, kontti

Kaupan ja teollisuudenpakkausjäte, 2 000, 100, kontti

Energiajae, 1 500, 100, halli, kontti

Metalliromu, 500, 50, halli, kontti

Muovi ym. kierrätysmateriaali, 400, 50, halli, kontti

Sähkö- ja elektroniikkaromu, 20, 2, kontti

Yhteensä, 9 920, 482, -

Jätteiden vastaanotto on sallittu arkisin klo 8–17, jolloin alueella on oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja osoittaa jätteelle välivarastointipaikan.

Jätteiden vastaanoton ja välivarastoinnin tulee tapahtua sisätiloissa tiiviillä asfaltilla tai betonilla. Varastointi ulkona on sallittu vain tiivispohjaisilla ja peitetyillä lavoilla tai konteissa.

Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanoton ja varastoinnin tulee tapahtua lukittavissa sisätiloissa, joista jätevedet tulee johtaa kunnalliseen viemäriin (ks. lupamääräys 7). Varastointitilan tulee olla asianmukaisesti merkitty.

Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet pitää välivarastoida erillään niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Käsitellyt jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäviksi niin usein, ettei alueelle muodostu pysyviä välivarastoja.

4. Jätteiden kuljetus, siirtokuormaus ja esikäsittely

Jätteiden syntyä tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä oleva jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Hakijan on valvottava jätteen vastaanottoa, jätteiden välivarastointia ja käsittelyä.

Tulevat ja lähtevät jätteet on kuljetettava käyttäen tiiviitä lavarakenteita ja peitettyinä tai konteissa siten, ettei jätteitä kuljetuksen aikana leviä ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Kuormien purkamisen jälkeen on huolehdittava kuljetuskaluston puhdistamisesta siten, että ajoneuvojen pyörien, lava- tai muiden rakenteiden mukana ei leviä jätteitä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön.

Jätteiden siirtokuormaus ja esikäsittely tulee tehdä sisätiloissa tiiviillä asfaltilla tai betonilla.

5. Vaaralliset jätteet ja kemikaalit

Omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet ja tarvittavat kemikaalit on varastoitava lukitussa, merkityssä sekä tiivispohjaisessa varastossa. Erilaiset vaaralliset jätteet on selkeästi merkittävä ja pidettävä erillään toisistaan. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää tiiviissä astioissa ja tiiviissä suoja-altaassa. Vaarallisista jätteistä, niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä sekä varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. Vaarallisen jätteen pääsy maaperään ja viemäriin on estettävä.

6. Melu

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa 55 dB (A-painotettua ekvivalenttitasoa) päiväaikaan klo 7–22 ja 50 dB yöaikana klo 22–7.

7. Jäte- ja hulevedet

Jätevedet tulee johtaa yleiseen viemäriin I-luokan hiekan- ja öljynerottimen kautta. Viemäriin ei saa laskea sellaista jätevettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Pesupaikalla käytettäviä pesuaineita ei saa johtaa laimentamattomana viemäriin.

Jätteiden käsittely- ja varastointialueiden hule- ja sulamisvedet tulee johtaa I-luokan hiekan- ja öljynerottimen kautta pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolelle.

Kumpikin hiekan- ja öljynerotin tulee varustaa täyttymisestä ilmoittavalla hälyttimellä, näytteenottokaivolla ja erottimen jälkeen olevalla sulkuventtiilillä.

Jos hallissa, varastotiloissa ja lastausalueella olevat yleiseen viemäriin tai hulevesiviemäriin johtavat lattiakaivot ovat välttämättömiä toiminnan kannalta, ne on varustettava sulkumatoilla tai vastaavin suojauksin, jotka on pidettävä normaalisti suljettuina ja ne saa avata vasta, kun on varmistettu, ettei kaivoon pääse kemikaaleja tai muita haitallisia aineita. Muutoin käsittely- ja varastointitilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkumatoin tai päällystettävä riittävän tiiviillä pinnoitteella.

Edellä mainittujen toimenpiteiden tulee olla tehtynä ennen toiminnan aloittamista. Hiekan- ja öljynerottimien sekä putkistojen asennuksen yhteydessä tulee varmistua siitä, että maaperä ei ole pilaantunut. Selvitys maaperän pilaantumattomuudesta tulee toimittaa ympäristöpäällikön hyväksyttäväksi ennen asennustöiden aloittamista.

8. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma

Toimintaan tulee olla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenevät ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Suunnitelmaa tulee pitää ajan tasalla. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävästi vahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita. Lisäksi laitoksella pitää olla näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia.

9. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta, kemikaali- tai öljyvuodosta sekä häiriöstä, joista voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristölupalautakunnalle. Päästöjä lisäävästä häiriötilanteesta tulee laatia raportti, josta ilmenee ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö.

Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi sekä päästöjen leviämisen ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi alueelle johtava ajotie on varustettava lukitulla portilla, joka on pidettävä lukittuna muina kuin aukioloaikoina.

10. Tarkkailu

Pohjaveden laadun tarkkailua varten hakijan on laadittava tarkkailusuunnitelma, johon on liitettävä ajantasainen piirustus laitosalueen viemäröinnistä ja toimitettava se ympäristöpäällikön hyväksyttäväksi 30.9.2013 mennessä. Tarvittaessa ympäristöpäällikkö voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutokset ja lisäykset.

Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa tarkkailtava piha-alueelta avo-ojaan johdettavien vesien ja jätevesiviemäriin johdettavien vesien laatua sekä toiminta-alueen maaperän laatua. Lisäksi toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava melutasoja ja ilman pölypitoisuuksia.

Hiekan- ja öljynerottimia on huollettava ja niiden toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Öljynerotusjärjestelmien tarkkailusta ja hoidosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä poiskuljetetut jätemäärät, laatu, toimituspaikat, tarkkailupäivämäärät ja tyhjennyspäivämäärät.

11. Raportointi

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä. Ympäristölupalautakunnalle on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto seuraavin tiedoin:

- vastaanotetut ja vastaanottamatta jätetyt jätteet: määrä (t) ja laatu

- edelleen toimitetut jätteet: määrä, laatu, toimituspaikka ja käsittely

- tiedot hiekan- ja öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä ja tarkkailusta

- eri jätejakeiden varastojen määrä ja sijainti vuoden lopussa (kartta)

- suoritetut huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet

- tiedot häiriöistä ja onnettomuustilanteista

- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat toiminnanmuutokset

- pohjavesien tarkkailun tulokset

- selvitys vakuuden riittävyydestä

Jätteiden luokittelussa tulee käyttää jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua. Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi (6) vuotta.

12. Toiminnan lopettaminen

Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kuukautta, ennen toiminnan tai sen osan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta ympäristölupalautakunnalle hyväksyttäväksi.

13. Vakuus

Lassila & Tikanoja Oyj:n on asetettava ympäristölupalautakunnalle jätteiden vastaanottoa sekä varastointia ja siirtokuormausta varten kymmenentuhannen (10 000) euron suuruinen vakuus ennen toiminnan aloittamista. Ympäristölupalautakunta voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutoksen tms. seikkojen vuoksi. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a–43 c § mukaisesti.

Lupamääräysten tarkistaminen

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.6.2023 mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen ennen edellä mainittua määräaikaa edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta

Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi luvan saajan on asetettava ympäristölupalautakunnalle 5 000 euron suuruinen vakuus (pankkitalletus tai pankkitakaus) ympäristön ennalleen saattamiseksi tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus tulee asettaa ennen toiminnan aloittamista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään selventänyt ympäristölupalautakunnan päätöstä lisäämällä jätteiden vastaanottoa ja varastointia koskevaan lupamäärä³ykseen 3 seitsemännen kappaleen. Uusi kappale kuuluu seuraavasti (lisäys kursiivilla):

Ajoneuvokaluston, jäteastioiden sekä WC-yksiköiden pesu tapahtuu pesuhallissa.

Hallinto-oikeus on muuttanut tarkkailua koskevan lupamääräyksen 10 ensim³mäistä ja toista kappaletta ja lisännyt lupamääräykseen neljännen kappaleen. Muutettuna lupamääräys 10 kuuluu seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Pohjaveden ja piha-alueelta avo-ojaan johdettavien vesien laadun tarkkailua varten hakijan on laadittava tarkkailusuunnitelma, johon on liitettävä ajantasainen piirustus laitosalueen viemäröinnistä ja joka on toimitettava ympäristöpäällikön hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tarvittaessa ympäristöpäällikkö voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutokset ja lisäykset.

Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa tarkkailtava (poistettu tekstiä) jätevesiviemäriin johdettavien vesien laatua sekä toiminta-alueen maaperän laatua. Lisäksi toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava melutasoja ja ilman pölypitoisuuksia.

Jätteiden vastaanotto-, välivarastointi-, esikäsittely- ja siirtokuormausalueiden rakenteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Suunnitelma rakenteiden kunnon tarkastuksista on esitettävä ympäristöpäällikön hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Hallinto-oikeus on muuttanut raportointia koskevan lupamääräyksen 11 ensimmäistä kappaletta. Muutettuna lupamääräys 11 kuuluu seuraavasti (muutokset kursiivilla):

- vastaanotetut ja vastaanottamatta jätetyt jätteet: määrä (t) ja laatu

- edelleen toimitetut jätteet: määrä, laatu, toimituspaikka ja käsittely

- tiedot hiekan- ja öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä ja tarkkailusta

- eri jätejakeiden varastojen määrä ja sijainti vuoden lopussa (kartta)

- suoritetut huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet

- tiedot häiriöistä ja onnettomuustilanteista

- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat toiminnanmuutokset

- pohjavesien ja piha-alueelta avo-ojaan johdettavien vesien laadun tarkkailun tulokset

- selvitys vakuuden riittävyydestä

- selvitys pesuun käytetyistä kemikaaleista ja niiden määristä

Hallinto-oikeus on enemmälti hylännyt HK Ruokatalo Oy:n valituksen ympäristölupalautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on hylännyt HK Ruokatalo Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavia oikeusohjeita

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate), 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate), 3) käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate) sekä 4) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Pykälän 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate).

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Pykälän 2 momentin mukaan jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (pilaantumisen torjuntavelvollisuus). Pykälän 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on lisäksi noudatettava jätelain (646/2011) 2 luvussa säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voisi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Ympäristönsuojelulain 43 a §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 43 b §:n 1 momentin mukaan vakuuden on oltava riittävä 43 a §:ssä säädettyjen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset.

Ympäristönsuojelulain 43 c §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset 43 a §:ssä säädetystä vakuudesta ja sen asettamisesta.

Ympäristönsuojeluasetuksen 3 luku sisältää tarkemmat säännökset lupahakemuksen sisällöstä ja liitteistä. Asetuksen 9 §:ssä säädetään lupahakemuksen sisällöstä, 11 §:ssä hakemuksen lisätiedoista vesipäästöjen vuoksi ja 12 §:ssä jätteistä ja jätehuollosta esitettävistä lisätiedoista.

Toiminta ja sen sijoituspaikka

Lassila & Tikanoja Oyj:n hakemus tarkoittaa jätteiden vastaanotto- ja siirtokuormaustoiminnan sijoittamista Forssan kaupungin Talsoilan kylässä sijaitsevalle Tukikohdan tilalle RN:o 11:0. Asiakirjojen ja kiin³teistötieto³jär³jes³tel³män karttatietojen mukaan lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin 130–140 metrin etäisyydellä sijoitus³paikasta valtatien 10 eteläpuolella. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa kiinteistö sijaitsee teollisuus- ja varastotoimintojen alueella. Sijoituspaikan läheisyydessä on viher- ja varastointialueita sekä teollisuustoimintaa. Kiinteistölle kuljetaan suoraan valtatieltä 10. Kiinteistö sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä Loimijoesta.

Forssan ympäristölautakunta on 14.6.2011 antamallaan päätöksellä hylännyt Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksen. Päätöksen perusteluissa on muun ohella todettu, että kiinteistö sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja osa toiminnoista sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Vaasan hallinto-oikeus on 1.11.2012 antamallaan päätöksellä numero 12/0763/2 hyväksynyt luvan hakijan valituksen. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa katsonut muun ohella, että pohjaveden pilaantumisen vaara voidaan riittävien pohjaveden suojelua koskevien lupamääräysten antamisella ehkäistä. Asiassa ei siten ole ollut perusteita hylätä hakemusta pohjaveden pilaantumisriskin perusteella. Hallinto-oikeus on palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi luvan myöntämistä ja lupamääräysten laatimista varten, mikäli lautakunta katsoo muiden luvan myöntämisedellytysten täyttyvän.

Luvan mukaan toiminnanharjoittaja saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida vuodessa keräyspaperia ja -pahvia 1 500 tonnia, rakennus- ja teollisuusjätettä 4 000 tonnia, kaupan ja teollisuuden pakkausjätettä 2 000 tonnia, energiajaetta 1 500 tonnia, metalliromua 500 tonnia, muovia ynnä muuta kierrätysmateriaalia 400 tonnia ja sähkö- ja elektroniikkaromua 20 tonnia. Yhteensä vastaanotettavien jätteiden määrä olisi enintään 9 920 tonnia vuodessa varaston enimmäismäärän ollessa 482 tonnia. Sähkö- ja elektro³niik³ka³romun varaston enim³mäis³määrä on 2 tonnia. Luvassa on kielletty nestemäisten jätteiden sekä muiden vaarallisten jätteiden kuin sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto. Myös asumisessa syntyvän ja ominaisuuksiltaan, koostu³mukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan lupamääräyksestä 3 tarkemmin ilmenevän jätteen vastaanotto on kielletty.

Luvassa jätteiden vastaanotto on sallittua arkisin kello 8–17. Tällöin alueella on oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja osoittaa jätteelle välivarastointipaikan. Hakijan käytössä olevien toimistorakennuksen, pressuhallin sekä varas³torakennuksen osan lisäksi kiinteistölle on tarkoitus sijoittaa meri³kontteja jätteiden varastointia varten. Luvan mukaan jätteiden vastaanoton ja välivarastoinnin on tapahduttava sisätiloissa tiiviillä asfaltilla tai betonilla. Varastointi ulkona on sallittua vain tiivispohjaisilla ja peitetyillä lavoilla sekä konteissa. Sähkö- ja elektroniikkaromu on vastaanotettava ja välivarastoitava lukittavissa sisätiloissa, joista jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin. Jätteiden siirtokuormaus ja esikäsittely on tehtävä sisätiloissa tiiviin asfaltin tai betonin päällä. Omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet ja tarvittavat kemikaalit varastoidaan lukitussa, merkityssä ja tiivispohjaisessa varastossa.

Asiakirjojen mukaan piha-alue ja ajoväylät on asfaltoitu. Asfaltoidun alueen hulevedet ohjataan öljynerottimen kautta läheiseen avo-ojaan. Toimistorakennuksen ja pesuhallin jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Luvan mukaan öljynerottimien on täytettävä I-luokan vaatimukset, jolla tarkoitetaan standardin SFS-EN-858-1 mukaista öljynerotinten I-luokan vaatimustasoa. Mikäli pressuhallin suljettavat viemärikaivot avataan, pesuvedet kerätään umpikaivoihin. Toiminnasta johtuva kuorma-autoliikenne on noin 15 kuorma-autoa vuorokaudessa. Kiinteistölle laaditaan pelastussuunni³telma ja henkilökuntaa koulutetaan toimimaan hätätilanteissa. Kaikissa rakennuksissa ja ajoneuvoissa säilytetään imeytysainetta sekä alkusammuttimia. Kaluston kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset viat korjataan heti.

Oikeudellinen harkinta

Kun otetaan huomioon toiminnan luonne ja laajuus sekä siitä hakemusmenettelyn aikana kertyneistä asiakirjoista saatava selvitys ja Vaasan hallinto-oikeuden samassa asiassa aiemmin antama päätös, hakemusta ei ole pidettävä sillä tavoin puutteellisena, että ympäristölupalautakunnan päätös olisi kumottava. Hakemusta ei asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ole myöskään muutettu hakemus³menettelyn aikana sillä tavoin, että luvan hakijalta olisi tullut edellyttää uuden hakemuksen tekemistä.

Yhtiö on hakemusasiakirjoissa ilmoittanut, että ajoneuvokalustoa, jäteastioita ja wc-yksiköitä pestään alueella olevassa pesuhallissa, jonka jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Näin ollen ja koska ympäristölupalautakunnan päätöksen asian selostusosassa mainitaan kesäisin ulkona käytössä oleva pesupaikka, josta ei kuitenkaan hakemusasiakirjoissa ole tarkempaa tietoa, ja koska toiminta sijaitsee I luokan pohjavesialueella, hallinto-oikeus on selventänyt lupamääräystä 3 ratkaisusta ilmenevällä tavalla pesusta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Hallinto-oikeus on myös muuttanut lupamääräystä 10, jotta varmistuttaisiin jätteiden vastaanotto-, välivarastointi-, esikäsittely- ja siirtokuormausalueiden rakenteiden kunnon ja piha-alueen avo-ojaan johdettavien vesien riittävästä tarkkailusta. Vastaavasti lupamääräystä 11 on riittävän raportoinnin varmistamiseksi muutettu ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Lupamääräyksen 8 mukaan toimintaan tulee olla erilaisia vaara- ja poik³keustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, joka tulee pitää ajan tasalla. Hallinto-oikeus toteaa, että valvonta³viran³omainen voi tarvittaessa tarkastaa suunnitelman eikä siten ole tarvetta antaa määräystä erillisestä suunnitelman hyväksymismenettelystä.

Toimintaan sovellettavan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain 120 §:n 2 momentin nojalla ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Suunnitelmaan on sisällytettävä jäteasetuksen 25 §:n mukaiset tiedot. Suunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle ja se on osa ympäristölupaa. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava, jos jätteen laatu, määrä tai käsittely muuttuu. Kun otetaan huomioon kyseisessä suunnitelmassa esitettäväksi määrätyt tiedot ja niistä ympäristölupa-asiakirjoista saatava selvitys sekä se, että jätelain 120 §:n säätämisen tarkoituksena on ollut toiminnan omavalvonnan tehostaminen, hallinto-oikeus katsoo, ettei asiaa ole syytä suunnitelman puuttumisen vuoksi palauttaa ympäristölupalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Lupamääräyksen 11 mukaan toiminnanharjoittajan on ympäristölupalautakunnalle toimitettavassa vuosiyhteenvedossa esitettävä selvitys vakuuden riittävyydestä. Lupamääräyksen 13 mukaan ympäristölupalautakunta voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittely³kus³tan³nus³ten muutoksen tai muiden sellaisten seikkojen vuoksi. Kun lisäksi otetaan huomioon vastaanotettavan jätteen laatu ja määrä sekä toiminnan laajuus, luonne ja annetut lupamääräykset, toimintaa varten asetettua 10 000 euron vakuutta on pidettävä riittävänä.

Toiminnasta on arvioitu aiheutuvan 15 kuorma-auton liikenne vuorokaudessa. Siihen nähden, että toiminta sijaitsee valtatien 10 varrella sekä viher-, varastointi- ja teollisuustoiminta-alueiden läheisyydessä ja että lähin asuinrakennus sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä, ei toiminnasta alueella aiheutuvaa liikennettä voida pitää poikkeuksellisena, eikä siitä toimintaa ympäristöluvan mukaisesti harjoitettaessa aiheudu kohtuutonta rasitusta naapureille tai riskiä pohjavesialueelle.

Edellä esitetyn perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon vastaanotettavien jätteiden laatu ja määrä, toiminnan luonne sekä vesien johtamisesta esitetty selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta sitä lupamääräysten ja hallinto-oikeuden niihin tekemien muutosten mukaisesti harjoitettaessa aiheudu kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristön³suojelulain 42 §:n 1 momentissa kiellettyä seurausta. Näin ollen ja kun vielä otetaan huomioon Tukikohdan tilan sijainti haja-asutusalueella teollisuus- ja varastoalueiden läheisyydessä sekä Vaasan hallinto-oikeuden asiassa aiemmin antama päätös, hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ei myöskään ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olleet olemassa eikä myöskään vastaanotettavien jätelajien rajoittamiseen tai jätemäärien pienentämiseen valituksessa esitetyllä tavalla ole perusteita.

Valituksen vireillä olosta johtuneen ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt lupamääräyksen 10 ensimmäisessä kappaleessa asetettua määräaikaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Toiminnan aloittamista koskeva määräys

Ympäristönsuojelulain 101 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Ympäristönsuojelulain 101 a §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 101 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Ympäristölupalautakunnan päätöksen perustelujen mukaan täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kiinteistöllä on tarvittavat tilat jätteen varastoinnille. Jätteet ovat poistettavissa, eikä toiminnasta kiinteistölle jää pysyvää haittaa. Hallinto-oikeus katsoo, että edellytykset aloittamisluvan myöntämiselle ovat olleet olemassa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian laatu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4–6 §, 8 § 1 momentti, 35 § 2 momentti, 41 § 1 ja 2 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 43 a §, 43 b § 1 momentti, 43 c § 1 momentti, 101 § 1 momentti sekä 101 a § 1 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Jätelaki (646/2011) 8, 13 ja 120 §, 148 § 1 momentti ja 149 § 3 momentti

Hallintolaki 31 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä 11, 12 ja 25 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 9 § 1 momentti, 11 § 1 momentti sekä 12 § 1 ja 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 ja 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

HKScan Finland Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölupalautakunnan päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että Lassila & Tikanoja Oyj:n asetettavan vakuuden määrä korotetaan vähintään 100 000 euroon ja että lupamääräyksiä, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden päätöksellä osittain muutettuina, muutetaan vähintään seuraavasti:

Toiminnanharjoittajan tulee hankkia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen sammutusvesien keräilyjärjestelmä onnettomuuksien varalle.

Toiminnanharjoittaja saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä esikäsitellä vuodessa enintään 4 960 tonnia jätteitä. Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä muiden vaarallisten jätteiden vastaanottaminen on kielletty.

Toiminnanharjoittaja ei saa johtaa vesiä piha-alueelta avo-ojaan.

Lupamääräyksissä tulee määrätä vastaanotettavan jätteen haitta-ainepitoisuuksista.

Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma tulee hyväksyttää asiantuntevalla ja päätösvaltaisella taholla.

Lisäksi yhtiö on vaatinut, että määräys toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta kumotaan.

Vielä yhtiö on vaatinut, että hallintoviranomainen velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

HKScan Finland Oy on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Tässä tapauksessa lupamääräykset eivät ole riittävä keino ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Alueella olisi vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.

Koska ympäristöluvan mukaan sallittu jätteen määrä tässä tapauksessa on 9 920 tonnia vuodessa, josta 20 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua, kysymyksessä on huomattava jätteenkäsittelytoiminta. Toiminnan sijoituspaikka on I luokan pohjavesialueella. Alueen maaperässä on hyvin vettä johtavia kerroksia. Vedenoton ollessa nykyisellään pohjaveden virtaus toiminnan sijoituspaikalta Vieremän vedenottamolle on mahdollista. Alueella kävisi noin 15 kuorma-autoa vuorokaudessa. Lisäksi alueella pidettävien kymmenen jätteenkuljetusajoneuvon säiliöissä olisi yhteensä noin 1 500 litraa polttonestettä, mikä vastaa pientä polttonesteiden jakeluasemaa. Lisäksi ajoneuvojen hydraulijärjestelmistä voi vuotaa öljyä. Tällaiseen toimintaan liittyy erityinen riski, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle, kuten tässä tapauksessa. Sähkö- ja elektroniikkaromu, tarkemmin määrittelemätön teollisuusjäte ja alueella säilytettävät ajoneuvot voivat tulipalon sattuessa ja muussa poikkeustilanteessa aiheuttaa päästöjä pohjaveteen. Riskiä lisää runsas vedenkäyttö paloa sammutettaessa. Ellei hakemusta hylätä, hakija on velvoitettava hankkimaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen sammutusvesien keräilyjärjestelmä.

Kiinteistön soveltuvuus toimintaan ja toiminnan vaikutukset olisi tutkittava kaavoitusmenettelyssä. Forssassa jätteiden käsittelyä varten on kaavoitettu Kiimassuon alue. Se, että hakija muista alan toimijoista poiketen saa sijoittaa toimintansa mainitun alueen ulkopuolelle, ei ole tasapuolista eikä toteuta puolueettomuuden vaatimusta. Kun otetaan huomioon toimintaa palvelevien rakenteiden keveys ja edullisuus, toiminnan uudelleen sijoittamisesta ei voida katsoa aiheutuvan kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan sijoittaminen Kiimassuon alueelle on ympäristön kannalta paras vaihtoehto.

Karttatarkastelun perusteella on luultavaa, että toiminnan sijoituspaikalta öljynerotuskaivon kautta valtatien 10 vieressä olevaan avo-ojaan johdettavat sade- ja hulevedet kulkeutuvat Loimijokeen ja rantaimeytymisen kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen. Ellei hakemusta hylätä, vesien johtaminen piha-alueelta avo-ojaan on estettävä.

Toimintaan liittyy myös inhimillisten virheiden, ilkivallan ja onnettomuuden mahdollisuus. On olemassa myös riski, että tiettyjä nestemäisiä, biologisia tai vaarallisia jätteitä joutuu alueelle sallittujen jätejakeiden mukana. Maakerros pohjaveden yläpuolella ei ole riittävän paksu, eikä alue ole kokonaisuudessaan asfaltoitu. Toisin kuin toiminnan sijoituspaikka, valtatie ei sijaitse pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, minkä vuoksi vertailu valtatiellä tapahtuvaan liikennöintiin ei tässä tapauksessa ole relevanttia.

Kun otetaan huomioon toiminnan sijoituspaikka ja se, että ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi, sekä ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, jätteen määrää tulisi ainakin rajoittaa vähintään puoleen lupapäätöksen mukaan mahdollisesta. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastoiminen tulisi kieltää.

Hakemuksessa ja lupamääräyksissä ei ole mainittu jätteiden haitta-ainepitoisuuksia tai niiden mittaamista, vaikka alueelle voidaan tuoda 4 000 tonnia tarkemmin määrittelemätöntä rakennus- ja teollisuusjätettä. Ellei hakemusta hylätä, vastaanotettavien jätteiden haitta-ainepitoisuuksista tulisi määrätä ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti.

Lupahakemukseen ei ole sisältynyt jätelain mukaista jätteen käsittelyn tarkkailu- ja seurantasuunnitelmaa. Hakemus on ollut valituksessa kerrotulla tavalla muutenkin puutteellinen, mikä viittaa siihen, ettei hakijalla ole riittävää asiantuntemusta. Lisäksi hakemusta on lupamenettelyn kuluessa muutettu niin, että vastaanotettava sähkö- ja elektroniikkaromu on peräisin kotitalouksien sijasta yrityksistä, eikä asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen vastaanotto olekaan lupamääräysten mukaan sallittua. Kotitalouksista ja yrityksistä peräisin olevien jätteiden vastaanottaminen eroaa huomattavasti toisistaan. Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentti huomioon ottaen vastaanotettavaa jätettä koskeva mainittu olennainen muutos olisi vaatinut uuden lupahakemuksen.

HKScan Finland Oy:n Forssan teurastamo sisältyy Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämään kriittisten toimipaikkojen luetteloon. Pohjaveden pilaantuessa yhtiön toiminta voisi keskeytyä, mikä voisi vaikuttaa huoltovarmuuteen.

Lupamääräyksistä huolimatta on ilmeistä, että toimintaan liittyvästä kuorma-autoliikenteestä aiheutuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Toiminnasta aiheutuva rasitus ilmenee muun muassa pölynä, tärinänä ja hajuna. Rasitus on alueella epätavanomainen ja kestoltaan jatkuva. Etäisyys toiminnan sijoituspaikasta lähimpään vakituisesti asuttuun rakennukseen on noin 130 metriä.

Vakuuden on oltava nyt määrättyä huomattavasti suurempi, jotta lupamääräyksissä edellytettyjen tutkimusten toteutus voidaan varmistaa.

Ei ole esitetty perusteltua syytä, jonka vuoksi toiminta olisi tullut aloittaa muutoksenhausta huolimatta.

On epäselvää, tuleeko hallinto-oikeuden muuttamassa lupamääräyksessä 10 mainitun tarkkailusuunnitelman käsittää myös hulevedet. Toiminnanharjoittaja olisi ollut perusteltua velvoittaa laatimaan selvitys hulevesien johtamisesta ja keräämisestä sekä normaali- että poikkeustilanteissa. Kun otetaan huomioon toiminnan sijoituspaikka pohjaveden muodostumisalueella vedenottamon läheisyydessä, viemäriin johdettavien vesien ja maaperän laadun tarkkailua ei myöskään olisi tullut jättää toiminnanharjoittajan harkinnan varaan.

Lupamääräyksessä 11, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, ei ole mainittu, mitä ja miten pohja- ja hulevettä tarkkaillaan, kuka vastaa valvonnasta ja miten avo-ojasta saadaan luotettava mittaustulos.

Kun otetaan huomioon lupakäytäntö, viranomaisten resurssit ja muut lupamääräykset hyväksymismenettelyineen, ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelman erillinen hyväksyttäminen esimerkiksi ympäristöpäälliköllä olisi tarpeellista ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa.

Forssan ympäristölupalautakunta on antanut lausunnon.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Lassila & Tikanoja Oyj on antanut selityksen ja vaatinut, että valitus hylätään. Yhtiö on muun ohella ilmoittanut toimittaneensa jätelain 120 §:n mukaisen tarkkailu- ja seurantasuunnitelman Forssan kaupungin ympäristöpäällikölle 22.1.2014.

HKScan Finland Oy on antanut vastaselityksen, jossa se on muun ohella todennut, että hakijan esitettyä tarkkailu- ja seurantasuunnitelman vasta jälkikäteen valittaja ei ole voinut sitä arvioida eikä lupaviranomainen antaa ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaisia määräyksiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. HKScan Finland Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon ympäristölupaan sisältyvät lupamääräykset, erityisesti määräykset 1 ja 8, sammutusvesien keräilyjärjestelmästä ei ole tarpeen antaa erillistä määräystä.

Lupamääräyksen 10 mukaan, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, hulevesien laatua on tarkkailtava ja tarkkailusuunnitelma on esitettävä ympäristöpäällikön hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Näin ollen ei ole epäselvyyttä siitä, että tarkkailusuunnitelman tulee käsittää myös hulevedet. Lupamääräyksen 11 mukaan, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, tarkkailutulokset on toimitettava ympäristölupalautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Mainitut lupamääräykset ovat myös hulevesien osalta riittäviä.

Luvan perusteella vastaanotetaan ja käsitellään rakenteeltaan kiinteitä jätteitä, jotka energia- ja sähköromua lukuun ottamatta eivät ole vaarallista jätettä. Lupamääräyksen 3 mukaan asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettava jätteen, muiden vaarallisten jätteiden kuin sähkö- ja elektroniikkaromun sekä nestemäisten jätteiden vastaanotto on kiellet³tyä. Jätteiden vastaanoton ja välivarastoinnin tulee tapahtua sisätiloissa tiiviillä asfaltti- tai betonialustalla. Jätteiden varastointi ulkona on sallittua vain tiivispohjaisilla ja peitetyillä lavoilla tai konteissa. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanoton ja varastoinnin tulee tapahtua lukittavissa sisätiloissa, joista jätevedet tulee johtaa kunnalliseen viemäriin. Näin ollen luvassa ei ole tarpeen määrätä vastaanotettavan jätteen haitta-ainepitoisuuksista.

Lassila & Tikanoja Oyj on selityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittanut, että se on Forssan kaupungin ympäristöpäällikölle sittemmin toimittanut jätelain 120 §:n mukaisen tarkkailu- ja seurantasuunnitelman. Kun otetaan huomioon mainitun suunnitelman sisältö sekä annetut lupamääräykset, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden päätöksellä osittain muutettuina, ja se, että lupaviranomainen voi säädetyin edellytyksin tarvittaessa muuttaa lupaa, asiaa ei ole syytä palauttaa ympäristölupalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi sillä perusteella, ettei lautakunta ole hakemuksen puutteellisuuden vuoksi voinut antaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 §:n 1 momentin mukaisia määräyksiä.

Mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet lisättyinä ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 13 §:llä sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, HKScan Finland Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Taina Nystén. Asian esittelijä Petri Leinonen.