Muu päätös 392/2015
Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus
Valittaja As. Oy. Näsipuisto
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 12.6.2014 n:o 14/0191/2
Asian aikaisempi käsittely
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 29.10.2013 n:o 83/2013/2 myöntänyt Tampereen kaupungille vesilaissa (264/1961) tarkoitetun luvan Santalahti−Naistenlahti-tietunnelin rakentamiseen Tampereen kaupungissa hakemuksen mukaisesti. Tietunnelin ja sen rakenteiden sijainti on esitetty hakemukseen liitetyssä 6.5.2011 päivätyssä piirustuksessa nro 7.5T-1, Tunnelin yleissuunnitelma, Suunnitelmakartta.
Aluehallintovirasto on myöntänyt Tampereen kaupungille luvan aloittaa tunnelin rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Lupamääräykset
Rakenteet
1. Tunneli on rakennettava hakemuksen liitteenä 1 olevan yleiskartan (päiväys 6.5.2011, mittakaava 1:10 000), liitteenä 2 olevan suunnitelmakartan (päiväys 6.5.2011, mittakaava 1:2 000) ja liitteenä 3 olevien pituus- ja poikkileikkauspiirustusten (päiväys 6.5.2011, mittakaavat 1:2 000/1:200 ja 1:100) mukaisesti.
Töiden suorittaminen
2. Rakennustyöt on tehtävä siten, että pohjavedelle, pintaveden laadulle, alueen rakennuskannalle, rautatielle ja Tammerkosken patorakenteille ja niiden käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä.
3. Tunnelit ja kalliotilat on lujitettava sekä tiivistettävä injektoinneilla ja betonoitava noudattaen hakemukseen liitetyn 19.10.2012 päivätyn kaivantojen ja tunnelin vuotovesien hallintaa koskevan selvityksen periaatteita. Injektoinneissa käytettävien injektointisementtien ja niiden mahdollisten lisäaineiden on oltava ympäristöviranomaisten hyväksymiä.
4. Tunnelien suuaukoilta alkaen vedentiiveys on varmistettava vähintään tasolle N2000 +96,40 m injektoimalla mahdolliset ruhjeet kallioleikkauksessa, ulottamalla tukimuurit kallioon asti, käyttämällä betonikaukaloa ja kaukalon jatkeena kalvorakennetta, joka ulottuu tien ja ramppien alla niin pitkälle, että tasaus on tason N2000 +97,40 m yläpuolella. Tunnelin ja huoltotunnelin suuaukkojen rakenteiden on ulotuttava vähintään tasolle N2000 +98,0 m.
5. Louhinta Tammerkosken kohdalla on tehtävä siten, että lähimpien patorakenteiden etäisyys louhintakohteesta on aina yli 15 metriä.
6. Louhinnassa on käytettävä niukkatyppisiä räjähteitä.
7. Tunnelin rakentamisen aikaiset kuivatusvedet on johdettava tunnelin suuaukoilta hulevesiviemäreiden kautta Näsijärveen. Kalliolouhinnassa syntyvät kuivatusvedet on johdettava Tampereen kaupungin jätevesiviemäriin.
Kuivatusvedet on johdettava vesistöön selkeytysaltaiden ja öljynerotuksen kautta hakemuksen liitteen 4 (päiväys 7.11.2011, tunnelin poisjohtamisvesien reitit ja suunnat, VT12, paaluväli 0−2300 ja VT12, paaluväli 1800−400, mittakaava 1:2 000) mukaisesti Näsijärven Santalahteen, Mustalahteen ja Naistenlahteen. Vesistöön johdettavien kuivatusvesien hiilivetypitoisuus ei saa olla suurempi kuin 5 mg/l eikä pH-luku ylittää arvoa 9.
Kalliolouhinnan aikaiset tunnelin kuivatusvedet on johdettava öljynerotuksen jälkeen Tampereen kaupungin jätevesiviemäriin. Luvan saajan on tehtävä Tampereen Veden kanssa sopimus kuivatusvesien johtamisesta jätevesiviemäriin ennen johtamisen aloittamista. Poikkeuksellisesti ja tilapäisesti poistovesiä saa johtaa Näsijärven Santalahteen, Mustalahteen ja Naistenlahteen, mikäli jätevesiverkon johtokyky tai puhdistamon käsittelykapasiteetti ei riitä.
Jätevesiviemäriin johdettavien kuivatusvesien laatua on tarkkailtava Tampereen Veden hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Tampereen Vedelle vähintään kuukausi ennen kuin kuivatusvesien johtaminen jätevesiviemäriin aloitetaan. Jos tarkkailussa havaitaan niiden haitta-aineiden pitoisuuksien nousua, joiden jätevesiviemäriin johtamiselle Tampereen Vesi on ilmoittanut enimmäispitoisuudet, on siitä välittömästi ilmoitettava Tampereen Vedelle, Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8. Pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita on varastoitava ja käytettävä niin, että pohjaveden pilaantuminen estetään.
9. Luvan saajan on varmistettava, että lisävesien johtaminen hulevesiviemäreihin ei ylitä niiden vedenjohtokykyä.
10. Vesijohdot, tiet, kaapelit ja muut rakenteet, joihin tunnelin rakentaminen on vaikuttanut, on välittömästi rakentamisen jälkeen saatettava rakentamista edeltäneeseen kuntoon.
11. Ennen tunneliin liittyvien kaivutöiden aloittamista Santalahden alueella kaivualueen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ja selvitys toimitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
12. Rakentamisessa syntyvä louhe on toimitettava hyötykäyttöön tai sijoitettava erillisissä luvissa osoitettuihin paikkoihin.
13. Väliaikaiset rakenteet on välittömästi rakentamisen päätyttyä purettava ja jätteet toimitettava asianmukaiselle jätteiden vastaanottajalle.
Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.
Rakenteiden käyttö
14. Tunnelin käytön aikana kaikki kuivatusvedet on johdettava edellä lupamääräyksessä 7 mainittujen piirustusten mukaisesti Näsijärven Santalahteen, Mustalahteen ja Naistenlahteen.
15. Tunnelin käytön aikaiset vuoto-, huuhtelu- ja pesuvedet on johdettava vesistöön selkeytysaltaiden ja öljynerotuksen kautta. Vesistöön johdettavien vesien hiilivetypitoisuus ei saa olla suurempi kuin 5 mg/l eikä pH-luku ylittää arvoa 9.
16. Luvan saajan on varauduttava kuivatusvesien erilliskäsittelyyn, jos onnettomuus tai muu poikkeuksellinen syy muuttaa kuivatusvesien laatua niin, että niitä ei voida johtaa vesistöön. Kuivatusvesien laadun muutoksesta on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi.
Kunnossapito
17. Tunnelin, tunnelin kuivatusjärjestelmän ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. Laskeutusaltaista poistettava liete on toimitettava jätteen vastaanottajalle, jolla on ympäristö³lupa kyseistä toimintaa varten.
Patoturvallisuus
18. Luvan saajan on toimitettava patoturvallisuuslain mukainen työn³aikainen turvallisuussuunnitelma Hämeen ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen louhintatyön aloittamista.
19. Luvan saajan on sovittava patoturvallisuuslain mukaisen padon turvallisuussuunnitelman täydentämisestä Tammerkosken patojen patoturvallisuuslain 4 §:n 5 kohdan mukaisten omistajien kanssa.
20. Luvan saajan on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hämeen ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaiselle, Näsijärven säännöstely-yhtiölle ja Tammerkosken patojen omistajille, mikäli louhintatöiden yhteydessä havaitaan patorakenteita ja patoturvallisuutta vaarantavia muutoksia vuotovesimäärissä, rakenteissa tai pohjaveden korkeudessa. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi.
Toimenpiteet edunmenetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi
21. Mikäli rakennustöiden yhteydessä havaitaan rakennuksia tai rakenteita vaarantavia muutoksia vuotovesimäärissä tai pohjaveden korkeudessa, luvan saajan on ilmoitettava välittömästi riskistä Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja riskialueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi.
22. Luvan saajan on varauduttava ylläpitämään ja palauttamaan pohja³vedenpinnan taso vettä imeyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jos pohjaveden pinta laskee rakennuksia tai rakenteita vaarantavalle tasolle. Suunnitelma pohjaveden pinnan palauttamiseen liittyvistä toimista on toimitettava hyväksyttäväksi Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ennen töiden aloittamista.
23. Jos hankkeen vaikutusalueella olevan kaivon veden käyttö estyy tai huomattavasti vaikeutuu, on luvan saajan järjestettävä kustannuksellaan haitankärsijälle tämän tarvetta vastaava vesimäärä.
Korvaukset
24. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.
25. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella.
Tarkkailu
26. Patoturvallisuuden tehostetun tarkkailun ohjelma on toimitettava Hämeen ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaiselle hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen louhinnan aloittamista.
27. Rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin sekä rakennusten ja rakenteiden painumia on seurattava hakemukseen liitetyn 11.11.2011 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti seuraavin tarkennuksin:
Pohjavesinäytteet
Pohjavesinäytteitä on rakennustyön aikana otettava kerran kuukaudessa ja vesistöön kuivatusvesien selkeytysaltaista johdettavan veden laatua on tarkkailtava kahden viikon välein. Mikäli töitä tehdään pilaantuneen maaperän alueilla, on vesinäytteistä määritettävä aineet, jotka luokitellaan maaperän pilaantumista aiheuttaviksi.
Vesistönäytteet
Vesistönäytteistä on 1.5.–31.10. määritettävä päällysveden a-klorofyllipitoisuus.
Raportointi
Ennakkotarkkailun tulokset on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi niiden valmistuttua.
Rakentamisen aikaiset pohjaveden tason ja vuotovesien määrän tarkkailutulokset on toimitettava kuukausittain Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Painumatarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi niiden kiinteistöjen omistajille, joiden rakennuksia tarkkaillaan.
Tunnelin käytön aikaiset pohjaveden tason ja vuotovesien määrän tarkkailutulokset ja yhteenvetoraportit on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos painumatarkkailua jatketaan tunnelin käytön aikana, tulokset on toimitettava niiden kiinteistöjen omistajille, joiden rakennuksia tarkkaillaan.
Kalliorakentamisen, sisustamis- ja asennusurakoiden sekä käytön aikaisten kuivatusvesien laadun tarkkailun ja vesistötarkkailun tulokset ja yhteenvetoraportit on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun yhteenvetoraportit on toimitettava lisäksi Näsijärven kalastusalueelle.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyvät epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.
Töiden aloittaminen ja toteuttaminen
28. Hankkeen toteuttaminen on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin 10 vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.
Ilmoitukset
29. Töiden aloittamisesta on 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaiselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Liikenneviraston radan³pitoyksikölle, Tampereen Vedelle, Tammerkosken patojen omistajille ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille kiinteistönomistajille.
30. Hankkeen valmistumisesta tai hankkeeseen kuuluvan rakennelman käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:
Luvan myöntämisen edellytykset
Asian käsittelyssä on sovellettu hakemuksen vireilletulon aikana voimassa ollutta vesilakia (264/1961).
Rantaväylän tunneli on osa valtakunnallisesti merkittävää valtatie 12:n parantamishanketta ja Tampereen keskustan yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Tunnelin rakentamisen edellyttämät asemakaavat ja asemakaavamuutokset sekä maantielain mukainen yleissuunnitelma on lainvoimaisesti hyväksytty. Asemakaavojen hyväksymisellä tunnelialue on siirtynyt luvan saajan hallintaan. Valtatien 12 kautta tapahtuvan läpikulkuliikenteen poistuminen vähentää melua ja liikenteen päästöjä. Valtatien 12 siirtäminen tunneliin mahdollistaa 3 500 asukkaan uuden asuinalueen rakentamisen Näsijärven rantaan.
Tieinvestointina hanke on hyötykustannussuhteeltaan kannattava (laskenta-aika 30 vuotta). Ajoneuvokustannusten hyöty henkilöliikenteen osalta on 44,1 miljoonaa euroa ja tavaraliikenteen osalta 33,9 miljoonaa euroa. Aikakustannushyödyt ovat henkilöliikenteen osalta 260,2 miljoonaa euroa ja tavaraliikenteen osalta 76,2 miljoonaa euroa. Onnettomuuskustannushyödyt ovat 49,1 miljoonaa euroa. Päästökustannusten osalta hyöty on 6,1 miljoonaa euroa.
Rakentamisesta aiheutuu pohjaveden pinnan alentumista. Lupamääräyksillä 2−4 hallitaan rakentamisesta ja pohjaveden pinnan alenemisesta rakennuksille ja muille rakenteille aiheutuvat haitat. Hanke sijoittuu Tampereen keskustan tiiviisti rakennetulle alueelle ja patoturvallisuuden kannalta erityisen merkittävälle Tammerkosken alueelle. Patoturvallisuus³viranomainen antaa määräykset patoturvallisuusriskin hallinnasta patoturvallisuuslain ja lupamääräysten 18−20 ja 26 mukaisesti.
Näsijärven aiheuttama tulvariski on otettu huomioon suuaukkorakenteiden ylärajaa koskevassa lupamääräyksessä 4. Näsijärven tulvakorkeus on otettu huomioon Tampereen vesistötulvatarkastelun mukaisesti.
Kokemäenjoen−Saaristomeren−Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Näsijärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Kuivatusvesien johtaminen lupamääräysten mukaisesti ei vaikuta haitallisesti Näsijärven veden laatuun, kalastoon tai kalastukseen.
Hankealue sijoittuu kokonaan rakennettuun kaupunkiympäristöön eikä vaikuta alueen luonnonarvoihin.
Tunnelihankkeesta tehdyn ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon patoturvallisuutta, pohjaveden pinnan alenemisen mahdollisesti aiheuttamien riskien hallintaa ja kuivatusvesien johtamista koskevissa lupamääräyksissä.
Tunnelin rakentamisesta ei lupapäätöksen mukaan toteutettuna ennalta arvioiden aiheudu pysyvää haitallista pohjaveden pinnan alenemista ja siitä johtuvaa rakennusten tai rakenteiden vaurioitumista.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Rakentamisesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Lupamääräysten perustelut
Haitallisten vuotovesimäärien ja pohjavesipinnan haitallisen alenemisen estämiseksi on annettu lupamääräykset 1−4.
Vesistökuormituksen hallitsemiseksi ja haitallisten vesistövaikutusten estämiseksi on annettu lupamääräykset 6, 7, 11 ja 14−16.
Pohjaveden pilaantumisen estämiseksi on annettu lupamääräys 8.
Tunneli alittaa Tammerkosken patoturvallisuusluokituksen I luokan padon kohdalta. Patoturvallisuuden varmistamiseksi on annettu määräykset 5, 18−20 ja tarkkailumääräys 26.
Haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi luvan saaja on lupamääräyksessä 21 velvoitettu ilmoittamaan rakennuksia ja rakenteita vaarantavista pohjaveden tason ja vuotovesien määrän muutoksista. Lupamääräyksessä 22 luvan saaja on velvoitettu esittämään vahinkojen estämistä koskeva suunnitelma.
Luvan saaja on velvollinen saattamaan ennalleen rakenteet, joihin rakentaminen on vaikuttanut ja pitämään tunnelin rakenteet kunnossa. Tätä varten on annettu määräykset 9, 10, 13 ja 17.
Tunnelilouheen käytöstä on annettu lupamääräys 12.
Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Tätä varten on annettu määräykset 23−25.
Luvan saajan on oltava selvillä rakentamisen ja rakenteiden käytön vaikutuksista, jota varten on annettu määräys 27.
Tarkkailuvelvoitetta määrättäessä on lisäksi otettu huomioon, mitä Kokemäenjoen−Saaristomeren−Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi.
Sovelletut säännökset
Vesilaki (264/1961) 1 luku 18 §, 19 §, 2 luku 1 a §, 3 §, 4 §, 6 § 2 momentti, 11 §, 11 a §, 12 §, 14 a §, 15 §, 23 § ja 16 luku 23 a §
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 § ja 46 §
Jätelaki (1072/1993) 4 § ja 6 §
Töidenaloittamislupaa koskevat perustelut
Rantaväylän tunnelin rakennustöiden kiireellinen aloittaminen on tärkeää Tampereen keskustan liikennejärjestelyjen ja keskustan asemakaavoihin pohjautuvan rakentamisen kannalta. Töiden viivästyminen aiheuttaisi hakijalle huomattavaa vahinkoa. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Muutoksenhakuviranomainen voi määrätä töiden jatkamisen keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi.
Sovelletut säännökset töidenaloittamisluvan osalta
Vesilaki (264/1961) 2 luku 26 §
Vastauksia muistutuksiin
Pohjavesivaikutuksia koskevista muistutuksista aluehallintovirasto on todennut, että pohjaveden pinnan tason ja painumien tarkkailusta on määrätty tarkkailumääräyksissä. Hakija on lisäksi velvoitettu esittämään Pirkanmaan ELY-keskukselle suunnitelma toimista, joilla voidaan palauttaa pohjaveden taso, jos se laskee kiinteistöjä vaarantavalle tasolle.
Asunto-osakeyhtiö As. Oy. Näsipuisto on vaatinut, että hanke on jätettävä vuoden 2012 alusta voimaan tulleen vesilain (587/2011) 3 luvun 5 §:n perusteella ennenaikaisena tutkimatta. Aluehallintovirasto on todennut, että hakemus on pantu vireille vuonna 2011, jolloin siihen sovelletaan vuoden 1961 vesilakia. Yhtiön mainitsemaa kaavoitusta koskevaa pykälää vastaa vesilain (264/1961) 2 luvun 4 §. Lainvoimaiset asemakaavapäätökset on otettu huomioon vesilain edellyttämällä tavalla. Hakemusta ei ole tullut jättää tutkimatta.
Yhtiö on vaatinut Ranta-Tampellan asuinalueen rakentamiseen liittyvän vesilupahakemuksen ja tunnelihankkeen vesilupahakemuksen käsittelemistä yhdessä. Aluehallintovirasto on katsonut, että tunnelin rakentaminen ja Ranta-Tampellan täyttö eivät vesilain perusteella edellytä yhdessä käsittelyä. Hakemusten välinen yhteys voisi muodostua lähinnä tunnelilouheen käytöstä Ranta-Tampellan alueen täyttöön. Hankkeilla ei ole sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka vesilain perusteella edellyttäisivät samanaikaista käsittelyä.
Yhtiö on huomauttanut YVA-menettelyn puuttumisesta. Pirkanmaan ELY-keskus on edellyttänyt ympäristövaikutusten arvioinnin tehtäväksi ja se on toteutettu vuosina 2009 ja 2010.
Yhtiö on katsonut, että hakijan pyyntö töiden aloittamisluvasta on vesilain vastainen. Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 §:n mukaan aluehallintovirasto voi lupapäätöksessä oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin (töidenaloittamislupa).
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella asunto-osakeyhtiö As. Oy. Näsipuiston valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:
Sovellettavat säännökset
Uusi vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012. Sillä on kumottu vanha vesilaki (264/1961). Uuden vesilain 19 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa uuden vesilain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei tässä luvussa muuta säädetä. Tampereen kaupungin hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 18.11.2011 eli ennen uuden vesilain voimaan tuloa. Edellä oleva huomioon ottaen asiassa sovelletaan vanhan vesilain (264/1961) säännöksiä.
Vesilain (264/1961) 1 luvun 23 c §:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä sekä muutoin tämän lain mukaista toimenpidettä suoritettaessa on, sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä muinaismuistolaissa (295/63) ja luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä niiden nojalla säädetään.
Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:
1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;
2) ettei kalakantaa vahingoiteta;
3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:
a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;
b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa;
c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka
e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä
4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.
Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa on sanottu, on noudatettava silloinkin, kun lupaa rakentamiseen ei tarvita, sekä, milloin rakentamislupaa on haettu, sanotun luvan ehtoja määrättäessä. Sama on myös voimassa rakentamisen toimittamisesta siltä osin, kuin rakentamisluvassa ei ole asiasta määräyksiä, sekä vesistöön tehdyn rakennelman käyttämisestä.
Saman pykälän 3 momentin mukaan rakennustyö on tehtävä siten, että rakennelma kestävyydeltään täyttää kohtuulliset vaatimukset.
Vesilain (264/1961) 2 luvun 4 §:n mukaan harkittaessa rakentamisen edellytyksiä on asemakaava otettava huomioon. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupaa harkittaessa on myös katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista.
Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä tämän luvun 3 §:ssä ja tässä luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.
Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei tämän luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin tämän luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään tämän luvun 7−9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon.
Vesilain (264/1961) 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana hyötynä on pidettävä yrityksen tuottamien yleisten etujen lisäksi maa- tai vesialueen tahi muun omaisuuden tuottavuuden parantumisesta tai omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuuden käyttöarvon lisääntymistä samoin kuin muutakin etua, joka yrityksen toteuttamisesta välittömästi voidaan saada.
Saman pykälän 2 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon sekä yleistä etua koskevat että yritykseen osallistumattoman henkilön omaisuudelle aiheutettavat sanotunlaiset seuraukset, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itselleen. Yritykseen osallistuvana ei pidetä ojituksessa ja vesistön järjestelyssä 6 luvun 21 §:ssä tarkoitettua hyödynsaajaa. Edunmenetyksinä pidetään tämän luvun 6 §:n mukaista vertailua suoritettaessa myös kustannuksia sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on yrityksen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianomaisen kanssa, samoin kuin vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannuksia. Huomioon ei kuitenkaan oteta 11 luvun 6 §:ssä tarkoitettua korotusta vastaavaa osuutta, jos sanottua pykälää olisi ilman sopimusta sovellet³tava.
Saman pykälän 3 momentin mukaan, milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettävällä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yrityksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna.
Vesilain (264/1961) 2 luvun 14 a §:n 1 momentin mukaan luvanhaltija on tarvittaessa luvassa velvoitettava tarkkailemaan hankkeen toteuttamista ja sen vaikutuksia (tarkkailuvelvoite). Tarkkailuvelvoitetta määrättäessä on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettu seurantaohjelma ja hankkeen vaikutusaluetta koskevat muut seurantavelvoitteet.
Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan aluehallinto³virasto voi lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin (töidenaloittamislupa). Tällainen lupa voidaan myöntää, jos
1) töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi tai valmistamiseksi; tai
2) töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan; taikka
3) kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on antanut luvan tämän luvun 6 §:n 1 tai 3 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin.
Saman pykälän 2 momentin mukaan töiden aloittamisluvassa voidaan myöntää oikeus vain sellaisiin töihin ja toimenpiteisiin, joiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet on lupapäätöksessä mahdollisuuksien mukaan yksilöitävä.
Saman pykälän 6 momentin mukaan töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi määrätä töiden jatkamisen keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. Töidenaloittamislupaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisesti. Hallinto-oikeuden päätöksestä tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian yhteydessä.
Vesilain (264/1961) 16 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset sekä, jos hakemus tarkoittaa luvan saamista yritystä tai toimenpidettä varten, tarvittava suunnitelma ja selvitys yrityksen tai toimenpiteen vaikutuksista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Asunto-osakeyhtiö As. Oy. Näsipuiston valitus
Tampereen kaupunki on hakenut aluehallintovirastolta kysymyksessä olevaa vesilain (264/1961) mukaista lupaa. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Tampereen kaupungille, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja luvan sekä lupamääräysten noudattamisesta. Sillä, miten hankkeen toteuttaminen käytännössä järjestetään ja mikä taho toteuttaa konkreettiset rakentamistoimenpiteet, ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksiä.
Asiassa on esitetty 15.3.2011 päivätty selvitys "As. Oy. Näsipuiston tontin (837-104-0036-0001) riskianalyysi", jossa on selvitetty, onko asunto-osakeyhtiö Näsipuiston tontin maa-, kallioperä- tai pohjavesiolosuhteissa, rakennusten nykyisessä perustamistavassa tai rakenteissa seikkoja, joista voi aiheutua erityistä vaurioitumisvaaraa ja jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon tunnelin suunnittelussa ja rakentamisessa. Lisäksi samalla on selvitetty muun ohella maa- ja kallioperän ominaisuudet sekä mahdolliset pohjaveden pinnan alentumisen vaikutukset tontin alueella. Selvityksessä on todettu muun ohella seuraavaa: "Kallion rikkonaisuuden vuoksi vesivuotomahdollisuus on ilmeinen, mutta suunnitelmissa kyseinen alue on merkitty esi-injektoitavaksi välillä PL 2160–2240. Injektointitarvetta saattaa lisäksi esiintyä etenkin välillä PL 2240–2260. Riittävällä esi-injektoinnilla vedenpinnan lasku ei ole todennäköinen. - - Painumariski on suurin B-tornissa. - - Pieni vuoto korvautuu Näsijärvestä, mutta suuri vuoto aiheuttaa vedenpinnan paikallisen laskun, josta saattaa syntyä vaurioita. Kuitenkin mikäli esi-injektointi tehdään hyvin, riski jää erittäin epätodennäköiseksi. Taloissa tulee tehdä painumamittauksia ennen työtä, tarvittaessa työn aikana sekä työn jälkeen. - - B-tornin mahdollisesta osittaisesta kalliovaraisuudesta ei saatu kiistatonta todistusta ja autohallia on syytä epäillä osittain kallionvaraiseksi, mahdollinen lisätutkimus näiden perustustapojen selvittämiseksi olisi hyväksi". Lisäksi selvityksessä on todettu seuraavaa: "Pohjaveden laskun mahdollisuus on hyvin pieni, mutta mikäli pohjavesi kuitenkin pääsee laskemaan, on B-tornin ja autohallin vaurioituminen jopa todennäköistä. Mahdolliset vesivuodot aiheuttaisivat ongelmia sekä ympäristölle että työmaalle, mutta työteknisillä toimenpiteillä, kuten esi- ja jälki-injektoinneilla vuotojen määrää voidaan tehokkaasti hallita. B-tornin kohdalla tunnelissa on suuri lujitus- ja injektointitarve, jotta tunneli saadaan riittävän vesitiiviiksi ja stabiiliksi. B-tornista on syytä suorittaa painumamittauksia. Hyvälaatuiselle kalliolle perustettuna A-torniin ei kohdistu oleellista painumariskiä".
Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 27 mukaisessa 11.11.2011 päivätyssä tarkkailusuunnitelmassa on todettu, että rakennusten perustamistapaselvitystä tullaan vielä tarkentamaan ja saatujen tietojen perusteella asennetaan valittuihin rakennuksiin painumapultit pitkäaikaista tarkkailua varten.
Asiassa on esitetty 19.10.2012 päivätty selvitys "Tampereen Rantaväylä, kaivantojen ja tunnelin vuotovesihallinta", jossa on selvitetty niitä alueita tunnelin linjauksella, joilla on riskialttiita perustuksia ja arvioitu pohjaveden mahdollisen alenemisen vaikutusta niihin. Lisäksi on selvitetty menettelyitä, joilla tunnelin vuotovesien määrää voidaan hallita siten, että haitallista pohjaveden laskua ei pääse tapahtumaan. Selvityksen mukaan rakennusten rakennustapoja on selvitetty erityisesti paaluvälillä 1740–2480 Näsijärvenkadulla kortteleissa 3, 36, 37, 46, 54, 56 ja 58. Selvityksen mukaan osa taloista on perustettu lyhyille paaluille ja osa maanvaraisesti. Maanvaraisesti perustetuissa rakennuksissa pinnan täytemaat ja silttikerrostumat on poistettu ja korvattu kantavammalla soralla tai murskeella, jolloin pohjaveden alentuminen ei aiheuta merkittäviä painumia. Selvityksen mukaan kallion tutkimusrei'issä mitatun vesimenekin ja rakennusten ja rakenteiden perustamistapojen perusteella paaluvälillä 1700−2200 ja 2600−2800 tarvitaan systemaattista injektointia kallion tiivistämiseen. Tunnelin tiivistäminen injektoimalla tapahtuu pääsääntöisesti esi-injektointina sementtisuspensiolla. Louhinnan edetessä tunneleiden edessä olevaan kallioon porataan 20–25 metriä pitkiä tunnustelureikiä, joissa tehdään vesimenekkikokeet. Mikäli tunnustelurei'issä on niin suuri vedenjohtavuus, että kalliota on tarpeen tiivistää, louhinta keskeytetään ja suoritetaan esi-injektointi. Esi-injektoinnin riittävyyttä seurataan mittaamalla louhinnan aikana tunnelista pois pumpattavaa vuotovesimäärää. Mikäli esi-injektoinnin jälkeen tunneliin jää vielä vuotoja, joita on tarpeen tiivistää, käytetään jälki-injektointia. Tunnelilinjauksella seurataan pohjavedenpintaa säännöllisesti havaintoputkien avulla, joita rakennetaan koko tunnelilinjaukselle ja erityisesti riskiperustusten lähistölle. Pohjavedenpinnan seurannan lisäksi mahdollisiin riskiperustuksiin asennetaan seurantapultteja, joita vaaitaan säännöllisesti louhinnan aikana.
Hallinto-oikeus katsoo, että erityisesti edellä mainittujen selvitysten avulla Asunto-osakeyhtiö As. Oy. Näsipuiston tontilla sijaitsevia rakennuksia koskevaa painumariskiä on selvitetty riittävästi, jotta tarvittaessa suoritettavien toimenpiteiden, mukaan lukien esi- ja jälki-injektoinnit, voidaan ennalta arvioiden katsoa estävän Asunto-osakeyhtiö As. Oy. Näsipuiston tontilla sijaitseville rakennuksille tunnelin rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat vahingot. Vahinkojen estämistä on lisäksi varmistettu aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksellä 22, jossa luvan saaja on velvoitettu varautumaan poikkeukselliseen pohjavedenpinnan laskuun ja toimittamaan tarvittavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
Tässä asiassa kysymyksessä oleva kallion louhinta ei edellytä vesilain mukaista käyttöoikeutta. Hankkeen luvanvaraisuus vesilain nojalla perustuu pohjaveden muuttamiskieltoon ja kuivatusvesien johtamiseen Näsijärveen. Käyttöoikeudesta tiealueeseen määrätään erikseen maantielain mukaisessa maantietoimituksessa.
Vesilain (264/1961) 1 luvun 23 c § huomioon ottaen aluehallintovirasto on huomioinut riittävästi vesilain mukaisessa lupaharkinnassa huomioon otettavan lainsäädännön. Muutoksenhakijan viittaamaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (2004/54/EY) Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (tunnelidirektiivi) ei sovelleta välittömästi tässä vesilain mukaisessa lupaharkinnassa.
Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset 26 ja 27 sisältävät vesilain 2 luvun 14 a §:n 1 momentin mukaisesti riittävät tarkkailumääräykset. Lupamääräyksen 27 mukainen tarkkailusuunnitelma sisältää myös painumien tarkkailun.
= = =
Johtopäätös
Aluehallintoviraston päätöksessä on hankkeesta johtuvat hyödyt sekä siitä aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset arvioitu vesilain 2 luvun 6 §:n ja 11 §:n edellyttämällä tavalla. Edellä mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen valitusten johdosta ei ole perusteita.
Aluehallintoviraston päätöksen mukaisilla perusteilla hankkeelle on voitu myöntää myös vesilain 2 luvun 26 §:n mukainen töidenaloittamislupa, jonka täytäntöönpanoa ei ole Asunto-osakeyhtiö As. Oy. Näsipuiston valituksen johdosta syytä keskeyttää.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
As. Oy. Näsipuisto on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano kielletään. Lisäksi yhtiö on pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus suorittaa paikalla katselmuksen.
Vaatimuksensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Aluehallintoviraston päätöksessä on sivuutettu tosiseikat ja luotettu hakijan puutteellisiin ja epätarkkoihin selvityksiin. Luvan myöntämisen edellytyksiä tunnelin rakentamiseen ei ole ollut.
Tampereen kaupunki on täydentänyt alkuperäistä lupahakemusta useita kertoja. Kaupungin haettua 8.5.2013 lisäksi pohjaveden alentamiseksi tarvittavaa lupaa alkuperäinen lupahakemus on olennaisesti muuttunut uudeksi lupahakemukseksi. Uusi vesilaki oli ollut toista vuotta tuolloin voimassa, joten koko asia olisi sen vuoksi tullut arvioida uuden vesilain mukaan. Aluehallintoviraston olisi tullut käsitellä pohjaveden alentamista koskeva hakemus eri asiana, koska sitä koskevat luvan edellytykset ja velvoitteet ovat käytännössä oma kokonaisuutensa. Jos näin olisi menetelty, se olisi johtanut täysin erilaisiin johtopäätöksiin kuin nyt on pidetty mahdollisena. Lisäksi uuden vesilain mukainen muutoksenhaku olisi estänyt täytäntöönpanotoimet. Kun pohjaveden alentamista koskeva hakemus on yhdistetty alkuperäiseen hakemukseen, pohjaveden korkeuden määrittelylle ja sen seurannalle ei ole annettu valittajayhtiön oikeussuojan kannalta tarpeellista painoarvoa yhtiön tontin rakennuksia uhkaavien vaarojen kannalta. Pohjaveden korkeuden vaihtelun merkitystä ei ole otettu huomioon todellisena riskitekijänä. Kun rakennuksen alta häviää satoja tai jopa tuhansia kuutioita vettä, tyhjä tila ei voi kannatella valtavaa rakennusta. Näistä syistä pohjaveden alentamista koskeva lupa tulee käsitellä omana erillisenä asiana uuden vesilain mukaan.
Tunnelin rakentajaksi on sovittu allianssisopimuksella tiehallintoa edustava Liikennevirasto. Rakentajan velvollisuus on hakea vesilain mukainen lupa vesistön alittavalle tunnelin tekemiselle. Nyt rakentaja eli Liikennevirasto ei ole luvansaaja eikä siis velvoitettu lupamääräysten noudattamiseen. Vesilain mukaisesta vesitaloushankkeesta vastaava toimija eli tässä tapauksessa Liikennevirasto olisi oikea oikeussubjekti vastaamaan rakentamisen lainmukaisesta menettelystä sekä julkisoikeudellisesti että yksityisoikeudellisesti. Rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot on korvattava vahingonkorvauslain mukaan.
Lupa on myönnetty allianssisopimuksessa asiakkaaksi nimetylle Tampereen kaupungille, joten se ei voi edes halutessaan olla velvollinen luvan noudattamiseen. Tampereen kaupunki on päinvastoin sitoutunut maksamaan Liikennevirastolle rakentamisen aiheuttamista kustannuksista. Kuitenkin tunnelityömaan operatiiviset rakentamispäätökset tekee Liikennevirasto. Sen vuoksi Liikenneviraston tulisi huolehtia rakentamisen edellytyksistä ja vastata toiminnan oikeudellisesta ja teknisesti korkeatasoisesta suorittamisesta. Rakentaminen on vailla vastuunalaista toteuttajaa. Lupapäätös on näin ollen kumottava.
Lupaa on haettu puutteellisin tiedoin. Maa- ja kallioperän laatua koskevia selvityksiä ja tutkimuksia on tosin jossain määrin täydennetty. Selvitykset ovat kuitenkin edelleen liian epätarkkoja. Luotettavaa selvitystä ei edelleenkään ole siitä, miten hanke vaikuttaa muun muassa pohjaveden korkeuden vaihteluun. Valittajan kannalta vakavin ongelma on pohjaveden voimakas aleneminen, joka voi johtaa yhtiön rakennusten sortumisvaaraan.
Tampereen kaupunki ei ole tehnyt valittajayhtiön kanssa sopimusta tai esittänyt muitakaan perusteita, joiden nojalla se voisi ilman yhtiön lupaa puuttua yhtiön tontin maaperään, saati kaivaa siihen tunnelia ja aiheuttaa pysyviä vaurioita yhtiön omistamalle rakennukselle. Pahimmassa tapauksessa kiinteistön rakennus voi jopa sortua, mikäli maaperä vajoaa pohjaveden pinnan alenemisen tai rakentamisesta johtuvan muun maaperään vaikuttavan seurauksen vuoksi. Hanke on myös ristiriidassa perustuslaissa turvatun omaisuuden suojan kanssa. Lisäksi hanke estää yhtiön mahdollisuuksia hyödyntää kiinteistönsä maaperää omaan käyttöön esimerkiksi maalämmön tuottamiseksi. Tampereen kaupunki ei ollut vesilain mukaista lupaa hakiessaan myöskään pannut vireille maantielain mukaista maantietoimitusta yhtiön tontin maaperän käyttämiseksi tunnelia varten. Siten tunnelin rakentaminen on aloitettu vuoden 2013 aikana yhtiön käsityksen mukaan ilman laillista oikeutta.
Maantielain mukainen lunastusmenettely on käynnistynyt vasta 7.1.2014. Vasta silloin on ollut mahdollista laillisesti aloittaa tunnelin rakentaminen, koska tuolloin on sallittu väliaikainen tiealueen haltuunotto. Sitä aikaisemmat rakentamistoimet ovat olleet ennenaikaisia ja omavaltaisia. Samassa toimituksessa on rakentajan oikeus maanalaisen tunnelin tarvitsemaan tielinjaukseen ollut mahdollista todeta. Aluehallintoviraston tehdessä päätöksensä tällaista oikeutta ei ollut, vaikka vesilaki sitä edellyttää. Jo tämä puute osoittaa lupapäätöksen virheellisyyden.
Rakentajan on korvattava vesilain mukaisesta rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, edunmenetykset ja pysyvät haitat. Ne on arvioitava ja otettava huomioon osana lupaharkintaa. Harkinta on tältä osin ollut puutteellista ja perustunut yhtiön kannalta hakijan yksipuolisiin ja vähätteleviin näkemyksiin. Rakennusten vakavia vaurioita on tuskin otettu huomioon. Huomioon ei ole todennäköisesti otettu edes arvon laskua, joka jo nyt yhtiön osalta tarkoittaa yli 10 miljoonan euron tappiota. Yhtiön rakennusten huoneistojen kauppa on kääntynyt tappiolliseksi, eivätkä ostajat ole kiinnostuneet näistä kohteista.
Luvasta puuttuvat täsmälliset velvoitteet tai tarkkailumääräykset. Luvassa ei pohjaveden korkeudelle ole määritelty numeerista kynnysarvoa siitä, milloin on edellytettävä toimenpiteitä. Vaatimustasot on määriteltävä päätöksessä riittävällä tarkkuudella. Puutteesta voi seurata ongelmia yhtiön tontin alueella, kun pohjavesi varmuudella laskee. Pohjavesien imeyttäminen ja kallion tiivistäminen eivät ole realistisia menetelmiä tilanteessa, jossa pitäisi torjua mahdollisesti ruhjeisen kallion sortuessa syntyviä vesipäästöjä. Kun vettä voi syöksyä kerralla satoja ja jopa tuhansia kuutioita louhittuun tilaan, tilanteen saaminen hallintaan ei ole helppoa.
Jos tarkoituksena on palauttaa pohjaveden korkeus, tilanteeseen tulee voida korjaavin toimenpitein puuttua ennen yhtiön rakennusten mahdollista vaurioitumista. On oletettavaa, että yhtiön tontin alapuolella tunnelityö aiheuttaa nopeasti merkittävää pohjaveden alenemista. Sen vuoksi korjaavat toimet on käynnistettävä jo ennakolta. Nyt luvan seurantakeinot ovat niin epämääräisiä ja puutteellisia, ettei niiden avulla äkkinäisiä tilanteita pystytä hallitsemaan. Tarkkailua koskevat vaatimukset ovat epämääräisiä.
Tunnelidirektiivi (2004/54/EY) koskee sellaisenaan uusia tunneleita 1.5.2006 lukien. Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto ovat velvollisia noudattamaan direktiiviä. Jo suunnittelu on tehtävä direktiivin mukaisesti. Siihen liittyy riskianalyysi, joka perustuu ulkopuolisen luotettavan ja riippumattoman tahon huolelliseen arvioon. Mikäli tällainen riskianalyysi olisi kunnolla tehty, se olisi tuonut esiin myös niitä vakavia puutteita, joihin edellä on viitattu. Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että tunnelidirektiivi ei sovellu lupaharkintaan välittömästi. Direktiivin merkitystä tulisi kuitenkin arvioida kokonaisuuden kannalta, jolloin sen noudattaminen kohottaisi ratkaisevasti tunnelin teknistä laatutasoa jo suunnittelunkin kannalta. Hankkeen riskinarviointi puolueettoman asiantuntijan toimesta voisi parantaa ennalta työmenetelmiä ja varmistaa tunnelihankkeen hallittua johtamista.
Päätöksessä ei ole mainittu oikeusohjeina vanhan vesilain 2 luvun 2, 13 ja 14 §:ää, vaikka niillä olisi ollut merkitystä asiassa.
Luvan täytäntöönpano tulee yleisten prosessioikeudellisten periaatteiden mukaan tehdä uuden vesilain mukaan. Tästä johtuen lupapäätöksen täytäntöönpano on valituksen johdosta kiellettävä, koska muussa tapauksessa on odotettavissa suuria taloudellisia vahinkoja. Hallinto-oikeus on lainkaan perustelematta katsonut, että hankkeelle on voitu myöntää töidenaloittamislupa.
Asian laadun ja laajuuden vuoksi katselmuksen toimittaminen asiassa on tarpeellista. Epäselvää on, miten laskelmissa on otettu huomioon erilaiset rakennuksille ja kiinteistöille aiheutuvat vahingot ja arvonalennukset.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon. Aluehallintovirasto on lausunut, että valituksessa ei ole esitetty lupapäätöksen kannalta uutta tietoa. Tampereen kaupunki on voinut olla luvan hakijana ja luvan haltijana kaupunki vastata luvan mukaisesta hankkeen toteutuksesta.
Asia on käsitelty hakemuksen vireilletulohetkellä voimassa olleen vesilain mukaan ottaen huomioon myös ympäristönsuojelulain säännökset tarvittavilta osin. Hakemuksen täydentäminen ei muuta tilannetta tältä osin. Asian käsittelyssä on tullut ottaa huomioon pohjaveden alentuminen hankkeen vaikutuksissa, mutta sitä ei ole ollut syytä erottaa omaksi asiakseen. Sovelletuissa oikeusohjeissa on mainittu ratkaisun kannalta keskeiset lainkohdat.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä. Lisäksi ELY-keskus on lausunut muun ohella seuraavaa:
Pohjaveden pinnan alentaminen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset on käsitelty asianmukaisesti vesilain mukaisen luvan yhteydessä. Lupapäätökseen sisältyvä tarkkailuvelvoite, jossa seurataan pohjaveden korkeuksia ja rakennusten painumia on riittävä vaikutusten seurantaan.
Keskiosan tunnelin louhinta on jo edennyt alle sadan metrin päähän As. Oy. Näsipuiston kiinteistöstä ja toisessa suunnassa Tammerkosken patorakenteiden alle. Louhitun tunnelin linjalla tähän mennessä suurin havaittu kalliopohjaveden alenema on noin 1,5 metriä. Painumaseurantatiedoissa ei ole havaittu mitään mikä viittaisi As. Oy. Näsipuiston esittämiin uhkakuviin.
Kallioalueilla pohjaveden aleneminen ei sisällä erityisen suurta riskiä, koska vesi ei oleellisesti vaikuta kallioperän kantavuuteen. Hienojakoisilla maa-alueilla veden pinnan laskun vaikutus voi olla merkittävämpi. Tästä syystä Santalahden alueelle on määrätty tehtäväksi pohjaveden alentamisen varautumissuunnitelma.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) patoturvallisuusviranomaisena on antanut valituksen johdosta lausunnon.
Liikennevirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä ja katsottu, etteivät useat valituksen vaatimukset myöskään kuulu vesilain mukaisessa lupa-asiassa ratkaistaviksi.
Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä Tampereen kaupungin ja valtion yhteishanke. Tiehanke on hyväksytty valtion vuoden 2012 talousarviossa vuonna 2012 alkavana kehittämishankkeena. Hanketta ei voitu tiesuunnitelman ja asemakaavojen valitusprosessien vuoksi käynnistää ennen syksyä 2013. Syyskuussa 2014 yli kolmannes tunneleiden louhinnoista on tehty ja tunnelin louhinnat ovat edenneet pohjaveden pinnan alle sekä Tammerkosken alle.
Töitä ei tule keskeyttää. Vesilain mukainen lupa liittyy maantielain nojalla hyväksyttyyn ja lainvoimaiseen tiesuunnitelmaan sekä lainvoimaisiin asemakaavoihin. Tampereen kaupunki on kiirehtinyt hanketta ja aluehallintoviraston myöntämä töidenaloittamislupa on ollut perusteltu. Tiehankkeen keskeyttämisestä seuraavasta viivästymisestä aiheutuisi tarpeettomia kustannuksia.
Tampereen kaupunki ja Tiehallinto (nykyisin Liikennevirasto) ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 hankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen. Toteuttamissopimuksen osapuolten keskinäinen sopimuksellinen asema on määritelty rakentamiseen liittyvässä sopimuksessa, jota on täydennetty vuonna 2012.
Sekä alkuperäisessä sopimuksessa että sen täydennyksessä todetaan, että tunnelihankkeen tilaaja on Tampereen kaupunki. Valmistuttuaan hanke luovutetaan Tampereen kaupungille ja sen omistukseen. Valmistumisen jälkeen Tampereen kaupunki myy maantieosan Tiehallinnolle (Liikennevirastolle). Tiehallinto (Liikennevirasto) on edellä mainitulla sopimuksella valtuutettu kilpailuttamaan, solmimaan sopimuksia, vastaamaan projektinhallinnasta, valvonnasta ja urakan valmistelusta.
Valittajan viittaama allianssisopimus on projektin toteuttamista varten solmittu urakkasopimus.
Tunnelin rakentamiseksi on ollut tarpeen hakea vesitalouslupa, koska tunneli alittaa vesistön (Tammerkoski) ja koska rakentaminen ulottuu pohjaveden pinnan alapuolelle. Liikennevirasto ei näe estettä, miksi samassa vesiluvassa ei voisi ratkaista näitä molempia asioita.
Lupahakemus on pantu vireille vanhan vesilain aikana ja uuden vesilain (587/2011) voimaantulosäännösten mukaan tällainen lupa-asia käsitellään vanhan vesilain mukaan.
Hankkeen suunnittelun yhteydessä hankkeen riskit ja rakennettavuus on arvioitu. Tiesuunnittelun yhteydessä on laadittu riskianalyysit esimerkiksi Tammerkosken alitusta (Tammerkosken patorakenteita), hankkeen yleisiä riskejä (sisältää myös rakennettavuuden ja ympäristövaikutusten riskit) sekä erikseen As. Oy. Näsipuistoa koskien.
Rakennettavuusselvityksen mukaan tunneli on rakennettavissa tavanomaisin kalliorakennusmenetelmin. Tunneli rakennetaan tavanomaisin kalliorakennusmenetelmin ja pohjaveden vuotaminen rakennettavaan tunneliin estetään tiivistämällä kallio ennen sen irrottamista esi-injektoinnilla ja tarvittaessa jälki-injektoinnilla. Lisäksi maa- ja kallioperäolosuhteita sekä pohjaveden pintaa on selvitetty lukuisin tutkimuksin suunnittelun aikana ja sen jälkeen. Rakentamisen vaikutuksia ympäristöön, pohjaveteen ja esimerkiksi vuotovesien määrää seurantaan jatkuvasti siten kuin hankkeen toteuttamiseen liittyvät ympäristövaikutusten seurantavelvoitteet ja tiesuunnitelma edellyttävät. Seuranta on jatkuvaa ja esimerkiksi vesilupaa valvovalla viranomaisella (Pirkanmaan ELY-keskus) on mahdollisuus seurata tuloksia jatkuvasti. Vesiluvan hakijan (Tampereen kaupunki), työn toteuttajaorganisaation ja vesiluvan valvojan (Pirkanmaan ELY-keskus) kanssa järjestetään lisäksi kuukausittain seurantakokous tuloksien raportoimiseksi.
Sen varalta, että suunnitelmallisesta toiminnasta ja rakentamisen aikaisista pohjaveden hallintamenetelmistä huolimatta pohjavesi alenisi, on laadittu varautumissuunnitelma.
Tunnelin päissä pohjaveden pintaa alennetaan, mutta vain sellaisilla alueilla, missä siitä ei ole haittaa ympäristöön. Yhtiön kiinteistön kohdalla pohjavettä ei ole tarpeen alentaa rakennustoimenpiteistä johtuen.
Tunnelin rakentaminen toteuttaa hyväksyttyjä ja lainvoimaisia asemakaavoja. Hankkeen toteuttamiseksi on hyväksytty tiesuunnitelma, joka on lainvoimainen. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös antaa maantielain 56 §:n nojalla oikeuden ottaa tiealueet haltuun. Ennen haltuunottoa hyväksytyn tiesuunnitelman toteuttaminen on aloitettu paikoilla, jotka Tampereen kaupunki on osoittanut ja jotka ovat sen omistuksessa.
Tampereen keskustassa sijaitsevalla As. Oy. Näsipuistolla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hyödyntää tontin maaperää järkevästi. Maa- ja kallioperän hyödyntämiseen liittyvät lunastus- ja korvausasiat eivät liity vesilain nojalla myönnettävään lupa-asiaan. Muutoin korvausasiat käsitellään tiesuunnitelman nojalla käynnistetyssä maantietoimituksessa ja siten kuin aluehallintoviraston päätöksessä todetaan.
Maantietoimituksessa ELY-keskuksen tienpitoviranomainen on antanut vastineensa vaatimuksista muun muassa kiinteistön maaperää koskevassa hyödyntämisasiassa ja todennut yleisesti seuraavaa:
Rakennusten käytön vaikeutuminen tulee siirtää käsiteltäväksi II-vaiheen maantietoimitukseen tai jälkikorvauksena. Asuntojen ja rakennusten arvo ei laske tunnelin rakentamisen johdosta, vaan liikenteen siirtyminen tunneliin on omiaan rauhoittamaan nykyisten rakennuspaikkojen ympäristöä ja nostamaan niiden arvoa ja kysyntää. Asemakaava mahdollistaa joidenkin tonttien kohdalla maanalaisen rakentamisen.
Tunnelit ja kallio sijaitsevat niin syvällä kiinteistöjen alapuolella, että kiinteistöt eivät voisi hyödyntää tunneleita ja kallion yläpintaan ulottuvaa käyttöoikeusaluetta, joten käyttöoikeuden perustamisesta (maantietoimitus) ei aiheudu millekään kiinteistölle korvattavaa taloudellista menetystä.
Tunnelidirektiivin (2004/54/EY) noudattaminen ei koske vesilain mukaista lupa-asiaa. Tunnelidirektiivi koskee tieverkon tunneleitten vähimmäisvaatimuksia, kuten esimerkiksi geometriaan, suunnitteluun, turvavarusteluun liikennemerkit mukaan luettuina, liikenteen hallintaan, pelastuspalvelujen koulutukseen, vaaratilanteiden hallintaan ja tunnelissa käyttäytymistä koskevaan tiedotukseen liittyen. Tampereen tunnelin tiesuunnitelma on laadittu Liikenneviraston ohjeistuksessa ja direktiivi on otettu huomioon sekä tehty siihen liittyvä riskianalyysi.
Tampereen kaupunki on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta vastineen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä. Kaupunki on uudistanut aiemmin esittämänsä ja lisäksi lausunut seuraavaa:
Hankkeessa on otettu huomioon vesilain mukaiset asiat ja noudatettu vesiluvan ehtoja töiden toteutuksessa sekä pohjaveden ja vesistön tarkkailun osalta. Tarkkailusta on tehty yksityiskohtaiset ohjelmat ja poikkeustilanteita varten on laadittu konkreettiset varautumissuunnitelmat, jotka on myös hyväksytetty valvontaviranomaisella. Lupaehtojen noudattamista valvoo Pirkanmaan ELY-keskus, jonka kanssa pidetään valvontakokous kerran kuukaudessa. ELY-keskuksella on pääsy hankkeen tarkkailutulosten tallentamista varten perustettuun Louhi-palveluun. Valvova viranomainen antaa tarkempia toimenpidemääräyksiä, mikäli tarkkailun tulokset tai muut seikat sitä edellyttävät.
As. Oy. Näsipuisto on antanut annettujen lausuntojen ja vastineen johdosta vastaselityksen. Yhtiö on toimittanut asiaan useita lisäkirjoituksia ja vaatinut, että louhinta keskeytetään välittömästi, koska pohjavesi on laskenut yhtiön tontin rakennuksien perustuksien alapuolelle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Yhtiön vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.
2. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Perustelut
1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi yhtiö on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.
2. Tampereen kaupunki on 18.11.2011 vireille tulleessa hakemuksessaan pyytänyt vesilain (264/1961) mukaista lupaa tietunnelin rakentamiseen, pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeami³seen ja kuivatusvesien johta³mi³seen. Hakija on sittemmin 8.5.2013 päivätyssä vastineessaan muut³ta³nut hankesuunnitelmaa siten, että tunnelin louhinnassa syntyvät vuoto- ja kuivatusvedet johde³taan Tampereen kaupungin jätevesiviemäriin. Näsi³järven Mustalahden satama-altaaseen, Santa³lah³teen ja Naistenlah³teen johdetaan työn aikaisia kuivatusvesiä tunnelin suuaukoilta ja lou³heen läjitysalueilta. Samalla hakija on esittänyt pohjavedenpinnan alen³ta³mista ja hallintaa koskevaa lisäselvitystä erityisesti tunnelien suu³aukko³jen rakentamiseen liittyen. Alkuperäinen hakemus ei ole mainitun täy³dennyksen johdosta olennaisesti muuttunut. Aluehallintoviraston on tul³lut käsi³tellä kysymyksessä oleva vesitalousasia yhtenä kokonaisuu³tena muun ohella tunnelin rakenta³mi³sesta johtuvat pohjavesivaikutukset huomioon ottaen. Hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla asiaan on tullut soveltaa vanhan vesilain säännöksiä.
Hakemuksessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen arvioiduista vaiku³tuk³sista muun ohella poh³ja³vedenpinnan korkeuteen. Asiakirjoista saata³van selvityksen mukaan yhtiön kiinteistön kohdalla pohjavettä ei ole tar³peen alentaa tunnelin rakennustöistä johtuen. Päätöksen lupamääräykset 2–4 on annettu haitallisten vuotovesimäärien ja pohjaveden pinnan hai³tallisen alenemisen estämiseksi. Lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna tunnelin rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu pysyvää haitallista pohjaveden pinnan alenemista ja siitä johtuvaa rakennusten tai raken³tei³den vaurioitumista. Hankkeesta ei myöskään ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lupamääräyksessä 25 on annettu määräys lupaa myönnettäessä ennakoi³mattomien vesilain mukaisten vahinkojen korvaamisen varalta.
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kysymyksessä olevan raken³ta³misen vuoksi pohjavettä on tarpeen alentaa vain tunnelin suuaukoilla. Muualla tunnelin alueella pohjavedenpinnan kor³keu³den alentamista ei hankkeessa ole suunniteltu. Pohjaveden korkeus saattaa suunnittelu³alueella luonnostaankin vaihdella. Kun otetaan huomioon yhtiön kiin³teis³tön etäisyys sitä lähimpänäkin olevan Santalahden tunnelin suu³aukosta, rakentamisesta johtuva pohjaveden alentamisen vaikutus ei en³nalta arvioiden ulotu yhtiön kiiteistölle asti. Tähän nähden päätös ei ole lainvastainen, vaikka siihen ei sisälly valituksessa viitattua pohjaveden korkeutta koskevaa riskirajaa. Lupamääräyk³sessä 21 tarkoitetut mahdol³liset "vaarantavat muutokset" ja lupamääräyksessä 22 tarkoitettu "vaa³ran³tava taso" on tarvittaessa ratkaistava valvonta-asiana erikseen.
Luvan saaja on lupamääräyksessä 21 velvoitettu haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi ilmoittamaan rakennuksia ja rakenteita vaarantavista pohjaveden tason ja vuotovesien määrän muutoksista sekä viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Lupamääräyksen 22 mu³kaan luvansaajan on varauduttava ylläpitämään ja palauttamaan poh³javedenpinnan taso vettä imeyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jos pohjaveden pinta laskee rakennuksia tai rakenteita vaarantavalle tasolle. Suunnitelma pohjaveden pinnan palauttamiseen liittyvistä toimista on toi³mi³tettava hyväksyttäväksi Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ennen töiden aloittamista. Varautumista poikkeukselliseen pohjavedenpinnan laskuun koskevat järjestelyt rat³kais³taan tarkemmin edellä mainitussa suunnitelmassa. Lupamääräyksen 27 mukaan rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia muun muassa alueen pohjavesiin sekä rakennusten ja rakenteiden painumia on seurat³tava hakemukseen liitetyn 11.11.2011 päivätyn tarkkailusuun³ni³telman mukaisesti ja mainittuun lupamääräykseen tehdyin tarkennuksin. Luvas³sa on annettu ennal³ta arvioiden riittävät lupamääräykset muun ohella pohjavedenpinnan tarkkailusta sekä poik³keuksellisen pohjavedenpinnan laskemisen varalta.
Valituksenalaisessa vesitalousasiassa on kysymys luvasta maanalaisen kalliotunnelin rakenta³mi³seen. Kalliotunneli sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa ma-LT-2 (maanalainen tunneli) -alueeksi osoitetulle alueelle. Maanalainen asemakaava on voimassa muun muassa valittaja³yhtiön korttelin 36 tontin 1 alueella. Maanalaisella asemakaavalla muo³dostuu maanalaista kalliotunnelin maantiealuetta. Kaavamerkinnän mu³kaan tieoikeus ulottuu sivusuunnassa alueen rajalle ja pysty³suunnassa alueen yläpuoliseen kallion pintaan. Maanalaisen alueen lattia- ja katto³tason likimää³räinen korkeusasema on osoitettu mainitussa kaavassa. Kysymyksessä olevat rakentamistoimet ei ulotu yhtiön kiinteistön maanpäälliseen osaan. Ma-LT-2 (maanalainen tunneli) -aluetta koskee kaa³van mukaan toimenpiderajoitus, jonka mukaan liikennetunnelin tie³oikeuden ulottuvuus³alueella, yläpuolisella kortteli-, katu- tai virkistys³alueella tunnelin kalliokattoon kajoavia toimen³pi³teitä, kuten poraus³kai³vo³ja tai maalämpöjärjestelmiä, ei saa tehdä ilman tienpito³viran³omaisten suostumusta. Kalliotunnelin alueen käyttö kysymyksessä olevaan tarkoi³tukseen on siten ratkaistu jo mainitussa kaavassa. Tunnelihankkeen toteuttamiseksi on Liikenneviraston päätöksellä 21.10.2013 (n:o 2831/0720/2013) hyväksytty lainvoiman saanut tiesuunnitelma. Maan³tietä varten tarvittavien alueiden ja oikeuksien lunastamisesta ja haltuun³otosta on säädetty maantielaissa.
Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston töidenaloittamislupaa kos³kevan päätöksen edellä ilmenevät perustelut sekä vesilain 2 luvun 26 §, aluehallintovirasto on voinut myöntää Tampereen kaupungille luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hal³linto-oikeus on voinut päätöksessään mainituilla perusteilla hylätä vaati³muksen aluehallintoviraston pää³töksen täytäntöönpanon kieltämisestä. Kuten hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, kysymyksessä oleva kallionlouhinta ei edellytä vesilain mukaista käyttöoikeutta. Vesilain mukai³sella töidenaloittamisluvalla luvansaajalle ei ole myönnetty, eikä voitukaan myöntää parempaa oikeutta töiden aloittamiseen kuin sillä mah³dollisesti muun lainsäädännön nojalla, kuten hanketta varten tar³vit³tavan tiealueen lunastuksen ja haltuunoton osalta on ollut.
Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Juha Kaila. Asian esittelijä Irene Mäenpää.