Muu päätös 1067/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Pyhännän kunnanhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 2.12.2013 n:o 13/0339/1

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on, suoritettuaan asiassa 3.11.2011 katselmuksen, päätöksellään 11.9.2012 n:o 91/12/1 hakemuksen osittain hyläten myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Patasuon turvetuotantoon Pyhännän, Kärsämäen ja Siikalatvan kunnissa Kärsämäenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 200 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan 5 000 euron suuruista vakuutta vastaan rajoitettuun toiminnan aloittamiseen eli luvan pintavalutuskentän ja sen penkereiden rakentamiseen ja jako-ojan kaivamiseen sekä pumppausaltaan ja viiden laskeutusaltaan kaivamiseen sekä niiden käyttämiseen.

Muilta osin päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman edellyttäen, että Kärsämäenjoen valuma-alueella (54.08) on jäänyt pois turvetuotannosta vähintään 200 hehtaaria luvan saajalla tuotannossa vuonna 2010 ollutta tuotantopinta-alaa ja kun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tätä koskevan selvityksen.

Aluehallintoviraston lupapäätös sisältää muun ohella seuraavat lupamääräykset sekä luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevat kohdat:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 ja 2 kautta Viitapuroon ja edelleen Luomajokea Kärsämäenjokeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 6 olevien piirustusten "Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma" MK 1:10 000 ja "Pintavalutuskentän suunnitelmakartta" MK 1:4 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, viiden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Vesi on jaettava rinnakkaisiin laskeutusaltaisiin tasaisesti.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristys- ja ympärysojiin on tarvittaessa tehtävä eroosion estämiseksi riittävästi virtausta säätäviä rakenteita.

Pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:

Aine, Puhdistusteho, Lähtevän veden pitoisuus

Kiintoaine, 50 %, 8 mg/l

Kokonaisfosfori, 50 %, 40 µg/l

Kokonaistyppi, 20 %, 1 000 µg/l

Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien.

Mikäli tarkkailun perusteella kahtena peräkkäisenä vuotena pintavalutuskentän puhdistusteho on edellä mainittuja lukuarvoja pienempi tai lähtevän veden pitoisuudet suurempia, on luvan saajan tehtävä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

3. Pintavalutuskenttä on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentän yläosalle on huolehdittava jako-ojalla tai vain pintakerrokseen kaivetuilla ojilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.

4. Vesienkäsittelyrakenteista on rakennettava ensin pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat on toteutettava ja otettava käyttöön ennen ympärysojien, kokoojaojien sekä tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Kärsämäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

= = =

Päästöt ilmaan ja melu

6. Lohkon 3 itäreunan auma-alueeksi varattua aluetta (1,4 hehtaaria) ei saa rakentaa auma-alueeksi. Liitekarttaan 2 lohkolle 3 piirretystä rajaviivasta koilliseen on luvan saajan omistamalle alueelle jätettävä vähintään 200 metriä leveä suojapuustovyöhyke, jolta ei saa kaataa puita.

7. Koneiden ja laitteiden on oltava hakemussuunnitelman mukaisesti mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Turpeen noston pölyävät työvaiheet sekä turpeen kuormaus, aumaus ja lastaus on tehtävä tai ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön ja ettei pölyä leviä Iso-Lamujärveen eikä asuttujen kiinteistöjen piha-alueelle.

Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.

Tarkkailut

13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn parantamiseksi sekä pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi tai kehottaa luvan saajaa toimittamaan hakemuksen aluehallintoviraston käsiteltäväksi.

= = =

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Luvan saajan on viimeistään 31.8.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista.

= = =

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Luvan myöntämisen edellytykset

Patasuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan sarkaojitettu vuonna 1981 ja sen seurauksena luonnontilaltaan muuttunut. Tuotantoalueella, pintavalutuskentällä eikä päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella.

Maakuntakaavassa Iso-Lamujärvi on merkitty seudullisesti arvokkaaksi virkistys- ja matkailukohteeksi, jolloin sen tilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja turvata järven tilan säilyminen hyvänä kaikissa tilanteissa. Iso-Lamujärven alueelle on hyväksytty ranta-asemakaava 28.12.1989 ja rantayleiskaava 1.3.2005. Patasuon suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä, 600 metrin päässä, on ranta-asemakaava-alue. Pyhännän kunta on 13.6.2011 hyväksynyt Pitkähiedan–Hangaslahden–Patahiekan ranta-asemakaavan. Aluehallintovirasto on arvioinut, ettei lupamääräyksien mukaisesti rajoitettuna Patasuon turvetuotantoalueen sijoittuminen tai turvetuotanto ole kaavamääräysten vastaista.

Turvetuotantoalueen ja Iso-Lamujärven välillä on kauttaaltaan puustoa kasvava vyöhyke ja tuotantoalueen etäisyys Iso-Lamujärvestä on vähimmillään noin 1,7 kilometriä ja lähin auma-alueeksi suunniteltu alue on noin 2 kilometrin päässä Iso-Lamujärvestä. Lisäksi pöly- ja meluhaittoja ehkäistään luvan saajan omistuksessa olevan alueen suojapuuston säilyttämisellä, toimenpiderajoituksilla ja melun raja-arvoilla.

Lupamääräysten mukaisessa toiminnassa päästöjen rajoittaminen perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttöön.

Kun otetaan huomioon Patasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka ovat luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetty.

Patasuon turvetuotannon ympäristövaikutuksista on laadittu arviointiselostus ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon. YVA-menettelyn tuottama tieto on yhdessä muiden asiakirjoissa olevien selvitysten kanssa otettu huomioon ympäristöluvan myöntämisen edellytysten harkinnassa sekä lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminta saadaan aloittaa toiminnanaloittamisluvassa mainittujen rakenteiden tekemisen osalta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska tällä ei arvioida olevan peruuttamattomia vaikutuksia vesistöön. Pintavalutuskentän ja laskeutusaltaiden toiminnan vakiinnuttamiseksi on niiden rakentaminen tarpeen hyvissä ajoin ennen vesien johtamista. Rajoitetun toiminnanaloittamisluvan toimenpiteillä myös pienennetään Patasuon ojitetulta alueelta aiheutuvaa kuormitusta vesistöön ja sallitut toimenpiteet voidaan tehdä jo talvella 2012–2013. Patasuon turvetuotantoaluetta nykyistä enemmän kuivattavia toimintoja, kuten kokooja- ja reunaojia sekä eristysojia, ei saa tämän luvan perusteella puhdistaa tai kaivaa. Näin ollen toiminnan aloittamiselle on perusteltu syy ja lupa toiminnan aloittamiseen voidaan myöntää. Alue on toiminnanaloittamisluvalla tehtyjen toimenpiteiden jälkeenkin palautettavissa nykyiseen käyttötarkoitukseensa metsätalousmaaksi, jolloin tehdyistä vesienkäsittelyrakenteista on hyötyä.

Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Lupamääräykset

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Puhdistusteho- ja lähtevän veden pitoisuusvaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Pintavalutuskentän puhdistustehoon vaikuttavat tulevan veden pitoisuudet. Kun tuleva vesi on laimeaa, jäävät reduktiot alhaisiksi, vaikka kenttä toimii hyvin. Tämän vuoksi on määrätty vaihtoehdoksi pitoisuusrajat kentältä lähtevälle vedelle. Pitoisuusrajoja määrättäessä on otettu huomioon hakemussuunnitelman taulukossa 3 esitetyt Patasuon laskuojan veden kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet.

Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu määräykset 6–8. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle pöly- ja meluhaittaa sekä Iso-Lamujärvessä pölyhaittaa. Pöly- ja meluhaitan vähentämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 13 ja 14 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Hakemuksen liitekohdassa 7 on esitetty tehtäväksi pölytarkkailua. Ainakin kertaluonteinen melun mittaaminen on tarpeen tehdä hakemuksen melumallinnuksen ja esitettyjen vaatimusten perusteella. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on tarpeen sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä ja selvitys pöly- ja meluhaittojen vähentämisestä.

Päätöksessä hyväksytyn tarkkailusuunnitelman kohta Pöly- ja melutarkkailu

Kyllösenniemen ja Murtoinrannan välisellä Iso-Lamujärven ranta-alueella sijaitsevien asuttujen kiinteistöjen omistajille on luvan saajan toimitettava vuosittain kirje, jossa kerrotaan Patasuon turvetuotannon pölyvaikutuksista ja tarkkailuista. Kirjeessä on pyydettävä ilmoittamaan nimetylle yhteyshenkilölle tai Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisesti ilmenevästä pölyhaitasta, sen ilmenemisajankohdasta ja laadusta. Ilmoittamista varten kirjeestä tulee ilmetä luvan saajan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja postiosoite sekä Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen puhelinnumero, sähköpostiosoite ja postiosoite. Luvan saajan tulee kirjata pölyhaittailmoitukset ja tiedottaa ilmoituksista Pyhännän kunnan ympäristöviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

Lohkolla 3 melua eniten aiheuttavien kuntoonpanotöiden sekä turvetuotannon aiheuttama melu on todennettava ELY-keskuksen hyväksymällä

tavalla Patahiekan ranta-asemakaavan alueella sekä asuttujen kiinteistöjen piha-alueilla Kyllösenniemen ja Murtoinrannan välisellä Iso-Lamujärven ranta-alueella.

Mikäli pöly- ja meluhaittaa ilmoitusten ja mittausten perusteella esiintyy, mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Pyhännän, Kärsämäen ja Siikalatvan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan edellä mainituille viranomaisille seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Patasuon turvetuotantoalueelta ottamien näytteiden analyysitulokset. Yhteistarkkailuraportit toimitetaan viranomaisille sovittujen aikataulujen mukaisesti.

Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

= = =

Aluehallintoviraston päätöksessä sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 §

1 ja 3 momentti, 46 § 1 momentti, 52 § 3 momentti, 55 § 2 ja 3 momentti sekä 101 § 1 momentti

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoin muun muassa Pyhännän kunnanhallituksen valituksen aluehallintoviraston päätöksestä, mutta lisännyt ympäristölupapäätöksen liitteenä 3 olevan Patasuon turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman kohtaan Pöly- ja melutarkkailu ensimmäiseksi kappaleeksi:

Luvan saajan tulee kahdella ensimmäisellä tuotantokaudella mitata pölylaskeuma tai -leijuma Patahiekan alueella Iso-Lamujärven rannassa. Mittaus tehdään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen etukäteen hyväksymän suunnitelman mukaan.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:

Sovellettavat oikeusohjeet

= = =

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantuminen voidaan ehkäistä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on pilaantumisen ehkäisemiseksi annettava tarpeelliset lupamääräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun ohella toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

= = =

Pöly- ja melupäästöt

Patasuo on uusi turvetuotantoalue. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan turvetta saa nostaa noin 200 hehtaarin kokoiselta alueelta. Aluehallintovirasto on toiminnan aiheuttaman pöly- ja meluhaitan vähentämiseksi hylännyt lupahakemuksen Iso-Lamujärven lähimpien turvetuotantolohkojen osalta. Päätöksen mukaan rajoitettuna etäisyys turvetuotantoalueelta Iso-Lamujärven rantaan ja lähimpään vapaa-ajan asuntoon on vähintään 1,7 kilometriä.

Iso-Lamujärvi on maakuntakaavassa merkitty seudullisesti arvokkaaksi virkistys- ja matkailukohteeksi ja järven rannalla on paljon vapaa-ajan asuntoja. Järven tila on arviotu hyväksi mutta sinileväkukintoja on esiintynyt vuosittain eikä järvi siedä lisää kuormitusta edes laskeutuvan turvepölyn muodossa.

Patasuon pölyn leviämismallilaskennan mukaan ilmanlaadun raja-arvojen ylityksien esiintyminen vapaa-ajan asuntojen läheisyydessä on epätodennäköistä. Pölylaskeuman Iso-Lamujärveen on arvioitu lisääntyvän hakemuksen mukaisen toiminnan seurauksena 11-44 % taustalaskeumaan verrattuna.

Ottaen huomioon Iso-Lamujärven virkistysarvo ja pölyn leviämismallinnuksen epävarmuudet hallinto-oikeus arvioi, että aluehallintoviraston päätöksestä ilmenevin ehdoin Patasuon turvetuotannosta leviävä pöly ei aiheuta Iso-Lamujärven ympäristön merkittävää pilaantumista. Pölyn leviämisarvion varmistamiseksi hallinto-oikeus on tehnyt päätöslauselmasta ilmenevän lisäyksen toiminnan tarkkailusuunnitelmaan.

Turvetuotantoalueen etäisyys Iso-Lamujärveen ja lähimpiin asuinrakennuksiin tulisi olemaan vähintään 1,7 kilometriä, jota on pidettävä riittävänä estämään kohtuuttoman meluhaitan, kun sitä verrataan melun enimmäisohjearvoihin.

Kun otetaan huomioon etäisyys lähialueen asuinrakennuksiin sekä toiminnan pölyä ja melua koskevat lupamääräykset 6-8, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Kuivatusvesien käsittelyä ja johtamista koskevat valitusperusteet

= = =

Käsittelyn jälkeen vedet johdetaan reittiä Viitapuro, Luomajoki, Kärsämäenjoki ja Pyhäjoki. Etäisyys Patasuolta on Viitapuron laskuun Luomajokeen noin 1,4 kilometriä ja Luomajoen laskuun Kärsämäenjokeen noin 6,3 kilometriä. Luvan mukaan puhdistettujen valumavesien vaikutukset Kärsämäenjoen ja Pyhäjoen tilaan on arvioitu vähäiseksi. Iso-Lamujärveen turvetuotantoalueen valumavesiä ei johdeta lainkaan. Täytäntöönpanomääräyksessä ja Kärsämäenjoen vesistön kuormitusarviossa on voitu ottaa huomioon, että Vapo Oy:n nykyisistä tuotantoalueista Onkineva, Lehtoneva ja Pihlajaneva poistuvat tuotannosta vuoteen 2015 mennessä.

= = =

Maakuntakaavan merkitys

Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa. Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole Patasuon kohdalla aluevarausta.

Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Sillä seikalla, ettei Patasuon aluetta ole Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueeksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä kysymyksessä olevan ympäristöluvan myöntämisen kannalta. Maakuntakaavan mukaiset turvetuotannon aluevaraukset eivät ole sellaisenaan toteutettavissa ilman ympäristölupaa eikä tällainen kaavavaraus merkitse oikeutta ympäristöluvan saamiseen. Toisaalta hankkeen sijainti maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi osoitettujen alueiden ulkopuolella ei sellaisenaan ole ympäristöluvan myöntämisen este. Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia sovellettaessa on otettava erityisesti huomioon, ettei maakuntakaavassa ole osoitettu muutakaan käyttötarkoitusta Patasuolle.

Aloittamislupa

Pintavalutuskentän ja sen penkereiden rakentaminen sekä muut alueen vesienkäsittelyyn liittyvät rakenteet, joiden rakentamiseen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ei arvioida aiheuttavan peruuttamattomia pilaantumisvaikutuksia ympäristöön. Toimenpiteillä vähennetään Patasuon ojitetulta alueelta aiheutuvaa kuormitusta vesistöön. Hallinto-oikeus katsoo, että mainitun osittaisen aloittamisluvan myöntämiseen on ollut perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Aloittamisluvan hylkäämistä koskeva vaatimus on hylättävä.

Johtopäätös

Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja asiakirjoista saatu selvitys, aluehallintoviraston päätös ja hallinto-oikeuden siihen tekemä muutos, hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöstä ei ole syytä kumota ja hakemusta hylätä eikä lupaa ole enemmälti tarpeen muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 momentti, 46 § 1 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pyhännän kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan sekä ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemukset hylätään.

Vaatimustensa tueksi kunnanhallitus on uudistanut valituksessaan hallinto-oikeudelle lausumansa ja on lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksessään turvetuotantoalueen käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan kohtaan Pöly- ja melutarkkailu tekemä lisäys osoittaa Iso-Lamujärven kohdalla olevan ongelman eli vaaran järven tilan huononemisesta. Iso-Lamujärven tila on heikentynyt vuosien myötä eikä järvi kestä enää lisäkuormitusta. Tulevaisuudessa järvelle ei ole enää mahdollista rakentaa loma-asutusta lisää, koska vapaita rakennuspaikkoja ei enää ole. Myöskään maatalous ei järven vaikutusalueella ole lisääntymässä. Metsätalouden, ennen kaikkea metsäojitusten, vaikutuksia on vähennetty viime vuosina ojitusten uudistamisella ja kunnostuksilla. Ainoaksi järven tilaa heikentäväksi uhkaksi jäävät turvetuotannon aiheuttamat haitat.

Hallinto-oikeuden päätökseen tekemä lisäys ei poista ongelmaa, koska mittauksen perusteella voidaan puuttua seurauksiin ja niihinkin vasta vuosien päästä. Jos tulokset mittaukset osoittavat laskeuma-arvojen olevan korkeita, toiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen vievät aikaa, eikä järven pilaantumista voida estää. Ympäristönsuojelun lähtökohtana tulee olla ennalta ehkäisevä toiminta, ei jälkikäteen puuttuminen.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa mainitaan yhtenä luvan myöntämisen esteenä erityisten luonnonolosuhteiden huonontuminen ja yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantuminen. Iso-Lamujärvi on alueellaan merkittävä, yleisessä käytössä oleva virkistysalue. Iso-Lamujärven tilan heikkeneminen koskettaa paljon suurempaa väestömäärää kuin vain alueella kiinteistön omistavia.

Patahiekan ranta-asemakaavan muutoksella Pyhännän kunta on tavoitellut kahta asiaa. Patahiekan alueen toimintoja kehittämällä voidaan parantaa niiden ihmisten vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, joilla ei ole kiinteistöä Iso-Lamujärvellä. Näiden kävijöiden määrä ja tarpeet ovat lisääntyneet joka vuosi. Toinen tavoite on ollut alueen matkailutoiminnan eli elinkeinotoiminnan kehittäminen. Tämäkin toiminta palvelee niitä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia kiinteistön hankkimiseen Iso-Lamujärven rannalta. Patahiekan alue on lähimpänä Patasuon turvetuotantoaluetta ja sen vuoksi kärsii eniten toiminnan aloittamisesta.

Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, ettei Patasuon turvetuotannosta leviävä pöly aiheuta Iso-Lamujärven merkittävää pilaantumista. Kuitenkin pölylaskeuman on arvioitu lisääntyvän 11-44 % taustalaskeumaan verrattuna. Mainitun arvion suuri hajonta osoittaa, että varmuutta laskeuman todellisesta määrästä ei voida antaa. Siten vaikutusten arviointi jää puutteelliseksi. Pölymallilaskelman luotettavuus ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla. Lisäksi laskeuma-arvojen ilmoittaminen vain grammoina neliömetriä kohden ei anna oikeaa kuvaa kokonaislaskeuman määrästä, joka on huomattava koko toiminnan aikana.

Pöly- ja meluhaittojen vaikutusalue riippuu ympäristöstä. Patasuon ympäristö lso-Lamujärvelle päin on aavaa, harvaa puustoa kasvavaa suota. Alueella on viime vuosina suoritettu hakkuita, joiden seurauksena pöly- ja meluhaitat korostuvat voimakkaammin kuin peitteisessä maastossa.

Siitä syystä 1,7 kilometrin etäisyys ei ole riittävä tässä ympäristössä. Patasuon alueen ottaminen turvetuotantoon aiheuttaa niin mittavia sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia sekä lso-Lamujärveen kohdistuvia uhkatekijöitä, että Patasuon turvetuotantoalueelle myönnetty ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa on kaikilta osin kumottava.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole valituksen johdosta lausuttavaa.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty seuraavaa:

ELY-keskus on jo asian aiemmissa vaiheissa todennut, ettei ole varmuutta siitä, ettei Patasuon turvetuotannosta saattaisi aiheutua haitallisia pölyvaikutuksia loma-asutukselle ja Iso-Lamujärvelle. Turvetuotanto sekä haitalliset pöly- ja meluvaikutukset ovat ristiriidassa kunnan tavoitteen kanssa kehittää Iso-Lamujärven lounaisrannan matkailupalveluja. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteutumisesta otettava maakuntakaava huomioon ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Pyhännän Iso-Lamujärvi on yksi harvoista maakuntakaavan seudullisesti merkittävistä virkistys- ja matkailukohteista, jonka virkistysarvoa ei tule heikentää.

Lisäksi sekä pölyhaitan mallintaminen että pölyhaitan todentaminen on hankalaa. Laajalle leviävän turvepölyn mittaaminen on vaikeaa, eikä hyvin soveltuvia menetelmiä ole käytettävissä. Turvepöly on vettä hylkivää, mikä korostaa sen viihtyvyyttä alentavaa merkitystä virkistyskäytön kohteina olevilla järvillä. Pölyn liettävästä vaikutuksesta ei ELY-keskuksen tietojen mukaan ole tutkimustietoa.

Pyhännän kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristöpalvelut Helmi on ilmoittanut, ettei sillä ole valituksen johdosta asiassa uutta lausuttavaa.

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle on varattu tilaisuus antaa lausunto valituksen johdosta. Lausuntoa ei ole annettu.

Vapo Oy on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen. Yhtiö on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä viitannut aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten perusteluihin ja vaatinut valituksen hylkäämistä.

Patasuon kuivatusvesiä ei johdeta koillispuolella sijaitsevaan Iso-Lamujärveen. Tuotantoalueen kuivatusjärjestelyt eivät pienennä järven valuma-aluetta, eivätkä sitä kautta aiheuta järvessä vesitaloudellisia muutoksia.

Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan noin 200 hehtaarin tuotantoalalle ja hylännyt hakemuksen noin 67 hehtaarin osalta lähimpänä Iso-Lamujärveä sijaitsevalta osa-alueelta pöly- ja meluhaitan estämiseksi järven suuntaan. Suunnitelman mukaan tuotantoalueen pohjoisosan ja Iso-Lamujärven väliin olisi jäänyt noin 850 metrin levyinen alue. Luvan epäämisen johdosta tuo etäisyys kasvoi 1 750 metriin. Koska tuotantoalueen eteläpää sijaitsee noin neljän kilometrin päässä rantaviivasta, toimintaa harjoitettaisiin noin 2-4 kilometrin etäisyydellä rantaviivasta. Lähimmät rakennetut kohteet sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä tuotantoalueen reunasta ja pääosa huomattavasti etäämmällä. Lyhin etäisyys Patahiekan ranta-asemakaava-alueen reunaan on noin 1 500 metriä ja alueella oleviin rakentamispaikkoihin noin 1 700 metriä.

Ympäristöluvassa luvansaaja on velvoitettu perustamaan luvassa hylätylle alueelle 200 metrin levyinen suojavyöhyke tiheäpuustoiselle alueelle ja säilyttämään sen koko toiminnan keston ajan. Vuonna 1981 sarkaojitettu Patasuo on voimakkaasti metsittynyt aivan pohjoisinta reunaa lukuun ottamatta. Toiminnasta luvan määräysten mukaisesti harjoitettuna ei aiheudu Iso-Lamujärven alueen merkittäviksi katsottavilIe toiminnoille ja erilaisille käyttömuodoille ympäristöluvan myöntämisen esteenä pidettäviä haitallisia pöly- tai meluvaikutuksia taikka vesistövaikutuksia.

Iso-Lamujärven osalta kysymys on turvetuotannossa muodostuvan pölyn kulkeutumisesta ilmateitse ja järveen laskeutumisesta, josta on tehty mallinnus. Mallinnus on tehty alkuperäiselle 267 hehtaarin tuotantoalalle, jolloin tuotantoalueen sijainti oli lähes kilometrin lähempänä Iso-Lamujärveä kuin myönnetyn luvan mukaisella rajauksella.

Käytettäessä mekaanista kokoojavaunua tuotantoalueen pohjoisosalla pölylaskeuma-alue on arviolta 700 hehtaaria. Laskeuma koko tuolle alalle on keskiarvona 4,1 g/m2. Koko 25 vuoden toiminta-ajalle määritettynä keskiarvolaskeuma vesialueelle ja painuma järvialtaan pohjaan olisi kuivana turpeena 0,675 mm:n paksuinen kerros neliömetriä kohden, mikäli hajoamista ei oteta huomioon. Lohkolle 4 ja lohkon 3 pohjoisosalle suunniteltu suojavyöhyke vähentää edellä mainittuja määriä 15-30 % ja toimintarajoite 25-50 %.

Laskeuma neliömetriä kohden on vähäinen ja ilmeisesti vaikeasti silmin havaittavissa. Vähäinen määrä vettyy helposti ja painuu pohjaan sekä hajoaa. Järven tilalle ja sen ekosysteemeille laskeumalla ei ole sanottavaa merkitystä.

Ympäristöluvan mukaiselle tuotantoalalle mallinnusta ei ole tehty, eikä sitä voida pitää tarpeellisena. Pölyn kulkeutuminen Iso-Lamujärvelle on mallinnuksen mukaista vieläkin vähäisempää, koska pölyä muodostava toiminta-alue on pienentynyt noin 67 hehtaarilla (noin 25 %) ja toiminnan lyhin etäisyys järveen on rajauksen vuoksi pidentynyt lähes kilometrillä. Lisäksi luvassa määrätty puustoinen suojavyöhyke on aiemmin esitettyä huomattavasti syvempi. Lupaharkintaan ei pölyn osalta liity virhettä tai sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi valituksenalainen päätös tulisi kumota ja hakemus hylätä. Lupakäytännössä toiminta on sallittu sijoittaa noin 500 metrin etäisyydelle vesistöstä. Pölyvaikutukseen liittyy seurantavelvoite. Tarkkailulla saadaan vaikutuksesta tarkempi tieto.

Lähes kahden kilometrin päähän suojaisasti sijoittuvasta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta meluhaittaa Iso-Lamujärven ympäristössä. Toiminnasta ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä pidettäviä haitallisia vaikutuksia.

Pyhännän kunnanhallitus on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Maakuntakaavan merkitys

Viranomaisten on maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentin mu³kaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päät³täessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, py³rittävä edistä³mään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa si³joittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on mainitun momentin mukaan lisäksi noudatettava muun muassa, mitä lain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on ympäristönsuo³jelulain 6 §:n 1 momentin mukaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pi³laantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu tarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Ympäristönsuojelulaissa ei ole säädetty, että maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt oikeusvaikutukset olisivat voimassa myös ympäristöluvasta ympäristönsuojelulain mukaisesti päätettäessä. Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin ja 42 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Iso-Lamujärvi on maakuntakaavassa osoitettu seudullisesti arvokkaaksi virkistys- ja matkailukohteeksi. Kaava osoittaa sinänsä kohdealueen herkkyyttä, mikä seikka on osaltaan otettava huomioon ympäristölupaharkinnassa turvetuotantotoiminnan pilaamisvaikutuksia tässä tapauksessa pölyn osalta arvioitaessa. Iso-Lamujärven mainittu maakuntakaavan varaus ei ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 2 kohta huomioon ottaen sellaisenaan ole ympäristöluvan myöntämisen este.

Pölyä ja melua koskevat valitusperusteet

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Iso-Lamujärven alueelle on hyväksytty ranta-asemakaava 28.12.1989 ja rantayleiskaava 1.3.2005. Patasuon turvetuotantoalueen koillispuolella on voimassa Patahiekan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavoitettu alue jatkuu Patahiekanlahden pohjoispuolelle niin, että pääosa Iso-Lamujärven länsirannasta on ranta-asemakaavoitettu. Asemakaavoittamattomilla alueilla on voimassa Iso-Lamujärven rantayleiskaava. Kunnanvaltuuston 13.6.2011 hyväksymässä Patahiekan ranta-asemakaavan muutoksessa Patahiekan rantaan on muodostettu kaksi matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM), joiden välinen ranta-alue on kaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M-1/s). Tälle alueelle ei tule yksityisiä loma-asuntoja. Luvan kohteena olevan turvetuotantoalueen ulkopuolisen alueen mainittu kaavoitus on niin ikään osaltaan otettava lupaharkinnassa huomioon. Arvioitaessa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja toiminnan vaikutuksia Iso-Lamujärven ranta-asutukselle ja virkistyskäytölle on päätökseen sisältyvät lupamääräykset otettava huomioon.

Lupamääräyksen 6 mukaan lohkon 3 itäreunan auma-alueeksi varattua aluetta (1,4 hehtaaria) ei saa rakentaa auma-alueeksi. Lupapäätöksen liitekarttaan 2 lohkolle 3 piirretystä rajaviivasta koilliseen on luvan saajan omistamalle alueelle jätettävä vähintään 200 metriä leveä suojapuustovyöhyke, jolta ei saa kaataa puita. Lupamääräyksessä 7 on muun ohella määrätty, että koneiden ja laitteiden on oltava hakemussuunnitelman mukaisesti mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Hakemuksessaan yhtiö on ilmoittanut, että nykyaikaisilla toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispäästön on arvioitu olevan 37 % hakumenetelmän päästöstä. Hallinto-oikeus on tehnyt päätöksestään tarkemmin ilmenevän lisäyksen toiminnan tarkkailusuunnitelmaan pölyn leviämisarvion varmistamiseksi. Lupamääräyksessä 8 on annettu asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan turvetuotantoalueen ja Iso-Lamujärven välillä on kauttaaltaan puustoa kasvava vyöhyke, ja tuotantoalueen etäisyys Iso-Lamujärvestä on vähimmillään noin 1,7 kilometriä. Lähin auma-alueeksi suunniteltu alue on noin kahden kilometrin päässä Iso-Lamujärvestä. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen etäisyys lähimpään vapaa-ajan asuntoon sekä toiminnan päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset, toiminnasta ei päätöksen mukaisesti meneteltäessä ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa tai 5 kohdassa tarkoitettua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna luvassa tarkoitetusta turvetuotantotoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, eikä saman pykälän 4 kohdassa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Lupamääräyksen 13 mukaan valvontaviranomainen voi tarkkailun perusteella tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.