Muu päätös 1259/2015

Maa-ainesten ottaminen pohjaveden pinnan alapuolelta (Jämsä)

Antopäivä: 15.5.2015
Taltionumero: 1259
Diaarinumero: 1277/1/14

Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus

Valittaja Keski-Suomen Kuljetus Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 21.3.2014 nro 14/0107/2

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 17.7.2012 nro 51/2012/2 hylännyt pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamista koskevan Keski-Suomen Kuljetus Oy:n hakemuksen. Asiassa on ollut kyse maa-ainesten ottamisesta pohjaveden pinnan ylä- ja alapuolelta kiinteistöillä Sora-Pietilä 182-424-1-35, Tupavuori 182-409-6-9 ja Näätäkallio 182-409-6-7 Jämsän kaupungissa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Keski-Suomen Kuljetus Oy:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Uusi vesilaki (587/2011) ja valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (1560/2011) ovat tulleet voimaan 1.1.2012. Niillä on kumottu vanha vesilaki (264/1961) ja vanha vesiasetus (282/1962).

Uuden vesilain 19 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa uuden vesilain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei tässä luvussa muuta säädetä. Keski-Suomen Kuljetus Oy:n hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 10.12.2010. Edellä oleva huomioon ottaen asiassa sovelletaan vanhan vesilain säännöksiä.

Vanhan vesilain 1 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden muuttamiskielto). Kielto koskee myös maa-ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua edellä mainittu seuraus.

Vanhan vesilain 9 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan maa-ainesten ottamiselle saadaan myöntää lupa, jos sanotusta toimenpiteestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Pykälän 2 momentin mukaan lupaa toimenpiteeseen ei kuitenkaan saa myöntää, jos toimenpiteestä aiheutuu asutus- tai elinkeino-oloja huonontava veden saannin estyminen tai vaikeutuminen laajalla alueella taikka muu vanhan vesilain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun verrattava seuraus ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa eikä muutoksen vaikutuksia toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin voida estää. Sama koskee toimenpidettä, jonka seurauksena pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai josta voi aiheutua muu ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettu seuraus.

Vanhan vesilain 9 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan mainitussa luvussa tarkoitetun pohjaveden ottamista koskevan luvan hakemisesta, lupapäätökseen otettavista määräyksistä ja päätöksen voimassaoloajasta sekä myöhemmin ilmenevän vahingon korvaamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä vastaavissa vesistöön rakentamista koskevissa säännöksissä on sanottu.

Vanhan vesilain 1 luvun 17 a §:n 1 momentin mukaan, jos 17 §:ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitseva, uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen uomien tai lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä aluehallintoviraston luvasta säädetään.

Vanhan vesilain 1 luvun 23 c §:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä sekä muutoin vesilain mukaista toimenpidettä suoritettaessa on, sen lisäksi mitä vesilaissa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 4 luvun 29 §:n 1 momentissa lueteltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Säännöksen 3 kohdassa mainitaan tervaleppäkorvet.

Ympäristönsuojelulain 8 §:ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Pykälän 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että muun muassa tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua.

Hankkeen laatu ja sijainti pohjavesialueella

Hankealue sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä Jämsän keskustasta, Jämsän kaupungin Pietilän kylässä kiinteistöllä Sora-Pietilä 182-424-1-35 sekä Heikkilän kylässä kiinteistöillä Tupavuori 182-409-6-9 ja Näätäkallio 182-409-6-7. Suunnittelualueelta on aikaisemmin otettu maa-aineksia eikä aluetta ole vielä kunnostettu. Nyt haettava lupa koskee maa-aineksen ottoa aiempaa syvemmältä, pohjaveden pinnan alapuolelta. Ottamisalueen pinta-ala on 7,7 ha. Hakemuksen mukaan maa-aineksia otetaan noin 480 000 ktr-m3­, josta pohjavedenpinnan alapuolelta otettava määrä on noin 340 000 ktr-m3­. Suunnitelman mukainen maa-ainesten ottaminen muodostaisi alueelle noin 5–6 m syvän pohjavesilammikon.

Hankealue sijaitsee Kollinkankaan I luokan pohjavesialueella. Kollinkankaan pohjavesialueella on harjoitettu maa-ainesten ottoa usean vuosikymmenen ajan. Kollinkankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,5 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 5,8 km². Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 5 100 m/d. Hankealueesta 1,3–1,5 km etelään sijaitsee Jämsän kaupungin Kollinkankaan vedenottamo, josta saadaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 2.9.1976 nro 90/Ym/76 perusteella ottaa vettä keskimäärin enintään 3 800 m3­/d.

Hakijan vuosina 2008 ja 2009 tekemien pohjavedenpinnan tasojen mittausten perusteella hankealueelta pohjavesi virtaa kaakkoon kohti Kiviojaa ja etelään kohti Akkasuota. Hakijan mukaan suunnitellulta ottoalueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä Kollinkankaan vedenottamolle.

Tervaleppäkorpi

Keski-Suomen ympäristökeskus on 17.12.2007 tekemällään päätöksellä rajannut tilalta Sora-Pietilä 182-424-1-35 luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisen, noin 1,07 ha:n suuruisen, tervaleppäkorpialueen, joka sijaitsee suunnitellulta ottamisalueelta noin 100 m itäkaakkoon. Tervaleppäkorven säilymisen kannalta on olennaista, että Kiviojan vesitase pysyy nykyisellä tasolla.

Kivioja

Kivioja saa alkunsa noin 800 m suunnitellun ottamisalueen pohjoispuolelta pieneltä ojitetulta suolta, joka on kalliomäkien rajaama. Kiviojan valuma-alueen koko tervaleppäkorven yläpuolella on noin 77 ha. Suunnitellun maa-ainesten ottoalueen pinta-ala 7,7 ha on noin 10 % tervaleppäkorven yläpuolisesta valuma-alueesta. Maa-ainesten ottamissuunnitelmaan on liitetty hankealueesta laadittu 23.4.2007 päivätty luontoselvitys, jota on täydennetty 16.11.2009 ja 7.7.2010 päivätyillä luontoselvityksillä.

Luontoselvitysten perusteella Kiviojan keskiosa on noin kilometrin matkalla luonnontilainen ja luontoarvoiltaan vähintään maakunnallisesti merkittävä. Luontoselvitysten mukaan tällä alueella tapahtuu pohjaveden purkautumista Kiviojan reunatörmien tihkupinnoista ja todennäköisesti myös suoraan Kiviojaan.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Keski-Suomen Kuljetus Oy:n hakemuksessa tarkoitetun maa-ainesten ottotoiminnan, joka suureksi osaksi ulottuu pohjavedenpinnan alapuolelle, ja alueelle muodostuvan avoimen pohjavesilammikon johdosta Kollinkankaan I luokan pohjavesialueen, jossa on lisäksi Jämsän kaupungin tärkein vedenottamo alle 1,5 kilometrin etäisyydellä ottotoiminnasta, pohjaveden laatu voi hankkeen seurauksena olennaisesti huonontua vanhan vesilain 9 luvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Toiminnasta voi aiheutua myös ympäristönsuojelulain 8 §:n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista. Vanhan vesilain 9 luvun 8 §:n mukaisen luvan myöntämisen edellytyksiä maa-ainesten otolle ei näin ollen ole.

Suojeltavia luontotyyppejä ovat luonnonsuojelulain 29 §:ssä lueteltujen luontotyyppien alueet, joista ELY-keskus on tehnyt rajauspäätöksen ja sen tiedoksiannon. Luontotyypin ominaispiirteiden heikentäminen on tällöin kielletty.

Hallinto-oikeus katsoo samoin kuin aluehallintovirasto, että hanke toteutuessaan heikentäisi pitkällä aikavälillä luontotyypin tervaleppäkorpi edustavuutta.

Aluehallintoviraston ei ole ollut tarpeen päätöksessään tarkemmin arvioida vaarantaako hanke Kiviojan luonnontilaisen uoman ja Kiviojan reuna-alueiden luonnontilaisten lähteiden suojelutavoitteita eikä käsitellä vanhan vesilain 1 luvun 17 a §:n 2 momentin mukaista poikkeusta uoman ja lähteen luonnontilan vaarantamista koskevasta kiellosta, koska hakemus on voitu hylätä jo vanhan vesilain 9 luvun 8 §:n nojalla sillä perusteella, että pohjaveden laatu voi olennaisesti huonontua ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Samasta syystä asiassa ei ole ollut myöskään tarpeen varata hakijalle tilaisuutta täydentää hakemustaan tervaleppäkorven osalta selvityksellä luonnonsuojelulain 31 §:n mukaisesta poikkeamispäätöksestä.

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät aluehallintoviraston päätöksen perustelut, aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen uudelleen käsiteltäväksi Keski-Suomen Kuljetus Oy:n valituksen johdosta ei ole syytä.

Sovelletut oikeusohjeet

Vesilaki (264/1961) 1 luku 18 § ja 23 c § sekä 9 luku 8 §

Ympäristönsuojelulaki 8 §

Luonnonsuojelulaki 29 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Raija Uusi-Niemi, joka on myös esitellyt asian, ja Juha Väisänen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Keski-Suomen Kuljetus Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja hakijalle myönnetään lupa hakemuksen mukaisesti. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti:

Hakija on selvittänyt laajasti alueen pohjavesiolosuhteita ja teettänyt tutkimuksia alueen maaperäolosuhteista. Alueella on otettu merkittävässä määrin maa-aineksia ja oton vaikutusta alueen pohjaveteen on seurattu kattavasti muun muassa vesinäytteitä ottamalla.

Maa-ainesten otolla ei ole havaittu olevan vaikutusta alueen pohjavesiolosuhteisiin. Hakemuksen mukaiset toimenpiteet eivät vähennä pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua, eikä otto vaaranna pohjavettä. Hakijan tiedossa ei ole, että maa-ainesten otto olisi aiheuttanut pohjaveden pilaantumista tai vähentänyt pohjaveden määrää Suomessa.

Valtakunnallisissa tutkimuksissa on pohjaveden pinnan alapuolisesta maa-ainesten oton vaikutuksista pohjaveteen todettu muun muassa seuraavaa: Pohjavesilampien veden peruskoostumus on yleensä kohtalaisen samanlainen kuin alueen pohjaveden. Maa-ainestenotto lisää jonkin verran pohjaveteen liuenneiden suolojen määrää ja nostaa sähkönjohtavuutta ja pH voi laskea. Lisäksi lampiveden ominaisuudet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. (Hatva et. al. 1993.) Suunniteltu pohjavedenpinnan alapuolinen soranotto muodostaisi alueelle noin 5–6 m syvän pohjavesilammen. Yli 3 metriä syvissä lammissa pohjaveden laatu pysyy matalia parempana (Ympäristöministeriö 2009). Suurin laadullinen muutos pohjavesilammessa on veden lämpötilan ääriarvojen ero, joka voi lammessa olla lähes 20 astetta. Luonnontilaisella pohjavesialueella lämpötilan vuotuinen muutos on yleensä noin viisi astetta. (Hatva et. al. 1993.)

Ottamissuunnitelman mukaisesti toiminnassa noudatetaan useita pohjavettä suojaavia toimenpiteitä. Työkoneissa käytetään biohajoavia hydrauliöljyjä. Alueella ei varastoida polttoaineita tai hydrauliikkaöljyjä. Polttoainetäydennyksen aikana huolehditaan siitä, ettei polttoainetta pääse valumaan maaperään. Polttoneste siirretään paikalle vain tankkausta varten. Polttoneste pumpataan tuodusta suojatusta säiliöstä työkoneen tankkiin sähköisillä pumpuilla. Polttonestettä tuovassa autossa on mukana imeytysmattoja ja jauhetta mahdollisen polttonesteen läikkymisen varalta. Tankkaus tehdään aina alusta loppuun henkilöstön valvonnassa. Normaalit koneiden huoltotoimenpiteet tehdään pohjavesialueen ulkopuolella. Mahdollista öljyvuotoa varten ottoalueelle varataan imeytysturvetta. Mahdollisen kuormaus- ja kuljetuskaluston rikkoutumisen yhteydessä on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin. Niitä ovat öljyvuodon tukkiminen eli öljyn lisävalumisen estäminen ja likaantuneen maan poistaminen. Mahdollisista öljyvahingoista ilmoitetaan kunnan öljyntorjunta- ja ympäristöviranomaisille. Työtä tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota koneiden ja kuljetuskaluston kuntoon, jotta niiden rikkoutumisia ei tapahtuisi.

Työmaan jätteet kerätään alueelle tuotaviin roska-astioihin. Ongelmajätteitä ei varastoida alueella, vaan ne toimitetaan välittömästi pois alueelta asianmukaiseen ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Alueella huolehditaan myös yleisestä siisteydestä muun muassa estämällä alueelle soveltumaton käyttö. Kaikki alueella syntyvä mahdollinen öljypitoinen jäte, esimerkiksi hydrauliikkaletkut, toimitetaan välittömästi asianmukaiseen jäteastiaan.

Hankkeella ei ole vaikutusta Jämsän kaupungin vedenottamoon. Tehtyjen tutkimuksien perusteella on nähtävissä, että Akkasuon pohjoispuolella on pohjavedenjakaja, jonka eteläpuolelta pohjavedet virtaavat Kollin-suolle ja pohjoispuolelta Kiviojaan. Tutkimusten perusteella todettu vedenjakaja sijaitsee suunnitellun maa-ainestenottamisalueen ja Jämsän kaupungin vedenottamon välissä, joten niiden välillä ei ole virtausyhteyttä.

Kollinkankaan alue ei sovellu maaperäolosuhteiden takia vedenottamoalueeksi, koska alueen maa-ainekset ovat liian hienojakoisia. Alueen maaperäolosuhteita on selvitetty hakijan toimesta.

Hankkeella ei ole vaikutuksia läheisyydessä olevaan tervaleppäkorpeen. Tämä ilmenee hakijan hakemuksen liitteinä olevista luontoselvityksistä.

Aluehallintoviraston päätös on myös virheellinen siltä osin kuin hakijalta ei ole pyydetty selvitystä luonnonsuojelulain 31 §:n mukaisesta poikkeamisesta. Tehtyjen virtaamamittausten perusteella voidaan todeta, että hankealue on vain noin 10 % Kiviojan tervaleppäkorven yläpuolisesta valuma-alueesta. Vaikka pohjavedenpinnan alapuolinen maa-ainesten otto vähentäisi pohjaveden virtausta Kiviojaan, ei vaikutus ole merkittävä, koska vettä purkautuu ojaan myös pohjois- ja itäpenkereiltä.

Alueella on jo aiemmin ollut maa-ainesten ottotoimintaa eikä toiminnan ole havaittu vaikuttavan haitallisesti pohjaveden laatuun. Hankkeella ei ole vaikutuksia Kiviojaan. Ennen luvan hylkäämistä aluehallintoviraston olisi tullut selvittää poikkeamisen edellytykset.

Hankeen suunnittelussa ja lupahakemuksessa on varmistettu, että hankkeen vaikutukset Kiviojaan ovat mahdollisimman vähäiset. Ottoalueen ja Kiviojan välisellä suojavyöhykkeellä varmistetaan, ettei hankkeella ole vaikutuksia Kiviojan tilanteeseen.

Lain vaatimat edellytykset maa-ainesten ottamiselle hakemuksen mukaisesti ovat olemassa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että valituksessa ei ole esitetty uusia asiaan vaikuttavia seikkoja ja se tulee hylätä.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa.

Jämsän Vesi liikelaitos on valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valituksessaan Keski-Suomen kuljetus ei ole esittänyt mitään sellaisia uusia selvityksiä, jotka vaikuttaisivat päätöksentekoon. Kollinkangas on I luokkaan kuuluva tärkeä pohjavesialue ja siellä sijaitsee Jämsään kaupungin tärkein vedenottamo ja vuonna 2011 rakennettu vedenkäsittelylaitos, joka käsittelee myös Heräkulmalta johdetun raakaveden. Kollinkankaalta otetaan vettä tällä hetkellä n. 1 000 m3/d. Määrä on noin puolet Jämsän vuorokautisesta veden tarpeesta. Vesioikeuden vahvistama vedenottomäärä on 3 800 m3/d. Lähivuosina Jämsän veden tarve lisääntyy voimakkaasti Himoksen alueen vilkkaan rakentamisen johdosta. Koska Himoksen alueen vedenkulutus tulee kasvamaan moninkertaiseksi, tarvitaan vedentarpeen tyydyttämiseksi lisäkapasiteettia vedentuotantoon. Kollinkankaalle mahdollisesti rakennettavat uudet kaivot voivat sijoittua samalle pohjaveden virtausalueelle suunnitellun maa-ainesten oton kanssa.

Kollinkankaan pohjavesialueen suurin riskitekijä on maa-ainesten otto (Jämsän kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Jaana Piispanen, Helsingin Yliopisto 2002). Alueella on jo nyt laaja-alaista maa-ainesten ottoa ja myös kalliolouhintaa.

Soran oton alkaessa poistetaan luonnonmukainen pintakerros. Tämä niin sanottu maannoskerros toimii luonnossa eräänlaisena siivilänä, joka pidättää hyvin haitallisia aineita, kuten esimerkiksi ilmakehästä kulkeutuvia raskasmetalleja. Kun luonnollinen pintakerros ja kasvillisuus poistetaan, voi se osaltaan nostaa pohjaveden ainepitoisuuksia ja näin ollen likaantumisriskiä. Tästä johtuen nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet voivat olla korkeammat verrattuna luonnontilaiseen pohjaveteen. Soranottokalustossa käytettävät polttoaineet ja öljyt voivat mahdollisesti pilata pohjaveden.

Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvan maa-ainesten oton seurauksena ottamisalueelle syntyy pohjavesilammikolta. Lammikoiden veden laadun suuri vaihtelu lisää myös pohjaveden laadun vaihtelua. Pohjavesilammet lisäävät merkittävästi pohjaveden likaantumisriskiä.

Kollinkankaan pohjavesialueen pilaantuminen aiheuttaisi Jämsän kaupungin vesihuollolle erittäin suuria ongelmia veden riittävyyden suhteen sekä suuret kustannukset uuden vedenottamon rakentamisesta.

Jämsän kaupungin ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että valitus tulee hylätä. Lisäksi lautakunta on esittänyt seuraavaa:

Jämsän kaupungin tärkein vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km päässä ottamisalueesta. Maa-ainesten ottamisen seurauksena syntyvä pohjavesilammikko on erittäin suuri riskitekijä alueen pohjaveden laadulle.

Hanke vaarantaisi myös ottoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan tervaleppäkorven, joka on luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittama suojeltu luontotyyppi. Luontotyypin ominaispiirteiden heikentäminen on kielletty.

Hakija ei ole esittänyt sellaisia uusia selvityksiä, jotka osoittaisivat, että pohjaveden laadulle tai suojellulle luontotyypille ei missään olosuhteissa aiheutuisi haittavaikutuksia.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksen johdosta antamassaan vastineessa viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä vaatineet valituksen hylkäämistä.

Keski-Suomen Kuljetus Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 15.5.2015