Muu päätös 1271/2015

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja hänen valituskirjelmän liitteistä ilmenevät asiakumppaninsa

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 20.12.2013 nro 13/0788/2

Asian aikaisempi käsittely

Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto on 3.9.2012 tekemällään päätöksellä (§ 48) hyväksynyt Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

(- - -)

Pääasia

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Pykälän mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ja kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, ympäristöhaittojen vähentäminen ja maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät ja pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

(- - -)

A:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus

Kaavaselostuksen 4.2.8. kohdan mukaan tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi kohdassa todetaan, että tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Luvussa olevan maininnan mukaan Iso-Santajärven rannalla tuulivoimalat näkyvät pohjoisessa järvinäkymän päätteenä toimivan metsän yläpuolella.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa merkinnöillä tv ja tv-1 on osoitettu tuulivoimala-alueita Iso-Santajärven pohjoispuolelle. Merkinnällä tv osoitetun alueen yhteyteen on suuntaa antavalla merkinnällä osoitettu sijoituspaikka tuulivoimalalle numero 15 ja merkinnällä tv-1 osoitetun alueen yhteyteen on ohjeellisella merkinnällä osoitettu sijoituspaikka tuulivoimalalle numero 23. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti maisema. Voimaloiden ja voimalinjojen sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.

Hallinto-oikeus toteaa, että tuulivoimaloiden rakentamisesta aina aiheutuu muutoksia maisemakuvaan. Edellä esitetyt seikat sekä vaikutusten rajoittamista koskevat kaavamääräykset huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa osoittaessaan tuulivoimaloiden 15 ja 23 ohjeelliset sijoituspaikat ja että kaavaratkaisu ei ole valituksessa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Asiakirjoista ilmenevien tietojen mukaan alueelle valmistellaan vaihemaakuntakaava 2:sta, jonka kaava-alueeseen osa nyt kysymyksessä oleva kaava-alueesta kuuluu. Näin ollen vaihemaakuntakaava ei ole voinut ohjata valituksenalaista kaavaratkaisua. Kun otetaan huomioon, että yleiskaavaa ohjaava vaikutus voi liittyä vain olemassa olevaan maakuntakaavaan, kaavaratkaisun ei voida katsoa syntyneen virheellisessä järjestyksessä tai olevan valituksessa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 32 § 1 momentti, 35 § 1 ja 2 momentti, 39 §, 41 § 1 momentti ja 77 b §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti

Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Päivi Jokela ja Reeta-Kaisa Eriksson, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja kaupunginvaltuuston päätöksen ja voimalat numerot 15 ja 23 poistetaan osayleiskaavasta tai siirretään niin etäälle, että ne eivät pilaa Iso-Santajärven maisemaa.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksensa perusteluissa esittäneet muun ohella, että voimala numero 23 on sijoitettu kaavassa siten, että kolme vapaa-ajan asuntoa ja kolme rakentamatonta tonttia sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä. Kahdeksan asuntoa ja kaksi rakentamatonta tonttia sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä. Voimala numero 15 sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä kolmesta vapaa-ajan asunnosta ja kolmesta tontista. Loput kahdeksan asuntoa ja kaksi tonttia sijoittuvat noin kahden kilometrin etäisyydelle. Etäisyyksistä tulisi käytännössä vähentää yksi kilometri, koska välillä on esteetöntä järven selkää, joka ei vaimenna melua.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tuulivoimarakentamisen osalta ainakin kaksi lausuntoa, joiden mukaan voimalat tulisi sijoittaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta ja vapaa-ajan asutuksesta, jotta terveysriskit voidaan minimoida.

Osayleiskaavaa koskeva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska aluetta koskeva tuulivoimaa käsittelevä maakuntakaavoitus on edelleen keskeneräinen. Viranomaiset ovat toimineet hyvän hallintotavan vastaisesti ja ylittäneet toimivaltansa, kun osayleiskaava on hyväksytty ennen lainvoimaista maakuntakaavaa.

Kiinteistöjen omistajat asetetaan hankkeessa eriarvoiseen asemaan. Muutamat maanomistajat saavat taloudellista hyötyä ja alueen asukkaat sekä virkistyskäyttäjät saavat osakseen pelkkiä haittoja. Joiltakin muilta osin muistutusten tekijöiden mielipiteet on myös otettu paremmin huomioon.

Jäävaaraselvitystä ei ole tehty vaatimuksista huolimatta. Hankkeen toteutuessa lähialueen kiinteistöjen arvot laskevat olennaisesti. Asutuksen ja linkkimaston väliin sijoittuvat voimalat voivat aiheuttaa häiriöitä muun ohella tietoliikenteeseen.

Osayleiskaavaa ei ole noudatettu kaavassa osoitetun voimaloiden napakorkeuden osalta rakennuslupia myönnettäessä. Melumallinnokset on tehty matalammille voimaloille ja niissä on muutoinkin pidetty ohjeena vanhoja meluohjearvoja, jotka eivät sellaisenaan sovellu tuulivoimarakentamiseen.

Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus jätetään tutkimatta vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyjen valitusperusteiden osalta.

2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksensa perusteet ennen valitusajan päättymistä. A ja hänen asiakumppaninsa eivät hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa ole vaatineet kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista jäävaaraa koskevien selvitysten puuttumista, kiinteistöjen arvon alentumista tai tietoliikennehäiriöitä koskevilla perusteilla. Tämän vuoksi valitus on näiden uusien valitusperusteiden osalta jätettävä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.