Muu päätös 1328/2015

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja Espoon ympäristöyhdistys ry

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 28.2.2014 nro 14/0132/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupunginvaltuusto on 18.3.2013 tekemällään päätöksellä (§ 49) hyväksynyt 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Espoon ympäristöyhdistys ry:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

Sovellettuja oikeusohjeita

(- - - )

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja pitää se ajan tasalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

(- - - )

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n nojalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niitä on tarkistettu valtioneuvoston päätöksellä 13.11.2008, joka tuli voimaan 1.3.2009.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on päätöksen 4.1 kohdan mukaan jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita.

Valtioneuvoston päätöksen kohta 6 koskee tavoitteiden oikeusvaikutuksia. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.

Tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.3 erityistavoitteiden mukaan taajamia kehitettäessä on huolehdittava muun ohella siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kohdan 4.3 erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy, kohdan 4.4 yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta herkkien alueiden monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilymistä ja Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevan 4.6 kohdan erityistavoitteiden mukaan suunnittelussa on turvattava väestön edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.

Blominmäen osayleiskaava-alueen kuvaus

Kaavaselostuksen mukaan Blominmäen osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 132 hehtaaria ja se sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella, Kehä III:n varrella Mynttilän ja Muuralan liittymien välisellä alueella. Alue rajautuu lännessä Blominmäen asuinalueeseen ja Myntinsolmun tiealueeseen, lounaassa Näkinkylän asuinalueeseen ja etelässä Näkinmetsän alueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu Gumbölenjoen laaksoon, koillisessa Rintamäen asuinalueeseen ja idässä Muuralan sekä Mikkelän asuin- ja teollisuusalueisiin.

Suunnittelualue on kaavaselostuksen mukaan pääosin rakentamatonta metsäaluetta, joka on osa laajempaa etelä-pohjoissuuntaista viheryhteyttä Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Blominmäen alueella sijaitsee kallioselänteellä ylijäämämaiden läjityksestä muodostunut täyttömäki. Alueen länsipuolella sijaitsee golfkenttä. Blominmäen alueen poikki Teirinsuon ja Vitmossenin välissä kulkee voimassa olevaan yleiskaavaan merkitty olemassa oleva ulkoilureitti. Täyttömäen itäpuolella on metsäisiä soita. Vitmossenin suoalue sijaitsee täyttömäen itäpuolella. Vitmossenin itäpuolelle jäävän kallioharjanteen takana sijaitsee Teirinsuon eli Teirmossenin suoalue.

Runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta lounaaseen sijaitsee kaksiosainen Espoonlahti-Saunalahti (FI0100027) Natura-alue.

Alueen kaavallinen tilanne

Kaavaselostuksen mukaan alueella on voimassa ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistama maakuntakaava, jossa kaava-alue on osoitettu virkistys- ja taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kautta kulkee yhdysradan ohjeellinen linjaus ja moottoriväylä -merkintä (Kehä III).

Ympäristöministeriö on 14.12.2012 vahvistanut 3. vaihemaakuntakaavan, jossa osoitetaan yhdyskuntateknisen huollon alueen merkinnällä (ET1) alue Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Suunnittelualueella on kaavaselostuksen mukaan voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I sekä osittain voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 29.1.2010. Päätöksellä on kumottu eteläosien yleiskaava muun ohella suunnittelualueella sijaitsevan Näkinmetsän kohdealueen osalta. Kaava-alue on yleiskaavoissa pääosin virkistysaluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osa I on alueelle osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alue sekä pääulkoilureitti.

Kaava-alueen kaakkoiskulmassa Mikkelässä on lähivirkistysalueeksi sekä teollisuus- ja varastokäyttöön asemakaavoitettua aluetta. Alueen koilliskulmassa Rintamäessä on lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta (Hirvisuo - Rintamäki). Alueen eteläosassa on voimassa Bassenkylän asemakaava. Alueella on lisäksi vireillä Mikkelänkallion asemakaavan muutos ja Blominmäen asemakaavan laatiminen.

Osayleiskaavan tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Blominmäen osayleiskaavan tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan muuttaa Espoon pohjoisosien yleiskaava I:ssä ja Espoon eteläosien yleiskaavassa V-merkinnällä osoitettu alue niin, että alueelle on mahdollista sijoittaa seudullinen jäteveden kalliopuhdistamo ja säilyttää alueen luonto- ja virkistysarvot sekä turvata Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen toimiva ekologinen viheryhteys ja kevyen liikenteen väyläverkosto.

Osayleiskaavassa on Kehä III:n pohjoispuolelle osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), jolle voidaan sijoittaa jäteveden kalliopuhdistamon vaatimia rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös toimintaan liittyviä tutkimus-, tuotekehitys- tms. tiloja. Kaava-alueelle on osoitettu ohjeellinen maanalaisen rakentamisen alue (ma). Ohjeellinen siirtoviemärilinja (j) on osoitettu kaava-alueen kaakkoisosaan.

Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu virkistysalueeksi (V). Kaava-alueen koillisosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kehä III:n molemmin puolin on osoitettu suojaviheralue (EV). Edellä mainituille alueille on osoitettu ohjeellisia pääulkoilureittejä. Kehä III:n eteläpuolelle on osoitettu kaksi asuntoaluetta (A) sekä teollisuus- ja varastoalue (T) siellä toimivaa varikkoa ja kaavaselostuksen mukaan kalliopuhdistamon louhintatunnelin ajoyhteyttä varten. Kaava-alueella on osoitettu aluevarauksia Kehä III:n parantamiseen ja sen rinnakkaisyhteyksien rakentamiseen sekä ohjeellinen varaus Espoo–Salo -oikoradalle.

Kaava-alueen länsi-, luoteis- ja pohjoisosien reuna-alueille sekä alueen keskiosiin on osoitettu alueita, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja (s-1). Kaavamerkinnän mukaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka heikentyy tai häviää. Lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää.

Kaava-alueen lounaisosaan on osoitettu viheryhteystarve, joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Kaavamerkinnän mukaan alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Merkinnän sijainti on ohjeellinen, yhteys sitova. Kaava-alueen itäosassa sijaitseva Teirinsuon suokokonaisuus on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo).

Kaavavalmisteluun liittyviä selvityksiä ja lausuntoja

Osayleiskaavaa valmisteltaessa on laadittu ja käytetty selvitysaineistona muun ohella seuraavia selvityksiä ja lausuntoja:

(- - - )

Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen osayleiskaavaa varten (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 15.12.2011)

(- - - )

Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (8.7.2008) on todettu muun ohella, että Teirinsuo on lähes luonnontilainen ja se muodostaa yhdessä Vitmossenin kanssa arvokkaan suo- ja metsäalueen. Teirinsuon-Vitmossenin alue sisältyy Espoon maakunnallisesti arvokkaiden suojelukohteiden luetteloon (Espoon ympäristönsuojelulautakunta 1987). (- - -)

Blominmäen alueella ei ole todettu Vitmossenin-Teirinsuon lisäksi muita arvokkaita luontokohteita eikä alueelta ole löydetty uhanalaisia kasvilajeja. Blominmäen lähiympäristöt on todettu merkittäväksi liito-oravan elinalueiksi. Liito-oravahavainnot ja aiemmat havaintopaikat keskittyvät täyttömäen länsipuolelle ja Vitmossenin ja Teirinsuon väliselle kalliometsäkannakselle. Blominmäen alueella on kolme kohtaa, joiden kautta liito-oravien on arvioitu kulkevan kehätien yli Näkinmetsän liito-oravakohteille.

(- - -)

(- - - )

Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvityksessä Blominmäen osayleiskaavaa varten (15.12.2011) todetaan muun ohella, että Blominmäen osayleiskaava-alue sijoittuu vahvan liito-orava-alueen eteläosaan. Kaava-alue turvaa Keskuspuiston liito-oravaesiintymien säilymisen, sillä liito-oravalle sopivia metsäisiä kulkuyhteyksiä ei ole jäljellä muista suunnista Keskuspuistoon.

Blominmäen osayleiskaava-alueen ekologisen verkoston määrittämisessä tavoitteena on ollut Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välisen ekologisen yhteyden toimivuuden varmistaminen. Tarkkoja ohjearvoja kulkureittinä hyvin toimivan metsäalueen leveydestä ei voida antaa, sillä siihen vaikuttavat muun muassa maaston ominaisuudet ja alueen sijainti muuhun maankäyttöön kuten liikenneväyliin nähden. Toimivan yhteyden vähimmäisleveytenä taajamassa on pidetty 300 metriä. Leveys voi olosuhteista riippuen olla kapeampikin, mutta kapeampi kohta ei saisi olla leveyttään pidempi. Ulkoilureitit ja hiihtoladut eivät häiritse ekologisten yhteyksien toimintaa, kunhan rakentamaton alue on niin leveä, että eläimet voivat liikkua siellä häiriintymättä ulkoilureitillä kulkevista ihmisistä. Metsäalueilla tämä toteutuu silloin, kun alueen leveys on vähintään 300 metrin luokkaa. Vaikka tarkkaa metrimäärää ekologisen yhteyden minimileveydestä ei ole olemassa, niin maakunnallisesti merkittävän yhteyden tulee olla vähintään muutamia satoja metrejä leveä. Tämä johtuu siitä, että taajamista ja muista maankäyttömuodoista aiheutuva reunavaikutus voi ulottua jopa lähes 100 metriä metsän reunasta metsän sisäosiin päin.

Blominmäen osayleiskaava-alueella on tavoitteena tärkeän maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuuden säilyttäminen. Maakunnallinen yhteys voidaan turvata vain säilyttämällä kaikki ekologiseen verkostoon kuuluvat alueet rakentamattomina ja metsäisinä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osayleiskaava-alueelle ei tulisi osoittaa jo tiedossa olevien jätevedenpuhdistamon ja sen ajoyhteyksien, Kehä III:n leventämisen ja oikoradan lisäksi muuta rakentamista. Ekologisen verkoston toimivuutta tulisi lisäksi epäjatkuvuuskohtien osalta parantaa, koska tämä on tärkeää Keskuspuiston monimuotoisuuden ja elinvoimaisten eläinpopulaatioiden säilymiselle.

(- - - )

Osayleiskaavan lainmukaisuuden oikeudellinen arviointi

(- - - )

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan huomioon ottaminen

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Uudenmaan maakuntakaavaa ja Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaa laadittaessa, ja ne vaikuttavat osayleiskaavan sisältöön maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sovitetaan myös osayleiskaavassa osaksi kunnan alueidenkäytön yleispiirteistä järjestämistä.

Alueella on voimassa ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistama maakuntakaava, jossa kaava-alue on osoitettu virkistys- ja taajamatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö on 14.12.2012 vahvistanut alueelle 3. vaihemaakuntakaavan, jossa on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue Blominmäen jätevedenpuhdistamolle sekä siirtoviemärin ohjeellinen linjaus. Vaihemaakuntakaavassa on annettu suunnittelumääräyksiä ympäristöhäiriöiden estämisestä sekä kielto heikentää ympäröivän alueen luontoarvoja. Suunnittelulla on lisäksi turvattava ympäröivän alueen virkistyskäyttö, ekologisen verkoston ja ulkoilureittien jatkuvuus sekä yhteydet alueen ulkopuolelle. Suunnittelussa on turvattava Espoo–Salo -oikoradan linjaus ja radan toteuttamisedellytykset. Lisäksi on otettava huomioon puhdistamoalueen liikennejärjestelyiden kytkeytyminen ympäröivään liikenneverkkoon.

(- - - )

Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaavalla alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) Blominmäen jätevedenpuhdistamoa varten, mutta alue on muutoin osoitettu pääosin virkistysalueeksi tai suojaviheralueeksi (V ja EV). Kaava-alueelle on osoitettu suojelualueet (S-1, tervaleppäkor³pi), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo, Teirinsuo), liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat (s-1) sekä viheryhteystarve, jonka sijainti on ohjeellinen, yhteys sitova liito-oravan kulkuyhteyttä varten. Kehä III:n alueelle on merkitty myös eritasoristeyksiä, jotka toimivat virkistysyhteytenä ja ekologisena yhteytenä (e-1), yhteydet voidaan toteuttaa ali- ja/tai ylikulkuna. Kehä III:n reuna-alueet tien varren molemmin puolin on osoitettu pääosin virkistys- tai suojaviheralueeksi noin 800 metrin leveydeltä. Virkistysalueet jatkuvat maakuntakaavassa myös kaava-alueen ulkopuolelle.

Hallinto-oikeus katsoo, että maakuntakaava on ollut ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. Virkistysalueiden laajuus ja yhtenäisyys turvaavat ekologiset yhteystarpeet sekä virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Osayleiskaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaisesti huolehdittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista.

Kaavaratkaisun vaikutus alueen luontoarvoihin ja yleiskaavan sisältövaatimukset

Kaava-alueella, maanalaisen rakentamisen ohjeellisen aluerajan ulkopuolella, sijaitsee maakunnallisesti arvokas Teirinsuon alue, joka on yleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Kaava-alueelle on lisäksi osoitettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet sekä viheryhteystarve liito-oravan kulkuyhteyttä varten. (- - - )

(- - -) Kaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkuyhteydet ja ne on otettu huomioon osayleiskaavalla.

Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa luetellut yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät useiden, myös toistensa kanssa ristiriitaisten vaatimusten huomioon ottamista. Luonnonarvojen vaalimisen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden lisäksi osayleiskaavalla on täytynyt huolehtia myös vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen Blominmäen alueelle korvaamaan Suomenojen jätevedenpuhdistamo, jonka kapasiteetti ei riitä lisääntyneen jätevesimäärän käsittelemiseen puhdistusvaatimusten mukaisesti noin vuoden 2020 jälkeen.

Osayleiskaavaa koskevaa ratkaisua laadittaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa säädetyt sisältövaatimukset mahdollisuudesta vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla kuten myös sisältövaatimukset ympäristöhaittojen vähentämisestä, luonnonarvojen vaalimisesta ja virkistykseen sopivien alueiden riittävyydestä. Kaupunginvaltuuston päätös ei siten ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

(- - - )

Lopputulos

Osayleiskaava on perustunut riittäviin selvityksiin. Maakuntakaava on ollut ohjeena kaavaa laadittaessa ja osayleiskaava edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Kaava täyttää myös maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle säädetyt sisältövaatimukset eikä ole luonnonsuojelulain vastainen. Kaupunginvaltuuston päätös, jolla osayleiskaava on hyväksytty, ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Valitukset on tämän vuoksi hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Espoon ympäristöyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin sillä on hylätty yhdistyksen vaatimus poistaa kahta asuntoaluetta (A) koskevat kaavamerkinnät ja sisällyttää kaavakarttaan liito-oravan kulkuyhteyttä suojaava riittävä merkintä. Espoon kaupunginvaltuuston päätös on tältä osin kumottava.

Yhdistys on valituksensa perusteluissa uudistanut aiemmin lausumansa sekä esittänyt muun ohella, että kaava-alueen eteläosaan sijoittuva liito-oravan kulkuyhteys vaarantuu puhdistamon rakentamisen vaatiman tieyhteyden, Esa-ratavarauksen, Kehä III:n tilavarauksen, rinnakkaiskatuvarauksen ja asuntoalueiden (A) vuoksi.

Espoon kaupungin teettämästä selvityksestä (Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen osayleiskaavaa varten, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 2/2012) käy ilmi, että etenkin kaava-alueen eteläpuolisen ekologisen yhteyden toimivuus vaarantuu paitsi liito-oravan, myös muiden eläinten kulkuyhteyksien osalta.

Helsingin hallinto-oikeus on perustellut päätöstään viheryhteyden leveydellä, mutta ei ole ottanut huomioon yhteyden laatua. Kyseessä olevan viheryhteyden kohdalla Kehä III:n molemmin puolin on vähäpuustoisia ja jyrkkiä kallioleikkauksia joiden estevaikutus on huomattava. Liito-oravan kannalta ainoa toimiva yhteys sijaitsee osayleiskaavassa osoitettujen uusien asuntoalueiden (A) kohdalla.

Blominmäen osayleiskaavassa osoitettujen uusien asuntoalueiden (A) lainvastaisuus on jo aikaisemmin ratkaistu oikeusvoimaisesti. Suunnitellut asuntoalueet (A) sijoittuvat täsmälleen samalle alueelle Espoon Näkinmetsässä kuin jo aikaisemmin valitusprosessin Espoon eteläosien yleiskaavan vahvistamisen yhteydessä läpikäyneet asuntoalueet. Tällöin Helsingin hallinto-oikeus kumosi yleiskaavan hyväksymispäätöksen muun muassa Näkinmetsän A2-alueiden osalta. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa katsoen, että maakuntakaava ei ollut ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Alueen olosuhteissa ei ole tapahtunut mitään sellaisia oleellisia muutoksia, joilla voisi perustella asuntoalueiden rakentamisen. Ainoa muutos yleiskaavan vahvistamistilanteeseen on jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Se ja siihen liittyvä muu rakentaminen oheistoimintoineen heikentää muun muassa ekologisen verkoston toimimismahdollisuuksia entisestään. Tilanne on siis päinvastoin huonontunut ekologisten yhteyksien kannalta siitä ajankohdasta, jolloin korkein hallinto-oikeus teki päätöksensä ja totesi, ettei verkosto siedä heikennyksiä. Blominmäen osayleiskaavassa esitetyillä uusilla asuinalueilla ei myöskään ole mitään yhteyttä alueelle kaavassa esitetyn jätevedenpuhdistamon rakentamis- tai toimintaedellytyksiin, vaan asuinalueiden kohdalla on kyse kokonaan omasta, täysin puhdistamohankkeesta erillisestä hankkeesta.

Espoon kaupunginhallitus on selityksessään vaatinut, että ympäristöyhdistyksen vaatimukset Blominmäen osayleiskaavan kaavamerkintöjen poistamisesta jätetään tutkimatta, koska ne merkitsevät hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen sisällöllistä muuttamista. Vaatimus kahden asuntoalueen (A) poistamisesta tulee joka tapauksessa hylätä. Kehä III:n rinnakkaiskatu, Blominmetsäntie, on välttämätön liikenneyhteys Blominmäen puhdistamolle ja olemassa olevalle asuinalueelle Kehä III:n tasoliittymien korvautuessa eritasoliittymällä. Kehä III:n aluevaraussuunnitelman laatimisen yhteydessä on todettu vaikutusten arvioinnissa, että rinnakkaiskadun sijoittaminen Kehä III:n pohjoispuolella on perusteltua muun muassa, koska se aiheuttaa Kehä III:n eteläpuolista vaihtoehtoa vähemmän haittaa alueen liito-oraville ja ympäristölle.

Blominmäen osayleiskaavaan on merkitty kaksi eritasoristeyksenä toimivaa ekologista yhteyttä ja virkistysyhteyttä (e-1). Ekologinen pääyhteys (itäinen e-1) kulkee kaava-alueen itäosassa Kehä III:n yli. Tämä on myös liito-oraville soveltuva kulkuyhteys. Kaavamääräysten mukaisesti alueensuunnittelussa tulee turvata läntisen ja itäisen (e-1)-yhteyden toimivuus. A-alueille ei sijoitu liito-oravien tunnettuja esiintymiä. Eteläisen A-alueen poikki on osoitettu viheryhteystarve. Alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus.

Espoon ympäristöyhdistys ry on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että valitusta ei ole oleellisesti muutettu, vaan yhdistys vaatii edelleen liito-oravan kulkuyhteyden huomioon ottamista Espoon liito-oravakannan tärkeimmällä maakunnallisella ekologisella viheryhteydellä. Ottaen huomioon Helsingin hallinto-oikeuden perustelut puhdistamohankkeen vaikutuksista ja 3. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen sekä sen tosiasian, että Espoon ympäristöyhdistys ry voi jatkossa vaikuttaa varapurkuyhteyden laatuun ja toteutukseen ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä, yhdistys on jättänyt puhdistamoa koskevan materiaalin pois valituksestaan.

Valituksen kohteena olevalla alueella oli keväällä 2014 ainakin kaksi asuttua kolopuuta. Yleiskaavan viheralueen itäosa on pääosin hakkuualuetta. Hakkuu on suoritettu vuonna 2000 ja vaatii vähintään vielä 20 vuotta kelvatakseen kulkuyhteydeksi liito-oravalle. Osayleiskaavan asuinalueet sijoittuvat tärkeälle vanhan metsän alueelle, jota liito-oravat käyttävät siirtyessään Näkinmetsän itäosaan ja edelleen Keskuspuistoon. Vanhaan kuusikkoon ei voida tehdä kapeaa muutaman puun muodostamaa myrskyille altista viheryhteyttä, vaan ekologisen viheryhteyden tulee olla 200–300 metrin levyinen säilyäkseen toimivana. Asuinalueen poikki osoitettu pelkkä yhteystarvemerkintä ei yhdistyksen käsityksen mukaan ole riittävä liito-oravan kulkureitin säilyttämiseksi myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Tästä on osoituksena Bassenkylän kaava-alueen kulkureitti, joka on vain muutaman yksittäisen puun jono.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Kaupunginhallituksen väite siitä, että ympäristöyhdistyksen vaatimukset Blominmäen osayleiskaavan kaavamerkintöjen poistamisesta tulisi jättää tutkimatta, koska ne merkitsevät sisällöllisesti valituksen muuttamista, hylätään.

Korkein hallinto-oikeus on yhdistyksen valituksesta tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Yhdistys on jo valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut kaavan hyväksymispäätöksen kumoamista muun ohella sillä perusteella, että osayleiskaavassa osoitetut asuinalueet (A) supistavat maakuntakaavan virkistysaluetta ja alueen liikenneväylät heikentävät osaltaan virkistysalueen toimivuutta ekologisena yhteytenä. Lisäksi yhdistys on muun ohella esittänyt, että osayleiskaavan merkinnät ovat riittämättömät turvaamaan ekologiset yhteydet Kehä III:n ylitse toteuttamisaikaa koskevien sitovien määräysten sekä liito-oravalle sopivien yhteyksien laatua ja sopivuutta koskevien kaavamääräysten puuttuessa. Tähän nähden kaupunginhallituksen väite on hylättävä.

2. Yhdistyksen valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskee enää vain kaavassa osoitetun kahden A-alueen lainmukaisuutta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että maakuntakaavan ja nyt kysymyksessä olevan osayleiskaavan esitystarkkuus huomioon ottaen maakuntakaava on kysymyksessä olevien A-alueiden osalta ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevä virkistysalueiden laajuus ja yhtenäisyys sekä kaavassa osoitetut virkistys- ja ekologisia yhteyksiä turvaavat merkinnät huomioon ottaen kaavaa laadittaessa on myös riittävästi otettu huomioon muun ohella luonnonarvojen vaalimista ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat yleiskaavan sisältövaatimukset.

Espoon eteläosien yleiskaavan tultua kumotuksi lainvoiman saaneella päätöksellä Näkinmetsän T-, A2-, A3- ja PY-aluevarausten osalta alueelle on jäänyt voimaan Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I. Kumoamispäätös ei ole estänyt kaupunginvaltuustoa muuttamasta alueelle voimaan jäänyttä yleiskaavaa uudella päätöksellä. Uuden nyt valituksen kohteena olevan päätöksen lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain ja muiden säännösten pohjalta. Päätös ei voi olla lainvastainen sillä perusteella, että alueelle aiemmin laadittu kaava on kumottu lainvoimaisella päätöksellä. Kumottu kaava ja nyt valituksen kohteena oleva kaava poikkeavat myös rakentamiseen osoitettujen alueiden laajuuden osalta toisistaan.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.