Muu päätös 1424/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Maavoimien esikunta

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 6.9.2013 n:o 13/0242/1

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 18.4.2011 n:o 23/2011/1 myöntänyt Porin prikaatille ympäristöluvan Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan.

Aluetta käytetään seuraavasti eri aseille:

- taisteluammuntaharjoitukset kevytkaliiperisilla aseilla (alle 20 mm), kuten ilmatorjuntakonekivääri, rynnäkkökivääri, panssariajoneuvojen (pois lukien panssarivaunujen) aseet sekä taisteluammuntaharjoitukset kevyellä ja raskaalla singolla

- panssarivaunujen satunnaiset näytösammunnat valliin enintään 40 mm kaliiperin ammuksilla

- miinojen ja muiden räjäytyspanosten räjäytys.

Ammuntapaikan alue on esitetty aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 1 olevassa kartassa.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset 1, 3, 4, 13, 18 ja 19 kuuluvat seuraavasti:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi

1. Ammuntapaikan toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

Kaikki ammunnat valliin kevytkaliiperisilla ja raskailla aseilla sekä valliammuntoihin liittyvät räjäytykset on kielletty seuraavina yleisinä juhlapäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Vuoden aikana sellaisia toimintavuorokausia, joiden aikana suoritetaan ammuntoja valliin, saa olla enintään 90. Näistä enintään viisi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8. väliselle ajanjaksolle.

Raskaalla singolla ampuminen on kiellettyä ilta- ja yöaikaan (klo 20–7). Raskailla aseilla ampuminen sekä ammuntoihin liittyvä räjäyttäminen on sallittua arkipäivinä (ma–pe) klo 7–20. Raskaiden aseiden ammuntoja ja niihin liittyviä räjäytyksiä saa kalenterivuoden aikana järjestää ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) enintään 20 vuorokauden aikana sekä enintään viitenä viikonloppuna (la–su). Raskaiden aseiden yö- tai viikonloppuammunnoista yhteensä enintään kaksi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8. väliselle ajanjaksolle. Kevytkaliiperisten aseiden (alle 20 mm) valliin kohdistettuja ammuntoja saa suorittaa ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) enintään 75 vuorokauden aikana.

Mikäli sallituksi ajaksi suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt turvallisuus- tai muusta vastaavasta syystä, saa ammunnan jatkaa loppuun saakka edellä asetettujen aikarajoitusten estämättä.

= = =

3. Ammuntapaikalla suoritettavien ammuntojen ja sille kohdistettujen kranaatinheitinammuntojen yhteiset melualueet eivät saa laajentua hakemuksessa esitetyistä melualueista, jotka ovat Säkylän varuskunnan ampumatoimintaa koskevassa ympäristömeluselvityksessä (17.2.2009) esitetyt raskasaseammuntojen enimmäismelualueet (raskaan singon, 120 mm kranaatinheittimen ja 12,7 mm it-konekiväärin C-äänialtistustaso L_CE) ja ns. meluisan raskasaseammuntapäivän keskiäänitasoa kuvaavat melualueet (raskaan singon, 120 mm kranaatinheittimen ja 12,7 mm it-konekiväärin L_Aeq (7-22)). Mainitut melualueet on esitetty aluehallintoviraston päätöksen liitteissä 2 ja 3.

4. Ammuntapaikan kokonaiskäytön määrää rajoittamalla, ampuma-aikoja rajoittamalla, ampumasuuntia ja ampumapaikkoja muuttamalla tai meluesteillä ja muilla rakenteilla on pyrittävä supistamaan vuoden 2015 loppuun mennessä vallialueen ampuma- ja räjäytystoiminnan melualuetta asutuksen suunnassa. Asiantuntijan laatima suunnitelma melun vähentämisestä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä laskelma toimenpiteillä saavutettavasta melutason (L_CE ja L_Aeq) alentumisesta. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi antaa tarvittaessa määräyksiä ammuntapaikan toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vähentämisestä.

= = =

Tarkkailumääräykset

13. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvaa melua sekä mittauksin että laskennallisesti ja ilman kautta rakennusten rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää mittauksin.

Melumittaukset

Melumittauksia on tehtävä ainakin seuraavissa vuonna 2008 (17.2.2009 päivätyn meluselvityksen liite A1) käytössä olleissa mittauskohteissa: Korpi, Koivuniemi, Koivuniemi itä, Kivimäki, Uusimaa, Toimintaloma, Riittiö, Värivuori, Lomakylä ja Ojala. Mittauspaikat on pyrittävä sijoittamaan melulle altistuvien asuin- tai lomarakennusten piha-alueille melun leviämisen arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisiin kohtiin.

Mittaukset on toteutettava vuosittain vuosina 2011 ja 2012, minkä jälkeen ne on suoritettava joka kolmas vuosi. Mittaukset on suoritettava vastaavissa tilanteissa kuin vuoden 2008 mittauksissa, jotta niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 3 toteutuminen. Mittauksin on selvitettävä ainakin L_CE- ja L_AE-tasot.

Melulaskennat

Vuosina 2011 ja 2012 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein on selvitettävä laskennallisesti L_CE- ja L_Aeq-melualueet sellaisten toteutuneiden tapahtumapäivien osalta, että niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 4 toteutuminen.

Räminämittaukset

Vuosien 2011 ja 2012 melumittausten yhteydessä on mitattava ilman kautta talojen rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää ammuttaessa raskailla aseilla tai räjäytettäessä miinoja tai suuria räjähdyspanoksia.

Melu- ja räminämittauksia sekä melulaskentoja koskevat raportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- selle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräyk- sessä 18 tarkoitetun vuosiraportin yhteydessä. Raportissa on esitettävä mittaustulosten lisäksi tiedot mittausolosuhteista, arvio mittaustulosten luotettavuudesta sekä tarkastelu lupamääräyksen 3 vaatimusten toteutumisesta.

Raskaiden aseiden melumittaukset on suoritettava noudattaen puolustusvoimien ohjetta "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi". Puolustusvoimien ohje. Pääesikunta 13.7.2005

R 20/22.8/D/I.

= = =

18. Luvan saajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä toimitettava ampuma-alueen toiminnasta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

- vallialueella ammuttujen laukausten lukumäärät aselajeittain

- suoritettujen räjäytysten määrät (erikseen enintään 200 g:n ja yli 200 g:n panoskoko)

- ammuntapäivien lukumäärä (ilta- ja yöammunnat sekä päiväammunnat erikseen)

- talteen kerättyjen luotien ja ammusjätteiden määrät

- kertyneiden ongelmajätteiden ja tavanomaisten jätteiden määrät jätelajeittain sekä jätteiden keräily-, hyötykäyttö-, käsittely- ja loppusijoituspaikat

- tiedot suoritetuista tarkkailuista

- selvitys lupamääräysten noudattamisesta.

19. Luvan saajan on toimitettava kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkka asemapiirros (mittakaava esimerkiksi 1:5000), johon on merkitty sinko- ja vaunuammunta-alueen rajat, vallit, liikkuvan maalilaitteen rakenteet, pohjavesisuojaus, tuliasemat, pintavesiviemäri ja sen purkupaikka sekä pohjavesitarkkailun havaintoputket. Myös hakemuksen täydennyksenä (30.6.2010) esitetyt suojausrakenteiden leikkauspiirustukset ja havainnekuva tulee toimittaa samassa yhteydessä em. viranomaisille.

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan luvan myöntämisen edellytysten osalta muun ohella seuraavasti:

Lupaharkinnassa on luvanvaraiseen toimintaan katsottu kuuluvan panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla tapahtuva toiminta, joka käsittää sekä varsinaiset valliin kohdistetut taisteluammunnat kevyt- ja raskaskaliiperisilla aseilla että myös muut alueella toteutettavat ammunnat ja räjäytykset, jotka on kuvattu kohdassa "Luparatkaisu". Vaasan hallinto-oikeus on 30.1.2009 päätöksessään n:o 09/0024/3 katsonut, että panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toiminta edellyttää ympäristölupaa, koska kyse on ampumaratatoimintaan rinnastuvasta toiminnasta, jossa ammunnan aiheuttama maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaara kohdistuu rajatulle rakennetulle maalialueelle ja ammunnan aiheuttama melu leviää ennalta arvioitavissa olevalle alueelle. Ampuma-alueella tapahtuva muu toiminta ei sisälly nyt myönnettävään lupaan.

( = = = )

Annetut lupamääräykset huomioon ottaen Porin prikaatin panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Ampumatoiminnassa noudatetaan harjoitusalueen johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, joilla myös melun ja tärinän haittoja pyritään ehkäisemään. Meluselvitysten perusteella arvioituna melutaso on pääsääntöisesti lähialueen asuinrakennusten läheisyydessä selvitysten epävarmuus huomioon ottaen alle L_Aeq55 dB. Toiminta tapahtuu pääasiassa päiväaikaan. Ampuma-aluetta on lisäksi käytetty jo varsin pitkään eikä uusi panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikan käyttö lisää olennaisesti melu- ja tärinärasitusta ampuma-alueen lähialueella. Alueen pohjavesien tilaa seurataan ja ammunnoista syntyvät jätteet poistetaan alueelta. Puolustusvoimat osallistuu ampumaratojen maaperän pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan selvitystyöhön, jonka tulosten perusteella ampumaratojen ja ampumatoiminnan maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi kehitetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja.

( = = = )

Aluehallintovirasto on perustellut lupamääräyksiä seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:

Yleiset perustelut

Porin prikaatin sinko- ja vaunuammuntapaikka on ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan seutukaavassa varattu puolustusvoimien erityistoimintojen alueeksi. Alueella on otettava huomioon sekä puolustusvoimien että luonnonsuojelun ja lähiympäristön asutuksen asettamat vaatimukset. Määräyksiä asetettaessa on otettu huomioon, että toiminta on puolustusvoimien harjoitustoiminnan kannalta välttämätöntä.

Rasituksen arvioinnissa on otettu huomioon, että ampumamelu sekä raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttamat ilmanpaineiskut ja tärinä on jatkunut alueella suhteellisen kauan. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaitalle, tärinälle tai räminälle ei ole Suomessa suoranaisesti terveyshaittaan perustuvia ohjearvoja tai raja-arvoja. Puolustusvoimien käyttämiä ohjearvoja on yleisesti käytetty harjoitusalueiden läheisyydessä tapahtuvassa kaavoituksessa. Yleisenä lähtökohtana on siten pidettävä, että näitä ohjearvoja ei ylitetä. Ilmanpaineiskuista ja tärinästä aiheutuva rakennuksissa havaittava räminäilmiö ja rakenteiden huojunta on kuitenkin erityisesti yöaikana ja loma-aikana katsottava erityisen häiritseväksi ja siten myös viihtyisyyttä huomattavasti alentavaksi. Haittaa on pidettävä tällöin kohtuuttomana rasituksena. Tämän vuoksi rajoitukset on annettu siten, että raskaiden aseiden käytöstä aiheutuvaa haittaa voitaisiin ehkäistä erityisesti yöaikaan ja kesäaikaan.

Lupaharkinta on rajattu siten, että se koskee vain ratkaisussa mainittua toimintaa ja kohteita. Määräykset on annettu näiden toimintojen aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ja kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Määräyksiä annettaessa on lisäksi otettu huomioon, että toiminta on järjestetty luonnonsuojelulain vaatimusten mukaisesti.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Koska sekä raskaiden että kiväärikaliiperisten aseiden aiheuttama melu koetaan häiritseväksi ja viihtyisyyttä alentavaksi erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina, eikä meluesteiden rakentaminen ole mahdollista tai niiden vaimennusteho jää vähäiseksi, toiminnan toiminta-aikoja on rajoitettava. Toiminta-aikoja on rajoitettu lähinnä ilta- ja yöaikaan, viikonloppuisin sekä kesäaikaan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi.

Harjoituskerran loppuun saattamiseksi voidaan myös kellonaikarajoitus ylittää satunnaisesti, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan järjestämisen alueella.

Lupamääräys on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva melu ja ilman kautta välittyvä räminä eivät aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta lähialueiden asuinkiinteistöille tai loma-asuntojen kiinteistöille.

= = =

Lupamääräys 3. Raskaiden aseiden ampumamelun aiheuttaman terveyshaitan ja kohtuuttoman muun haitan ehkäisemiseksi määrätään, ettei raskaiden aseiden aiheuttama meluhaitta-alue saa laajentua. Koska panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikkaa käytetään myös kranaatinheittimistön maalialueena, luvanvaraisen toiminnan meluhaittaa on tarpeen tarkastella yhdessä kranaatinheitinammuntojen aiheuttaman haitan kanssa. Määräys on annettu kohtuuttoman haitan ehkäisemiseksi asuinalueilla ja loma-asuntojen alueella.

Lupamääräys 4. Raskaan singon, miinojen ja voimakkaiden räjähdyspanosten aiheuttama melu on huomattavan voimakasta ja äkillisesti esiintyessään häiritsevää. Näiden häiriötä aiheuttavien melujen vaimentaminen on tarpeen toiminnasta aiheutuvan rasituksen vähentämiseksi. Raskaan singon käytöstä aiheutuu laaja melualue, jota voidaan mahdollisesti pienentää rakenteilla. Tehokkaiden ja olosuhteisiin soveltuvien meluntorjuntarakenteiden löytämiseksi on tarpeen teettää asiantuntijalla selvitys erilaisista rakenteista ja niillä saavutettavasta melutason vaimenemasta. Rakenteet eivät saa aiheuttaa merkittäviä muutoksia alueen luonnonolosuhteisiin eivätkä haittaa arvokkaalle eliöstölle. Selvitys on tarpeen, jotta rasitusta, jos selvitys antaa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, voidaan edelleen vähentää suunnitelmallisesti tarkoituksen mukaisin menetelmin.

= = =

Lupamääräykset 11. ja 13. Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä jätteiden tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarvittavia tietoja.

Lupamääräys 13. Ammuntojen aiheuttama melu on asutukselle merkittävin haitta. Perusteelliset melun mittaukset kahtena peräkkäisenä vuonna ovat tarpeen melualueen laajuuden määrittämiseksi sekä lupamääräyksen 3 valvomiseksi ja lupamääräyksen 4 mukaisen selvityksen tekemiseksi sekä lupapäätöksen perusteiden oikeellisuuden varmistamiseksi. Melua on tarpeen selvittää sekä laskennallisesti että mittauksin, koska vuoden 2009 ympäristömeluselvityksen perusteella kummankin menetelmän luotettavuudessa on puutteita, joita toinen menetelmä täydentää. Melun lisäksi on tarpeen mitata asuinrakennuksissa esiintyvää räminäilmiötä, josta ei ole tehty varsinaista tutkimusta alueella. Mittauksien perusteella voidaan arvioida muun muassa, aiheutuuko rakenteille vaurioita tai missä rakenteissa ilmenevä räminäilmiö aiheutuu. Mittaukset ovat tarpeen toiminnan käytön suunnittelun kannalta, jotta haitat voidaan ehkäistä mahdollisimman hyvin.

= = =

Lupamääräykset 17. ja 19. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Lupamääräys 19. Määräys toimintapaikkojen sijainnin yksilöidystä esittämisestä on tarpeen toiminnan valvonnan vuoksi.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Luvan saajan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 31.12.2018 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41–43, 45, 46, 78, 90, 100, 101, 105 ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16–19, 30 ja 37 §

Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 §

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Maavoimien esikunta on aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut ympäristölupapäätöksen luparatkaisua muutettavaksi ja useita päätökseen liitettyjä lupamääräyksiä kumottaviksi tai muutettaviksi.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttamalla varannut asianosaisille ja yleistä etua valvovalle viranomaiselle tilaisuuden vastineen antamiseen maavoimien esikunnan valituksen johdosta.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta vastineen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen ja vastineen johdosta lausunnon.

Maavoimien esikunta on antanut vastineen ja lausunnon johdosta vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään maavoimien esikunnan valituksen osittain hyväksyen muuttanut aluehallintoviraston päätöksen kohtaa luparatkaisu sekä muun ohella lupamääräyksiä 1, 4, 13 ja 19. Muilta osin eli lupamääräysten 3 ja 18 osalta hallinto-oikeus on hylännyt maavoimien esikunnan valituksen.

Muutetut lupamääräykset kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Luparatkaisu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Puolustusvoimat, Porin prikaatille ympäristöluvan Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan.

Aluetta käytetään seuraavasti eri asejärjestelmille:

- taisteluammuntaharjoitukset pienikaliiperisilla aseilla (alle 20 mm), kuten ilmatorjuntakonekivääri, rynnäkkökivääri, panssariajoneuvojen (pois lukien panssarivaunujen) aseet sekä taisteluammuntaharjoitukset kevyillä ja raskailla sinkoaseilla

- panssarivaunujen satunnaiset näytösammunnat valliin enintään 40 mm kaliiperin ammuksilla

- miinojen ja muiden räjäytyspanosten räjäytys

- heittimistön maalialueena AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän suora-ammunnoissa

- kranaattikonekiväärin (40 mm) maalialueena

Ammuntapaikan alue on esitetty aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 1 olevassa kartassa.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi

1. Ammuntapaikan toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

Kaikki ammunnat valliin pienikaliiperisilla ja raskailla aseilla sekä valliammuntoihin liittyvät räjäytykset on kielletty seuraavina yleisinä juhlapäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

(poistettu tekstiä) Raskailla aseilla (mukaan lukien raskas sinko 95 S 85) ampuminen sekä ammuntoihin liittyvä räjäyttäminen on sallittua arkipäivinä (ma–pe) klo 7–20. Raskaiden aseiden ammuntoja ja niihin liittyviä räjäytyksiä saa kalenterivuoden aikana järjestää ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) enintään 20 vuorokauden aikana sekä enintään viitenä viikonloppuna (la–su). Raskaiden aseiden yö- tai viikonloppuammun- noista yhteensä enintään kaksi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8. väliselle ajanjaksolle. Pienikaliiperisten aseiden (alle 20 mm) valliin kohdistettuja ammuntoja saa suorittaa ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) enintään 75 vuorokauden aikana.

= = =

4. Ammuntapaikan kokonaiskäytön määrää rajoittamalla, ampuma-aikoja rajoittamalla, ampumasuuntia ja ampumapaikkoja muuttamalla tai meluesteillä ja muilla rakenteilla on vuoden 2015 loppuun mennessä pyrittävä supistamaan vallialueen ampuma- ja räjäytystoiminnan melua melualueella mahdollisesti sijaitsevien asuinkiinteistöjen ja loma-asuinkiinteistöjen osalta. Asiantuntijan laatima suunnitelma melun vähentämisestä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä laskelma toimenpiteillä saavutettavasta melutason (L_CEja L_Aeq) alentumisesta. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi antaa tarvittaessa määräyksiä ammuntapaikan toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vähentämisestä.

= = =

13. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvaa melua sekä mittauksin että laskennallisesti ja ilman kautta rakennusten rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää mittauksin.

Melumittaukset

Mittaukset on toteutettava vuosittain vuosina 2013 ja 2014, minkä jälkeen ne on suoritettava joka kolmas vuosi. Mittaukset on suoritettava vastaavissa tilanteissa kuin vuoden 2008 mittauksissa, jotta niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 3 toteutuminen. Mittauksin on selvitettävä ainakin L_CE- ja L_Aeq-tasot.

Melulaskennat

Vuosina 2013 ja 2014 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein on selvitettävä laskennallisesti L_CE- ja L_Aeq -melualueet sellaisten toteutuneiden tapahtumapäivien osalta, että niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 4 toteutuminen.

Räminämittaukset

Vuosien 2013 ja 2014 melumittausten yhteydessä on mitattava ilman kautta talojen rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää ammuttaessa raskailla aseilla tai räjäytettäessä miinoja tai suuria räjähdyspanoksia.

Melu- ja räminämittauksia sekä melulaskentoja koskevat raportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräyksessä 18 tarkoitetun vuosiraportin yhteydessä. Raportissa on esitettävä mittaustulosten lisäksi tiedot mittausolosuhteista, arvio mittaustulosten luotettavuudesta sekä tarkastelu lupamääräyksen 3 vaatimusten toteutumisesta.

R 20/22.8/D/I.

= = =

19. Luvan saajan on toimitettava kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan varoalueen mukainen piirros (mittakaava esim. 1:5000), johon on merkitty sinko- ja vaunuammunta-alueen rajat, vallit, liikkuvan maalilaitteen rakenteet, pohjavesisuojaus, tuliasemat, pintavesiviemäri ja sen purkupaikka sekä pohjavesitarkkailun havaintoputket. Myös hakemuksen täydennyksenä (30.6.2010) esitetyt suojausrakenteiden leikkauspiirustukset ja havainnekuva tulee toimittaa samassa yhteydessä em. viranomaisille.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Pääosin hylätyt vaatimukset

1.1 Ympäristöluvan mukaisen toiminnan rajaaminen

Hakemus

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristölupaa 17.6.2009 silloiselta Lounais-Suomen ympäristökeskukselta Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikalla tapahtuvaan taustavalliin kohdistuvaan ampumatoimintaan. Vaunu- ja sinkoammuntojen vaatima taustavalli on rakennettu Porin prikaatin hallinnoimalle Säkylän ampuma- ja harjoitusalueelle.

Paikka sijaitsee Pyhäjärven itäpuolella noin 10 kilometrin etäisyydellä Säkylän kuntakeskuksesta kaakkoon. Alue on osa luode-kaakkosuuntaista noin 20 kilometriä pitkää pitkittäisharjua. Valli aiotaan rakentaa harjun länsireunalle. Valli on noin 400 metriä pitkä ja noin 12 metriä korkea.

Taustavalliin on tarkoitus suorittaa pienikaliiperisten aseiden, kranaatin- heittimistön, vaunuaseiden ja sinkoaseiden varomääräysten ja ampuma- ohjelmistojen mukaisia taisteluammuntoja. Laukausmäärät vaihtelevat vuosittain koulutuksellisen joukkotuotannon ja vuosikiintiöiden mukaan. Valliin arvioidaan ammuttavan pienikaliiperisilla aseilla noin 80 000 laukausta vuodessa ja sinkoaseilla noin 500–1 000 laukausta vuodessa. Muilla aseilla laukausmäärät jäävät vähäisemmiksi.

Valitus

Valituksen mukaan ympäristölupaa ei ole haettu koko Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan. Valituksen mukaan kyse ei ole ulkona sijaitsevasta ampumaradasta, vaan vallista, joka sijaitsee ampuma- ja harjoitusalueella ja joka on tehty ammuntojen turvallisuuden takia ja koska valli sijaitsee Säkylänharjun I luokan pohjavesialueella.

Johtopäätökset

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n mukaan ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista siten kuin kyseisessä laissa jäljempänä säädetään.

Saman lain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon muun muassa toiminnan luonne ja toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuudessaan.

Vaasan hallinto-oikeus on 30.1.2009 antamassaan lainvoimaisessa päätöksessä (n:o 09/0024/3, dn:o 00138/08/5139) katsonut, että näin toteutettavaa raskailla aseilla suoritettavien ammuntojen ampumaharjoittelupaikkaa ei ole pidettävä sellaisena ulkona sijaitsevana ampumaratana, jota tarkoitetaan ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a kohdassa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa kuitenkin todennut, että kysymyksessä oleva toiminta on laadultaan ja ympäristövaikutuksiltaan ampumaratatoimintaan verrattavaa ja päätöksessä on mainittu, että ympäristölupamenettelyssä on tarpeen tutkia myös hankkeen meluvaikutuksia sekä antaa tarvittaessa määräyksiä haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 2 ja 43 §:ssä, aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa ympäristöluvan edellytyksistä todettu, sekä Vaasan hallinto-oikeuden aikaisemman päätöksen perustelut, ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa on kyse panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan ampumatoiminnasta kokonaisuudessaan eikä pelkästään ympäristöluvan myöntämisestä vallille.

1.2 Lupamääräys 1

Asiassa laaditun meluselvityksen mukaan yksittäisten laukausten, iskemien ja räjäytysten laskennallinen enimmäismelu C-äänialtistustaso Lce ylittää nykytilanteessa puolustusvoimien suositusarvon 100 dB kahden talon osalta mittauspisteen Uusimaa kohdalla. Edullisissa olosuhteissa tehdyissä mittauksissa enimmäismelutason suositusarvo ei ylity. Meluselvityksen mukaan vallihankkeen keskiäänitason LAeq laskentatulokset ylittäisivät suositusarvon 55 dB ainakin Uusimaa ja Toimintaloma -nimisten mittauspisteiden kohdalla, jos käytettäisiin 10 dB:n impulssikorjausta. Meluselvityksen mukaan laskennan ja kartan melutasojen epätarkkuus on suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta sekä lisäksi päästötietojen epätarkkuudesta johtuen varsin suuri. Hakemuksen mukaan raskaiden aseiden melun vähentäminen ei ole mahdollista teknisin ja rakenteellisin keinoin. Melun häiritsevyyttä vähennetään toiminta-aikojen suunnittelulla ja ennakkotiedottamisen keinoin.

Kun otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman enimmäis- ja keskimääräisen melun korkea taso ja edellisessä kohdassa lausuttu, tulee ampumapaikan toiminta-aikaa rajoittaa kohtuuttoman melurasituksen ehkäisemiseksi.

1.3 Lupamääräyksen 1 toiminta-ajat

Toiminnanharjoittajan antaman selvityksen mukaan ampumavalliin ammutaan noin 80 000 pienikaliiperisten aseiden laukausta, sinkoaseiden laukauksia noin 500-1 000 ja muita ammuntoja vähemmän. Ampumapäivien määräksi on arvioitu noin 80 ampumavuorokautta vuodessa, käytön painottuessa huhti-kesäkuuhun ja loka-joulukuuhun. Yöllä tapahtuvia ammuntoja on noin 20 vuorokautena ja viikonloppuina satunnaisesti. Näin ollen lupamääräyksen 1 toimintapäivien rajoitus perustuu toiminnanharjoittajan ilmoitukseen ampumapäivien ja yöllä tapahtuvien ammuntojen lukumäärästä.

Vallialueen toiminnasta aiheutuva melurasitus on laskennallisesti arvioitu raskaan singon 95 S 58, Amos kranaatinheittimen (120 krh) ja ilmatorjuntakonekiväärin 12,7 Itkk osalta. Vallialueella käytettävien muiden aseiden aiheuttamia meluvaikutuksia ei ole laskennallisesti arvioitu.

Koska toiminnasta aiheutuu haitallisia vaikutuksia melun, tärinän ja räminän takia häiriintyvissä kohteissa, jonka vaikutuksen voidaan etenkin iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikaan katsoa olevan erityisen häiritsevää ja viihtyisyyttä alentavaa eikä saadun selvityksen perusteella meluesteiden rakentaminen ole mahdollista ja koska asiassa ei ole esitetty riittävän yksilöityjä perusteluja hakemuksesta poikkeamiseen, asiassa ei voida lisätä lupamääräyksen 1 mukaisia toiminta-aikoja.

Koska asiassa ei ole arvioitu vallialueella käytettävien edellä mainittuja aseita pienempikaliiperisten aseiden meluvaikutuksia, asiassa ei voida antaa näille asejärjestelmille erillistä raskaita aseita pidempää toiminta-aikaa. Halutessaan toiminnanharjoittaja voi hakea luvan muutosta tältä osin.

1.4 Lupamääräys 3

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1-3 mainitut perusteet, lupamääräystä 3 ei ole syytä kumota.

1.5 Lupamääräys 4

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1-1.3 mainitut perusteet, lupamääräystä 4 ei ole syytä kumota.

Lisäksi hallinto-oikeus on päätöksensä kohdassa hyväksytyt vaatimukset (2.4 Lupamääräys 4) lupamääräyksen 4 osalta maavoimien esikunnan valituksesta tarkentanut lupamääräyksen 4 meluntorjuntatoimenpiteet koskemaan melualueella mahdollisesti sijaitsevia asuin- ja vapaa-ajankiinteistöjä. Hallinto-oikeus on valituksen enemmälti hyläten lisäksi lausunut, että koska kysymyksessä on suunnitteluvelvoite ja lupamääräyksessä mainitut toimenpiteet ovat esimerkinomaisia, ei asiassa ole tässä vaiheessa tarpeen rajoittaa selvitettäviä meluntorjuntatoimenpiteitä.

= = =

1.8 Lupamääräys 13

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1-1.3 mainitut perusteet, lupamääräystä 13 ei ole syytä kumota.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

Kun otetaan huomioon se, että kyse on uudesta toiminnasta, jonka meluvaikutukset voivat vaihdella asejärjestelmien vaihtuessa ja lupamääräyksen 3 valvonta, asiassa ei ole tarpeen muuttaa melumittauksien ajallista kestoa. Melumittauskohteiden määrää voidaan muuttaa luvan tarkistamisen yhteydessä.

Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston perustelut, asiassa ei ole syytä muuttaa räminän tarkkailua koskevaa lupamääräystä.

Hallinto-oikeus on korjannut lupamääräyksen 13 kirjoitusvirheen ja on jatkanut melu- ja räminämittausten määräaikoja.

1.9 Lupamääräys 18

Kun otetaan huomioon edellä kohdissa 1.1-1.3 mainitut perusteet, lupamääräystä 18 ei ole syytä kumota.

Lupamääräys 19

Hallinto-oikeus on päätöksensä kohdassa hyväksytyt vaatimukset (2.7 Lupamääräys 19) lupamääräyksen 19 osalta lausunut, että toimipaikan sijainti on yksilöitävä ympäristönsuojelulain 43 §:n edellyttämällä tavalla. Toiminnan luonne huomioon ottaen varoalueen mukainen piirros yksilöi riittävällä tavalla toimipaikan sijainnin.

= = =

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa ja valituksenalaisessa päätöksessä mainitut

Asian ovat hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Matti Malmberg, Pirjo-Liisa Saloranta ja Juha Väisänen. Esittelijä Janne Marttila.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Maavoimien esikunta on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että ympäristölupa myönnetään panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikalla tapahtuvaan taustavalliin kohdistuvaan ampumatoimintaan.

Lupamääräys 1 on kumottava. Toissijaisesti lupamääräyksen kolmatta kappaletta on tarkennettava seuraavasti:

Raskailla aseilla (mukaan lukien raskas sinko 95 S 85) ampuminen valliin sekä ammuntoihin liittyvä räjäyttäminen on sallittua arkipäivinä (ma-pe) klo 7-20. Raskaiden aseiden ammuntoja valliin ja niihin liittyviä räjäytyksiä saa kalenterivuoden aikana järjestää ilta- ja yöaikaan (klo 20-7) enintään 20 vuorokauden aikana sekä enintään viitenä viikonloppuna (la-su). Raskaiden aseiden yö- tai viikonloppuammunnoista valliin yhteensä enintään kaksi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8 väliselle ajanjaksolle. Pienikaliiperisten aseiden (alle 20 mm) valliin kohdistettuja ammuntoja saa suorittaa ilta- ja yöaikaan (klo 20-7) enintään 75 vuorokauden aikana.

Lupamääräys 3 on kumottava.

Ensisijaisesti lupamääräys 4 on kumottava. Toissijaisesti lupamääräystä on muutettava siten, että määräyksestä on poistettava maininnat ampumasuunnista, meluesteistä ja muista rakenteista.

Lupamääräys 13 on ensisijaisesti kumottava. Toissijaisesti lupamääräystä on muutettava seuraavasti:

Melumittaukset

Melumittaukset on tehtävä ainakin vuonna 2008 (17.2.2009 päivätyn meluselvityksen liite A) käytössä olleissa mittauskohteissa: Kivimäki, Uusimaa, Toimintaloma ja Riittiö. Mittauspaikat on pyrittävä sijoittamaan melulle altistuvien asuin- ja lomarakennusten piha-alueille melun leviämisen kannalta tarkoituksenmukaisiin kohtiin.

Mittaukset on toteutettava ympäristöluvan lainvoimaistumista seuraavana kahtena vuotena, minkä jälkeen ne on suoritettava joka kolmas vuosi vuoteen 2023 saakka. Mittaukset on suoritettava vastaavissa tilanteissa kuin vuoden 2008 mittauksissa, jotta niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 3 toteutuminen. Mittauksin on selvitettävä ainakin L_CE ja L_Aeq.

Melulaskelmat

31.12.2016 mennessä on selvitettävä laskennallisesti L_CE ja L_Aeq -melun leviämisalueet toteutuneiden tapahtumien osalta, että niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 4 toteutuminen.

Tärinämittaukset

Vuosina 2016 ja 2017 on mitattava ilman kautta talojen rakenteisiin mahdollisesti välittyvää tärinää ammuttaessa raskailla aseilla valliin tai räjäytettäessä miinoja tai suuria räjähdyspanoksia ammuntoihin liittyen.

Lupamääräystä 18 on muutettava siten, että sana "vallialueella" korvataan sanalla "valliin".

Lupamääräystä 19 on muutettava siten, että viranomaisille toimitettavaan toiminnan varoalueen mukaiseen piirrokseen ei merkitä sinko- ja vaunuammunta-alueen rajoja eikä tuliasemia.

Vaatimustensa tueksi maavoimien esikunta on korostanut puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä ja esittänyt seuraavaa:

Porin prikaati on hakenut ympäristölupaa Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikalla tapahtuvaan taustavalliin kohdistuvaan ampumatoimintaan. Aluehallintovirasto on päätöksessään, jonka lopputuloksen hallinto-oikeus on pysyttänyt, kuitenkin myöntänyt ympäristöluvan "Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan".

Huovinrinteen ampumakenttäalue muodostuu seitsemästä eri ampuma-alueesta. Taustavalli sijaitsee ampuma-alueen C-alueella. Luparatkaisun mukainen panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikan alue sijaitsee osin C- ja osin F-alueella. Aluehallintoviraston päätöksen liitteessä 1 rajatulla alueella harjoitetaan myös muuta toimintaa kuin taustavalliin kohdistuvaa ampumatoimintaa. Pääosa alueella suoritettavista ammunnoista toteutetaan muulla tavoin kuin valliin ampumalla. Luparatkaisu on siten tulkinnanvarainen sen suhteen, onko luvassa tarkoitettu säännellä valliin kohdistuvaa ampumatoimintaa vai kaikkea kyseisellä alueella harjoitettavaa toimintaa.

Aluehallintoviraston päätöksen liitteessä 1 rajatulla alueella harjoitettavaa toimintaa ei tule katsoa ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin tarkoittamaksi toimintakokonaisuudeksi. Ympäristönsuojelulain valmisteluaineistossa (HE 84/1999 vp) toimintakokonaisuutena pidetään "kokonaisuutta, jonka ympäristövaikutukset liittyvät toisiinsa, ja joilla on riittävä tekninen yhteys toisiinsa". Ampuma- ja harjoitusalueen osaa ei voida katsoa tällaiseksi kokonaisuudeksi. Alueella harjoitettavat toiminnot ja niiden ympäristövaikutukset saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukainen toimintakokonaisuus voidaan muodostaa vain luvanvaraisten toimintojen kesken. Näin ollen yksistään toiminnoista samalle alueelle ulottuva meluhaittaa ei oikeuta tarkastelemaan toimintojen luvanvaraisuutta kokonaisuutena. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsevan rajatun alueen käsittely toimintakokonaisuutena merkitsee käytännössä sitä, että asiassa säännellään lupamääräyksillä sellaista toimintaa, jonka sääntelyä ei kyseisessä tapauksessa ole edellytetty. Puolustusvoimien lakisääteistä toimintaa rajoitetaan tarpeettomasti ja kohtuuttomasti.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 30.1.2009 on arvioitu ilmatorjuntakonekivääreillä, raskailla singoilla ja panssarivaunuilla suoritettavien taisteluammuntojen maalilaitteita varten rakennettavaan taustavalliin kohdistuvaa ampumatoimintaa. Päätöksessä on selkeästi tuotu esille, että siinä on arvioitu hakemuksen mukaista toimintaa, joka on rinnastettu ampumaratatoimintaan ja jolle on edellytetty haettavan ympäristölupaa. Ympäristölupaa on haettu nimenomaan taustavallin rakentamiselle ja edelleen valliin kohdistuvalle ampumatoiminnalle. Ympäristölupaa ei voi myöntää muulle kuin sille toiminnalle, jolle lupaa edellytetään haettavan ja jolle lupaa on haettu.

Valliin kohdistuva ampumatoiminta on päätöksessä 30.1.2009 rinnastettu laadultaan ja ympäristövaikutuksiltaan ulkona sijaitsevaan ampumarataan. Ampumaradoille on ominaista, että niihin kuuluu rakenteita, kuten taustapenkka, johon kohdistuvaa toimintaa pidetään ampumaratatoimintana, ja ympäristöluvan lupamääräykset kohdistetaan tähän toimintaan. Ympäristöluvalla on perinteisesti pyritty hallitsemaan pistemäisiä kuormituslähteitä, mikä soveltuu huonosti ampuma- ja harjoitusalueesta rajatun osan ympäristövaikutusten hallintaan. Ympäristönsuojeluasetuksen perustelumuistiossa on tarkennettu ampumaradan määritelmää siten, että "ampumaradalla tarkoitettaisiin ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampuma-alueita tai linnoitusalueita".

Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan kohdistettu luparatkaisu on siinä määrin tulkinnanvarainen, että se saattaa aiheuttaa tulkintaristiriitoja ympäristöluvan ja lupamääräysten soveltamisessa. Luparatkaisua tulisikin muuttaa siten, että lupa kohdistuu taustavalliin kohdistuvaan ampumatoimintaan.

Valituksenalaisessa päätöksessä toiminta-aikojen rajoittamista lupamääräyksellä 1 on perusteltu kohtuuttoman melurasituksen ehkäisemisellä. Huovinrinteen ampuma-alue on ollut puolustusvoimien ampuma- ja harjoituskäytössä 1960-luvulta lukien. Alueella on ammuttu myös raskailla aseilla jo vuosikymmeniä eikä taustavallin rakentaminen siten ole merkinnyt toiminnan luonteen muuttumista. Vallin rakentamisen syynä on ollut raskaiden aseiden ammuntojen turvallisuuden takaaminen ja vaara-alueen pienentäminen.

Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle melulle ja sen arvioinnille ei ole säädetty virallisia ohjearvoja ja arviointiperusteita. Puolustusvoimat on laatinut vuonna 2005 asiaa koskevan ohjeen "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi", jossa on määritelty suositusarvoja raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle melulle. Ohjetta on pidetty tarpeellisena, sillä valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) ei sovellu arviointiperusteeksi raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle ympäristömelulle. Puolustusvoimien laatima ohje on tällä hetkellä ainoa ohjeistus, jonka avulla arvioidaan raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa ympäristömelua.

Ohjeessa määritellyt raskaiden aseiden ja räjähteiden melua koskevat suositusarvot on tarkoitettu tavoitteellisiksi arvoiksi. Ympäristölupaviranomaisella ei näin ollen ole virallisia työkaluja, joilla se voisi ohjeistaa tai antaa tavoitteet raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle melulle. Raskaiden aseiden melulle ei siis ole asetettu ympäristölupaharkintaan sovellettavia raja-arvoja, joiden perusteella myöskään melualueen suuruudesta olisi mahdollista antaa ympäristölupamääräyksiä. Lupamääräys 3 on siten perusteeton.

Lupamääräyksen 4 mukainen melualueen supistamista koskeva velvoite ei ole myöskään perusteltu. Meluselvityksen perusteella määritetyllä suositusarvon mukaisella melualueella ei ole melulle herkkiä kohteita (asutusta tai loma-asutusta). Melualueen supistamista koskeva lupamääräys on määräyksen soveltamisen ja valvonnan kannalta varsin ongelmallinen, sillä päätöksessä ei missään kohdin määritellä sitä, millaista melualueen "supistamista" pidetään riittävänä. Tämän sisältöinen lupamääräys on omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta sen suhteen, millaisia toimenpiteitä valvontaviranomainen voi toiminnanharjoittajalta edellyttää.

Lupamääräyksen 4 muuttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen osalta maavoimien esikunta on korostanut, että toiminnanharjoittajan harkinnassa on, millaisin teknisin ratkaisuin ja menetelmin vaatimustaso saavutetaan. Lupamääräyksessä on kuitenkin määritelty ne keinot, joita käyttäen velvoite olisi toteutettava. Keinot ovat erittäin hankalia, jopa mahdottomia toteuttaa. Vallia sitä ei ole voitu sijoittaa muualle ampumakenttäalueella. Muualla ei maastollisesti olisi kyetty suunnittelemaan ampumatoimintaa asejärjestelmille tyypillisellä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Näin ollen erityistä melua aiheuttavien raskaiden aseiden ammunnat tullaan jatkossakin toteuttamaan kyseistä taustavallia hyödyntäen. Ammuntojen turvallisuuden kannalta on erityisen suuri merkitys ampumasuunnilla ja maaliin tai taustavalliin kohdistuvilla (ammusten) iskukulmilla. Melualueen supistaminen ampumasuuntia muuttamalla on ammuntojen vaara-alueista johtuen mahdotonta. Vallin rakenne ja suunta yhdessä puolustusvoimien turvallisuusmääräysten kanssa eivät mahdollista käytännössä ampumasuuntien merkittävää muuttamista.

Taustavalliin kohdistuva ampumatoiminta on pääosin tilanteenmukaista taisteluammuntaa. Taisteluammunnalle on luonteenomaista todenmukaisuus, liike, eri asejärjestelmien tulen yhteisvaikutus ja joukkojen mahdollisuus tehdä varomääräysten antamissa rajoissa sovellettuja ratkaisuja ja taktisia päätöksiä. Koska toiminta on osin rajoittamatonta ja improvisaatioon perustuvaa, on vaikea rakentaa runsasta määrää pysyviä meluesteitä siten, että niillä saavutettaisiin hyötyä melun vähentämisessä.

Lupamääräyksen 13 mukaan toiminnanharjoittaja on velvoitettu suorittamaan melumittauksia kymmenessä eri mittauskohteessa. Mittauskohteiden määrää voidaan pitää ylimitoitettuna. Mittausten suorittaminen neljässä kohteessa (Kivimäki, Uusimaa, Toimintaloma ja Riittiö) riittäisi antamaan tiedon melutilanteesta yhdessä melumallinnuksen kanssa. Kun mittaustuloksia verrataan laskennalliseen melun leviämiseen, saadaan kokonaiskuva riittävän luotettavasti. Melumittausten tekemisellä kymmenessä kohteessa ei saavuteta lisäarvoa. Samoin melulaskelmien tekeminen lupamääräyksessä edellytetyin tavoin kolmen vuoden välein on kohtuutonta huomioon ottaen aiheutuvat kustannukset. Melumallinnus ja melualueet määritetään niin, että ne kuvaavat toiminnasta aiheutuvaa melun leviämistä pitkällä aikavälillä. Näin ollen mallinnuksen tekeminen vuosittain ei ole perusteltua.

Luvansaaja on velvoitettu mittaamaan ilman kautta talojen rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää ammuttaessa raskailla aseilla tai räjäytettäessä miinoja tai suuria räjähdyspanoksia. Räminä on rakennuksessa esiintyvä ääni-ilmiö, joka aiheutuu rakennukseen kohdistuvasta tärinästä. Räminä on rakennuksen vaste impulssiin, joka voi olla ääniaallon tai maaperässä etenevän tärinän aiheuttama. Käytännössä ammuntojen aiheuttama tärinä ei etene maaperässä vaan se on ääniaallon aiheuttamaa. Tärinä puolestaan voi aiheutua esimerkiksi räjäytyksen tai vastaavan aiheuttamasta paineaallosta. Räminää ei voida mitata. Tärinän ja paineaaltojen mittaaminen on sinänsä mahdollista, mutta mittausten suorittaminen ei ole perusteltua.

Raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arviointiohjeen kehittäminen on Suomessa vielä kesken. Puolustusvoimien teettämä tärinätutkimus valmistui vuonna 2009. Tutkimuksen perusteella on aloitettu suositusarvo-ohjeen valmistelu. Tärinämittauksia suoritettaessa tulee ottaa huomioon, että mittaukset tehdään rakennusten sisätiloissa ja rakenteisiin asennettavat mittarit kiinnitetään seiniin ja lattioihin. Mittausten tekeminen voi aiheuttaa rakennuksen pintamateriaaleihin vaurioita. Mittausten tekeminen vaatii suunnittelua ja rakennuksen omistajan suostumuksen. Lisäksi mittauksen epävarmuus on vielä varsin suuri. Tärinämittauksissa on otettava huomioon myös se, että ne ovat tavallisiin melumittauksiin nähden huomattavasti paljon kalliimpia, eikä mittausosaamista tai laitteistoja ole Suomen markkinoilla juurikaan käytettävissä.

Tärinätutkimuksen mukaan toistaiseksi ei myöskään ole laskentamalleja ampumatärinän mallintamiseen, vaan johtopäätökset on tehtävä ympäristömelun laskentamallin perusteella. Tähän puolestaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä tärinän arvioinnin osalta. Ympäristömeluselvitysten kaltaisia tärinäselvityksiä ei voida vielä tehdä, vaan tärinän arviointi perustuu rakennuskohtaiseen mittaamiseen.

Raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arvioinnille ei ole toistaiseksi virallista arviointiperustetta. Toiminnanharjoittajan velvoittaminen tärinää koskevien mittausten suorittamiseen ei ole perusteltua. Virallisten ohjearvojen puuttuessa mittaustuloksia ei voitaisi verrata esimerkiksi viralliseen ohjearvoon tai vastaavaan, eikä mittaustuloksilla siten saavutettaisi mitään sellaista tietoa, jonka johdosta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä aiheutuvan tärinän voimakkuudesta. Tärinämittausten suorittamisesta aiheutuvat kustannukset ovat toiminnanharjoittajan kannalta kohtuuttomat.

Lupamääräyksen 19 mukaan luvan saajan on toimitettava kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan varoalueen mukainen piirros (mittakaava esimerkiksi 1:5000), johon on merkitty muun muassa sinko- ja vaunuammunta-alueen rajat ja tuliasemat.

Sinko- ja vaunuammunta-alueen rajoja ei voida ilmoittaa tarkkoina rajoina. Alueella voidaan ampua valliin laajalta vallin etupuoliselta alueelta. Tilapäinen tuliasema voidaan toteuttaa vallin eteen mihin kohtaan tahansa varomääräysten sallimissa rajoissa. Alueella ei ole kiinteitä tuliasemia, sillä kiinteästi etukäteen käsketyt tuliasemapaikat eivät mahdollistaisi tilanteen mukaista toimintaa. Ampujan tulee pystyä itse valitsemaan paras tuliasema tietyissä ammunnoissa. Näistä syistä lupamääräystä ei voida käytännössä toteuttaa. Lupamääräyksellä ei saavuteta mitään sellaista ympäristönsuojelullista tavoitetta, jonka johdosta lupamääräystä voitaisiin pitää perusteltuna.

Maavoimien esikunta on jättänyt korkeimman hallinto-oikeuden harkittavaksi, onko katselmuksen toimittaminen paikan päällä tarpeen asian selvittämiseksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Valituksessa ei ole tuotu esiin sellaista uutta, jonka perusteella Vaasan hallinto-oikeuden valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa muutoin kuin ajan kulumisen vuoksi tarkistaa lupamääräyksissä 4 ja 13 esitettyjä määräaikoja.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa viitattu valituksenalaisilta osin ELY-keskuksen Vaasan hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon.

Maavoimien esikunta on antanut annettujen lausuntojen johdosta vastaselityksen, jossa on viitattu valituksessa esitettyihin perusteluihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Maavoimien esikunnan valituksesta kumotaan lupamääräykset 3 ja 4. Lupamääräykset 1 ja 13 muutetaan valituksen johdosta kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"1. Ammuntapaikan toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

(poistettu tekstiä)

"13. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvaa melua sekä mittauksin että laskennallisesti (poistettu tekstiä).

Melumittaukset

Mittaukset on toteutettava vuosittain vuosina 2016 ja 2017, minkä jälkeen ne on suoritettava joka kolmas vuosi. Mittaukset on suoritettava vastaavissa tilanteissa kuin vuoden 2008 mittauksissa (poistettu tekstiä). Mittauksin on selvitettävä ainakin L_CE- ja L_Aeq-tasot.

Melulaskennat

Vuosina 2016 ja 2017 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein on selvitettävä laskennallisesti L_CE- ja L_Aeq -melualueet toteutuneiden tapahtumapäivien osalta (poistettu tekstiä).

(Poistettu tekstiä)

Raportit

Melumittauksia sekä melulaskentoja koskevat raportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräyksessä 18 tarkoitetun vuosiraportin yhteydessä. Raportissa on esitettävä mittaustulosten lisäksi tiedot mittausolosuhteista sekä arvio mittaustulosten luotettavuudesta (poistettu tekstiä).

Valitus hylätään enemmälti. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

1. Sovellettavat säännökset

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n mukaan mainittua lakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista siten kuin jäljempänä mainitussa laissa säädetään. Lisäksi mainittua lakia sovelletaan toimintaan, josta syntyy jätettä, sekä jätteen käsittelyyn.

Saman lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa muun ohella melun ja tärinän päästämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa muun muassa terveyshaittaa tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä.

Saman pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan muun ohella laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Säännöksessä toiminnan tarkastelu ei sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 227/2004 vp) mukaan rajoitu pelkästään luvanvaraisen toiminnan määritelmän mukaiseen toimintaan.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on laitosluettelossa mainittujen toimintojen ohella oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n (Lupaharkinnan perusteet) 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 § (Luvan myöntämisen edellytykset) 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa 1 kohdan mukaan päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista sekä 5 kohdan mukaan muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.

2. Selvitys toiminnasta

Hakemuksen mukaan (toiminnan kuvaus) lupahakemuksessa on kysymys puolustusvoimien hallinnoimalleen Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen C-alueelle suunnittelemasta maavallista. Paikka on osa Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta, joka sijaitsee Huovinrinteellä, Säkylän, Köyliön ja Huittisten kaupungin alueella.

C-alue sijaitsee taisteluammunta-alueen kaakkoiskulmassa ja on pinta-alaltaan kolme neliökilometriä. Alue on ollut puolustusvoimien ampuma- ja harjoituskäytössä 1960-luvulta alkaen. C-alueella suoritetaan pääasiassa taisteluammuntoja, räjäytyksiä sekä taistelukoulutusta. Alueen koko laajuudella toteutetaan ampuma- ja harjoitustoimintaa sekä käytetään aluetta ammuntojen vaara-alueena. Lisäksi alue on kokonaisuudessaan varomääräysten määrittämällä tavalla aseiden ja asejärjestelmien maalialuetta. C-alueella voidaan toteuttaa varomääräysten ja ampumaohjelmistojen mukaisia ammuntoja ja räjäytyksiä ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. Alueella on ammuttu jo useita vuosia sinkoaseilla, kranaatinheittimistöllä ja pienikaliiperisilla aseilla. Lisäksi suoritetaan räjäytyksiä kaikkina vuorokauden aikoina. Varuskunnan kouluampumaradat sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä luoteen suunnassa.

Hakemuksessa tarkoitettu maavalli on tarkoitettu vaunu- ja sinkoammuntojen taustavalliksi. Vallin sijoituspaikka on edellä mainitulla taisteluammunta-alueella. Valli on noin 400 metrin pituinen, noin 12 metrin korkuinen ja noin 21,5 metrin levyinen sekä pinta-alaltaan 9 000 m2. Taustavallin avulla voidaan rajoittaa tietyillä aseilla ja asejärjestelmillä ammuttaessa syntyvää vaara-aluetta. Porin prikaatin koulutuksessa olevat joukot voivat prikaatin omalla koulutusalueella suorittaa ammuntoja niille kuuluvalla aseistuksella.

Sotilaallinen harjoitustoiminta ja niihin liittyvä ampumatoiminta jatkuu vallin rakentamisen jälkeen samanlaisena kuin tähänkin asti. Taustavallin rakentamisen vuoksi ammunnat lisääntyvät alueella jonkin verran, mutta niiden perusluonne ei muutu.

Taustavalliin on tarkoitus suorittaa pienikaliiperisten aseiden, kranaatinheittimistön, vaunuaseiden ja sinkoaseiden varomääräysten ja ampumaohjelmistojen mukaisia taisteluammuntoja. Laukausmäärät vaihtelevat vuosittain koulutuksellisen joukkotuotannon ja vuosikiintiöiden mukaan. Panssarivaunu- ja sinkoammuntapaikka on osa laajempaa kranaatinheittimistön maalialuetta, mutta siellä ei sijaitse krh-tuliasemia. Alueella suoritetaan lisäksi miinojen ja muiden räjähdyspanosten räjäytyksiä sekä satunnaisesti panssarivaunujen näytösammuntoja valliin enintään 40 mm kaliiperin ammuksilla.

Ampumavalliin ammuntaan noin 80 000 pienikaliiperisten aseiden laukausta ja noin 500–1 000 sinkoaseiden laukausta. Muilla aseilla laukausmäärät jäävät vähäisemmiksi. Ampumapäivien määräksi on arvioitu noin 80 ampumavuorokautta vuodessa käytön painottuessa huhti-kesäkuuhun ja loka-joulukuuhun. Yöllä tapahtuvia ammuntoja on noin 20 vuorokautena ja viikonloppuina satunnaisesti.

C-alueen puolustusammunta-alueella ammunnat toteutetaan siten, että joukot ja niiden panssariajoneuvot ovat pääosin paikoillaan. Puolustavat joukot tukeutuvat alueella jo olemassa oleviin taisteluhautoihin ja tuliasemiin. Tuliasemat ovat noin 5 x 5 m2:n kokoisia maahan tasattuja alueita, eivät varsinaisia rakennelmia. Puolustusammunta-asemien ja ampumavallin väliin jäävä vanha hiekkakumpu tulee säilymään ennallaan. Tuliasemat ovat sen takana rinteessä.

Hyökkäysammunta-alueella hyökkäävät joukot liikkuvat ja ampuvat liikkuvista panssariajoneuvoista. Alueelle tehdään pieniä hiekkakumpuja tuliasemien eteen. Varsinaisia rakennelmia (pl. hiekkakummut) alueelle ei tule. Hyökkäysammunta-alue on koko C-alueen liikennöidyin. Hyökkäysammunta-alueella on kaksi vakiintunutta vaunu-uraa. Hyökkäysammunta-alueella vaunut ajavat vakioituja uria pitkin. Telakaluston liikkuminen alueella tulee olemaan hyvin satunnaista.

Ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä hakija on osoittanut karttakuvassa (aluehallintoviraston päätöksen liite 1) Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen C-osasta sen alueen, josta ammunnat valliin ovat turvallisuusseikat huomioon ottaen mahdollisia sekä niiden välialueen, joilla joukkojen liikkeitä tapahtuu. Tätä punaisen neliön sisällä olevaa aluetta voidaan hakijan mukaan pitää sinä alueena, joka koskee kaikkea lupahakemuksen piirissä olevaa valliin kohdistuvaa toimintaa (ampumapaikkoja, ammuntojen taustavallia ja niiden välistä aluetta).

Hakemuksessa tarkoitettu toiminta on uusi, joten sillä ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 19.12.2007 (LOS-2007-Y-986-121) katsonut, että toiminta edellyttää ympäristölupaa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 30.1.2009 n:o 09/0024/3 pysyttänyt ympäristökeskuksen päätöksen.

3. Asiakirjoissa oleva meluselvitys

Meluselvityksessä (Akukon 083002-1, 17.2.2009) Säkylän koko varuskunnan ampumatoiminnan aiheuttaman ympäristömelun leviämistä on selvitetty melun mallilaskennan avulla. Laskentaa täydennettiin sekä raskaiden aseiden melun että ampumaratojen melun mittauksin. Mittaukset käsittivät melupäästöjen lähimittauksia ja melutasojen kaukomittauksia.

Yksittäisten raskaiden aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso L_CE ylittää puolustusvoimien suositusarvon 100 dB alueen eteläpuolella muutamien asuintalojen luona. C-äänialtistustasot ovat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 101 dB. Suurimmat tasot aiheutuvat räjäytyksistä ja kertasinkojen onteloraketeista. Mittauksissa ei suositusarvon ylitystä tapahtunut, vaan tasot olivat talojen luona suurimmillaan noin 90 dB.

Raskaiden aseiden keskimääräisen harjoituspäivän laskennallisen melun A-keskiäänitaso L_Aeq on lähimpien talojen luona enimmillään noin 44 dB. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona noin 10 dB, keskimäärin melu ei ylitä asuinalueilla suositusarvoa 55 dB.

Taisteluammunta-alueelle suunnitellun taustavallin johdosta arvioidun keskimääräisen valliharjoituspäivän melun keskiäänitaso L_Aeq on meluselvityksen mukaan noin 5 dB suurempi kuin nykyisen keskimääräisen harjoituspäivän. Enimmäismelun erot nykyiseen ovat pieniä.

Meluselvityksen perusteella on määritelty rakennettavan vallin toiminnasta aiheutuvat melualueet. Melualueiden 55 dB (_Aeq) ja 60 dB (_Aeq) sisälle ei jää yhtään asuinrakennusta. Lähimmät asuintalot sijaitsevat ampumapaikalta noin kaksi kilometriä lounaaseen sekä 2,5 kilometriä koilliseen. Vallihankkeen keskiäänitason L_Aeq laskentatulokset (meluselvityksen liitte C2) ylittäisivät puolustusvoimien vuonna 2005 laatimassa ohjeessa "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" (Pääesikunnan Lääkintähuolto-osasto, R20/22.8./D/I) esitetyn yhden tapahtuman C-äänialtistustason L_CE suositusarvon 100 dB ainakin (vallihankkeen eteläpuolella olevien) Uusimaan ja Toimintaloman mittauspisteiden kohdalla, jos käytettäisiin 10 dB impulssikorjausta. Harjun koillispuolella ei voida varmuudella sanoa, että suositusarvot eivät ylity laskentamallin epätarkkuuden vuoksi. Vallihankkeen keskimääräisen melun tapauksessa on otettava huomioon, että laukausmäärät on arvioitu siten, että ne jakautuvat ainoastaan kymmenelle päivälle. Meluselvityksen mukaan laskennan ja kartan melutasojen epätarkkuus on suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta sekä lisäksi päästötietojen epätarkkuudesta johtuen varsin suuri.

4. Oikeudellinen arvio ja lopputulos

4.1 Toiminnan ympäristöluvan tarve

Maavoimien esikunta on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen muuttamista siten, että ympäristölupa myönnetään panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla tapahtuvaan taustavalliin kohdistuvaan ammuntatoimintaan.

Ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä hakija on osoittanut kartalla Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen C-osasta sen alueen, josta ammunnat valliin ovat turvallisuusseikat huomioon ottaen mahdollisia, sekä niiden välialueen, joilla joukkojen liikkeitä tapahtuu ammuntoihin liittyen. Tätä kartalle rajattua aluetta on hakijan mukaan voitu pitää sinä alueena, joka koskee kaikkea lupahakemuksen piirissä olevaa valliin kohdistuvaa ampumatoimintaa (ampumapaikkoja, ammuntojen taustavallia ja niiden välistä aluetta). Lupa-alueen rajaus on mainittu lupapäätöksen kertoelman kohdassa "Toiminta panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla".

Aluehallintoviraston mukaan ympäristölupa on myönnetty Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan. Lupaharkinnassa on luvanvaraiseen toimintaan katsottu kuuluvan panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla tapahtuva toiminta, joka perustelujen mukaan käsittää sekä varsinaiset valliin kohdistetut taisteluammunnat kevyt- ja raskaskaliiperisilla aseilla että myös muut alueella toteutettavat ammunnat ja räjäytykset, jotka on päätöksen perustelujen mukaan kuvattu päätöksen kohdassa Luparatkaisu, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksessä luvansaajan valituksesta tältä osin osittain muutettuna. Ammuntapaikan alue on esitetty aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 1 olevassa kartassa. Aluehallintoviraston päätöksen perustelujen mukaan Huovinrinteen harjoitus- ja ampuma-alueella tapahtuva muu toiminta ei sisälly nyt myönnettyyn lupaan.

Näillä perusteilla lupahakemus kysymyksessä olevaan toimintaan on tullut tutkia ja ratkaista aluehallintoviraston päätöksen mukaisessa laajuudessa, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksessä kohdassa Luparatkaisu osittain muutettuna. Tämän vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen kohdassa Ympäristöluvan mukaisen toiminnan rajaaminen johtopäätöksissä lausutut perustelut ja niissä tältä osin viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut sekä ympäristönsuojelulain 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 28 §:n 2 momentin 3 kohta, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin ole perusteita muuttaa.

4.2 Melun rajoittamista koskevat lupamääräykset 1, 3 ja 4

Maavoimien esikunta on valituksessaan vaatinut lupamääräysten 1, 3 ja 4 kumoamista kokonaan tai niiden muuttamista. Lupamääräykset on annettu ampumatoiminnasta aiheutuvan kohtuuttomaksi katsotun meluhaitan ehkäisemiseksi lähialueiden asuinkiinteistöillä ja loma-asuntoalueilla.

Suomessa ei ole ohje- tai raja-arvoja, joita sovelletaan ympäristölupaharkinnassa raskaiden aseiden laukausten, iskemien ja räjäytysten aiheuttamaan meluun. Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa melua ei voida arvioida ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (53/1997) tai melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten ohjearvojen mukaan.

Puolustusvoimat on vuonna 2005 laatinut ohjeen "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" (Pääesikunnan Lääkintähuolto-osasto, R20/22.8/D/I). Ohjetta sovelletaan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen rauhan ajan säännölliseen koulutus- ja koetoimintaan liittyvän raskaiden aseiden räjäytysten ympäristömelun arvioimiseen. Ohjeen mukaiset raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointia koskevat suositusarvot eivät ole oikeudellisesti sitovia. Suositusarvot perustuvat kuitenkin selvityksiin melutasoista, jotka yleensä antavat viitteitä raskaiden aseiden aiheuttaman ympäristömelun häiritsevyydestä tai merkittävyydestä terveyshaittojen kannalta, ja ohjeelle voidaan osaltaan muunlaisten tarkoitukseen soveltuvien raja-arvojen puuttuessa antaa asiassa merkitystä selvitysaineistona.

Ohjeessa on esitetty suositusarvot, joita raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun ei tulisi ylittää asuntojen piha-alueilla. Yhden tapahtuman C-äänialtistustason L_CE tulisi olla enintään 100 dB ja päiväajan impulssikorjatun A-keskiäänitason L_{Aeq, r} enintään 55 dB. Terveyshaittaan perustuvana suositusarvona on 140 dB (C_peak) ja ympäristömelun suositusarvona 115 (C_peak). Siinä tapauksessa, että raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama ympäristömelu ylittää asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotetun huipputason 115 dB (C_peak), on tehtävä tarkempi meluselvitys, jossa melua arvioidaan C-taajuuspainotettuna äänialtistustasona ja A-taajuuspainotettuna päiväajan keskiäänitasona. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille raskaille aseille ja räjähteille impulssikorjausta 9 dB, ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa.

Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Aluehallintoviraston päätöksen antamishetkellä voimassa olleessa Satakunnan seutukaavassa (vahvistettu 1.11.1999) panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan aluetta on koskenut muun ohella puolustusvoimien erityistoimintojen alueen (ER-194) merkintä. Ympäristöministeriön sittemmin päätöksellään 30.11.2011 vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa Säkylän ampuma- ja harjoitusalue eli muun ohella panssari- ja sinkoammuntapaikan alue on osoitettu ampuma- ja harjoitusalueeksi merkinnällä EAH.

Huovinrinteen alueella on useita muita ammunta-alueita ja alueen käyttö myös raskaiden aseiden ammunta-alueena on vakiintunutta. Asiassa kysymyksessä olevalla C-alueella on jo ennen vallin rakentamista ammuttu sekä pienikaliiperisilla että raskailla aseilla (singot ja kranaatinheitti³met). Lähimmät asuintalot sijaitsevat nyt kysymyksessä olevalta ampumapaikalta noin kaksi kilometriä lounaaseen sekä 2,5 kilometriä koilliseen.

Meluselvityksen (17.2.2009) mukaan Säkylän varuskunnan raskaiden aseiden keskimääräisen harjoituspäivän laskennallisen melun keskiääänitaso L_Aeq on lähimpien asuintalojen luona enimmillään noin 44 dB. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona noin 10 dB, keskimäärin melu ei ylitä asuinalueilla puolustusvoimien käyttämää suositusarvoa 55 dB. Yksittäisten raskaisen aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso L_CE ylittää puolustusvoimien suositusarvon 100 dB alueen eteläpuolella muutamien asuintalojen luona. C-äänialtistustasot ovat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 101 dB. Suurimmat tasot aiheutuvat räjäytyksistä ja kertasinkojen onteloraketeista. Mittauksissa ei suositusarvon ylitystä tapahtunut, vaan tasot olivat talojen luona suurimmillaan noin 90 dB.

Meluselvityksen perusteella arvioituna lupapäätöksessä kysymyksessä olevan toiminnan melutaso on pääsääntöisesti alle 55 dB (L_Aeq). Toiminta tapahtuu pääasiassa päiväaikaan. Ampuma-aluetta on lisäksi käytetty jo varsin pitkään. Toiminnan meluvaikutukset ovat samantyyppisiä kuin alueen muu ampumatoiminta. Uuden panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikan käyttö ei lisää olennaisesti melu- ja tärinärasitusta ampuma-alueen lähialueella. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on samalla otettava huomioon Huovinrinteen alueen pitkäaikainen käyttö puolustusvoimien koulutus- ja harjoitusalueena. Raskasaseammunnat voidaan niiden luonteen vuoksi kuitenkin kokea lähialueella häiriötä aiheuttavana.

Nyt puheena olevasta ammunnasta vallialueella voi siten aiheutua varuskunta-aluetta ympäröivälle asutukselle meluhaittaa. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun rasituksen kohtuuttomuutta on arvioitava ensisijaisesti meluisien päivien määrän, melun voimakkuuden ja melua aiheuttavien toimintojen ajoittumisen perusteella. Lupamääräyksellä 1 ampumapaikan toiminta on rajoitettu vuodessa 90 vuorokauteen, joista enintään viisi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8. väliselle ajanjaksolle. Lisäksi on kielletty ammunnat yleisinä juhlapäivinä. Nämä rajoitukset huomioon otettuna toiminnasta aiheutuva melurasitus ei muodostu kohtuuttomaksi. Ampumatoiminnasta aiheutuvia meluvaikutuksia ei toisaalta ole välttämätöntä rajoittaa vuorokausitasolla asetyyppikohtaisesti siten kuin lupamääräyksen 1 kolmannessa kappaleessa on määrätty. Näin ollen lupamääräyksen 1 kolmas kappale on kumottava.

Lupamääräyksellä 3 on kielletty ammuntojen melualueiden laajentuminen karttaliitteissä osoitetuista alueista. Panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikalta aiheutuvan melun aiheuttamaa rasitusta ei ole edellä mainituilla perusteilla etäisyys asutukseen, toiminnan vakiintuneisuus ja alueen käyttö kokonaisuutena huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Tähän nähden ei ole tarpeellista asettaa melun leviämiselle ehdottomia alueellisia rajoituksia siten kuin määräyksellä 3 on tehty. Lupamääräyksessä 1 rajoitetaan riittävästi toimintaa siitä aiheutuvan melun torjumiseksi. Lupamääräys 3 on siten kumottava.

Lupamääräyksellä 4 on asetettu velvoite supistaa melualuetta asutuksen suunnassa. Suunnittelumääräyksessä ei ole täsmennetty toimenpiteitä, tavoitetasoa tai aluetta, jota suunnitelman tulee koskea. Hakemuksen mukaan raskaiden aseiden melun vähentäminen ei ole mahdollista teknisin eikä rakenteellisin keinoin. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole pidettävä todennäköisenä, että panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikalta tulee aiheutumaan sellaista melua, josta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen vähentäminen edellyttää sanottua suunnittelua. Lupamääräys ei ole näin ollen tarpeellinen rasituksen vähentämiseksi eikä sille ole muutakaan laillista perustetta. Lupamääräys 4 on kumottava.

4.3 Toiminnan tarkkailua koskeva lupamääräys 13

Maavoimien esikunta on valituksessaan vaatinut lupamääräyksen 13 kumoamista kokonaan tai toissijaisesti lupamääräyksen muuttamista edellä esitetyllä tavalla.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumista voi aiheutua muun muassa tärinästä. Lupahakemuksessa ei ole arvioitu toiminnasta aiheutuvia tärinähaittoja. Kun otetaan huomioon koko Säkylän varuskunnan ampumatoiminnasta ja vallihankkeen enimmäismelutasoista saatava selvitys, voidaan arvioida, ettei luvassa tarkoitettu ampumatoiminta yhdessä Säkylän varuskunnan ammunta- ja harjoitusalueen muun ampumatoiminnan kanssa olennaisesti lisää tärinänä ilmenevää ympäristön pilaantumista. Raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arvioinnille ei Suomessa toistaiseksi ole arviointiperusteita, eikä talojen rakenteisiin mahdollisesti välittyvän räminän mittaaminen ammuttaessa raskailla aseilla tai räjäytettäessä miinoja tai suuria räjäytyspanoksia ole näissä oloissa tarpeellista. Lupamääräystä 13 on muutettava siten, että kumotaan velvoite ilman kautta talojen rakenteisiin kohdistuvien räminämittauksien suorittamiseen.

Alueella tapahtuvasta ammunnasta tulee aiheutumaan jossain määrin lisääntyvää melua varuskunta-alueen ympäristössä. Hakemukseen liitetyn melupäästöjä koskevan selvityksen tulokset ovat epävarmoja. Tämän vuoksi on tarpeellista, että alueella tapahtuvasta toiminnasta aiheutuvaa melua selvitetään lupamääräyksen 13 mukaisesti sekä laskennallisesti että mittauksin.

Kun muutoin melumittausten ja melulaskennan osalta otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1 kohta ja 46 §:n 1 momentti, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole perusteita näiltä osin muuttaa. Valituksen vireilläolosta johtuvan ajan kulumisen johdosta lupamääräyksen 13 määräajat on kuitenkin pidennettävä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

4.4 Muut vaatimukset ja lopputulos

Näillä perusteilla ja kun muutoin eli lupamääräysten 18 ja 19 osalta otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja edellä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei enemmälti ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

Esittelijän eriävä mielipide

Esittelyn jälkeen ilmoitti asian esittelijä, esittelijäneuvos Irene Mäenpää pöytäkirjaan merkittäväksi, että hänen esityksensä lupamääräyksen 1 osalta asian ratkaisemiseksi oli seuraava:

Kun otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä kohdassa Toiminnan ympäristöluvan tarve lausutut perustelut sekä hallinto-oikeuden päätöksen perustelut lupamääräystä 1 koskevilta osin, toiminta-aikojen rajoittaminen lupamääräyksen 1 mukaisesti, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksessä maavoimien esikunnan valituksesta osittain muutettuna, on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohta ja 43 §:n 1 momentin 1 kohta huomioon ottaen tarpeellista. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole lupamääräyksen 1 osalta perusteita muuttaa.

Muilta osin päätösesitykseni on saman sisältöinen kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöslauselma.