Muu päätös 1511/2015

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Oulun hallinto-oikeus 31.10.2013 n:o 13/0476/1

Asian aikaisempi käsittely

Kalajoen kaupunginvaltuusto on 31.1.2012 (§ 20) hyväksynyt sopimuksen yhteisen jätelautakunnan perustamisesta Ylivieskan kaupungin organisaatioon ja valinnut jätelautakuntaan valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi varsinaiseksi jäseneksi Miika Heikkilän ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Riitta A. Tiluksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Oulun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt tutkimatta A:n valituksen koskien sitä, ovatko Ylivieskan kaupunginvaltuuston 8.11.2011 (§ 67) hyväksymän jätelautakunnan johtosäännön määräykset valituksessa esitetyltä osin lainvastaisia.

Muutoin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylännyt A:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asian tutkimisen rajaus

Kalajoen kaupunginvaltuusto ei ole valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt jätelautakunnan johtosääntöä. Jätelautakunnan johtosäännön hyväksymistä koskeva Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätös 8.11.2011 § 67 on lainvoimainen, eikä johtosäännön määräysten mahdollista lainvastaisuutta voida ottaa nyt kysymyksessä olevan valitusasian yhteydessä ratkaistavaksi.

= = =

Asian valmistelun virheellisyyttä koskevat väitteet

Kuntalain 53 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat.

Kuntalaissa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten ja missä laajuudessa valtuustossa käsiteltävät asiat on valmisteltava. Valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto.

Jätelain 23 §:n 2 momentin mukaan oikeus ja velvollisuus siirtää jätehuollon viranomaistehtävät kuntien yhteiselle jätehuoltoviranomaiselle koskee vain sellaista kuntaa, joka on siirtänyt jätehuollon palvelutehtävät jätelain 43 §:n 1 momentin mukaisesti lainkohdassa tarkoitetulle kuntien omistamalle yhtiölle. Kokkolan kaupunki ei ole siirtänyt jätehuollon palvelutehtäviä jätelain 43 §:n mukaisesti Vestia Oy:n hoidettavaksi eikä se näin ollen voi olla jätelautakunnan perustamista tarkoittavan sopimuksen osapuoli. Kun se, että Kokkolan kaupunki ei voi olla jätelautakuntasopimuksen sopijaosapuoli, ilmenee jo jätelain säännöksistä, kaupunginhallituksen esityksessä tai valtuuston päätöksen perusteluissa ei ole tarvinnut erikseen mainita sitä, miksi Kokkolan kaupunkia ei ole mainittu sopimuksessa tai sen liiteasiakirjoissa.

Valtuuston päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä A:n valituksessaan esittämällä perusteella, että asiaa ei ole valmisteltu asianmukaisesti ja että valtuustolle olisi annettu riittämättömät tiedot Kokkolan kaupungin omistamista osakkeista.

Sillä, että osakaskunnat tai Vestia Oy eivät ole lunastaneet Kokkolan kaupungin omistamia Vestia Oy:n osakkeita ennen jätelautakuntaa koskevan sopimuksen hyväksymistä, ei ole asiassa sellaista merkitystä, että valtuuston päätös tämän vuoksi olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Valtuuston päätöksen tiedoksianto

Yhteisen jätelautakunnan perustamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla. Päätöksen tiedoksiantoon sovelletaan siten kuntalain 95 §:n säännöksiä. A tai muutkaan jätelautakunnan toimialueen jätteenhaltijat eivät ole asiassa kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asianosaisia. Päätöksen tiedoksiannossa ei näin ollen ole menetelty virheellisesti eikä päätökseen ole liitetty virheellistä valitusosoitusta.

Jätelautakuntasopimuksen hyväksyminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 76 §:n 1 momentin mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.

Kuntalain 77 §:n 1 momentin mukaan kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat.

Jätelain (17.6.2011/646) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen). Pykälän 2 momentin mukaan jos kunta on siirtänyt 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.

Jätelautakuntasopimus

Valtuusto on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt sopimuksen yhteisestä jätelautakunnasta (jätelautakuntasopimus). Jätelautakunta on Ylivieskan kaupungin hallinto-organisaatioon perustettu kuntalain 77 §:ssä tarkoitettu kuntien yhteinen toimielin, joka toimii jätelain (646/2011) 23 §:n mukaisena jätehuoltoviranomaisena jätelain 43 §:n mukaisen kuntien omistaman yhtiön, Vestia Oy:n toimialueen kunnissa.

Jätelautakuntasopimuksen soveltamisalaa koskevan 1. kohdan 1. kappaleen mukaan sopimus koskee kunnalle kuuluvien jätehuollon viranomaistehtävien hoitamista yhteisessä jätelautakunnassa nykyisen jätelain (1072/1993) ja 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain (646/2011) mukaisesti. Sopimuksen 1. kohdan 2. kappaleen mukaan lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan jätelautakunnan johtosääntöä ja Vestia Oy:n osakaskuntien voimassa olevaa osakassopimusta.

Sopimuksen 2. kohdan 1. kappaleen mukaan lautakunnan toimialue kattaa Vestia Oy:n osakaskunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska.

Sopimuksen 7. kohdan 1. kappaleen mukaan lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin isäntäkunnan hyväksymässä jätelautakunnan johtosäännössä.

Sopimuksen 12. kohdan mukaan sopimus tulee voimaan kunkin osapuolen osalta silloin, kun se on kunnan puolesta allekirjoitettu. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Oikeudellinen arviointi

Jätelautakuntasopimus on jätelautakunnan toimialueen kuntien välillä solmittu julkisoikeudellinen yhteistoimintasopimus jätelain mukaisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta kuntien yhteisessä toimielimessä jätelautakunnassa. Jätelautakunta ei ole sopimuksen osapuoli. Lautakunnan on sopimusmääräyksistä riippumatta suoritettava jätelain mukaiset viranomaistehtävät jätelain säännösten ja lautakunnan johtosäännön määräysten mukaisesti. Valtuuston päätöksellä sopimuksen hyväksymisestä ei ole rajoitettu tai voitukaan rajoittaa jätelautakunnan toimintaa jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena tai lautakunnan toimivaltaa päättää jätelain mukaan sen päätettäväksi kuuluvista asioista, kuten jätteenkuljetusjärjestelmästä.

Jätelautakunnan tehtävät on määritelty Ylivieskan kaupunginvaltuuston hyväksymässä jätelautakunnan johtosäännössä. Näin ollen ja kun lautakunnan viranomaistehtävät ilmenevät jätelaista, lautakunnan tehtävien määrittely jätelautakuntasopimuksessa ei ole ollut tarpeen. Jätelautakuntasopimuksella ei ole siirretty jätelain mukaisia jätelautakunnalle kuuluvia viranomaistehtäviä Vestia Oy:lle.

Myöskään sillä perusteella, että valtuusto on hyväksynyt jätelautakuntasopimuksen tulemaan Kalajoen kaupungin osalta voimaan sopimuksen allekirjoituksella, valtuusto ei ole jätelautakuntasopimuksen hyväksyessään käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Koska valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa ei ole kielletty, sopimus on voitu allekirjoittaa ja sitä on voitu noudattaa osapuolten välillä sen hyväksymistä koskevan päätöksen tekemisen jälkeen, vaikka päätös ei ole vielä saanut lainvoimaa.

= = =

Lopputulos

Valtuuston päätös jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä = = = ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valitusten johdosta ole aihetta.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

hallintolaki 45 § ja

kuntalaki (365/1995) 90 § ja 98 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Pirjo Jalonen ja Pertti Piippo. Esittelijä Renne Pulkkinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Oulun hallinto-oikeuden ja Kalajoen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi A on uudistanut hallinto-oikeudelle lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valtuuston päätös on lainvastainen. Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Valtuuston päätöstä ja sen perusteena olevaa kunnanhallituksen esitystä ei ole perusteltu riittävästi, eikä asian valmistelussa ole riittävästi otettu huomioon tosiasioista poikkeavan valtuuston päätöksen oikeudellisia ja muita vaikutuksia.

Valtuuston hyväksymässä Vestia Oy:n osakaskuntien jätelautakuntasopimuksessa ei ole Vestia Oy:n osakkaana mainittu Kokkolan kaupunkia, vaikka se on Vestia Oy:n osakas. Kaupunginhallituksen esityksestä tai valtuuston päätöksestä ei ilmene perusteluja sille, miksi Kokkolan kaupunki on jätetty pois jätelautakuntaa koskevan sopimuksen liitteenä olevasta osakaskuntien luettelosta. Kaupunginhallituksen esityksessä on annettu valtuustolle paikkaansapitämätöntä tietoa, koska osakaskuntien listauksessa (osakassopimuksen luettelo osakaskunnista ja omistusosuuksista) on ilmoitettu lueteltujen muiden osakaskuntien yhteiseksi omistusosuudeksi 100 prosenttia, vaikka 52 osaketta omistava Kokkolan kaupunki on edelleen Vestia Oy:n osakas. Asiaa ei ole valmisteltu asianmukaisesti ja riittävän huolellisesti, ja päätöksen perustelut ovat hallintolain 45 §:n säännös huomioon ottaen riittämättömät.

Yhteisestä jätelautakunnasta hyväksytyn sopimuksen 1 kohdan 2 kappaleen mukaan jätelautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan lautakunnan johtosääntöä ja Vestia Oy:n osakaskuntien osakassopimusta.

Jätelautakunta on viranomaisena julkista valtaa käyttävä toimielin, jonka tulee olla puolueeton ja riippumaton. Jätelautakuntaa ei voida jätelautakuntasopimuksen perusteella laillisesti velvoittaa noudattamaan jätehuoltopalveluja tuottavan Vestia Oy:n osakassopimusta eikä velvoittaa osakassopimuksen mukaisten päätösten tekemiseen. Viranomaistehtäviä hoitavalla kuntien yhteisellä jätelautakunnalla tulee olla vapaus lain suoman toimivaltansa nojalla päättää esimerkiksi jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kysymyksessä oleva sopimusehto on lainvastainen ja pätemätön.

Valituksessa on siitä tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottu, että valtuuston toisella päätöksellä 31.1.2012 (§ 21) hyväksytty Vestia Oy:n osakassopimus on lainvastainen jätteenkuljetusrekisterin ylläpidon, jätelautakunnan määräämien maksujen perinnän siirtämistä Vestia Oy:n hoidettavaksi sekä jätteenkuljetusjärjestelmän sitoutumista ja jätelautakunnan toimivallan rajoittamista koskevilta osilta. Viranomaisen toimivallan tai tehtävien siirtäminen jäteyhtiö Vestia Oy:lle ei ole mahdollista.

Jätelautakunnan tehtävät on määritelty jätelautakuntasopimuksessa ja johtosäännössä puutteellisesti ja näitä viranomaistehtäviä on siirretty osakassopimuksessa Vestia Oy:lle. Viranomaisena toimivan yhteisen jätelautakunnan toimintaa ja päätöksentekoa voidaan säädellä ainoastaan lailla. Valituksessa on lueteltu jätelain mukaan jätelautakunnalle kuuluvat viranomaistehtävät, jotka olisi tullut mainita jätelautakunnan tehtäväluettelossa. Jätelautakunnalta puuttuu vapaus ilman etukäteissopimusta päättää esimerkiksi jätteenkuljetusjärjestelmästä.

Valtuusto ei ole voinut nyt kysymyksessä olevalla päätöksellä 31.1.2012 (§ 20) hyväksyä sellaista jätelautakuntasopimusta, jonka määräys velvoittaa viranomaisena toimivan kuntien yhteisen jätelautakunnan noudattamaan valtuuston 31.1.2012 (§ 21) kohdalla hyväksymää Vestia Oy:n lainvastaista osakassopimusta. Tällainen jätelautakuntasopimuksen sopimusmääräys on lainvastainen ja pätemätön.

Ylivieskan kaupunginvaltuusto on 8.11.2011 (§ 67) hyväksynyt jätelautakunnalle johtosäännön, jonka 6 §:n määräys velvoittaa jätelautakunnan yhteistyöhön Vestia Oy:n kanssa. Viranomaistehtäviä hoitavaa yhteistä jätelautakuntaa ei voida johtosäännön 6 §:n määräyksen perusteella laillisesti velvoittaa yhteistyöhön Vestia Oy:n kanssa. Jätelautakunnan johtosääntöön sisältyy lainvastaisia ja pätemättömiä määräyksiä. Vaikka johtosäännön määräysten mahdollista lainvastaisuutta ei voida ottaa nyt kysymyksessä olevan valitusasian yhteydessä ratkaistavaksi, se tulee ottaa tosiseikkana huomioon valituksenalaista asiaa ratkaistaessa.

Valtuusto ei ole voinut hyväksyä jätelautakuntasopimusta myöskään sen vuoksi, koska siihen sisältyvä sopimusmääräys velvoittaa lainvastaisesti jätelautakunnan toimimaan yhteistyössä Vestia Oy:n kanssa sekä velvoittaa jätelautakunnan ottamaan asioita käsittelyyn Vestia Oy:n aloitteesta sekä velvoittaa jätelautakunnan valmistelemaan jätehuoltomääräykset yhdessä Vestia Oy:n kanssa.

Jätelautakunnan tehtävät on määritelty jätelautakuntasopimuksessa ja johtosäännössä puutteellisesti ja näitä viranomaistehtäviä on sisällytetty osakassopimuksessa jätehuoltoyhtiö Vestia Oy:lle. Viranomaisena toimivan yhteisen jätelautakunnan toimintaa ja päätöksentekoa voidaan säädellä ainoastaan lainsäädännöllä. Valituksessa on lueteltu jätelain mukaan jätelautakunnalle kuuluvat viranomaistehtävät, jotka olisi tullut mainita jätelautakunnan tehtäväluettelossa.

Valtuusto on päätöksellään 31.1.2012 (§ 20) valinnut jätelautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi Miika Heikkilän valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Miika Heikkilä on Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenen ja Vestia Oy:n hallituksen jäsenen Jouni Jyringin vävy. Näin ollen Miika Heikkilä on hallintolain 28 §:n perusteella esteellinen toimimaan jätelautakunnan jäsenenä. Jätelautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen on valittu keskustapuoluetta edustavat valtuutetut. Jätelautakunnan paikkajaossa noudatettu menettely on kuntalain 81 §:n vastainen, koska molemmat valitut ovat keskustalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että jätelautakunnan varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä valinta ei vastaa Kalajoen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymäalueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Myös tämän vuoksi valtuuston päätös on kumottava.

Jätelain 23 §:n 2 momentin mukaan oikeus ja velvollisuus siirtää jätehuollon viranomaistehtävät kuntien yhteiselle jätehuoltoviranomaiselle koskee vain sellaista kuntaa, joka on siirtänyt jätehuollon palvelutehtävät jätelain 43 §:n 1 momentin mukaisesti lainkohdassa tarkoitetulle kuntien omistamalle yhtiölle. Kalajoen kaupunki ei ole toimittanut A:lle lainvoimaista päätöstä, jolla Kalajoen kaupunki on siirtänyt jätehuollon palvelutehtävät Vestia Oy:lle. Näin ollen Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös yhteisestä jätelautakunnasta on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Kalajoen kaupunginvaltuusto ei ole koskaan hyväksynyt Jokilaaksojen Jäte Oy:n osakassopimusta, kuten 1.9.1999 päivätyn osakassopimuksen kohta 12 edellyttää. Näin ollen valtuuston päätös yhteisestä jätelautakunnasta on syntynyt virheellisessä järjestyksessä myös tällä perusteella.

Kalajoen kaupunginhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Osakassopimuksen hyväksyminen ei ole ollut A:n valitusperusteena hallinto-oikeudessa. Valituksessa viitattu 1.9.1999 päivätty osakassopimus on lainvoimaisesti hyväksytty. Vestia Oy huolehtii sen mukaisesti jätehuollon palvelutehtävistä Kalajoen kaupungissa, joten jätelautakuntasopimuksen hyväksymispäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Kuntayhtiö ylläpitää jätelain 43 §:n mukaisten palvelutehtävien hoitamisen kannalta välttämätöntä jätteenkuljetusrekisteriä (asiakasrekisteri). Se toimittaa tiedot kiinteistöistä ja tyhjennyskerroista jätelain 143 §:n viranomaisrekisteriin, jonka ylläpidosta vastaa jätelautakunta. Vestia Oy velvoitettiin osakassopimuksella keräämään ja rekisteröimään asiakasrekisteritiedot, jotta jätelautakunta voisi ylläpitää omaa jätteenkuljetusrekisteriään (viranomaisrekisteri).

Valittaja ei ole esittänyt jätteenkuljetusrekisteriä koskevaa valitusperustetta Oulun hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa. Osakassopimuksen hyväksymispäätös 31.1.2012 § 21 ei ole voimassa. Osakassopimusta päivitetään hallinto-oikeuden sitä koskeva kumoamispäätös 31.10.2013 n:o 13/0480/1 huomioon ottaen.

Valituksessa on esitetty esteellisyysväite, jota ei ole esitetty hallinto-oikeudessa. Mainitun henkilön lautakuntajäsenyys ei liity jätelautakuntasopimuksen hyväksymispäätökseen. Kaupungin päätöksentekijät eivät ole olleet esteellisiä. Myöskään suhteellisuusperiaate ei ole ollut A:n valitusperusteena hallinto-oikeudessa. Uudet valintaperusteet on jätettävä tutkimatta.

Valituksessa on vedottu siihen, ettei Kalajoen kaupunki olisi toimittanut valittajalle lainvoimaista päätöstä jätehuollon palvelutehtävien siirrosta Vestia Oy:lle. Perustetta ei ole esitetty valituksessa hallinto-oikeudelle. Kalajoen kaupunki on siirtänyt jätehuollon palvelutehtävät Vestia Oy:n hoidettaviksi. Vestia Oy huolehtii niistä myös käytännössä.

Kaupunginhallitus on esittänyt, että valituksessa esitetyt uudet valitusperusteet, joita ei ole esitetty jo hallinto-oikeudessa, jätetään tutkimatta. Muilta osin valitus on hylättävä perusteettomana. Kaupunginhallitus on uudistanut lausunnossaan hallinto-oikeudelle lausumansa ja lisäksi todennut muun ohella, että hallinto-oikeuden päätöksessä on lausuttu, että jätelautakunta ei ole jätelautakuntasopimuksen eikä osakassopimuksen osapuoli. Jätelautakunta noudattaa jätelakia ja lautakunnan johtosääntöä.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A:n valitus jätetään tutkimatta jätelautakunnan varsinaisen jäsenen esteellisyyttä sekä jätelautakunnan varsinaisen jäsenen ja hänen varajäsenensä valintaa koskevien valitusperusteiden osalta. Niin ikään valitus jätetään tutkimatta Jokilaaksojen Jäte Oy:n 1.9.1999 päivätyn osakassopimuksen hyväksymistä sekä jätehuollon palvelutehtävien siirtämistä koskevien valitusperusteiden osalta.

2. Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Oulun hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksensa perusteet jo hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä. A ei ole valittanut hallinto-oikeudelle edellä tässä kohdassa mainituilla perusteilla. Tämän vuoksi valitus on näiden valitusperusteiden osalta jätettävä tutkimatta.

2. Pääasia

Kysymyksenasettelu

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt jätelautakuntasopimuksen. Sopimuksen 1 kohdan 2 kappaleen mukaan lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan jätelautakunnan johtosääntöä ja Vestia Oy:n voimassa olevaa osakassopimusta. Asiassa on A:n valituksesta muun ohella kysymys sen ratkaisemisesta, onko valtuuston päätös tämän sopimusmääräyksen vuoksi kumottava kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla lainvastaisena.

Oikeudellinen arviointi

Jätelautakunta on Vestia Oy:n toiminta-alueen kuntien jätehuoltoviranomainen. Sen tehtävänä on jätelain 23 §:n 1 momentin mukaan huolehtia kunnalle kuuluvista mainitun lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä. Jätelautakuntasopimus on lautakunnan toimialueen kuntien välillä tehty julkisoikeudellinen yhteistoimintasopimus jätelain mukaisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta kuntien yhteisessä toimielimessä, Ylivieskan kaupungin organisaatioon perustetussa jätelautakunnassa.

Perustuslain 2 §:n 3 momentissa ilmaistaan viranomaisten toiminnassa noudatettava hallinnon lakisidonnaisuuden periaate. Jätelautakuntasopimuksen 1 kohdan 2 kappaleen määräys lautakunnan velvollisuudesta noudattaa osakassopimusta on sisällöltään ristiriidassa mainitun periaatteen ja hallinnon lainalaisuuden vaatimuksen kanssa.

Jätelautakunnan on sopimuksiin sisältyvistä määräyksistä riippumatta tehtävä jätelaissa edellytetyt päätökset ja suoritettava mainitun lain mukaiset viranomaistehtävät jätelain säännösten ja lautakunnan johtosäännön määräysten mukaisesti. Valtuuston päätöksellä jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä ei ole rajoitettu eikä ole voitukaan rajoittaa jätelautakunnan toimintaa jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena tai lautakunnan toimivaltaa päättää jätelain mukaan sen päätettäväksi kuuluvista asioista, kuten jätteenkuljetusjärjestelmästä. Sellainen jätelautakuntaa koskeva määräys, joka asettaisi lautakunnalle velvollisuuden laissa säädetystä poiketen perustaa viranomaistoimintansa kuntien väliseen sopimukseen, olisi voimaa ja vaikutusta vailla. Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että osakassopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on 31.10.2013 kumottu hallinto-oikeuden päätöksellä nro 13/0480/1, joka on saanut lainvoiman.

Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus lisäksi korostaa, että johtosäännön hyväksymistä koskeva Ylivieskan kaupunginvaltuuston 8.11.2011 tekemä päätös § 67 on lainvoimainen, eikä tässä jätelautakuntasopimuksen hyväksymistä koskevassa valitusasiassa sellaisenaan ole arvioitavana johtosäännön määräysten lainmukaisuus. Johtosäännössä voidaan kuntalain mukaan antaa määräyksiä lautakunnan toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Johtosääntöönkään ei kuitenkaan saa sisällyttää perustuslain tai lain kanssa ristiriidassa olevaa määräystä ja tällainen määräys on perustuslain 107 §:n nojalla jätettävä viranomaisessa ja tuomioistuimessa soveltamatta.

Lopputulos

Näillä perusteilla ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät Oulun hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Irene Mäenpää.