Muu päätös 1512/2015

Jätelautakuntasopimuksen hyväksymistä koskeva kunnallisvalitus (Haapavesi)

Antopäivä: 8.6.2015
Taltionumero: 1512
Diaarinumero: 3780/3/13

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy

Päätös, jota valitus koskee

Oulun hallinto-oikeus 31.10.2013 nro 13/0481/1

Asian aikaisempi käsittely

Haapaveden kaupunginvaltuusto on 13.2.2012 (§ 3) hyväksynyt sopimuksen yhteisen jätelautakunnan perustamisesta Ylivieskan kaupungin organisaatioon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Oulun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta yhtiön valituksen koskien sitä, ovatko Ylivieskan kaupunginvaltuuston 8.11.2011 (§ 67) hyväksymän jätelautakunnan johtosäännön määräykset valituksessa esitetyltä osin lainvastaisia.

Muutoin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylännyt yhtiön valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:

Asian tutkimisen rajaus

Haapaveden kaupunginvaltuusto ei ole valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt jätelautakunnan johtosääntöä. Jätelautakunnan johtosäännön hyväksymistä koskeva Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätös 8.11.2011 § 67 on lainvoimainen, eikä johtosäännön määräysten mahdollista lainvastaisuutta voida ottaa nyt kysymyksessä olevan valitusasian yhteydessä ratkaistavaksi.

= = =

Jätelautakuntasopimuksen hyväksyminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 76 §:n 1 momentin mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.

Kuntalain 77 §:n 1 momentin mukaan kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat.

Jätelain (17.6.2011/646) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen). Pykälän 2 momentin mukaan jos kunta on siirtänyt 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.

Jätelautakuntasopimus

Valtuusto on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt sopimuksen yhteisestä jätelautakunnasta (jätelautakuntasopimus). Jätelautakunta on Ylivieskan kaupungin hallinto-organisaatioon perustettu kuntalain 77 §:ssä tarkoitettu kuntien yhteinen toimielin, joka toimii jätelain (646/2011) 23 §:n mukaisena jätehuoltoviranomaisena jätelain 43 §:n mukaisen kuntien omistaman yhtiön, Vestia Oy:n toimialueen kunnissa.

Jätelautakuntasopimuksen sopimuksen soveltamisalaa koskevan 1. kohdan 1. kappaleen mukaan sopimus koskee kunnalle kuuluvien jätehuollon viranomaistehtävien hoitamista yhteisessä jätelautakunnassa nykyisen jätelain (1072/1993) ja 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain (646/2011) mukaisesti. Sopimuksen 1. kohdan 2. kappaleen mukaan lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan jätelautakunnan johtosääntöä ja Vestia Oy:n osakaskuntien voimassa olevaa osakassopimusta.

Sopimuksen 2. kohdan 1. kappaleen mukaan lautakunnan toimialue kattaa Vestia Oy:n osakaskunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska.

Sopimuksen 7. kohdan 1. kappaleen mukaan lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin isäntäkunnan hyväksymässä jätelautakunnan johtosäännössä.

Sopimuksen 12. kohdan mukaan sopimus tulee voimaan kunkin osapuolen osalta silloin, kun se on kunnan puolesta allekirjoitettu. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Oikeudellinen arviointi

Jätelautakuntasopimus on jätelautakunnan toimialueen kuntien välillä solmittu julkisoikeudellinen yhteistoimintasopimus jätelain mukaisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta kuntien yhteisessä toimielimessä jätelautakunnassa. Jätelautakunta ei ole sopimuksen osapuoli. Lautakunnan on sopimusmääräyksistä riippumatta suoritettava jätelain mukaiset viranomaistehtävät jätelain säännösten ja lautakunnan johtosäännön määräysten mukaisesti. Valtuuston päätöksellä sopimuksen hyväksymisestä ei ole rajoitettu tai voitukaan rajoittaa jätelautakunnan toimintaa jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena tai lautakunnan toimivaltaa päättää jätelain mukaan sen päätettäväksi kuuluvista asioista, kuten jätteenkuljetusjärjestelmästä.

Jätelautakunnan tehtävät on määritelty Ylivieskan kaupunginvaltuuston hyväksymässä jätelautakunnan johtosäännössä. Näin ollen ja kun lautakunnan viranomaistehtävät ilmenevät jätelaista, lautakunnan tehtävien määrittely jätelautakuntasopimuksessa ei ole ollut tarpeen. Jätelautakuntasopimuksella ei ole siirretty jätelain mukaisia jätelautakunnalle kuuluvia viranomaistehtäviä Vestia Oy:lle.

Myöskään sillä perusteella, että valtuusto on hyväksynyt jätelautakuntasopimuksen tulemaan Haapaveden kaupungin osalta voimaan sopimuksen allekirjoituksella, valtuusto ei ole jätelautakuntasopimuksen hyväksyessään käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Koska valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa ei ole kielletty, sopimus on voitu allekirjoittaa ja sitä on voitu noudattaa osapuolten välillä sen hyväksymistä koskevan päätöksen tekemisen jälkeen, vaikka päätös ei ole vielä saanut lainvoimaa.

Lopputulos

Valtuuston päätös jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valitusten johdosta ole aihetta.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä

hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §

hallintolaki 45 § ja

kuntalaki (365/1995) 90 § ja 98 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Pirjo Jalonen ja Pertti Piippo. Esittelijä Renne Pulkkinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy on valituksessaan vaatinut, että Oulun hallinto-oikeuden ja Haapaveden kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Valtuuston päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimustensa tueksi yhtiö esittänyt muun ohella seuraavaa:

Jätelautakuntasopimus on hallintolain ja Suomen perustuslain vastainen, koska siinä velvoitetaan jätehuoltoviranomaisena toimiva jätelautakunta noudattamaan Vestia Oy:n osakassopimusta. Osakassopimuksessa edellytetään, että kunnat sitoutuvat siihen, että alueella on Vestia Oy:n järjestämä jätteenkuljetus. Tästä seuraa, että kunnan jätehuoltoviranomainen ei voi tehdä itsenäisesti ja riippumattomasti esimerkiksi jäteenkuljetusjärjestelmää koskevaa päätöstä.

Johtosäännön 5 §:n mukaan jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä vanhan jätelain (1072/1993) ja 1.5.2012 voimaan tulevan uuden jätelain (646/2011) mukaisesti. Viranomaisena toimivan yhteisen jätelautakunnan toiminnasta ja päätöksenteosta voidaan määrätä vain lailla. Osakassopimus ja johtosääntö määrittävät jätelautakunnan tehtävät puutteellisesti. Tehtävien puutteellinen määrittely johtaa perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetyn viranomaistoiminnan lakisidonnaisuuden periaatteen ja hallintolain 31 §:ssä säädetyn viranomaisen selvittämisvelvollisuuden rikkomiseen.

Valituksessa on lueteltu jätelain mukaan jätelautakunnalle kuuluvat viranomaistehtävät, jotka olisi tullut luetella jätelautakunnan tehtäväluettelossa. Kun tehtäviä ei ole määritelty jätelautakuntasopimuksessa riittävällä tarkkuudella, tämä antaa Vestia Oy:lle mahdollisuuden vaikuttaa ja päättää asioista omaksi edukseen.

Jätelautakunnan johtosäännön 6 §:ssä edellytetään, että jätelautakunta toimii yhteistyössä Vestia Oy:n kanssa. Jätelautakuntasopimuksen määräys, jonka mukaan lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan Vestia Oy:n osakassopimusta jätelautakunnan johtosäännön yhteistyövelvoite huomioiden, vaarantaa jätelautakunnan puolueettomuuden ja riippumattomuuden. Jätelautakuntaa ei voida viranomaistehtävien hoitamisessa velvoittaa yhteistoimintaan yksittäisen yhtiön kanssa. Kunnallista osakeyhtiötä ei voida asettaa erityisasemaan suhteessa kunnan jätehuoltoviranomaiseen tai edes jätehuollon järjestämisen näkökulmasta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen on viranomaiselle kuuluva tehtävä, eikä siitä voida sopia Vestia Oy:n osakassopimuksessa. Vestia Oy:n osakassopimuksella annettaisiin jätelain vastaisesti myös jätteenkuljetusrekisterin ylläpitäminen kunnalliselle jäteyhtiölle.

Haapaveden kaupungissa ei ole myöskään tehty päätöstä siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään, vaikka siitä pitäisi olla tehty päätös.

Valituksessa on viitattu jo hallinto-oikeudelle esitettyyn professori Olli Mäenpään 7.9.2011 päivättyyn lausuntoon jätelain soveltamisesta ja 2.11.2011 päivättyyn lausuntoon jätelain soveltamisesta kuntien yhteisessä lautakunnassa.

Kuntalain mukaan kuntien yhteisen toimielimen käynnistämisen edellytyksenä on, että kunnat ovat sopineet toiminnan käynnistämisestä yhtäpitävillä päätöksillä. Kaikki alueen kunnat eivät ole kuitenkaan hyväksyneet jätelautakuntasopimusta samansisältöisesti, vaan Pyhäjärvi ja Toholampi ovat vaatineet jätelautakunnan sopimukseen muutoksia. Isäntäkuntana toimiva Ylivieskan kaupunki ei ole suostunut neuvottelujen käynnistämiseen sopimusehdoista. Ylivieskan kaupunki on käynnistänyt jätelautakunnan toiminnan yksipuolisesti lainvastaisesti. Päätöksen täytäntöönpano on lainvastainen.

Haapaveden kaupunginhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on uudistettu kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle nyt kysymyksessä olevilta osin lausuttu ja lisäksi esitetty muun ohella seuraavaa:

Suomen Kuntaliiton jätelain asiantuntijat antoivat Ylivieskan kaupungille lausunnon 19.11.2011 ennen kuin jätelautakunnan johtosääntö ja jätelautakuntasopimus hyväksyttiin. Sopimus ja johtosääntö ehtoineen ovat lainmukaisia. Koko sopimus ja kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös eivät ole lainvastaisia, jos joku kuntien välisen jätelautakuntasopimuksen yksittäinen kohta tulkittaisiin pätemättömäksi tai mitättömäksi.

Jätelautakuntasopimus ja Haapaveden kaupunginvaltuuston päätös jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä ovat hallinto-, kunta- tai jätelain mukaisia. Päätöksellä kunta huolehtii uuden jätelain 23 §:n ja 43 §:n mukaisista velvollisuuksista. Valtuusto on käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa eikä ole muutoinkaan ylittänyt toimivaltaansa.

Valituksen mukaan jätelautakunnan tehtävät on määritelty johtosäännössä ja sopimuksessa puutteellisesti. Jätelautakunnan tehtävät on määritelty johtosäännössä ja yleisemmin jätelaissa. Jätelautakunta ei ole lautakuntasopimuksen sopijapuoli. Jätelautakunnan johtosäännön määräysten lainmukaisuutta ei tässä tapauksessa voida tutkia, koska Haapaveden kaupunginvaltuusto ei ole nyt kysymyksessä olevalla päätöksellään hyväksynyt johtosääntöä. Johtosääntö on hyväksytty isäntäkunta Ylivieskan organisaatiossa.

Valittajan mukaan käsiteltävänä olevan jätelautakunnan perustamista koskevan sopimuksen olisi pitänyt tulla voimaan vasta, kun kaikki alueen kunnat ovat sen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet. Kuntalain 90 §:n mukaan valitusviranomaisen tulee asiassa arvioida sitä, onko kaupunginvaltuuston päätös 13.2.2012 (§ 3) syntynyt virheellisessä järjestyksessä, onko päätöksen tehnyt viranomainen ylittänyt toimivaltansa tai onko päätös muutoin lainvastainen. Päätöksenteon jälkeen tapahtuneet muutokset voidaan ottaa huomioon tosiseikkoina.

Jätelautakuntasopimuksen voimaantulosäännös on sisällöllisesti pätevä ja lainmukainen. Lisäksi kaikki sopimuspuolet ovat panneet sopimuksen täytäntöön. Jätelautakuntasopimus sitoo sopijapuolia. Toholammin kunta ja Pyhäjärven kaupunki hyväksyivät sopimuksen ensin toisensisältöisenä, jolloin ne eivät olleet sopijapuolia. Toholammin kunnanvaltuusto päätöksellään 18.11.2013 (§ 66) ja Pyhäjärven kaupunginvaltuusto vastaavasti päätöksellään 16.12.2013 (§ 199) ovat kuitenkin hyväksyneet jätelautakuntasopimuksen samansisältöisenä muiden kuntien kanssa.

Sopimuksen täytäntöönpano edellyttää lainvoimaisia tai täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä ja sopimuksen allekirjoittamista. Kaikki jätelautakunnan toimintaan osallistuvat kunnat ovat sopineet lainmukaisen johtosäännön mukaisen toiminnan käynnistämisestä yhtäpitävillä päätöksillä.

Haapaveden kaupunginvaltuusto ei ylittänyt harkinta- tai muuta toimivaltaansa hyväksyessään lautakuntasopimuksen.

Uuden jätelain voimaantulon vuoksi Suomen Kuntaliitto on kehottanut kuntia panemaan täytäntöön jätelautakuntasopimuksen hyväksymispäätökset muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen mukaan jätelautakuntasopimuksen ei tarvitse olla lainvoimainen ennen sen allekirjoittamista ja voimaantuloa, kun päätös on pantu täytäntöön. Kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa päätöksen täytäntöönpano on yleistä. Täytäntöönpanon kieltäminen tässä asiassa olisi yleisen edun vastaista.

Jätelautakunnan johtosäännön hyväksymispäätös on jo lainvoimainen, eikä sitä voi yhtiön valituksen johdosta kumota. Kaupunginhallitus on viitannut yhteistyövelvoitetta koskevan valitusperusteen osalta lausunnossaan hallinto-oikeudelle lausumaansa.

Yhteistyö mahdollistaa päätöksenteon valmistelun hallintolain mukaisesti jätelain 23 §:n ja 43 §:n erityissäännökset huomioon ottaen. Päätöksen sisältö perustuu silti jätelakiin. Jätelautakunta käyttää toimivaltaansa vain jätelain mukaisten velvoitteiden hoitamiseen. Jätelautakunta voi huolehtia jätehuoltomääräysten riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä vain hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset jätehuollon palvelutehtäviä hoitavalta kuntayhtiöltä. Kunta on vastuussa siitä, että sekä operatiiviset että viranomaistehtävät hoidetaan.

Jätelautakunnan viranomaistehtäviä ei voi jakaa. Kun kaikki jätelain viranomaistehtävät siirretään yhteiselle jätelautakunnalle, jätelaissa mainittuja viranomaistehtäviä ei tarvitse luetella uudestaan johtosäännössä. Jätehuollon operatiivisiin tehtäviin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, mutta julkisoikeudelliset palvelutehtävät ovat kokonaisuudessaan julkinen hallintotehtävä.

Jätelautakunta antaa muun ohella jätehuoltomääräykset johtosäännön ja jätelain nojalla. Jätelautakuntasopimus ja osakassopimus eivät sido jätelautakuntaa eivätkä rajoita sen toimivaltaa. Jätehuoltomääräykset on valmisteltava yhteistyössä palvelutehtäviä hoitavan ja urakoitsijoita kilpailuttavan kuntayhtiön kanssa. Päätöksiä ei muutoin voida valmistella hallintolain mukaisesti.

Jätelautakunta antaa jätehuoltomääräykset jo lainvoimaisella johtosäännöllä siirretyn toimivallan sekä jätelain 91 ja 92 §:n nojalla. Jätelain 23 §:ssä ja 43 §:ssä säädetyn yhteyden vuoksi käsittelypaikat, keräysastioiden tyhjennysvälit ja muut jätehuoltomääräykset on valmisteltava yhteistyössä palvelutehtäviä hoitavan ja urakoitsijoita kilpailuttavan kuntayhtiön kanssa. Päätöksiä ei muutoin voi valmistella hallintolain mukaisesti.

Jätteenkuljetusrekisteriä koskeva valitusperuste liittyy osakassopimuksen hyväksymispäätöksiin, jotka hallinto-oikeus on toisella päätöksellä kumonnut. Osakassopimuksen hyväksymispäätös ei ole voimassa. Osakassopimusta päivitetään. Se, ettei osakassopimuksella ole hallinto-oikeuden mukaan voitu siirtää kaikkia siinä sovittuja palvelutehtäviä kuntayhtiön hoidettavaksi (jätteenkuljetusrekisterin ylläpito ja jätehuoltomaksujen perintä), ei tee jätelautakunnan perustamissopimusta lainvastaiseksi.

Kuntayhtiö ylläpitää jätelain 43 §:n mukaisten palvelutehtävien hoitamisen kannalta välttämätöntä jätteenkuljetusrekisteriä (asiakasrekisteri). Se toimittaa tiedot kiinteistöistä ja tyhjennyskerroista jätelain 143 §:n viranomaisrekisteriin, jonka ylläpidosta vastaa jätelautakunta. Vestia Oy velvoitettiin osakassopimuksella keräämään ja rekisteröimään asiakasrekisteritiedot, jotta jätelautakunta voisi ylläpitää omaa jätteenkuljetusrekisteriään (viranomaisrekisteri).

Sopimuksella ei voida oikeudellisesti pätevällä tavalla määritellä yhteisen lautakunnan toimintaa ja menettelyä. Lautakunta ei ole sopijapuoli, vaan se noudattaa jätelakia ja sen kanssa yhdenmukaista johtosääntöä. Sopimukset eivät sido jätelautakuntaa, eivätkä sopimusmääräykset tee sopimuksesta lainvastaista.

Jätelautakuntasopimuksen tai uuden osakassopimuksen hyväksymispäätökset eivät vaikuta jätteenkuljetusjärjestelmän muotoon. Haapaveden kaupungissa on voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätelautakunta päättää jatkossa järjestetyn jätteenkuljetuksen muodosta. Jätelautakunta tekee viranomaispäätökset niin kauan kuin kuntayhtiö huolehtii osakassopimuksella siirretyistä jätehuollon palvelutehtävistä jätelain 43 §:n mukaisesti. Päätösvalta palautuu kaupungille, jos palvelutehtäviä ei enää siirretä. Tuomioistuimet eivät tutki muun kuin asiassa kysymyksessä olevan päätöksen lainmukaisuutta.

Kaupunginhallitus on esittänyt, että valitus hylätään perusteettomana.

Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Yhtiön valitus jätetään tutkimatta kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään siirtymistä koskevan valitusperusteen osalta.

2. Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Oulun hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Lausuminen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksensa perusteet jo hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä. Yhtiö ei ole valittanut hallinto-oikeudelle edellä tässä kohdassa mainitulla perusteella. Tämän vuoksi valitus on tämän valitusperusteen osalta jätettävä tutkimatta.

2. Pääasia

Kysymyksenasettelu

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt jätelautakuntasopimuksen. Sopimuksen 1 kohdan 2 kappaleen mukaan lautakunta on velvollinen lainsäädännön ohella noudattamaan jätelautakunnan johtosääntöä ja Vestia Oy:n voimassa olevaa osakassopimusta. Asiassa on yhtiön valituksesta muun ohella kysymys sen ratkaisemisesta, onko valtuuston päätös tämän sopimusmääräyksen vuoksi kumottava kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla lainvastaisena.

Oikeudellinen arviointi

Jätelautakunta on Vestia Oy:n toiminta-alueen kuntien jätehuoltoviranomainen. Sen tehtävänä on jätelain 23 §:n 1 momentin mukaan huolehtia kunnalle kuuluvista mainitun lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä. Jätelautakuntasopimus on lautakunnan toimialueen kuntien välillä tehty julkisoikeudellinen yhteistoimintasopimus jätelain mukaisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta kuntien yhteisessä toimielimessä, Ylivieskan kaupungin organisaatioon perustetussa jätelautakunnassa.

Perustuslain 2 §:n 3 momentissa ilmaistaan viranomaisten toiminnassa noudatettava hallinnon lakisidonnaisuuden periaate. Jätelautakuntasopimuksen 1 kohdan 2 kappaleen määräys lautakunnan velvollisuudesta noudattaa osakassopimusta on sisällöltään ristiriidassa mainitun periaatteen ja hallinnon lainalaisuuden vaatimuksen kanssa.

Jätelautakunnan on sopimuksiin sisältyvistä määräyksistä riippumatta tehtävä jätelaissa edellytetyt päätökset ja suoritettava mainitun lain mukaiset viranomaistehtävät jätelain säännösten ja lautakunnan johtosäännön määräysten mukaisesti. Valtuuston päätöksellä jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä ei ole rajoitettu eikä ole voitukaan rajoittaa jätelautakunnan toimintaa jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena tai lautakunnan toimivaltaa päättää jätelain mukaan sen päätettäväksi kuuluvista asioista, kuten jätteenkuljetusjärjestelmästä. Sellainen jätelautakuntaa koskeva määräys, joka asettaisi lautakunnalle velvollisuuden laissa säädetystä poiketen perustaa viranomaistoimintansa kuntien väliseen sopimukseen, olisi voimaa ja vaikutusta vailla. Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että osakassopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on 31.10.2013 kumottu hallinto-oikeuden päätöksellä nro 13/0482/1, joka on saanut lainvoiman.

Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus lisäksi korostaa, että johtosäännön hyväksymistä koskeva Ylivieskan kaupunginvaltuuston 8.11.2011 tekemä päätös § 67 on lainvoimainen, eikä tässä jätelautakuntasopimuksen hyväksymistä koskevassa valitusasiassa sellaisenaan ole arvioitavana johtosäännön määräysten lainmukaisuus. Johtosäännössä voidaan kuntalain mukaan antaa määräyksiä lautakunnan toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Johtosääntöönkään ei kuitenkaan saa sisällyttää perustuslain tai lain kanssa ristiriidassa olevaa määräystä ja tällainen määräys on perustuslain 107 §:n nojalla jätettävä viranomaisessa ja tuomioistuimessa soveltamatta.

Jätelautakuntasopimuksen 12 kohdan mukaan sopimus tulee voimaan kunkin osapuolen osalta silloin, kun se on kunnan puolesta allekirjoitettu. Kun otetaan huomioon, että kunnan viranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön kuntalain 98 §:ssä säädetyin edellytyksin lainvoimaa vailla olevanakin, valtuusto on voinut harkintansa mukaan päättää sopimuksen voimaantulosta sopimuksesta ilmenevällä tavalla. Sillä valituksen perusteella, että Ylivieskan kaupunki on käynnistänyt jätelautakunnan toiminnan, ei ole merkitystä Haapaveden kaupunginvaltuuston nyt kysymyksessä olevan päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa.

Lopputulos

Näillä perusteilla ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät Oulun hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Lausuma täytäntöönpanosta

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi lausuminen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 8.6.2015