Muu päätös 1519/2015

Asia Ratasuunnitelman hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ym

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 13.3.2014 nro 14/0169/1

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto on 30.4.2013 hyväksynyt Lielahti-Kokemäki -allianssihankkeen suunnitteluosuus 2, Huittinen, Sastamala, Kokemäki 31.12.2012 päivätyn ja 28.3.2012 muutetun ja täydennetyn ratasuunnitelman päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Ratasuunnitelmassa Kuuttilan tasoristeys Sastamalassa poistetaan. Korvaava tieyhteys on Y13.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ym valituksen sekä vaatimuksen suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittaminen

Asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys ilmenee asiakirjoista. Suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittaminen asian selvittämiseksi on tarpeetonta.

Pääasiaratkaisu

Sovellettuja oikeusohjeita

Ratalain 6 §:n 3 momentin mukaan rautatie on rakennettava siten, että rautatien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Rautatien rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon junaliikenteen ja muun liikenteen turvallisuus, radan liikenteellinen ja tekninen toimivuus, alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö sekä ympäristönäkökohdat.

Saman lain 18 §:n 1 momentin mukaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja rautatieliikenteen tehostamiseksi voidaan ratasuunnitelmassa osoittaa tasoristeys poistettavaksi tai tasoristeyksiä järjesteltäviksi sekä osoittaa tasoristeykselle käyttörajoituksia tai tasoristeysten turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä ja laitteita. Jos ratasuunnitelmassa osoitetaan tasoristeys poistettavaksi, on uuden kulkuyhteyden järjestäminen osoitettava ratasuunnitelmassa. Radanpitäjä tekee tarvittavan uuden tien ja tasoristeyksen tai hankkii oikeuden ennestään olevaan tiehen.

Ratalain 43 §:n 1 momentin mukaan radanpidon tarpeisiin tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan sekä tasoristeyksiin liittyvät oikeudet muutetaan ratatoimituksessa. Lunastamisessa ja tasoristeyksiin liittyvien oikeuksien muuttamisessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977), jäljempänä lunastuslaki, säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Ratatoimituksessa havaitun virheen korjaamisesta, virheen oikaisemisesta ja toimituksen tai päätöksen purkamista koskevasta esityksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) säädetään kiinteistötoimituksesta.

Hallituksen esityksessä ratalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 222/2006) todetaan ratalain 6 §:n 3 momentin osalta, että siinä säädettäisiin niistä yleisistä periaatteista, jotka radanpitäjän on otettava huomioon rautatietä rakennettaessa. Lähtökohtana on yhteiskuntataloudellinen tehokkuus, joten rautatien rakentamistoimet tulee kohdentaa ja mitoittaa mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Rautatien rakentaminen aiheuttaa aina joillekin tahoille haittaa tai vahinkoa. Näistä haitoista tai vahingoista määrätään korvaus ratatoimituksessa. Jos rautatien rakentamiselle asetetut vaatimukset antavat mahdollisuuden erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, tulisi valita se työmenetelmä tai tekninen ratkaisu, jolla haitat tai vahingot ehkäistään tai niiden määrä olisi vähin mahdollinen.

Asiassa saatua selvitystä

Ratasuunnitelmaselostus

Ratasuunnitelmaselostuksessa tavoitteena on todettu, että Lielahti-Kokemäki -allianssihanke on sekä peruskorjaushanke että parantamishanke, jolla pyritään sekä turvallisen ja sujuvan liikennöinnin takaamiseen että järjestelmän kapasiteetin ja suorituskyvyn parantamiseen.

Rataosan suurin sallittu nopeus henkilöliikenteessä on 140 km/h, mutta suurimmalla osalla matkaa on rajoitettu nopeus radan huonosta kunnosta tai geometriasta johtuen.

Parantamistöiden tavoitteena on muun ohessa vahvistaa radan rakenteita siten, että liikennöinti 250 kN akselipainolla nopeudella 80 km/h on mahdollista radan liikennöitävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi, sekä parantaa juna- ja tieliikenteen turvallisuutta parantamalla ja poistamalla tasoristeyksiä. Parantamistöitä ovat muun ohessa tasoristeysten poistamiset/parantamiset sekä niihin liittyvät tiejärjestelyt ja näkemä³alueiden raivaukset sekä uusien vastapenkereiden ja radan sivuojien tekeminen.

Maanmittauslaitoksen kanssa on käyty läpi tasoristeysten osalta potentiaaliset kiinteistövaikutusten arviointi eli KIVA-kohteet. Maanmittauslaitos laati KIVA-selvityksen muun ohessa Kuuttilan tasoristeyskohteesta. KIVA-selvitystä käytettiin tasoristeysten poistamisen suunnittelun lähtökohtana.

Tienpidosta vastuullinen viranomainen Pirkanmaan ELY-keskus on ratasuunnitelmasta 22.2.2013 antamassaan lausunnossa todennut, että Kuuttilan tasoristeyksen korvaavana yhteytenä toimii osittain maantie 249. Nykyisen tasoristeyksen käyttö on oletettavasti erittäin vähäistä. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa suunnitelmaan.

Liikenneviraston Sastamalan kaupungilta saaman tiedon mukaan kaupungilla ei ole hoidossaan kyseisellä alueella virkistysalueita tai hiihto-/latuverkostoa.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kysymyksessä on rautatien parantamishanke, jolla pyritään sekä turvallisen ja sujuvan liikennöinnin takaamiseen että järjestelmän kapasiteetin ja suorituskyvyn parantamiseen. Parantamistoimenpiteitä ovat muun ohessa tasoristeysten poistamiset/parantamiset. Tavoitteena on ollut poistaa mahdollisimman monta tasoristeystä.

Kuuttilan tasoristeys ei täytä Liikenteen turvallisuusviraston määräystä odotustasanteista (tien pituuskaltevuus), eikä sitä sen vuoksi olisi mahdollisuutta jättää sellaisenaan paikalleen. Koska kyseessä on rautatien parantaminen, on noudatettava näkemäalueista annettuja säännöksiä, joita tasoristeys ei täytä. Tasoristeys voidaan myös poistaa sen vuoksi, että korvaavan tieyhteyden rakentaminen on alueella mahdollista.

Tasoristeys korvataan tieyhteydellä Y13, joka kulkee radan vartta. Valittajien matka radan takana oleville pelloille pitenee ja siitä aiheutuu heille haittaa. Lisäksi valittajien on käytettävä maantietä 249, mikä aiheuttaa valittajien tarkoittamalla tavalla haittaa liikenneturvallisuuden kannalta.

Tasoristeyksen käyttö on ollut vähäistä, minkä vuoksi myös korvaavan tieyhteyden käytön voidaan arvioida olevan vähäistä. Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa suunnitelmaan. Sillä seikalla, että tasoristeystä on käytetty myös hiihtolatujen ylityspaikkana, ei ole asiassa merkitystä tasoristeyksen poistamisen tarkoitus huomioon ottaen. Tasoristeyksen poistamisesta johtuvat yksityisteiden lakkauttamiset ratkaistaan ratatoimituksessa. Ratasuunnitelmassa ei käsitellä tarpeettomiksi jäävien yksityisteiden ennallistamista. Asiassa ei ole ilmennyt sellaista selvitystä, jonka perusteella radan rakentaminen edellyttäisi tien tekemistä Oksojalle saakka. Tasoristeyksen poistamiseen on olemassa perusteet, eivätkä aiempien ylikäytävien poistamiset ole esteenä.

Ratasuunnitelmassa on ollut arvioitava, miten korvaava tieyhteys rakennetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Ratasuunnitelmassa tie Y13 noin 500 metriä rakennetaan radan varteen jo olemassa olevalle osittain rautatiealueelle hyödyntäen rakennettavaa vastapenkerettä ja jo olemassa olevaa huoltotietä. Asiassa ei ole ilmennyt sellaista selvitystä, jonka perusteella Liikenneviraston arviota siitä, että Kuuttilan tasoristeyksen korvaaminen tieyhteydellä Y13 vastaa parhaiten ratalaissa säädettyjä vaatimuksia, olisi pidettävä virheellisenä. Liikenneviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 38 § 1 momentti ja 41 §

Ratalaki 6 § 1 ja 3 momentti, 14 § 1 momentti, 15 § 1 momentti ja 18 § 1 momentti

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista (65/2011) 1 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Jukarainen, Vesa Sirkesalo ja Tuomas Salo, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ym ovat valituksessaan vaativat hallinto-oikeuden päätöksen ja ratasuunnitelman kumoamista siltä osin kuin siinä on päätetty Kuuttilan ylikäytävän poistamisesta. Jos ylikäytävä kuitenkin poistetaan, he ovat toissijaisesti vaatineet peltotien ennallistamista ja radan varren huoltotien jatkamista ylikäytävältä Porin suuntaan Oksojalle asti ja sen yli sekä radan ja pellon välisen ojan kaivamista veden johtamista varten Oksojalle asti. Asiassa on toimitettava suullinen käsittely ja katselmus.

Vaatimustensa tueksi he ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittäneet muun muassa seuraavaa:

Ylikäytävän poisto tekisi käytännössä mahdottomaksi eläinkuljetukset radantakaisille luontaisille laitumille. Eläimet eivät voi kiertää pitkin maantietä 249. Maatalousajoneuvojen liikenne on ylikäytävän kautta turvallisempaa ja tehokkaampaa kuin maantietä 249 pitkin kiertäen. Liikenneturvallisuus kyseisellä tienosalla on heikko.

Ylikäytävän odotustasanteet ovat korotettavissa, kuten taannoin jo on tehtykin. Näkemäalue on Porin suuntaan pitkään esteetön ja Tampereen suuntaankin raivattu kesällä 2013 riittäväksi. Peltolan ja Tervaskannon tilojen kohdalta on jo aiemmin poistettu ylikäytävät. Kuuttilan ylikäytävän poisto olisi kohtuutonta elinkeinon harjoittamisen kannalta. Ylikäytävää ovat lisäksi tarvinneet virkistyskäyttöön lenkkeilijät, koiran ulkoiluttajat ja hiihtäjät.

Jos ylikäytävä poistettaisiin, jäisi radan ja maantien välinen pellon ylittävä tie tarpeettomaksi. Se on ennallistettava pelloksi. Radan varteen suunnitellun tien jatkaminen Oksojalle asti on tarpeen maatilatalouden ja radan huollon kannalta. Suunnitelman mukaan korvaavaksi tieyhteydeksi osoitettu tie Y13 on osoittautunut toimimattomaksi.

Liikennevirasto on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään. Vaatimuksensa tueksi Liikennevirasto on viitannut aiemmin lausumaansa ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valittajat eivät ole missään vaiheessa esittäneet, mistä mihin, mitä reittiä, miten ja kuinka usein eläimiä kuljetetaan. Valittajien mainitsema karjaportti on niin kapea, ettei sen kautta pystytä kuljettamaan eläimiä ajoneuvolla. Kuljetustavasta riippumatta karjan kuljettaminen tasoristeyksen kautta on huomattava juna- ja liikenneturvallisuusriski. Maantielle 249 siirtyvällä liikenteellä ei ole sen vähäisen määrän vuoksi merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen.

Kuuttilan tasoristeys ei nykyisellään täytä näkemäasetuksen vaatimuksia tasoristeyksen näkemäalueista eikä myöskään Liikenteen turvallisuusviraston määräystä odotustasanteista. Näin ollen tasoristeystä ei olisi mahdollista jättää sellaisenaan paikalleen. Tasoristeyksen parantamisen edellyttämien toimenpiteiden kustannusarvio on noin 140 000 euroa. Ratasuunnitelman mukaisen vaihtoehdon Y13 kustannusarvio tasoristeyksen poistolle ja korvaavalle tieyhteydelle on noin 40 000 euroa. Tasoristeys ei myöskään ole välttämätön kulkemiseen valittajien hallinnassa oleville tiloille.

Kuuttilan tasoristeyksen mahdollisella käyttämisellä hiihtolatujen ylityspaikkana ei ole merkitystä tasoristeyksen poistamisen edellytyksiä harkittaessa. Yksityistielain mukaista tieoikeutta ei voida perustaa yleistä liikennettä ja kulkemista varten. Kuuttilan tasoristeyksen kautta ei tietojen mukaan kulje virallista ulkoilureittiä.

Tarpeettomiksi jäävistä yksityisteistä lakkautetaan kaikki tieoikeudet ratatoimituksessa ja maanomistaja voi halutessaan ennallistaa alueet. Ratasuunnitelmassa ei käsitellä tarpeettomaksi jääneiden yksityisteiden ennallistamista. Radan kunnossapitotarpeet eivät edellytä huoltotien jatkamista Oksojalle. Radan kuivatusjärjestelmiä on peruskorjattu radan molemmilla puolilla ratasuunnitelman mukaisesti ja työt ovat edelleen käynnissä.

A ym ovat selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittäneet seuraavaa:

Karjaportti on tien alittava suuri putki. Karjan kulkumahdollisuuksien poistaminen alentaa koko tilan arvoa, kun tilan tuotannon suuntautumisvaihtoehdot pienenevät. Maa- ja metsätalouden ajoneuvoliikenne kulkee puolestaan talouskeskuksesta maantien 249 liittymien kautta peltotietä ylikäytävälle. Korvaavaksi tieyhteydeksi suunnitellulla maantien 249 osuudella on tapahtunut useita kolareita ja tieltäajoja.

Näkemäalue Kuuttilan ylikäytävältä Lielahden suuntaan on pituudeltaan samankaltainen kuin samalta peltoaukealta vertailukohteeksi kelpaava Vihattulan ylikäytävän näkemäalue Kokemäen suuntaan. Ylikäytävälle ja ylikäytävältä johtava peltotie on jo noin 70 asteen kulmassa rataan nähden. Muutaman asteen vaatima ylikäytävän siirto on toki mahdollinen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittamisesta.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan myös toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn tai katselmuksen toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Tuire Taina.