Muu päätös 1547/2015

Turvetuotannon ympäristölupa-asia (Sääskisuo, Ranua)

Antopäivä: 9.6.2015
Taltionumero: 1547
Diaarinumero: 341/1/14

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Turveruukki Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.12.2013 nro 13/0394/1

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 23.5.2012 nro 42/12/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) perusteella tarkistanut Turveruukki Oy:lle Ranuan kunnassa Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevaa Sääskisuon turvetuotantoaluetta varten 3.12.2001 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 69/01/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräyksistä 3, 11 ja 14 kuuluvat seuraavasti:

3. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna oltava vähintään seuraava:

Aine, %

Kiintoaine, 50

Kokonaisfosfori, 50

Kokonaistyppi, 20

Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien.

Mikäli tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan haltijan tehtävä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

11. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

14. Luvan haltijan on maksettava vuodesta 2012 alkaen vuosittain kalatalousmaksua 960 euroa Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista erääntyneet (31.1.) maksut on maksettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Muutoin maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksu on maksettava vielä kahtena tuotannon päättymisvuotta seuraavana vuotena, mikäli tuotanto päättyy lupakaudella. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta.

Aluehallintoviraston päätöksen liitteen 3 mukaisen Sääskisuon turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman jakson päästötarkkailu alajakso tuotantovaiheen tarkkailu kuuluu seuraavasti:

Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään vuodesta 2013 alkaen vuosittain. Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein ympäri vuoden pintavalutuskentän 1 alapuoliselta mittapadolta.

Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelyn tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä 1 ja 2 sekä niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan 15.5.–30.9. kahden viikon välein ja 1.10.–14.5. kuukauden välein.

Näytteistä määritetään alla mainittu suppea analyysivalikoima. Kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisellä havaintokerralla määritetään laaja analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima

kiintoaine, kiintoaine

CODMn, CODMn

kok.P, kok.P

kok.N, kok.N

pH, pH

PO4-P, -

NH4-N, -

NO2+3-N, -

Fe, -

Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään lupamääräysten tarkistamisen edellytysten osalta seuraavasti:

Kyseessä on Sääskisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.12.2001 antamalla päätöksellä nro 69/01/1. Toiminta ei muutu. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Sääskisuon turvetuotanto täyttää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi Sääskisuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille.

Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstä lupamääräysten osalta muun ohella seuraavasti:

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen valumavedet puhdistettavaksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–5.

Sääskisuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna 1995 ja tuotannon arvioidaan kestävän pitkään eli vuoteen 2040 saakka.

Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet, kymmenen laskeutusallasta ja neljä ympärivuotista pintavalutuskenttää (1, 2, 3 ja 4), joista pintavalutuskentälle 3 johdetaan pelkästään tuotantoalueen eristysojan vesiä. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien mitoitukset vastaavat turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston suosituksia lukuun ottamatta pintavalutuskenttää 2.

Pintavalutuskenttä, Tuotantoalue (ha)

1, 104,4

2, 103,9

4, 103,4

Edellisellä lupakaudella pintavalutuskenttä 1 on ollut tehon tarkkailussa. Tarkkailun mukaan pintavalutuskentän reduktio on hyvä kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta, mutta pintavalutuskenttä lisää kiintoainepitoisuutta erityisesti tuotantokauden lopussa. (---)

Sääskisuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Suoperänojan ja Iso-ojan kautta Luiminkajokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Luiminkajoki on luokiteltu tyydyttävässä tilassa olevaksi. Vedenlaatuaineiston perusteella kokonaisfosforipitoisuus ilmentää tyydyttävää tasoa, ajoittain esiintyy myös happamuutta. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus Luiminkajoessa.

Kun otetaan huomioon turvetuotannon jäljellä oleva tuotantoaika, ongelmat vesien käsittelyssä erityisesti kiintoaineen osalta ja Luiminkajoen tila, on tarpeen asettaa pintavalutuskenttien 1 ja 2 vesien käsittelylle puhdistustehovaatimukset. Näin varmistetaan, että kyseiset pintavalutuskentät toimivat riittävän tehokkaasti ja että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. (---)

= = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Sääskisuon päästötarkkailun yhteydessä on määrätty toteutettavaksi pintavalutuskenttien 1 ja 2 tehon tarkkailua kenttien toimivuuden toteamiseksi. Valvonnan perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

= = =

Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon Sääskisuon turvetuotannon ennakoitua suuremmat päästöt.

= = =

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 43 § 1 ja 3 momentti (506/2002), 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1–4 momentti, 50 § 2 momentti, 52 § 3 momentti, 55 § 2 momentti, 90 § 1 momentti ja 103 a §

Jätelaki (646/2011) 149 § 1 momentti

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Vesilaki (264/1961) 2 luku 22 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Tervaruukki Oy:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista (1 kohta) ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (5 kohta).

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Tarkistamista koskevaa määräystä tai luvan määräaikaisuutta harkittaessa on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma sekä niiden toimenpideohjelmat. Luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Saman pykälän 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Asiassa saatu selvitys

Sääskisuon turvetuotantoalue sijaitsee Ranuan kunnassa Luiminkajoen valuma-alueeseen (61.47) kuuluvalla Luiminkajoen alaosan alueella (61.471) ja muodostuu 21 lohkosta, joiden tuotantoala on 311,7 ha, sekä kahdeksasta yhteisalaltaan 7 ha:n auma-alueesta. Sääskisuo on kunnostettu turvetuotantoon vuosina 1989–1999 ja vuosina 1995–1999. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1995 ja tuotannon on arvioitu jatkuvan vuoteen 2040 saakka. Sääskisuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kolmen pintavalutuskentän avulla Suoperänojaan ja Iso-ojaan, joista vedet laskevat Luiminkajoen ja Siuruanjoen kautta Iijokeen. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on noin 6,3 % kentän valuma-alueesta ja pintavalutuskentän 2 pinta-ala noin 2,9 % kentän valuma-alueesta.

Sääskisuolta lähtevän veden laatu on vuosien 2004, 2007 ja 2011 kesällä tehtyjen tarkkailujen tulosten perusteella vastannut tuotantokaudella raudan, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta normaalia pintavalutuskentälliseltä suolta lähtevää vettä. Keskimääräinen ammoniumtyppipitoisuus on ollut selvästi vähäisempi kuin Lapin alueen turvetuotantoalueilla keskimäärin, mutta Sääskisuon vedessä on ollut keskimääräistä enemmän kiintoainetta ja humusta. Pintavalutuskentän 1 tehoa on tarkkailtu vuosina 2004, 2007 ja 2011. Pintavalutuskentän avulla on saatu vähennettyä parhaiten valumaveden ammoniumtypen pitoisuuksia, ja se on poistanut vedestä hyvin myös muita ravinteita, mutta lisännyt veden kiintoaine- ja humuspitoisuutta vuosina 2007 ja 2011. Vuoden 2011 tehon tarkkailun perusteella pintavalutuskentälle tulevan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 5,0 mg/l ja kentältä lähtevän 5,6 mg/l. Humuspitoisuus oli kentälle tulevassa vedessä keskimäärin 26 mg/l ja kentältä lähtevässä vedessä 31 mg/l. Hakijan mukaan kiintoaineen reduktiotaso on jäänyt pintavalutuskentällä 1 vähäiseksi kentälle johdettava veden hyvän laadun vuoksi. Tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskenttä on pääsääntöisesti toiminut hyvin kiintoaineen osalta eikä kentän toiminnassa ole ollut havaittavissa epäkohtia.

Luiminkajoen alaosan alueella ei ole Sääskisuon ohella muuta turvetuotantoa. Vuonna 2009 Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 3 460 ha, josta kunnostusvaiheessa oli 18 ha ja tuotannossa 3 170 ha. Tuotannosta poistunutta alaa oli yhteensä 243 ha ja tuotantokunnossa 29 ha. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siuruanjoen pääuoma ja Luiminkajoki on luokiteltu tyydyttäviksi. Ekologisen luokituksen mukaan Siuruanjoen ja sen sivujokien tila on tyydyttävä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2010–2015 mukaan Luiminkajoen vedenlaatuaineiston kokonaisfosforipitoisuus ilmentää tyydyttävää tasoa. Happamuutta esiintyy ajoittain. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liiallinen ravinne- ja kiintoainekuormitus Luiminkajoessa.

Hakijalla on ollut vuodesta 1996 lähtien velvoite tarkkailla Sääskisuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen Luiminkajoen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailua on toteutettu vuosina 1996–2000 vuosittaisina sähkökoekalastuksina, minkä jälkeen niitä on tehty 2000-luvulla vuosina 2002, 2004 ja 2007. Sittemmin sähkökoekalastukset on toteutettu vuosille 2006–2012 laaditun Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Sähkökoekalastus on tehty tarkkailuohjelman mukaisesti Sääskisuon yläpuolisessa Seipikoskessa ja alapuolisessa Heinikoskessa vuonna 2011. Kalataloustarkkailun sähkökalastusten perusteella harjuksen luontainen lisääntyminen on säilynyt Sääskisuon turvetuotantoalueen toiminnan aikana vakaalla tasolla eikä turvetuotannon voida katsoa heikentäneen harjuksen lisääntymisedellytyksiä. Sääskisuon turvetuotantoalueen ravinne- ja kiintoainekuormitus voi osaltaan lisätä vesistössä esiintyviä kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja, kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista, vesikasvien runsastumista ja pohjan liettymistä. Kalataloustarkkailun tulosten perusteella Sääskisuon turvetuotantoalue ei ole merkittävissä määrin heikentänyt alapuolisen vesistön kalaston tilaa. Sääskisuon tulevien vaikutusten voidaan arvioida pysyvän kohtuullisella tasolla.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Pohjapadot, puhdistustehomääräys ja tarkkailu

Kun otetaan huomioon Sääskisuolta lähtevää vettä koskevat tarkkailutulokset erityisesti kiintoaineen osalta, alapuolisten vesistöjen tila, Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotannon määrä ja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010–2015 Luiminkajoesta edellä selostetuin osin, hallinto-oikeus katsoo, että Sääskisuon turvetuotantoalueen

kuivatusvesien puhdistuksen on oltava tehokasta ja puhdistustehoa on tarkkailtava.

= = =

Sääskisuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu on vuosien 2004 ja 2007 tarkkailutulosten mukaan vastannut kokonaisfosforin ja kokonaistypen suhteen normaalia vuosien 2001–2009 tarkkailutulosten mukaista Lapin alueen pintavalutuskentälliseltä suolta lähtevän veden keskimääräistä laatua. Kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin keskimääräistä korkeampia. Myös kiintoaineen ominaispäästöjä tarkasteltaessa ovat Sääskisuon turvetuotantoalueen ominaispäästöt olleet Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaispäästöjä selvästi korkeampia.

Ottaen huomioon edellä todettu on Sääskisuolta aiheutuvien päästöjen, etenkin kiintoainepäästöjen vähentäminen perusteltua. Pintavalutuskentän kiintoaineen reduktioita mitattaessa on havaittu, että kentälle tulevan veden pitoisuudet ovat olleet tavanomaista laimeampia, jolloin reduktioprosentit ovat jääneet alhaisiksi, jopa miinusmerkkisiksi. Yhtiö ei ole kuitenkaan valituksessaan esittänyt toimivampaa vaihtoehtoa asetettavaksi päästörajaksi.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöraja-arvoista. Hallinto-oikeus toteaa, että pintavalutuskentän puhdistustehon vaatimukset on määrätty tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Kun otetaan edellä olevan lisäksi huomioon lupamääräyksen 3 ehdollinen muotoilu, jossa edellytetään vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmaa, mikäli asetettuihin puhdistusteholukuarvoihin ei päästä, on hallinto-oikeus hylännyt yhtiön vaatimuksen lupamääräyksen 3 kumoamisesta. Hallinto-oikeus toteaa, että yhtiö voi lupamääräyksen 3 tarkoittaman suunnitelman yhteydessä tehdä perustellun esityksen muun ohessa kiintoainepäästöjen vähentämiseksi ja tarvittaessa kiintoainepäästöjä koskevaksi uudeksi raja-arvoksi, kuten vesienkäsittelyjärjestelmän jälkeistä jätevettä koskevaksi pitoisuusraja-arvoksi ja/tai ehdotuksen vesienkäsittelyjärjestelmän puhdistustehoksi. Aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevaa tarkkailusuunnitelmaa ei ole perusteltua muuttaa tässä vaiheessa.

Kalatalousmaksu

Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut, joiden mukaan kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon Sääskisuon turvetuotannon ennakoitua suuremmat päästöt sekä Sääskisuon koko ja jäljellä oleva tuotantoaika, lupamääräyksen 14 kumoamiseen ei ole syytä.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen (---) tai muuttamiseen valituksen johdosta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Yrjänä Honkavaara, Varpu Kujanpää ja Pirjo-Liisa Saloranta. Esittelijä Janika Gummerus.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Turveruukki Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös siltä osin kuin nyt on kysymys kumotaan. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 3 on kumottava tai toissijaisesti muutettava kuulumaan seuraavasti (muutos kursivoituna):

"Pintavalutuskentillä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai vaihtoehtoisesti enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:

Aine, Puhdistusteho, Lähtevän veden pitoisuus

Kiintoaine, 50 %, 12 mg/l

Kokonaisfosfori, 50 %, 80 ug/l

Kokonaistyppi, 20 %, 1 400 ug/l

Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien.

Mikäli tarkkailun perusteella kahtena peräkkäisenä tarkkailuvuotena pintavalutuskentän puhdistusteho on edellä mainittuja lukuarvoja pienempi tai lähtevän veden pitoisuudet suurempia, on luvan saajan tehtävä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa."

Aluehallintoviraston päätöksen liitteen 3 mukaisen Sääskisuon turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman jakson "Päästötarkkailu" alajakso "Tuotantovaiheen tarkkailu" on muutettava kuulumaan seuraavasti:

"Pintavalutuskenttä 1:

Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään vuodesta 2014 alkaen ympärivuotisesti. Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein ja näytteet otetaan

ympäri vuoden pintavalutuskentän 1 alapuoliselta mittapadolta. Näytteenotto-ohjelma toteutetaan muilla ympärivuotisilla kohteilla käytössä olevan ohjelman mukaisesti, jotta tuloksia voidaan hyödyntää ympärivuotisen laskennan laskenta-aineistona. Näytteenotto tehdään Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailua koskevan ympärivuotisen ohjelman mukaisesti seuraavasti:

Ajanjakso; Näytteenottotiheys

Touko–syyskuu; 1 näyte/2 viikkoa

Kevättulva, 2–3 viikon ajan; 1 näyte/viikko

Muutoin loka–huhtikuussa; 1 näyte/kuukausi

Näytteistä määritetään aina alla kerrottu suppea analyysivalikoima. Kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisellä näytteenottokerralla määritetään laaja analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima, Suppea analyysivalikoima

kiintoaine, kiintoaine

CODMn, CODMn

kok.P, kok.P

kok.N, kok.N

pH, pH

PO4-P, -

NH4-N, -

NO2+3-N, -

Fe, -

Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l.

Pintavalutuskenttä 2:

Päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän 2 alapuolisella mittapadolla kahtena vuotena eli vuosina 2015 ja 2018 lupakaudella ympärivuotisesti edellä esitetyn pintavalutuskenttä 1:n tarkkailua koskevan ohjelman mukaisesti. Virtaamatietona käytetään pintavalutuskenttä 1:n virtaamaa, jolla voidaan määrittää luotettavasti koko alueen valuma.

Tarkkailuvuodet ovat Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013–2019 -ohjelman mukaiset tarkkailuvuodet. Viranomaiset ovat hyväksyneet em. tarkkailuohjelman (liite 2).

Tehon tarkkailu (pvk 1 ja pvk 2):

Vesienkäsittelyn tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä 1 ja 2 sekä niiden jälkeen. Tehoa tarkkaillaan kahtena vuotena lupakauden aikana avovesikaudella kerran kuukaudessa huhti–marraskuussa niinä vuosina (vuodet 2015 ja 2018), joina alue on em. Iijoen-Siuruanjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisessa laajassa tarkkailussa. Tällöin näytteet otetaan myös alapuolisesta vesistöstä. Tehon tarkkailunäytteestä määritetään sama analyysivalikoima kuin alapuolisesta näytteestä. Ohjelmasta poiketen tarkkaillaan lisäksi pintavalutuskenttien 1 ja 2 päästöjä ja tehoa lupapäätöksen lainvoimaiseksitulovuotta seuraavina kahtena vuonna."

Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 14 on kumottava.

Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Lupamääräys 3 koskee tuotantoalueella käytössä olevista peräkkäisistä puhdistusmenetelmistä vain viimeistä eli pintavalutuskenttää eikä siinä siten ole otettu huomioon pintavalutuskenttää edeltävät vesiensuojelurakenteet käsittävää kokonaisuutta. Raja-arvon asettaminen pintavalutuskentän puhdistusteholle ei kannusta tuotantoalueen vesien puhdistamiseen jo pintavalutuskentän yläpuolisella osalla tuotantoaluetta, koska puhdistustehon saavuttaminen pintavalutuskentällä on sitä vaikeampaa, mitä puhtaampaa vesi kentälle tullessaan on. Pintavalutuskentälle johdettavien vesien alhaisten pitoisuuksien vuoksi ja pintavalutuskenttää edeltävien vesiensuojelutoimien tehokkuus huomioon ottaen aluehallintoviraston lupamääräyksen 3 mukainen reduktiovaatimus on kohtuuton ja voi pahimmillaan johtaa puhdistustuloksen heikkenemiseen. Päästöjä tarkasteltaessa tulisikin keskittyä tuotantoalueelta lähteviin vesiin, erityisesti niiden laatuun.

Sääskisuon turvetuotantoalueelle asetetut reduktiovaatimukset ovat kohtuuttomia myös suhteessa vesistöalueella toimiviin muihin pistekuormittajiin, kuten jätevedenpuhdistamoihin. Esimerkiksi Ranuan jätevedenpuhdistamoa koskevasta ympäristölupapäätöksestä puuttuu typpeä koskeva päästöraja-arvo, vaikka jätevesien vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on ollut selvä etenkin alivirtaamatilanteessa. Ympäristöluvan mukaan puhdistamolla on vain pyrittävä mahdollisimman hyvään typenpoistoon. Sääskisuon kuivatusvesille sen sijaan on asetettu typpi- ja fosforipäästöjä koskevat raja-arvot, vaikka kuivatusvesien pitoisuudet ovat olleet Lapin soiden keskimääräisiin nähden korkeampia vain kiintoaineen osalta. Vesistöjä merkittävästi kuormittavaa metsätaloutta ojituksineen eivät koske minkäänlaiset puhdistus- ja tarkkailuvelvoitteet.

Sääskisuon turvetuotantoalueelle asetettuja vaatimuksia on perusteltu muun ohella keskiarvoa suuremmilla ominaispäästöillä. Ominaispäästöihin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi virtaaman suuruus. Myös laboratorioanalyysien mittaustarkkuus voi vaikuttaa tulokseen.

Turvetuotantoon liittyy tekijöitä, joihin toiminnanharjoittaja ei voi vaikuttaa. Pintavalutuskentät on rakennettu aikoinaan parhaaseen mahdolliseen paikkaan ja mitoitettu silloisen tietämyksen mukaan. Kenttien paikkaa ei enää voida vaihtaa, ja kentillä tehtävät toimenpiteet heikentäisivät jo vakiintuneiden kenttien toimivuutta. Sääskisuon saravaltaisuus voi aiheuttaa sen, että sieltä lähtevien vesien pitoisuudet ovat luontaisesti korkeampia kuin vähäravinteisilta rahkasammalsoilta lähtevien vesien. Virtaaman suuruus riippuu pääasiassa sadannasta.

Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vesistöjä kuormittavat aineet ovat samoja kuin luonnontilaisilta soilta lähtevien vesien. Alapuolisessa vesistössä ei ole havaittu Sääskisuon turvetuotantoalueen vaikutusta.

Viitaten hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin lupamääräyksen 3 osalta yhtiö on todennut nyt käyttävänsä perusteluissa mainitun mahdollisuuden raja-arvojen esittämiseen ja esittävänsä lupamääräyksen mukaisten reduktiovaatimusten vaihtoehdoksi pitoisuusrajoja. Esitettyjen raja-arvojen perusteena ovat tarkkailutulokset ja vastaanottavan vesistön tila.

Aluehallintoviraston päätöksen mukainen tarkkailuvelvoite on kohtuuttoman laaja ja hyötyynsä nähden kallis. Ranuan jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristöluvan mukainen tarkkailu perustuu neljästi vuodessa otettaviin näytteisiin ja jatkuvatoimiseen virtaaman mittaukseen. Yhtiölle tässä tapauksessa myönnetyn ympäristöluvan mukaan näytteet otetaan kahtena vuotena 38 kertaa kumpanakin ja muina vuosina 19 kertaa kunakin. Lisäksi virtaamaa mitataan vuosittain jatkuvatoimisesti. Näytteenottoa tihennetään kevättulvan aikaan ja poikkeustilanteissa. Tuollaiselle eroavaisuudelle jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa edellytettyyn nähden ei löydy selvää perustetta. Turvetuotannossa on kysymys luonnonvesistä, ja vesien pitoisuudet ovat huomattavasti alhaisempia kuin jätevedenpuhdistamojen vesien. Tarkkailun kustannukset ovat turvetuotannossa suuremmat, koska tarkkailupiste on kaukana vaikeakulkuisessa paikassa. Tarkkailua on myös vaikeampi toteuttaa luonnonoloissa kuin laitosolosuhteissa.

Edellytetyn tarkkailun määrää on perusteltu kuormituksen voimakkaalla vaihtelulla. Vuosittain toteutettavalla säännöllisellä näytteenotolla tulevat kuitenkin havaituiksi kaikenlaiset virtaamaolosuhteet. Olennaista on, että tuotantoalueelta tulevien vesien laatu vaihtelee samansuuntaisesti kuin luonnontilaiselta alueelta tulevien vesien. Myös jätevedenpuhdistamosta aiheutuvan kuormituksen määrä vaihtelee voimakkaasti, ja niidenkin toimintaan liittyy häiriötilanteita. Yhtiön esitys tarkkailuksi on kohtuullinen, kun verrataan turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen määrää jätevedenpuhdistamojen vastaavaan ja otetaan huomioon lupamääräykset.

Kalatalousvelvoitteen osalta yhtiö on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomaisena on selityksessään todennut, ettei sillä ole lisättävää asiassa aikaisemmin esittämäänsä.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on selityksessään viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole valituksesta lausuttavaa.

Simojoen kalastusalue on antanut selityksen.

Turveruukki Oy on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Jos pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistusteho todetaan lupamääräyksen 3 mukaista tasoa alemmaksi, aluehallintovirasto voi valittajan esittämän suunnitelman perusteella täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. Tämän vuoksi lupamääräystä 3 ei ole tässä vaiheessa syytä muuttaa valituksessa esitetyllä tavalla.

Lupa-asian ratkaisu perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, eikä muissa yksittäistapauksissa annetuilla ratkaisuilla ole välitöntä oikeudellista merkitystä valituksenalaisessa asiassa. Lupamääräyksen 11 mukaan lupamääräyksessä tarkoitettua tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen yhtiön valituksesta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Petri Leinonen.

 
Julkaistu 9.6.2015