Muu päätös 1681/2015

Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus

Valittajat AA ja BA

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 19.12.2014 n:o 14/0365/2

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 21.8.2013 n:o 56/2013/2 myöntänyt Virtain kaupungille, Vaskiveden osakaskunnalle ja osalle rantatilojen omistajista (luettelo aluehallintoviraston päätöksen liitteessä 1) luvan Havanganjärven kunnostamiseen, johon kuuluvat seuraavat toimenpiteet: pohjapatojen rakentaminen Havanganjärven luusuaan ja Tyrkönojaan nykyisen padon paikalle sekä pohjapadon rakentaminen Havanganjärven ja Iso Valkeajärven väliseen laskuojaan Virtain kaupungissa 19.12.2011 päivätyn hakemuksen sekä 7.2.2012, 15.6.2012 ja 12.7.2012 päivättyjen hakemuksen täydennysten mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi.

Havanganjärven keskivedenkorkeus (MW) ja samalla vesilain (264/1961) 1 luvun 6 §:n mukainen vesialueen raja maata vastaan tulee pohjapatojen rakentamisen jälkeen olemaan tasossa Nhanke +9,40 m (N60 +104,79 m).

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden lupamääräyksessä 15 ilmoitettuihin maa-alueisiin, jotka vedenpinnan noston vuoksi muuttuvat vesialueeksi ja joiden haltijat eivät ole hankkeessa hakijana.

Aluehallintovirasto on määrännyt hakijan maksamaan korvauksena lupamääräyksen 15 mukaiset korvaukset veden alle jäävistä ja vettyvistä maa-alueista. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä.

Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset

1. Tyrkönojassa oleva 1930-luvulla rakennettu säännöstelypato säätölaitteineen puretaan ja poistetaan uomasta siten, että Havanganjärven veden korkeudessa ja virtaamassa alapuoliseen vesistöön ei tapahdu haitallisia muutoksia.

2. Havanganjärven luusuaan tehtävä ylempi pohjapato rakennetaan 12.12.2010 päivätyn asemapiirroksen 01-01 (mittakaava 1:400) osoittamaan paikkaan leikkauskuvien 02-01 (mittakaava 1:50) ja 02-02 (mittakaava 1:50) mukaisesti.

Padon virtauskynnyksen leveys on 24,00 m ja kynnyksen korkeus Nhanke +9,35 m (N60 +104,74 m). Patoon tehdään v-muotoinen alivirtaama-aukko, jonka leveys on 4,00 m ja syvyys 0,05 m. Aukon alimman kohdan korkeus on Nhanke +9,30 m (N60 +104,69 m). Alin kohta on 6,00 metrin etäisyydellä padon vasemmasta reunasta Havanganjärveltä katsottuna. Padon harjan leveys virtauksen suunnassa on 3,00 m. Padon ylä- ja alapuolinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Padon alle sijoitetaan sisähalkaisijaltaan 100 mm alivirtaamaputki.

3. Tyrkönojaan vanhan purettavan padon paikalle tehtävä alempi pohjapato rakennetaan 12.12.2010 päivätyn asemapiirroksen 01-01 (mittakaava 1:400) mukaiseen paikkaan leikkauskuvien 02-03 (mittakaava 1:40), 02-04 (mittakaava 1:40) ja 02-05 (mittakaava 1:1) mukaisesti.

Padon ylisyöksykynnyksen leveys on 10,00 m ja kynnyksen korkeus on Nhanke +9,20 m (N60 +104,59 m). Padon reunat tehdään tasoon Nhanke +9,50 m (N60 +104,89 m). Padon läpi asennetaan sisähalkaisijaltaan 60 mm alivirtaamaputki, jonka alareunan korkeus on Nhanke +8,70 m (N60 +104,09 m). Padon yläpuolinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:1 tai loivemmaksi ja alapuolinen luiska vaihtelevaan 1:3-1:5 kaltevuuteen tai loivemmaksi. Alapuolinen luiska saa ulottua korkeintaan tasolle Nhanke +8,80 m (N60 +104,19 m) ja yläpuolinen luiska korkeintaan tasolle Nhanke +9,00 m (N60 +104,39 m).

4. Havanganjärven ja Iso Valkeajärven väliseen laskuojaan tehtävä pohjapato rakennetaan 5.2.2012 päivätyn Iso Valkeajärven virtausestettä kuvaavan piirustuksen 04-01 (mittakaava 1:50, 1:20) mukaisesti.

Padon virtauskynnyksen leveys on 2,00 m ja kynnyksen korkeus on Nhanke +9,60 m (N60 +104,99 m). Patoon rakennetaan virtausaukko, jonka leveys on 0,30 m tasosta Nhanke +9,60 m tasoon Nhanke +9,45 m (N60 +104,84 m - +104,87 m). Aukon kynnys tehdään loivan v:n muotoiseksi ja sen alin kohta on korkeudella Nhanke +9,35 m (N60 +104,74 m).

5. Patojen rakentamisessa ja muotoilussa tulee kiinnittää huomiota siihen, etteivät ne haittaa kalataloudellisen kunnostuksen edellytyksiä.

6. Havanganjärven luusuan ylemmän pohjapadon yläpuolelle, alemman pohjapadon yläpuolelle sekä Havanganjärven ja Iso Valkeajärven välisen laskuojan padon yläpuolelle on asennettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vedenkorkeusasteikot paikkaan, johon on esteetön pääsy. Asteikkoihin on merkittävä Havanganjärven ja Iso Valkeajärven osalta hankkeen jälkeiset keskivedenkorkeudet.

Töiden suorittaminen

7. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työt on tehtävä mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä tai mahdollisimman pienen virtauksen aikana. Tyrkönojassa työn aikaista veden virtausta voidaan rajoittaa työpadolla, jolloin minimivirtaama 5 l/s ohjataan esimerkiksi putkella työmaan ohi.

8. Luvan saajalla on töitä suorittaessaan oikeus vähäisessä määrin poiketa suunnitelmassa esitetystä edellyttäen, että työt tehdään sovituilla alueilla sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

9. Luvan saajalla on töiden aikana oikeus tarvittavissa määrin käyttää työmaa-alueelle johtavia teitä ja tehdä työpatoja. Yksityisillä teillä ja rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomistajien kanssa ennen töihin ryhtymistä.

10. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

Käyttö ja kunnossapito

11. Alivirtaamatilanteessa Tyrkönojaan on johdettava vettä vähintään minimivirtaama 5 l/s, jotta uoma ja lammet pysyvät vesitettyinä. Patojen rakenteiden läpi asennettavien alivirtaamaputkien auki pysymisestä on huolehdittava. Luvan saajan on ilmoitettava kunnossapidon vastuuhenkilö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Patojen ja niiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

Toimenpiteet edunmenetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi

13. Luvan saajan on tehtävä Havanganjärven rantakiinteistöllä Peltonen (kiinteistötunnus 936-408-5-149) ranta-alueen täyttö rakennusten ja Havanganjärven väliselle alavalle alueelle estämään alueen muuttuminen vesialueeksi. Täyttö on tehtävä tasoon Nhanke +9,70 m (N60 +105,09 m) 12.12.2010 päivätyn piirustuksen 03-01 (mittakaava 1: 500) mukaisesti. Keskimääräinen täyttökorkeus alueella on noin 30 cm.

Korvaukset

14. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.

15. Luvan saajien on, mikäli ei toisin sovita, maksettava kertakaikkisena korvauksena myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista sekä maa-alueiden vettymisestä oheisessa korvaustaulukossa esitetyt korvaukset. Korvauksiin sisältyy vesialueeksi muuttuvien maa-alueiden osalta vesilain (264/1961) 11 luvun 6 §:n mukainen puolitoistakertaisuus.

Korvaustaulukko

Kiinteistötunnus: 936-408-10-38

Kiinteistön nimi: Römpelinmäki

Ilmoitettu omistaja: BA

Vesialueeksi muuttuva maa-ala, m2 : 86

Korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta,€ : 6

Vettyvä maa-ala, ha : 0,6

Vettymishaittakorvaus, € : 92

Korvaukset yhteensä, € : 98

Kiinteistötunnus: 936-408-10-49

Kiinteistön nimi: Arvopala

Ilmoitettu omistaja: BA ja AA

Vesialueeksi muuttuva maa-ala, m2 : 10

Korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta,€ : 1

Vettyvä maa-ala, ha : 0,12

Vettymishaittakorvaus, € : 7,8

Korvaukset yhteensä, € : 8,8

[Kuuden kiinteistön osalta korvauksesta ei kysymys korkeimmassa hallinto-oikeudessa]

Yhteensä

Vesialueeksi muuttuva maa-ala, m2: 233

Korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta, €: 27,5

Vettyvä maa-ala, ha: 4,78

Vettymishaittakorvaus, €: 1066,1

Korvaukset yhteensä, €: 1093,6

Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Vesilain 11 luvun 15 §:n mukaista tallettamista ei korvattavien etujen vähäisyyden vuoksi tarvitse suorittaa.

16. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa.

Tarkkailu

17. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Havanganjärven, Iso Valkeajärven ja Tyrkönojan veden korkeuksiin. Lisäksi on tarkkailtava vaikutuksia Havanganjärven, Iso Valkeajärven ja Tyrkönojan vesistön tilaan. Tarkkailu on aloitettava ennen hankkeen toteuttamista ja sitä on jatkettava 5 vuotta hankkeen toteuttamisen jälkeen. Tarkkailu on toteutettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kahta kuukautta ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista.

Töiden aloittaminen ja toteuttaminen

18. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin 10 vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat.

Ilmoitukset

19. Töiden aloittamisesta on (30 päivää) etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksikölle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille.

20. Hankkeen valmistumisesta tai hankkeeseen kuuluvan rakennelman käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksikölle.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen tarkoituksena on lopettaa Havanganjärven aktiivinen säännöstely ja korvata Tyrkönojan vanha säätöpato kahdella kiinteällä patoratkaisulla, jotka samalla mahdollistavat Havanganjärven alimpien vedenkorkeuksien noston tulvakorkeuksien kuitenkaan liikaa nousematta. Lisäksi tarkoituksena on pitää ennallaan tai vähentää Havanganjärvestä Iso Valkeajärveen tapahtuvaa takaisinvirtausta.

Hankkeesta saatava hyöty

Havanganjärven kunnostuksella säilytetään ja parannetaan sen luonnonarvoja. Vesitilavuuden lisääntyminen luo edellytykset järven happitilanteen parantumiselle. Vedenpinnan nousulla on suotuisa vaikutus kalojen elinolosuhteille, etenkin kevätkutuisille lajeille. Vedenpinnan nousu hillitsee matalilla lahdilla, lähinnä pohjoisosassa, kasvillisuuden lisääntymistä ja estää umpeenkasvua, mikä osaltaan edesauttaa järven linnuston elinolosuhteiden säilymistä.

Havanganjärven vedenkorkeus on kesäisin laskenut niin alas, että siitä on ollut haittaa virkistyskäytölle. Hankkeen seurauksena vedenkorkeuden nousu parantaa järven virkistyskäyttöä. Hyöty alueen vakituisille ja loma-asukkaille sekä virkistyskäyttäjille on merkittävä. Hankkeen seurauksena virkistyskalastuksen edellytykset paranevat. Rantakiinteistöille on hyötyä uintimahdollisuuksien ja muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumisesta. Myös yleisen uimarannan virkistyskäyttöarvo nousee.

Hankkeesta syntyy hyötyä Tyrkönojassa olevan vanhan säännöstelyvelvoitteen poistuessa. Vanha säännöstelypato on ollut vaikeasti säädettävissä eikä säädölle ole enää vesivoiman käytön kannalta tarvetta. Säännöstelyn hoitamisen loppuminen aiheuttaa arvion mukaan vuositasolla 10–15 henkilötyöpäivän säästön.

Hankkeen yhteydessä Havanganjärven ja Iso Valkeajärven väliin rakennettava pato pitää ennallaan tai hieman pienentää takaisinvirtausta Havanganjärvestä Iso Valkeajärveen virtauksen hidastuessa suurimmilla virtauksilla.

Hankkeesta aiheutuvat menetykset

Hankkeen seurauksena Havanganjärven keskivedenpinta nousee 14 cm ja alimmat vedenkorkeudet 53 cm. Ylimmät vedenkorkeudet laskevat 3 cm. Keskimääräisen vedenkorkeuden nousu aiheuttaa alavien peltojen kuivatusvaran pienenemisen.

Vahinkoa aiheutuu, kun noin 7,8 hehtaaria maa-alueita muuttuu vesialueiksi tai jää rakenteiden alle. Veden alle jäävistä maa-alueista 98 % on hakijoiden hallinnassa. Kaikki rakenteiden alle jäävät maa- ja vesialueet ovat hakijoiden hallinnassa. Veden alle jäävät ranta-alueet sijaitsevat vesirajassa, jossa maata ei voida käytännössä hyödyntää. Vesirajan siirtyminen on vähäistä rantojen jyrkkyydestä johtuen, jolloin haittaa tai esteitä tulevien rakennusten sijoittamiselle ei käytännössä synny.

Maa-alueiden muuttumisesta vesialueeksi ja alavien alueiden vettymishaitoista on määrätty maksettavaksi lupamääräyksen 15 mukaiset korvaukset niille haittaa kärsiville kiinteistön omistajille, jotka eivät ole hankkeessa hakijana eivätkä ole antaneet hankkeelle suostumusta. Korvaukset vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta ovat yhteensä 27,50 euroa. Korvaukset vettymishaitoista ovat yhteensä 1 066,10 euroa. Korvaukset on määrätty luvan saajan arvioimalla tavalla, minkä aluehallintovirasto on hyväksynyt.

Hankkeesta saattaa aiheutua työnaikaista vesialueen samentumista ja vedenlaadun huononemista. Patojen rakennustyöt suoritetaan mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä tai mahdollisimman pienen virtauksen aikana. Vaikutuksia vesistöön on määrätty tarkkailtavaksi lupamääräyksessä 17.

Ennalta arvioiden hanke ei vaikuta Pirttikylän vedenhankintaan soveltuvaan (II luokka) pohjavesialueeseen.

Käyttöoikeuksien myöntäminen

Hankkeen toteuttamiseksi on tarpeen myöntää vesilain mukainen pysyvä käyttöoikeus niille veden alle jääville maa-alueille, joiden omistajat eivät ole hankkeessa hakijana. Pysyvä käyttöoikeus voidaan myöntää, koska veden alle jäävä maa-alue kuuluu suurimmalta osaltaan hakijalle joko omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden perusteella.

Vesienhoitosuunnitelma

Havanganjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Havanganjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Intressivertailu

Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeinoja. Vesilain mukaista ehdotonta estettä hankkeen toteuttamiselle ei siten ole.

Hankkeesta suunnitelmassa ja lupamääräyksissä sanotulla tavalla toteutettuna saatava hyöty yksityiseltä ja yleiseltä kannalta katsottuna on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Tarkkaa euromääräistä vertailua ei ole tehty, koska hankkeesta saatavan hyödyn rahallista arvoa ei voida tarkasti arvioida.

Aluehallintoviraston päätöksessä sovelletut säännökset

Vesilaki (264/1961) 2 luku 6 § 2 momentti, 7 §, 11 § ja 11 a §, 11 luku 3 §, 6 §, 8 §, 14 § ja 14 a §, 17 luku 5 § ja 21 luku 8 §

Korkolaki 4 ja 12 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hyväksyen osittain AA:n ja BA:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä muuttanut lupamääräyksessä 15 olevaa korvaustaulukkoa tilan Arvopala RN:o 10:49 korvauksen osalta. Hallinto-oikeus on nyt kysymyksessä olevilta osin muutoin hylännyt AA:n ja BA:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on lisäksi korjannut luvan hakijoiden pyynnöstä aluehallintoviraston määräyksessä tulevasta keskivedenkorkeudesta ja lupamääräyksissä 2, 3 ja 4 esitetyt N60-korkeusjärjestelmän korkeuslukemat vastaamaan tarkistettuja korkeustietoja (muutokset kursiivilla). Näin muutetut lupamääräykset 2, 3 ja 4 ilmenevät tarkemmin hallinto-oikeuden päätöksestä.

Havanganjärven keskivedenkorkeus (MW) ja samalla vesilain (264/1961) 1 luvun 6 §:n mukainen vesialueen raja maata vastaan tulee pohjapatojen rakentamisen jälkeen olemaan tasossa Nhanke +9,40 m (N60 +105,41 m).

= = =

15. Luvan saajien on, mikäli ei toisin sovita, maksettava kertakaikkisena korvauksena myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista sekä maa-alueiden vettymisestä oheisessa korvaustaulukossa esitetyt korvaukset. Korvauksiin sisältyy vesialueeksi muuttuvien maa-alueiden osalta vesilain (264/1961) 11 luvun 6 §:n mukainen puolitoistakertaisuus.

Korvaustaulukko

Kiinteistötunnus: 936-408-10-38

Kiinteistön nimi: Römpelinmäki

Ilmoitettu omistaja: BA

Vesialueeksi muuttuva maa-ala, m2: 86

Korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta, €: 6

Vettyvä maa-ala, ha: 0,6

Vettymishaittakorvaus, €: 92

Korvaukset yhteensä, €: 98

Kiinteistötunnus: 936-408-10-49

Kiinteistön nimi: Arvopala

Ilmoitettu omistaja: BA ja AA

Vesialueeksi muuttuva maa-ala, m2: 10

Korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta, €: 30

Vettyvä maa-ala, ha: 0,12

Vettymishaittakorvaus, €: 224

Korvaukset yhteensä, €: 254

[Seitsemän kiinteistön osalta korvauksesta ei kysymys korkeimmassa hallinto-oikeudessa]

Yhteensä

Vesialueeksi muuttuva maa-ala, m2: 233

Korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alasta, €: 56,5

Vettyvä maa-ala, ha: 5,53

Vettymishaittakorvaus, €: 1580,3

Korvaukset yhteensä, €: 1636,8

Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Vesilain 11 luvun 15 §:n mukaista tallettamista ei korvattavien etujen vähäisyyden vuoksi tarvitse suorittaa.

= = =

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:

Sovelletut oikeusohjeet

Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:

1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;

2) ettei kalakantaa vahingoiteta;

3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:

a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;

b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa tai sen toimintaa;

c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;

d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka

e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä

4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.

Vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä tämän luvun 3 §:ssä ja tässä luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei tämän luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin tämän luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään tämän luvun 7–9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon.

Vesilain 11 luvun 8 §:n mukaan kun johonkin toimenpiteeseen vesilain nojalla annetaan lupa, on myös määrättävä onko tiedossa olevasta vahingosta, haitasta taikka muusta edunmenetyksestä suoritettava korvausta sekä mihin määrään.

Korjaukset ja täydennys päätökseen

Lupahakemuksessa muunto Nhanke -tasosta N60-tasoon on Virtain kaupungin ilmoituksen mukaan tehty virheellisesti. Virtain kaupunki on toimittanut hallinto-oikeuteen korjatut laskelmat N60-tasossa. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on muuttanut aluehallintoviraston päätöksen määräystä tulevasta keskivedenkorkeudesta ja lupamääräyksiä 2, 3, 4 ja 13 siten, että korkeusjärjestelmän muunnossa tapahtunut laskuvirheeseen verrattavissa oleva virhe on korvattu korjatuilla tiedoilla.

Luvan hakijana olevat rantatilojen omistajat ilmenevät aluehallintoviraston päätöksen liitteestä 1.

Hankkeen kuvaus

Virtain kaupunki, Vaskiveden osakaskunta ja osa rantatilojen omistajista ovat hakeneet lupaa Havanganjärven kunnostamiseen. Hankkeen tarkoituksena on kunnostamisen lisäksi lopettaa järven aktiivinen säännöstely. Havanganjärveen laskevassa Tyrkönojassa on ollut säännöstelypato jo 1800-luvulla.

Havanganjärvi sijaitsee Virtain kaupungissa, Kokemäenjoen valuma-alueella ja Havanganjärven valuma-alueella. Havanganjärven valuma-alueella sijaitsee myös Iso Valkeajärvi, joka laskee Havanganjärveen laskuojan ja rummun kautta. Havanganjärven rannoilla on runsaasti sekä loma-asutusta että vakituista asutusta.

Hanke toteutetaan siten, että Tyrkönojan säätöpato korvataan kahdella kiinteällä padolla ja Havanganjärven ja Iso Valkeajärven väliseen laskuojaan tehdään lisäksi pohjapato, jonka tarkoituksena on estää takaisinvirtauksen lisääntyminen Havanganjärvestä Iso Valkeajärveen. Hankkeen seurauksena Havanganjärven keskivedenpinta nousee 14 cm ja alin vedenkorkeus 53 cm. Ylimmät vedenkorkeudet laskevat 3 cm.

Selvitysten riittävyys

Hallinto-oikeus katsoo korkeusjärjestelmän muuntovirhettä lukuun ottamatta, että hakemusasiakirjoissa liitteineen on esitetty tavanomaisella tarkkuudella vesilain 16 luvussa ja vesiasetuksen (6.4.1962/282) 3 luvussa edellytetyt tiedot.

Luvan myöntämisen edellytykset

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen hyödyt ovat huomattavat verrattuna siitä aiheutuviin menetyksiin. Lupaa myönnettäessä on otettava lisäksi huomioon vesilain (264/1961) 2 luvun 3 §:ssä säännelty haitan minimoinnin periaate.

Kysymys on laajalti hyväksytystä järven kunnostushankkeesta. Kiinteistökohtainen hyötylaskelma vedenpinnan noston vaikutuksista ei ole tarpeen.

Hankkeen hyötyinä voidaan pitää Havanganjärven alimpien vedenkorkeuksien nousua. Lupahakemuksen mukaan järven kuormitus on tasolla, joka hiljalleen johtaa järven rehevöitymiseen. Alivedenkorkeuksien nosto parantaa järven happitilannetta ja vähentää vesikasvillisuutta. Myös järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Hyödyksi voidaan lisäksi lukea aiemman padon säännöstelyvelvoitteen poistuminen sekä Iso Valkeajärveen tapahtuvan takaisinvirtauksen väheneminen entisestään.

Hankkeen haittoina voidaan pitää maa-alueiden muuttumista vesialueiksi ja maa-alueiden vettymistä. Hakemuksessa todetaan, että hankkeen suunnittelussa mukana olleiden, alavien peltokiinteistöjen omistajien mukaan suunniteltu vedenkorkeus ei haittaisi alueen viljelyä. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuu kuitenkin haittaa ranta-alueiden ja alavien alueiden vettymisenä. Vettymishaitoista on määrätty maksettavaksi korvaukset niille kiinteistönomistajille, jotka eivät ole asiassa luvan hakijoina.

Hallinto-oikeus katsoo, että vesilain 2 luvun 3 §:ssä säännelty haittojen minimoinnin periaate on asianmukaisesti otettu huomioon lupamääräyksissä kalankulun turvaamisesta ja töiden suorittamisesta.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, että hankkeen hyödyt ovat huomattavat siitä aiheutuviin haittoihin nähden ja näin ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Syytä päätöksen kumoamiseen ja hakemuksen hylkäämiseen asiassa ei ole. Hakemuksen hylkäämisvaatimukset hylätään.

AA:n ja BA:n toissijainen vaatimus

AA ja BA ovat valituksessaan toissijaisesti vaatineet, että päätöstä muutetaan siten, että nykyinen alivedenkorkeus nousee enintään 10–25 cm. Hallinto-oikeus toteaa, että lupaharkinta on tehty hakemuksessa tarkoitetulle hankkeelle. Patohanke, jossa alivedenkorkeus nousee enintään 10–25 cm on vesistövaikutuksiltaan olennaisesti erilainen. Havanganjärven kunnostuksen kannalta alivedenkorkeuden nostaminen 53 cm:llä on asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella tarpeen. Hallinto-oikeus hylkää AA:n ja BA:n toissijaisen vaatimuksen.

= = =

AA:n ja BA:n korvausvaatimukset

AA ja BA ovat vaatineet, että kiinteistöillä Römpelinmäki ja Arvopala tehdään ranta-alueiden täyttö estämään vettyvien alueiden syntyminen sekä alueiden muuttuminen vesialueiksi. Vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen hyvittäminen toimenpitein edellyttää vesilain (264/1961) 11 luvun 13 §:n mukaan sitä, että toimenpiteestä aiheutuva kustannus ei ole rahakorvausta merkittävästi suurempi. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella AA:n ja BA:n omistamien kiinteistöjen Römpelinmäki ja Arvopala rantojen täyttäminen olisi kustannuksiltaan huomattavasti korkeampi kuin mainittujen kiinteistöjen vettymisestä maksettavat korvaukset. Luvan hakijat eivät ole suostuneet kiinteistöjen rantojen täyttämiseen. Edellä mainitulla perusteella hallinto-oikeus hylkää AA:n ja BA:n vaatimuksen rantojensa täyttämisestä.

Mitä tulee AA:n ja BA:n vaatimukseen korvausten korottamisesta hallinto-oikeus toteaa seuraavaa. AA:n ja BA:n omistaman kiinteistön Römpelinmäki pinta-ala on 1,7 hehtaaria. Kiinteistö on lupahakemuksessa määritelty metsämaaksi. Vettyvää metsää on arvioitu olevan 0,6 hehtaaria. Kiinteistöllä sijaitsee loma-asunto. AA:n ja BA:n omistama kiinteistö Arvopala, pinta-alaltaan 0,2 ha, sijaitsee edellä mainitun loma-asunnon ja Havanganjärven välissä. Kiinteistö on lupahakemuksessa määritelty metsämaaksi.

Hallinto-oikeus katsoo, että kiinteistöä Arvopala voidaan kokonaisuudessaan käyttää kiinteistöllä Römpelinmäki sijaitsevan loma-asunnon käyttörantana, joten sen vettyminen tulee korvata tonttimaana. Kiinteistölle Römpelinmäki aiheutuva vettymishaitta ei kohdistu loma-asunnon läheisyyteen, vaan pelto- ja joutomaahan, joten Römpelinmäen osalta korvauksia ei ole tarpeen korottaa.

Hallinto-oikeus on edellä esitetyn johdosta muuttanut lupamääräyksen 15 taulukkoa ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

= = =

Oikeudellinen johtopäätös

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksestä ilmenevillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöstä ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla syytä kumota ja lupahakemusta hylätä, tai päätöksen lupamääräyksiä hallinto-oikeuden tekemiä muutoksia enempää muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Reijo Hellman, Yrjänä Honkavaara ja Unto Huttu. Esittelijä Ilona Leinonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

AA ja BA ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti päätöstä on muutettava siten, että nykyinen alivedenkorkeus saa nousta enintään 10–25 cm. Joka tapauksessa päätöstä on muutettava siten, että luvan saajat velvoitetaan tekemään muutoksenhakijoiden omistamilla kiinteistöillä ranta-alueiden täyttö estämään vettymishaitta-alueiden syntyminen sekä alueiden muuttuminen vesialueiksi. Lisäksi kiinteistön Römpelinmäki RN:o 10:38 osalta korvaus vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta ja vettymishaittakorvaus on korotettava vastaamaan tonttimaasta saatavaa korvausta.

Vaatimustensa tueksi AA ja BA ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Havanganjärven kunnostussuunnittelu on alkanut vuonna 2010. Hankkeen tavoitteena on ollut Tyrkönojan yläjuoksulla sijaitsevan myllypadon purkaminen ja korvaaminen kiinteällä pohjapadolla, jolloin säännöstelyvelvoite olisi lakkautettu. Tarkoituksena on alun perin ollut nostaa järven alinta vedenpinnan korkeutta 10 cm. Alkuperäisellä kunnostussuunnitelmalla on ollut laaja kannatus. Myös AA ja BA ovat olleet valmiita hyväksymään alkuperäisen kunnostussuunnitelman ja kannattavat sinänsä Havanganjärven kunnostamista.

Olemassa olevaa patoa on säännöstelty useita vuosia siten, että vähäisen veden aikaan patoa on pidetty jatkuvasti auki. Kun vettä on ollut paljon, patoa on pidetty vastaavasti suljettuna. Lupahakemuksessakin on todettu, että Havanganjärvi on humuksen voimakkaasti värjäämä, lievästi rehevä järvi, jolla on hyvä happamuuden puskurointikyky. Jos vedenkorkeuksia nostetaan päätöksen mukaisesti, veden alle jää maa-alueita pysyvästi 7,8 hehtaaria. Asiassa ei ole kuitenkaan otettu huomioon veden alle jäävistä maa-alueista ja valuma-alueista aiheutuvaa humuksen ja kasvinsuojeluaineiden huuhtoutumista veteen vedenpinnan noustessa ja sen vaikutusta vesistöön ja veden laatuun.

Hankkeen tuottamat hyödyt ja aiheuttamat haitat on arvioitu siitä lähtökohdasta, että alivedenkorkeutta nostetaan 53 cm. Asiassa ei ole tehty vaihtoehtoisia selvityksiä tai hyötyjen ja haittojen arviointia esimerkiksi siltä kannalta, riittäisikö alivedenkorkeuden nostaminen 10–25 cm:llä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hankkeen hyödynarviointi on tehty verrattain ylimalkaisesti. Myös nykyisiä vedenkorkeuksia olisi tullut selvittää tarkemmin kuin suunnitelmassa on esitetty.

Hankkeen tuottamia hyötyjä ja haittoja ei ole myöskään arvioitu tilakohtaisesti, vesialueiden osalta omistajakohtaisesti ja henkilökohtaisesti riittävällä tavalla. Hakemuksessa ja päätöksessä on vain todettu, että veden alle jäävät ranta-alueet sijaitsevat vesirajassa, jossa maata ei voida käytännössä hyödyntää ja että vesirajan siirtyminen on vähäistä rantojen jyrkkyydestä johtuen, jolloin haittaa tai esteitä tulevien rakennusten sijoittamiselle ei käytännössä synny. Asiassa ei ole otettu huomioon riittävällä tavalla sitä, että Havanganjärven ranta on AA:n ja BA:n omistaman Römpelinmäen tilan kohdalla maastollisesti osittain alavaa ja matalaa lahtea. Jos alivedenkorkeutta nostetaan päätöksen mukaisesti 53 cm, AA:n ja BA:n omistamalle tilalle aiheutuu vähäistä huomattavampaa haittaa vedenkorkeuden nostamisesta, koska noin 40-vuotiaan rantakoivikon kasvu tyrehtyy alueen vettymisen vuoksi ja koko ranta-alue menettää maisemallisen ja virkistyskäyttöarvonsa.

Kiinteistön Arvopala AA ja BA ovat ostaneet rantatonttimaaksi 1990-luvun alussa 45 000 markalla ja se on toistaiseksi rakentamaton erillinen rantatontti. Kiinteistöllä kasvaa jopa satavuotiaita mäntyjä, kuusia, lehtipuita ja katajaa. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsee lasten leikkipaikka sekä hiekkaranta, jossa on uimalaituri ja venevalkama. Siten mainitulla tilalla on huomattava virkistyskäyttöarvo, vaikka kiinteistölle ei saisi koskaan rakennusoikeutta. Tilan ympärillä kiertää jatkuvassa käytössä oleva rantapolku. Jos vedenkorkeus nousee 53 cm, Arvopalan tila on vaarassa menettää rakennusoikeuden maa-alueen vettymisen ja veden alle jäävien alueiden vuoksi, mikäli vettymishaittaa aiheutuu 0,12 hehtaarin alueella tilan pinta-alan ollessa 0,2 hehtaaria. Mikäli kiinteistön omistusoikeus siirtyisi tulevaisuudessa uudelle omistajalle, kiinteistölle johtava tie tulisi haarautumaan Römpelinmäen tiestä ojanvartta pitkin Arvopalan rantaan. Tien ainoa sijoituspaikka olisi näin ollen osittain veden alle jäävällä sekä vettyvällä aluella.

Mikäli vedenkorkeus nousee päätöksessä mainitulla tavalla, vuosittainen tulva ja maa-alueen vettyminen vähentää Römpelinmäen tilalla sijaitsevan rannan virkistyskäyttöä ja kulkeminen kiinteistöllä vaikeutuu veden peittäessä maa-alan, sillä tilalla sijaitseva rantaan johtava polku jää veden alle. Edellä mainituilla perusteilla kiinteistöillä Römpelinmäki ja Arvopala tulee tehdä ranta-alueiden täyttö estämään vettymishaitta-alueiden syntyminen sekä alueiden muuttuminen vesialueiksi.

Römpelinmäen rantakiinteistöllä rakennuksen ja järven välisen rantamaan täyttäminen tulee tehdä samoin perustein kuin Peltonen-nimisellä kiinteistöllä (kiinteistötunnus 936-408-5-149). Römpelinmäen tilalla muutoksen kohteena oleva alue sijaitsee rakennuksen ja järven välissä. Römpelinmäen tilalla ei ole muuta ranta-aluetta.

Römpelinmäen tilan pinta-ala on 1,7 hehtaaria. Tästä vesialueeksi muodostettaisiin 86 m2:n maa-ala. Korvausta pysyvästä käyttöoikeudesta vesialueeksi muuttuvaan maa-alaan liittyen on määrätty maksettavaksi 6 euroa. Vettyvää maa-alaa on arvioitu olevan 0,6 hehtaarin alueella. Vettymishaitan osalta korvausta on määrätty maksettavaksi 98 euroa. Alue on katsottu pelto- ja joutomaaksi.

Tilan vettyvällä maa-alalla kasvaa ainakin 40-vuotiasta koivua sekä mäntyä, kuusta ja katajaa. Näin ollen alue ei ole pelkkää pelto- ja joutomaata. Römpelinmäki on rakennettu rantakiinteistö. Tilan ainoa ranta-alue, koivikkometsäinen maa-alue, sijaitsee pellon ja Havanganjärven välissä. Tila on katsottu myös kiinteistöverotuksessa rantatonttimaaksi. Mikäli vedenkorkeuksia nostetaan, kiinteistön arvo laskee ja kiinteistönomistajalle aiheutuu kohtuutonta haittaa. Kyseinen maa-ala tulisi katsoa tonttimaaksi ja korvaukset määrätä tämän perusteella.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausuntonaan valituksen johdosta viitannut aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin ja niiden perusteluihin.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö on valituksen johdosta lausuntonaan ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää aiemmin annettuihin lausuntoihin.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Valituksessa ei ole esitetty riittäviä syitä päätöksen muuttamiseen. Lupamääräys 16 turvaa riittävästi ennakoimattomat edunmenetykset. Valvontaviranomainen ei voi ottaa kantaa yksityisiin korvausvaatimuksiin.

Virtain teknisten palveluiden lautakunta on luvanhakijoiden edustajana antanut valituksen johdosta lausunnon. Lautakunta on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja lisäksi esittänyt, että hankkeen tavoitteena on vanhan säännöstelypadon korvaaminen kahdella kiinteällä patoratkaisulla, jotka samalla mahdollistavat Havanganjärven alimpien vedenkorkeuksien noston tulvakorkeuksien kuitenkaan liikaa nousematta. Vedenkorkeudet tarkentuivat suunnitelman valmistuttua 12.12.2010 ja hakemuksen mukaiset muutokset vedenkorkeuksissa ovat Havanganjärven kunnostamisen kannalta tarpeen. Hakemuksen mukainen suunnitelma ja vedenkorkeuksien muutokset on esitelty yleisötilaisuudessa 28.11.2010 ja esitetyt kommentit on otettu huomioon suunnittelussa. Valittajien vaatimusta alivedenkorkeuden nostosta 10–25 cm:llä ei voida toteuttaa ilman myös kaikkien muiden vedenkorkeuksien ja virtaamien tunnuslukujen muuttumista. Hydrologiset tunnusluvut ovat kaikki sidoksissa toisiinsa ja alivedenkorkeuden muuttaminen aiheuttaisi myös keskivedenkorkeuden muutoksen, joka poikkeaisi hakemuksesta esitetystä ja käytännössä täten vaatisi uudelleen suunnittelun ja uuden hakemuksen tekemisen aluehallintovirastolle.

AA:n ja BA:n perusteluissaan esittämä tieto nykyisen padon käyttötavasta on virheellinen. Patoa on käytetty nykyisten lupaehtojen mukaisesti.

Teoreettisesti rantaeroosiota esiintyy vedenpinnan noston yhteydessä ja se voisi olla merkittävää huomattavan, yli yhden metrin, vedenpinnan noston tilanteessa. Kasvinsuojeluaineita ja humusta ei Havanganjärvellä liukene rantavyöhykkeen veden alle jääviltä alueita sellaisia määriä, että liukenemista voitaisiin millään teknisesti käyttökelpoisella tavalla havaita ja vaikutus järven kuormitukseen on tätäkin vaikeammin havaittavissa. Veden alle jäävä rantavyöhyke ei käytännössä ole sellaisessa maa- tai metsätalouskäytössä, jossa vyöhykettä lannoitettaisiin tai siihen käytettäisiin kasvinsuojeluaineita.

AA:n ja BA:n esittämiä perusteita koskien kiinteistöjen mahdollisia tulevaisuuden käyttömuotoja ja tiejärjestelyjä ei voida ottaa huomioon nykytilanteessa. Korvausperusteita ei voida perustaa mahdollisten suunnitelmien varaan. Korvaukset on määritetty hankkeessa yhtenäisin perustein.

Vaskiveden osakaskunnalle ja sen asiakumppaneille luvan hakijoina on varattu tilaisuus selityksen antamiseen valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta. Selitystä ei ole annettu.

Virtain kaupunginhallitus on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta lausunnon. Kaupungilla ei ole lisättävää teknisten palveluiden lautakunnan valituksen johdosta antamaan lausuntoon. Kaupunginhallitus on valituksen johdosta annettujen lausuntojen osalta todennut, että hankkeen hyödynarviointi on tehty vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti.

Virtain kaupunki on hankkeesta vastaavana Vaasan hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen antamisen jälkeen Vaasan hallinto-oikeudelle 28.1.2015 saapuneessa kirjoituksessaan hakenut hallinto-oikeudelta Havanganjärven kunnostamiseksi uuden vesilain (587/2011) 15 luvun 7 §:ään viitaten määräystä, että kysymyksessä oleva järven kunnostushanke saataisiin kokonaisuudessaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, koska töiden lykkääntyminen aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin olemassa olevan padon sortumisesta. Vaasan hallinto-oikeus on lähettänyt mainitun kirjoituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kaupungin on katsottava pyytäneen, että korkein hallinto-oikeus antaa ratkaisun päätöksen täytäntöönpanoa koskevan pyynnön johdosta.

AA ja BA ovat antaneet vastaselityksen annettujen lausuntojen ja Virtain kaupungin täytäntöönpanopyynnön johdosta. He ovat esittäneet, ettei täytäntöönpanoa sallita.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Lausuminen Virtain kaupungin kysymyksessä olevan vesitaloushankkeen aloittamisen sallimista koskevasta pyynnöstä raukeaa.

Perustelut

1. Vesiasetuksen (282/1962) 42 §:n 1 momentin mukaan hakemusasian suunnitelmassa tulee perustella yrityksen tarkoitus sekä selostaa suunnitellut työt ja toimenpiteet, yrityksen toimeenpanosta aiheutuvat, yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvat vaikutukset sekä ne seikat, joilla on merkitystä yrityksen oikeudellisia edellytyksiä harkittaessa. Pykälän 2 momentin mukaan suunnitelmassa on muun muassa esitettävä arvio yrityksen tuottamista hyödyistä ja vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä. Arvio yrityksen haitallisista vaikutuksista on tehtävä tilakohtaisena, vesialueen omistajakohtaisena ja henkilökohtaisena.

Hanketta koskevassa suunnitelmassa on vesiasetuksen 42 §:n mukaisesti esitetty arvio yrityksen tuottamista hyödyistä. Hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset on myös mainitun pykälän mukaisesti arvioitu tilakohtaisesti. Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hallinto-oikeuden päätöksessä lausutut ja niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut huomioon ottaen luvan myöntämisen edellytykset hankkeelle ovat olemassa. Perusteita päätösten kumoamiseen valituksessa esitettyjen näkökohtien johdosta ei ole.

Hankkeesta johtuvat korvattavat haitat, vahingot ja edunmenetykset määrätään tilakohtaisesti. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan valituksessa viitatun tilan Peltonen RN:o 5:149 ranta-alueen olosuhteet eivät ole rinnastettavissa sillä tavoin valittajien tiloihin, että luvansaaja olisi vesilain 11 luvun 13 § huomioon määrättävä tekemään myös valittajien kiinteistöjen Römpelinmäki ja Arvopala ranta-alueen täyttö samoin perustein kuin luvansaaja on lupamääräyksessä 13 määrätty Peltosen tilan ranta-alueella tekemään. Valituksessa viitattua Peltosen tilaa koskevalla ratkaisulla ei näin ollen ole välitöntä oikeudellista merkitystä valittajien tiloja koskevan korvausratkaisun kannalta. Kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä lausutut perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt AA:n ja BA:n vaatimuksen heidän rantojensa täyttämisestä.

Kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja sovelletut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole ottaen huomioon vesilain (264/1961) 17 luvun 9 ja 12 § toimivaltaa määrätä, että hanke saadaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Valitusasian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi enempi lausuminen Virtain kaupungin hankkeen aloittamisen sallimista koskevan pyynnön johdosta ei ole tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Timo Kairesalo ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.