Muu päätös 2238/2015

Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva asia (Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaava, Siikajoki)

Antopäivä: 25.8.2015
Taltionumero: 2238
Diaarinumero: 1185 ja 1202/1/15

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1) Raahen Ilmailijat ry, Raahe

2) Suomen Moottorilentäjien Liitto ry, Oulu

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 20.3.2015 nro 15/0107/1

Asian aikaisempi käsittely

Siikajoen kunnanvaltuusto on 5.2.2014 tekemällään päätöksellä (§ 9) hyväksynyt Siikajoen Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n valituksen ja hylännyt Raahen Ilmailijat ry:n valituksen kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

Tutkimatta jättäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.

Kuntalain (365/1995) 92 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 4 §:n mukaan kunnan jäsen on:

1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);

2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä

3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n kotipaikka on Oulu. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että yhdistys omistaisi tai hallitsisi kiinteää omaisuutta Siikajoen kunnassa. Yhdistys ei siten ole Siikajoen kunnan jäsen.

Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen toimialueena on Suomen valtakunnan alue. Liiton tarkoituksena on toimia yleishyödyllisenä etujärjestönä edistäen Suomen yleisilmailua, erityisesti moottorilentämistä, sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto valvoo ja ajaa jäsentensä etuja.

Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei vaikuta kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Liitto ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 2 momentissa tarkoitettu paikallinen tai alueellinen yhteisö.

Edellä selostetuilla perusteilla Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:llä ei ole valitusoikeutta valtuuston Siikajoen Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

(- - -)

Kaavasuunnittelun lähtökohdat

Pinta-alaltaan noin 262 hehtaarin suuruinen suunnittelualue sijaitsee Siikajoella valtatien 8 varrella sen eteläpuolella noin 8 kilometrin etäisyydellä Revonlahdelta Raahen suuntaan ja noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Raahen kaupungin rajasta. Alue on pääosin puutonta peltoa, jota käytetään viljelyyn. Alueelle ei ole rakennettu, ja sinne johtaa metsäautotie. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,5–2,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin kylämäinen Murron asuinalue on noin 3 kilometrin päässä suunnittelualueen eteläpuolella. Raahe-Pattijoen lentopaikka sijaitsee noin 4 kilometriä alueesta länteen. Suunnittelualue sijaitsee Oulun lentoaseman lähestymisalueella noin 37 kilometriä lentoasemasta lounaaseen.

Osayleiskaavan laatimisen tavoitteena on alueen osoittaminen tuulivoimarakentamiseen. Kaavaselostuksesta ilmenee, että Navettakankaan alue on valittu tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi sen tuulivoimatuotantoon soveltuvuuden, valtakunnan sähköverkon läheisyyden ja erinomaisten tieyhteyksien vuoksi.

Alueella voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia eivätkä sitä koske muutkaan kaavamerkinnät. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa maakuntakaavaan merkittyyn valtatiehen 8 ja etelässä pääsähköjohtoon 110 kV (z). Maakuntakaavaan on merkitty Raahe-Pattijoen lentokenttä lentopaikkaa koskevalla symbolimerkinnällä.

Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa eikä asemakaavaa.

Pohjois-Pohjanmaan liiton 2.12.2013 hyväksymässä, päätöksentekohetkellä lainvoimaa vailla olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa on esitetty alueita tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue sijoittuu osittain vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv-1 alue 319).

Keskeiset vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään. Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Osayleiskaavan kuvaus

Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-1) ja maatalousalueita (MT-1). Näille alueille on osoitettu neljä tuulivoimaloiden aluetta (tv). Tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden sijainti on esitetty ohjeellisena.

Tuulivoimaloiden aluetta (tv) koskevien kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloiden yhteenlasketun nimellistehon on oltava alle 30 MW. Tuulivoimalat on sijoitettava keskitetysti, usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiatuotannon taloudellisuus huomioon ottaen on mahdollista. Tuulivoimalan etäisyyden tuulivoima-alueen rajasta on oltava vähintään rakennettavan tuulivoimalan kokonaiskorkeus, etäisyyden voimajohdosta 1,5 kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus ja etäisyyden valtatien keskilinjasta vähintään 300 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 200 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava vaalea ja yhtenäinen. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet on sijoitettava osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset luontoon, maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, virkistyskäyttöön, linnustoon ja muuhun eläimistöön sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.

Kaava-alueen etelälaidan voimalinjan alue on merkitty energiahuollon alueena (EN). Tuulivoimaloiden vuoksi tarpeelliselle energiahuollon alueelle (EN-1) saa rakentaa sähköasemakentän ja tuulivoimaloita varten tarvittavia huoltorakennuksia. Kaava-alueen sähkönsiirtojohtojen sijainti on esitetty ohjeellisina. Johdot on sijoitettava maakaapelina ja mahdollisuuksien mukaan huoltotien alueelle.

Yleiskaavamääräysten mukaan Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv). Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asentamisesta pyydettävä Finavian lausunto (ilmailuasetus 1 § 2 mom) sekä haettava ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot.

Raahe-Pattijoen lentopaikan huomioon ottaminen

Hyväksytyn osayleiskaavan kaavaselostuksessa on todettu Raahe-Pattijoen lentopaikka, joka sijaitsee noin neljä kilometriä kaava-alueesta länteen, sekä maakuntakaavan lentopaikkaa koskeva symbolimerkintä ja kaavamääräykset. Lentopaikkaa ylläpitää Raahen kaupunki, ja sitä käyttää pääasiallisesti Raahen Ilmailijat ry harrastustoimintaan, koulutukseen ja tarvittaessa virkatehtäviin.

Osayleiskaavaa valmisteltaessa on selvitetty kaavahankkeen vaikutuksia Raahe-Pattijoen lentopaikkaan. Tässä tarkoituksessa on pyydetty lausuntoja asianomaiselta viranomaistaholta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lisäksi on oltu vuorovaikutuksessa Raahen Ilmailijat ry:n ja Raahen kaupungin kanssa.

Kaava-asiakirjoihin on liitetty karttaesitys esterajoituspinnoista, jotka on laadittu Trafin määräyksen (AGA M1-1) mukaisesti ja Raahe-Pattijoen lentopaikan nykyisen kiitotien pituuden (pituus alle 1 200 metriä) perusteella. Lokakuun 25. päivänä 2013 pidetystä palaverista laadittuun muistioon on merkitty, että Trafista saadun tiedon mukaan esitetyt lentoesterajoitukset ovat oikeat ja että ne on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa.

Trafi on kaavaehdotuksesta 28.11.2013 antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen on selvitettävä. Lausunnon mukaan Trafi myöntää ilmailulain 165 §:n mukaisen lentoesteluvan kohteen pystytykseen, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lausunnossa on viitattu Trafin 30.11.2012 myöntämään lentoestelupaan Navettakankaan eteläisimmälle tuulivoimalalle. Tässä lupakäsittelyssä on otettu huomioon lentopaikan nykyiset lentoesterajoituspinnat ja kaupallisen lentoliikenteen sujuvuus Oulun lentoaseman lähestymisalueella sekä mahdollistettu alueen suurin mahdollinen estekorkeus arvoon 250,5 metriä merenpinnasta. Lausunnossa on edelleen todettu, että jos lentopaikan kiitotietä jatketaan 200 metrillä ja levennetään siten, että lentopaikka nostetaan ilmailumääräyksen AGA M1-1 mukaiseen II-luokkaan, lentopaikan lentoesterajoituspinnat yltäisivät lähemmäksi läntisintä voimalaa. Vaikka voimala ei tässä tapauksessa rikkoisi esterajoituspintaa, se voisi rajoittaa lentopaikan käytettävissä olevaa lentoaluetta. Voimalan pyörrevaikutus voisi tällöin myös tietyillä tuulilla ulottua esterajoituspintojen alueelle. Lausunnossa on todettu, että karkeana arviona pyörrevaikutuksen ulottumalle voidaan pitää minimietäisyyttä, joita voimaloilla on toisiinsa nähden.

Trafi on pyydettäessä sähköpostitse täsmentänyt 28.11.2013 antamaansa lausuntoa. Sähköpostissa, joka on liitetty 7.1.2014 pidetystä viranomaisneuvottelusta laaditun muistion liitteeksi, on todettu, että suunnitellut tuulivoimalat jäävät Raahe-Pattijoen lentopaikan esterajoituspintojen ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, että lentopaikkaa kehitetään luokkaan II. Tuulivoimalat voivat kuitenkin sijaintinsa (kiitotien jatkeella) ja läheisyytensä vuoksi mahdollisesti aiheuttaa toiminnallisia rajoituksia osalle paikallista lentotoimintaa (esimerkiksi purjelento ja lentokoulutus).

Hyväksytyn osayleiskaavan kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan suhdetta maakuntakaavaan sekä niitä vaikutuksia, jotka kaavan mukaisesta maankäytöstä aiheutuvat Raahe-Pattijoen lentopaikalle. Kaavaselostuksessa on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lausuntojen perusteella katsottu, että osayleiskaavan mukaisesti rakennettavat tuulivoimalat eivät ole esteenä lentotoiminnan harjoittamiselle nykyisellä lentopaikalla tai lentopaikan korottamiselle II-luokkaan. Tuulivoimaosayleiskaava ei siten vaikeuta maakuntakaavan toteutusta. Navettakankaan tuulipuistolla on kuitenkin arvioitu olevan kielteistä vaikutusta Raahen Ilmailijat ry:n harrastustoimintaan ja erityisesti yölentoihin. Kaavan mukaisen rakentamisen ei kuitenkaan ole arvioitu aiheuttavan Raahe-Pattijoen lentopaikan käytölle tai kehittämiselle kohtuutonta haittaa.

Kaavasuunnittelussa on selvitetty ja arvioitu kaavan mukaisen maankäytön vaikutuksia Raahe-Pattijoen lentopaikan toiminnalle. Tätä tehtäessä on otettu huomioon Raahe-Pattijoen lentopaikan nykyinen toiminta ja lentopaikan nykyiset lentoestepinnat sekä lisäksi lentopaikan mahdollinen kehittäminen ja lentopaikan korottamisesta II-luokkaan aiheutuvat lentoestepinnat. Tehtyjen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella on arvioitavissa, täyttääkö osayleiskaava sille asetetut sisältövaatimukset siltä osin kuin on kysymys yleiskaavan mukaisesta maankäytöstä läheiselle lentotoiminnalle ja lentoturvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista.

(- - -)

Hyväksytyssä osayleiskaavassa on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä tuulivoimaloiden rakentamisesta. Kaavassa on määritelty sitovasti muun ohella tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus ja annettu tuulivoimaloiden sijaintia koskevia määräyksiä niin, että mikäli tuulivoimapuistoon rakennetaan sallitut kahdeksan tuulivoimalaa, voimaloiden ohjeellisesta sijainnista ei voida merkittävästi poiketa. Yleiskaavamääräys edellyttää, että ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä Finavian lausunto ja haettava lentoestelupa Trafilta. Ilmailulain mukaan lentoestelupa kohteen pystytykseen voidaan myöntää, jollei lentoturvallisuus vaarannu.

Kaavaa laadittaessa tehtyjen selvitysten mukaan suunnitellut tuulivoimalat jäävät Raahe-Pattijoen lentopaikan esterajoituspintojen ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, että lentopaikkaa kehitetään luokkaan II. Näin ollen hyväksytyssä osayleiskaavaratkaisussa on otettu huomioon maakuntakaavan Raahe-Pattijoen lentopaikkaa koskeva kohdemerkintä suunnittelumääräyksineen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen edellyttämällä tavalla.

Kaavaa laadittaessa tehtyjen selvitysten mukaan osayleiskaavan mukaisesti toteutettavat tuulivoimalat eivät estä Raahe-Pattijoen lentopaikan käyttämistä ja kehittämistä. Osayleiskaavassa esitetyt kolme eteläisintä tuulivoimalaa voivat kuitenkin sijaintinsa vuoksi aiheuttaa toiminnallisia rajoituksia osalle lentopaikalla harjoitettavaa toimintaa. Näitä mahdollisia toiminnallisia rajoituksia ei kuitenkaan voida pitää luonteeltaan sellaisina, että niistä voitaisiin katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa lentopaikkaa käyttävälle Raahen Ilmailijat ry:lle.

Kun otetaan huomioon hyväksytyn osayleiskaavan tavoite alueen osoittamisesta tuulivoimarakentamiseen, osayleiskaavan tuulivoimaloiden kokoa, sijoittumista ja rakentamista koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan sekä edellä Raahe-Pattijoen lentopaikan käyttämisestä ja kehittämisestä esitetty, osayleiskaava ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen valittajien lentoturvallisuuden vaarantumisen ja lentopaikan käyttämisen osalta esittämillä perusteilla. (- - -)

(- - -)

Yhteenveto

Navettakankaan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole lainvastainen Raahen Ilmailijat ry:n (- - -) esittämillä perusteilla. Päätöstä ei ole aihetta kumota valitusten johdosta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 31 §, 35 § ja 63 § 2 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 momentti, 19 § ja 30 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Anne-Mari Keskitalo, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) Raahen Ilmailijat ry on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset.

Yhdistys on valituksensa perusteluissa esittänyt muun ohella, että hallinto-oikeus ei ole riittävästi ottanut huomioon tuulivoimaloista yleisilmailulle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa. Lentokentän lähistölle sijoittuvat tuulivoimalat saattavat yhdistyksen eriarvoiseen asemaan muihin lentokouluihin nähden ja aiheuttavat yhdistykselle taloudellisia tappioita. Tuulivoimalat estävät Raahen kaupungin suunnitelmat kentän laajentamisesta ja kehittämisestä.

2) Suomen Moottorilentäjien Liitto ry on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja tutkii hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen.

Yhdistys on valituksensa perusteluissa esittänyt muun ohella, että tuulivoimaloiden lentoestevaikutus on jättöpyörtöalueiden vuoksi suurempi kuin tavallisilla lentoesteillä. Kunta ei ole ottanut tätä huomioon yhdistyksen lausumasta huolimatta. Jättöpyörteiden vaikutuksista harraste- ja yleisilmailulentokoneiden hallittavuuteen ei ole Suomessa tieteellistä tutkimusta. Varovaisuusperiaatteen vuoksi on perusteltua edellyttää 10 kilometrin etäisyyttä lähimmän tuulivoimalan ja lentokentän välillä. Siikajoen kunnan pyynnöstä Isonevan tuulivoimaluonnoksesta annettua yhdistyksen lausuntoa ja siinä esitettyä vaatimusta muun ohella kaikkien suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksien käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena ei ole käsitelty tai muutoinkaan otettu huomioon. Yhdistys edustaa jäsenistöään, joka koostuu moottorilentäjistä, lentokoneenomistajista sekä ilmailuyhdistyksistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n valituksen ja Raahen Ilmailijat ry:n valituksesta asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää Suomen Moottorilentäjien Liitto ry:n valitus tutkimatta.

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole myöskään Raahen Ilmailijat ry:n valituksen johdosta perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.

 
Julkaistu 25.8.2015