Muu päätös 2341/2015

Puolustusvoimien Syndalenin ampuma-aluetta Hangossa koskeva ympäristölupa-asia

Antopäivä: 4.9.2015
Taltionumero: 2341
Diaarinumero: 0133/1/14

Asia Ympäristölupaa koskeva asia

Valittaja Merivoimien esikunta

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 16.12.2013 n:o 13/0370/1

Asian aikaisempi käsittely

Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeillään No YS 793 17.9.2001 ja No YS 729 8.7.2002 velvoittanut Uudenmaan Prikaatin hakemaan ympäristölupaa Syndalenin ampuma-alueen toiminnoille Hangossa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 5.3.2003. Hakemuksen käsittely on ympäristöhallinnon muutosten perusteella siirtynyt 1.1.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 21.12.2010 n:o 61/2010/1 myöntänyt Uudenmaan Prikaatille ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Syndalenin ampuma-alueen toimintaan. Ympäristölupa koskee seuraavia toimintoja ja kohteita:

- Ampumarata G2, 100 m. Radalla ammutaan rynnäkkökiväärillä, pistoolilla, konepistoolilla, kertasingolla sisäpiippu- ja harjoituskranaattiammuntoja sekä haulikkoammuntoja.

- Ampumarata G3, 150 m. Radalla ammutaan rynnäkkökiväärillä, pistoolilla, konepistoolilla, kertasingolla sisäpiippu- ja harjoitusrakettiammuntoja sekä

- Kouluampumarata G1, 150/300/400 m. Radalla ammutaan rynnäkkökiväärillä, kone- ja tarkkuuskiväärillä sekä sisäpiippusingolla haulikkoammuntoja. Janter-maalilaite on yhteinen radan G2:n kanssa.

- Sinkoampumarata SKO, 100/300/500/650 m. Radalla ammutaan kaikki sinkoammunnat, ilmatorjuntakonekiväärin pinta-ammunnat sekä tarkkuuskivääri-, kranaattikonekivääri- ja kranaattipistooliammunnat.

- Kranaatinheittimistön tuliasemat R2–R9.

- Taisteluammuntojen maalialueet M1–M3. Maalialueille ammutaan kevyillä ja raskailla kranaatinheittimillä.

- Käsikranaattien heittoalue KH. Alueella on paine- ja sirpalekäsikranaattien heittopaikka ja harjoituskäsikranaattien heittopaikka.

- Alueella RÄJ on kolme räjäytystaskua räjäytysharjoituksia varten.

Päätökseen sisältyy muun ohella seuraavat lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi

1. Ampuma-alueella ei saa ampua tykistöaseilla.

2. Ampumaratojen käyttöä, sinkoradan käyttöä sekä kranaatinheittimistön tuliasemien ja maalialueiden käyttöä ammuntaan sekä käsikranaattien heittoalueen ja räjäytysalueen toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

- Kaikki ammunta ja räjäytykset on kielletty seuraavina juhla- ja pyhäpäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

- Ammuntoja, erityisesti raskailla aseilla, sekä räjäytyksiä ei tule järjestää toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, helluntaina, pyhäinpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä, mikäli ammunnat eivät ole välttämättömiä Uudenmaan Prikaatin koulutusohjelman toteuttamiseksi.

- Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on kielletty ilta- ja

yöaikaan (klo 20–7) kesäaikana (20.6.–31.7.). Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on sallittua muulloin arkipäivinä (ma–pe) klo 7–20. Mikäli on välttämätöntä järjestää puolustusvoimien raskaiden aseiden koulutusammuntoja tai räjäytyksiä ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) taikka viikonloppuina (la–su), niitä voidaan järjestää enintään 14 kertaa puolen kalenterivuoden jakson aikana. Kranaatinheittimistön on ilta- ja yöaikaan käytettävä ensisijaisesti maalialueita M1 tai M2. Maalialuetta M3 voidaan käyttää vain, mikäli muut maalialueet ovat käytössä. Maalialueen M3 käyttöä on pyrittävä lisäksi vähentämään suunnitelmallisesti myös päiväaikaan (klo 7–20).

Mikäli sallituksi ajaksi suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt turvallisuus- tai muusta vastaavasta syystä, saa ammuntaa jatkaa loppuun saakka edellä asetettujen aikarajoitusten estämättä.

Raskaiden aseiden yö- ja viikonloppuammunnoista on ilmoitettava vähintään viikko etukäteen paikkakunnalla ilmestyvissä, suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä sekä Tvärminnen kylään johtavien teiden varsille pystytettävillä ilmoitustauluilla.

Tätä määräystä on noudatettava viimeistään 1.1.2012 alkaen.

3. Ammuntoja raskaalla singolla ja raskaalla kranaatinheittimellä on rajoitettava siten, että ammuntojen määrä vastaa vuoden 2008 tasoa. Raskaalla singolla saa ampua vuodessa enintään 30 päivänä yhteensä 700 laukausta. Raskaalla kranaatinheittimellä saa ampua vuodessa enintään 30 päivänä yhteensä 2 000 laukausta.

4. Kiväärikaliiperisilla aseilla suoritettavien ammuntojen aiheuttama melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettynä melutasoa (LAImax) 65 dB lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla eikä melutasoa (LAImax) 60 dB lähimmillä loma-asumiseen käytettävillä alueilla.

5. Raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttama melualue ei saa laajentua nykyisestä. Vertailukohtana on raskaiden aseiden melua koskevassa selvityksessä esitetyt melualueet, jotka on esitetty aluehallintoviraston päätöksen liitteissä 2 ja 3.

6. Ampuma-alueen kokonaiskäytön määrää rajoittamalla, ampuma-aikoja rajoittamalla, ampumasuuntia ja ampumapaikkoja muuttamalla sekä meluesteillä ja muilla rakenteilla on pyrittävä supistamaan vuoden 2015 loppuun mennessä sekä kevyiden että raskaiden aseiden melualuetta asutuksen suunnassa. Suunnitelma melun vähentämisestä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä laskelma toimenpiteillä saavutettavasta melutason (LAeq) alentumisesta. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto antaa tarvittaessa lisämääräyksiä ampuma-alueen toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vähentämisestä.

7. Ampumaratojen päätypenkkoihin kertyvät luodit ja ammusjätteet on kerättävä viiden vuoden välein talteen ja toimitettava ensi sijassa hyötykäyttöön. Hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet on toimitettava asianmukaiseen keräys- tai vastaanottopaikkaan. Ampumaratojen taustavallit on kunnostettava vuoden 2013 loppuun mennessä sellaisiksi, että luotien ja ammusjätteiden talteenotto on mahdollista.

8. Kranaatinheittimien maalialueilla olevia kranaatin osia ja muita ammusjätteitä tulee poistaa erityisesti tärkeältä pohjavesialueelta ja vesilintujen pesimä- ja ruokailualueilta.

9. = = =

Tvärminneträsketin alueen käyttämistä maalialueena 1.5.–31.7. on mahdollisuuksien mukaan rajoitettava. Uudenmaan Prikaatin tulee tehdä selvitys mahdollisuuksista rajoittaa ampumista alueelle mukaan lukien ammuntojen keskittämisestä Tvärminneträsketin luoteisosaan. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa tätä määräystä tarkentavan lisämääräyksen.

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Toiminnan luvanvaraisuus

Uudenmaan Prikaati on hakenut Uudenmaan ympäristökeskuksen kehotuksesta ympäristölupaa Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueelle ja siellä suoritettaville toiminnoille. Syynä kehotukseen oli ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 §:n mukainen menettely, jonka tarkoituksena oli käynnistää ympäristönsuojelulain mukainen lupamenettely niissä laitoksissa, joiden toiminta ja sitä koskevat määräykset eivät kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osin täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia.

Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue käsittää muun muassa leirialueen, ryhmitys- ja tuliasemia, maalialueita, taistelu-, sinko-, ampuma- ym. harjoitusratoja. Alueella ammutaan pienikaliiperisten aseiden ohella myös raskailla aseilla, kuten kranaatinheittimillä, singoilla sekä räjäytetään miinoja ja räjähteitä. Leirialueella on majoittumis- ja peseytymistiloja sekä keittokatoksia. Leirialueella ei harjoiteta ampumatoimintaa.

Kaikki ampuma- ja harjoitusalueen toiminnot eivät ole ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin laitosluettelon mukaan luvanvaraisia. Alueella on kuitenkin kiväärikaliiperisille aseille tarkoitettuja kiinteitä ampumaratoja (G1–G3), jotka ovat ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14 a) kohdan perusteella luvanvaraisia.

Sinkoradalla (SKO) ammutaan kevyillä ja raskailla singoilla kovapanosammuntoja sekä harjoitusraketteja. Lisäksi radalla ammutaan kiväärikaliiperisilla sisäpiippusingoilla. Ammunnat suoritetaan melko vakiintuneilta ampumapaikoilta tiettyyn suuntaan ja rajatulle alueelle suora-ammuntoina. Radalla on myös liikkuvien maalien laite. Kranaatinheitinammunnat tapahtuvat tuliasemista R2–R9 maalialueille M1–M3. Tuliasemien toiminta on järjestetty siten, että joukot ryhmittyvät käskystä rajatulle ja suhteellisen vakiintuneelle alueelle. Ammunta tapahtuu myös rajatulle alueelle, jonne maalit määritellään. Toiminta muodostaa siten kiinteistön osan vakiintuneen käyttötavan. Käsikranaattien heitto alueella KH sekä räjäytysharjoitusten toteuttaminen alueella RÄJ suoritetaan määritellyistä kohteista. Sinkojen laukauksista, kranaatinheittimien lähtölaukauksista ja erityisesti kranaatin iskemistä sekä miinojen räjäyttämisestä ja käsikranaattien käytöstä aiheutuu melua ja tärinää sekä ilmanpaineiskun vuoksi räminäilmiöitä rakennuksissa. Vakiintuneesta toteuttamistavasta johtuen toiminnasta aiheutuu ennalta määriteltävissä olevalla alueella haittaa. Haitta voidaan kokea kohtuuttomana rasituksena lähistön asuin- ja loma-asuntoalueilla.

Arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus sekä rasituksen voimakkuus ja kesto. Ampumamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, ei voida pitää lähtökohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esimerkiksi liikennemelua. Raskaiden aseiden käytöstä aiheutuu melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen (Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Puolustusvoimien ohje. Pääesikunta 13.7.2005 R 20/22.8/D/I) mukaiset melutasot (LCE 100 dB ja LCpeak 115 dB) lähialueiden asuinalueella ja loma-asuntojen alueella. Ampuma-alueen läheisyydessä ampumamelua esiintyy ympäri vuoden lähes jokaisena arkipäivänä (vuonna 2008 kivääriammuntoja oli 246 päivänä, keskimäärin 4 700 laukausta päivässä). Vaikka puolustusvoimien toiminta alueella on alkanut ennen kuin pääosa nykyisistä asukkaista on muuttanut ampuma-alueen naapuriin, on ampumatoiminta muuttunut vuosien kuluessa. Ampuma-aluetta ei ole perustettu yksinomaan lunastuspäätöksellä tai muulla julkisen viranomaisen myöntämällä luvalla, eikä alueeseen liity erityisiä suoja-alueita. Ampuma-alueen toiminta ei siten ole muodostunut kokonaisuudessaan sellaiseksi, ettei siitä voisi syntyä edelleen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Edellä todettujen erillisten alueiden (SKO, R2–R9, M1–M3, KH ja RÄJ) käyttö saattaa siten olla sellaista kiinteistön käyttöä, että sen voidaan katsoa olevan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta aiheuttavaa, vaikka näitä erillisiä alueita ei voida pitää ampumarata-alueina tai muutoin ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:ssä tarkoitettuina toimintoina. Mainitut toiminnat ja ampumaradat muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden, jonka vaikutuksia on myös syytä tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa säädetään.

Tässä lupapäätöksessä ei käsitellä Syndalenin sotasatamaa ja siellä tapahtuvaa polttonesteiden jakelutoimintaa eikä muutoin harjoitusalueen käyttöä. Polttonesteiden jakelutoimintaan haetaan erikseen ympäristölupaa.

Luvan myöntämisen edellytykset

Kun toimintaa harjoitetaan aluehallintoviraston päätöksessä esitetyllä tavalla ja annettuja määräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset.

Annetut lupamääräykset huomioon ottaen Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Ampumatoiminnassa noudatetaan harjoitusalueen johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, joilla myös melun ja tärinän haittoja pyritään ehkäisemään. Alueen pohjavesien tilaa seurataan ja ammunnoista syntyvät jätteet poistetaan alueelta. Puolustusvoimat osallistuu ampumaratojen maaperän pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan selvitystyöhön, jonka tulosten perusteella ampumaratojen ja ampumatoiminnan maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi kehitetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja.

Harjoitusalueella on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Stormossenin alue ja alueen välittömässä läheisyydessä laaja Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merialueen Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. Harjoitusalueen toiminta on jatkunut pitkään ennen Natura 2000 -verkoston syntymistä. Puolustusvoimien ampumatoiminta luo alueelle sopivia paahdebiotooppeja, avoimia alueita ja allikoita, joiden vuoksi alueen luontoarvot osin hyötyvät ampumatoiminnasta. Liikkumista Stormossenin alueella on rajoitettu puolustusvoimien toimesta ja alueen luonnontila on selvitysten mukaan palautumassa. Tehtyjen luontoselvitysten perusteella puolustusvoimien toiminnalla ei ole siten haitallista vaikutusta alueen suojeluarvojen kannalta. Lähistön rannikon alueet ovat muun muassa vesilintujen ja kahlaajien kannalta tärkeitä muutto- ja levähdysalueita, mutta ampumatoiminnasta pitkään jatkuneena toimintana ei ole aiheutunut havaittavia haittoja. Tarkempaa luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista arviointia toiminnan merkittävistä haitallisista vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille ei siten ole ollut tarpeen tehdä.

Puolustusvoimien ampumaleiritoiminta Syndalenin ampumaleirialueella ei ole luonnonsuojelulain 66 §:n vastaista eikä se merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi edellä mainitut Natura-alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa, vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa haittaa.

Aluehallintoviraston päätöksen perustelut lupamääräysten osalta

Yleiset perustelut

Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa varattu puolustusvoimien käyttöön harjoitus-, ammunta- ja muuta toimintaa varten. Alueella on otettava huomioon sekä puolustusvoimien että lähiympäristön asutuksen asettamat vaatimukset. Syndalenin EP/y-aluevaraukseen liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava toiminnan ajoituksen ja sijoituksen avulla mahdollisuudet vähentää haittoja läheiselle asutukselle. Määräyksiä asetettaessa on otettu huomioon, että toiminta on puolustusvoimien harjoitustoiminnan kannalta välttämätöntä. Määräyksissä on tämän vuoksi otettu huomioon myös Syndalenin ampuma-alueen johtosääntö.

Rasituksen arvioinnissa on otettu huomioon, että ampumamelu sekä raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttamat ilmanpaineiskut ja tärinä on jatkunut alueella suhteellisen kauan. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaitalle, tärinälle tai räminälle ei ole Suomessa suoranaisesti terveyshaittaan perustuvia ohjearvoja tai raja-arvoja. Puolustusvoimien käyttämiä ohjearvoja on yleisesti käytetty harjoitusalueiden läheisyydessä tapahtuvassa kaavoituksessa. Yleisenä lähtökohtana on siten pidettävä, että näitä ohjearvoja ei ylitetä. Ilmanpaineiskuista ja tärinästä aiheutuva rakennuksissa havaittava räminäilmiö ja rakenteiden huojunta on kuitenkin erityisesti yöaikana ja loma-aikana katsottava erityisen häiritseväksi ja siten myös viihtyisyyttä huomattavasti alentavaksi. Haittaa on pidettävä tällöin kohtuuttomana rasituksena. Tämän vuoksi rajoitukset on annettu siten, että raskaiden aseiden käytöstä aiheutuva haitta voitaisiin ehkäistä erityisesti yöaikaan ja kesäaikaan.

Lupaharkinta on rajattu siten, että se koskee vain ratkaisussa mainittua toimintaa ja kohteita. Määräykset on annettu näiden toimintojen aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ja kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Määräyksiä annettaessa on lisäksi otettu huomioon, että toiminta on järjestetty luonnonsuojelulain vaatimusten mukaisesti.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräysten yksilöidyt perustelut siltä osin kuin nyt on kysymys

= = =

Lupamääräys 2. Koska sekä raskaiden että kiväärikaliiperisten aseiden aiheuttama melu koetaan häiritseväksi ja viihtyisyyttä alentavaksi erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina eikä meluesteiden rakentaminen ole mahdollista tai niiden vaimennusteho jäisi vähäiseksi, toiminnan toiminta-aikoja on rajoitettava. Toiminta-aikoja on rajoitettu lähinnä ilta- ja yöaikaan ja kesäaikaan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Rajoitukset vastaavat pääosin Syndalenin ampuma-alueen johtosääntöä.

Määräyksessä annetut rajoitukset eivät vähennä merkittävästi ammuntoihin käytettävissä olevaa aikaa. Päiväammuntoihin on käytettävissä noin 350 päivää ja lisäksi viikonloppuina tai yöllä on mahdollista ampua 28 kertaa. Raskaiden aseiden ilta- ja yöaikaan tapahtuvaa ammuntaa voidaan järjestää puolen vuoden kalenterijakson aikana 14 kertaa, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen harjoitustoiminnan. Harjoituskerran loppuun saattamiseksi voidaan myös kellonaikarajoitus ylittää satunnaisesti, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan järjestämisen alueella. Määräyksen voimaantulolle on annettu aikaa noin vuosi, jotta toimintaa voidaan suunnitella.

Lupamääräys on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva melu, tärinä ja ilmanpaineiskut eivät aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta lähialueiden asuinkiinteistöille tai loma-asuntojen kiinteistöille. (YSL 43 §, NaapL 17 §)

= = =

Lupamääräys 6. Raskaan singon, miinojen ja voimakkaiden räjähdyspanosten aiheuttama melu on huomattavan voimakasta ja äkillisesti esiintyessään häiritsevää. Näiden häiriötä aiheuttavien melujen vaimentaminen on tarpeen toiminnasta aiheutuvan rasituksen vähentämiseksi. Raskaan singon käytöstä aiheutuu laaja melualue, jota voidaan mahdollisesti pienentää rakenteilla. Tehokkaiden ja Syndalenin poikkeuksellisiin olosuhteisiin soveltuvien meluntorjuntarakenteiden löytämiseksi on tarpeen teettää asiantuntijalla selvitys erilaisista rakenteista ja niillä saavutettavasta melutason vaimenemasta. Rakenteet eivät saa aiheuttaa merkittäviä muutoksia alueen luonnonolosuhteisiin eikä haittaa arvokkaalle eliöstölle. Selvitys on tarpeen, jotta rasitusta, jos selvitys antaa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, voidaan edelleen vähentää suunnitelmallisesti tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43 §, 55 §)

Lupamääräys 7. Jotta päätypenkkoihin jatkuvasti kertyvät luodit eivät jäisi penkkaan vuosiksi sadeveden syövytykselle alttiiksi, on tarpeen poistaa niitä säännöllisesti. Luotien syöpyminen on Syndalenissa tavanomaista voimakkaampaa johtuen mereltä tulevasta suolasta. Jotta luotien poistaminen penkasta olisi tehokasta, on penkkojen rakennetta parannettava. Toimenpide on tarpeen merkittävän ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi. Määräyksen voimaantulossa on otettu huomioon, että puolustusvoimat selvittää yhdessä ympäristöhallinnon kanssa ampumaratojen parhaita käyttökelpoisia ratkaisuja maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §)

Lupamääräys 8. Kranaatinheittimien maalialueilta on säännöllisesti kerättävä kranaatinosat maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä alueen eläimistön suojelemiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JäteL 19 §)

Lupamääräys 9. = = = Määräyksessä on lisäksi annettu selvitysvelvoite mahdollisuuksista vähentää Tvärminneträsketin alueen käyttöä maalialueena tai mahdollisuuksista ampua rajoitetusti alueella kesäaikana. Tvärminneträsket on kosteikkoalue, joka on myös kahlaajien ja vesilintujen pesimäaluetta. Birdlife Finlandin lintujen havaintorekisterin mukaan alueella on havaittu muun muassa luhtahuitteja vuonna 2010. Muina aikoina kuin määräyksessä mainittuina aikoina alueen toimiminen maalialueena saattaa parantaa sen sopivuutta kosteikkoa suosiville lintulajeille. (YSL 43 §)

= = =

Soveltaminaan oikeusohjeina aluehallintovirasto on viitannut muun ohella seuraaviin säännöksiin:

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41–43, 45, 46, 52–56 ja 78 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16–19 ja 30 §

Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997)

Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 §).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus, johon merivoimien esikunta on valittanut aluehallintoviraston päätöksestä, on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa nyt on kysymys, hylännyt merivoimien esikunnan vaatimuksen päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, ettei ympäristölupa ole ampuma-alueen toiminnoille, ampumaratoja G1-G3 lukuunottamatta, tarpeen.

Toissijaisen vaatimuksen johdosta hallinto-oikeus on merivoimien esikunnan valituksesta muuttanut lupamääräystä 2 siten, että raskaiden aseiden ammunta-aikoja koskevat rajoitukset eivät koske raskaan kranaatinheittimen valoammusten ampumista ja että raskaiden aseiden koulutusammuntoja tai räjäytyksiä ilta- ja yöaikaan (klo 20-7) taikka viikonloppuna (la-su) voidaan järjestää enintään 28 kertaa kalenterivuoden aikana.

Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksessä 6 melun vähentämissuunnitelman esittämiselle asetettua määräaikaa niin, että suunnitelma voidaan toimittaa samaan aikaan 31.12.2018 mennessä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen kanssa.

Hallinto-oikeus on tarkentanut lupamääräystä 7 muun ohella siten, että ajan kulumisen vuoksi määräyksen ampumaratojen taustavallin kunnostamiselle asetettu määräaika on muutettu päättymään vuoden 2015 lopussa.

Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 9 siten, että siinä asetettu velvoite selvittää mahdollisuuksia rajoittaa Tvärminneträsketin alueen käyttämistä maalialueena 1.5.–31.7. välisenä aikana voidaan toimittaa samaan aikaan 31.12.2018 mennessä kuin ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus.

Muutetut ja tarkennetut lupamääräykset kuuluvat (muutokset kursiivilla) seuraavasti:

2. Ampumaratojen käyttöä, sinkoradan käyttöä sekä kranaatinheittimistön tuliasemien ja maalialueiden käyttöä ammuntaan sekä käsikranaattien heittoalueen ja räjäytysalueen toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

- Kaikki ammunta ja räjäytykset on kielletty seuraavina juhla- ja pyhäpäivinä:

uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

- Ammuntoja, erityisesti raskailla aseilla, sekä räjäytyksiä ei tule järjestää toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, helluntaina, pyhäinpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä, mikäli ammunnat eivät ole välttämättömiä Uudenmaan Prikaatin koulutusohjelman toteuttamiseksi.

- Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on kielletty ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) kesäaikana (20.6.–31.7.). Rajoitus ei koske raskaiden kranaatinheitinten valoammusten ampumista. Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on sallittua muulloin arkipäivinä (ma–pe) klo 7–20. Mikäli on välttämätöntä järjestää puolustusvoimien raskaiden aseiden koulutusammuntoja tai räjäytyksiä ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) taikka viikonloppuina (la–su), niitä voidaan järjestää enintään 28 kertaa kalenterivuoden aikana. Kranaatinheittimistön on ilta- ja yöaikaan käytettävä ensisijaisesti maalialueita M1 tai M2. Maalialuetta M3 voidaan käyttää vain, mikäli muut maalialueet ovat käytössä. Maalialueen M3 käyttöä on pyrittävä lisäksi vähentämään suunnitelmallisesti myös päiväaikaan (klo 7–20).

Mikäli sallituksi ajaksi suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt turvallisuus- tai muusta vastaavasta syystä, saa ammuntaa jatkaa loppuun saakka edellä asetettujen aikarajoitusten estämättä.

Raskaiden aseiden yö- ja viikonloppuammunnoista on ilmoitettava vähintään viikko etukäteen paikkakunnalla ilmestyvissä, suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä sekä Tvärminnen kylään johtavien teiden varsille pystytettävillä ilmoitustauluilla.

Tätä määräystä on noudatettava viimeistään 1.1.2012 alkaen.

6. = = = Suunnitelma melun vähentämisestä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä laskelma toimenpiteillä saavutettavasta melutason (LAeq) alentumisesta. [Poistettu tekstiä]

7. = = = Ampumaratojen taustavallit on kunnostettava vuoden 2015 loppuun mennessä sellaisiksi, että luotien ja ammusjätteiden talteenotto on mahdollista.

9. = = =

Tvärminneträsketin alueen käyttämistä maalialueena 1.5.–31.7. on mahdollisuuksien mukaan rajoitettava. Uudenmaan Prikaatin tulee tehdä selvitys mahdollisuuksista rajoittaa ampumista alueelle mukaan lukien ammuntojen keskittämisestä Tvärminneträsketin luoteisosaan. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä. [Poistettu tekstiä]

= = =

Hallinto-oikeus on hylännyt muut toissijaiset vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:

1. Toiminnan luvanvaraisuus

Aluehallintoviraston päätös

Aluehallintovirasto on katsonut valituksenalaisessa päätöksessään, että ampuma-alueen kiväärikaliiperisten aseiden kiinteät ampumaradat (G1 - G3) ovat ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14 a kohdan perusteella luvanvaraisia. Alueella suoritettavasta muusta ampuma- ja räjäytystoiminnan melusta (sinkoampumarata SKO, kranaatinheittimistön tuliasemat R2-R9, taisteluammuntojen maalialueet M1-M3, käsikranaattien heittoalue KH sekä räjäytysalue RÄJ) voi aluehallintoviraston mukaan aiheutua lähiasutukselle eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Edellä mainitut toiminnat ja ampumaradat muodostavat aluehallintoviraston käsityksen mukaan yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden, jonka vaikutuksia on syytä tarkastella yhdessä ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaisesti. Aluehallintovirasto on päätöksellään myöntänyt Syndalenin ampuma-alueen toiminnalle ympäristöluvan ja asettanut toiminnalle lupamääräyksiä.

Lainsäädäntö

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan:

1) ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa:

a) terveyshaittaa;

b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille;

c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;

d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä;

e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä;

f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai

g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

2) ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.

- - -

Ympäristönsuojelulain 2 §:n 3 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää poikkeuksia ympäristönsuojelulain soveltamisesta, jos se on tarpeen valtakunnan turvallisuuden, huoltovarmuuden tai puolustusvoimien toiminnan erityisluonteen vuoksi.

Ympäristönsuojeluasetuksen 4 b §:n 1 momentin mukaan puolustusvoimien tilapäisiin lentopaikkoihin, satamiin, varastoihin, polttoaineen jakelupaikkoihin, ampumaratoihin tai muihin vastaaviin tilapäisiin toimintoihin ei tarvita ympäristölupaa.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (ympäristölupa). Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14 kohdan a alakohdan mukaan ympäristölupa on oltava ulkona sijaitsevalle ampumaradalle.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaan, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Naapuruussuhdelain 17 §:n 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Asiakirjoista saatava selvitys toiminnasta ja toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta

Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Hankoniemellä Tvärminnen, Täktomin, Santalan ja Koverharin välisellä alueella. Ampuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 1 600 hehtaaria. Hankoniemi on Lohjanharjun harjumuodostelman eteläisin mantereella oleva osa. Harjoitusalue sijoittuu sekä Syndalenin (0107806) että Tvärminnen (0107805) I luokan pohjavesialueille. Alueella on Natura 2000 -ohjelmaan (Stormossen FI100093) sekä rantojensuojelu- ja harjujensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Alueella ei ole suuria korkeuseroja, joilla olisi merkitystä raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman äänen leviämiseen. Ampuma-alue rajoittuu mereen itäosassa olevien leirialueen, johtolan ja huoltopaikkojen osalta. Muilta osin alueen itärajan etäisyys meren rannasta on noin 500–1 000 metriä. Alueen ympäristö on haja- ja loma-asutusaluetta. Asutusta on alueen välittömässä läheisyydessä idän-lounaan suunnassa. Pohjois-koillisen suunnassa on Koverharin terästehdas ja noin neljän kilometrin päässä Lappohjan kylä, missä sijaitsevat lähin koulu ja päiväkoti. Lännen suunnassa lähin asuintalo sijaitsee aivan alueen rajan tuntumassa, Grönkullassa. Santalan kylä sijaitsee luoteen suunnassa noin kolmen kilometrin päässä ampuma-alueesta.

Ampuma-alue on ollut puolustusvoimien käytössä vuodesta 1944. Aluetta käyttävät pääasiassa Merivoimien joukko-osastot sekä Kaartin Jääkärirykmentti. Alueen vastuullisena joukko-osastona toimii Uudenmaan Prikaati. Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue käsittää mm. leirialueen, ryhmitys- ja tuliasemia, maalialueita, taistelu-, sinko-, ampuma- ym. harjoitusratoja. Alueella ammutaan kiväärikaliiperisilla ja raskailla aseilla. Käyttöpäiviä kertyy vuosittain yli kaksisataa, joista raskasaseammuntapäiviä on yli puolet.

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Syndalenin harjoitus- ja ampumarata-alue on osoitettu merkinnällä EP/y (Puolustusvoimien alue, jossa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnasta aiheutuvat melu- ja muut haitat).

Alueella on kiväärikaliiperisille aseille tarkoitettuja kiinteitä ampumaratoja (G1–G3). Sinkoradalla (SKO) ammutaan kevyillä ja raskailla singoilla kovapanosammuntoja sekä harjoitusraketteja. Lisäksi radalla ammutaan kiväärikaliiperisilla sisäpiippusingoilla. Ammunnat suoritetaan melko vakiintuneilta ampumapaikoilta tiettyyn suuntaan ja rajatulle alueelle suora-ammuntoina. Radalla on myös liikkuvien maalien laite. Kranaatinheitinammunnat tapahtuvat lähinnä tuliasemista R2–R9 maalialueille M1–M3. Tuliasemien toiminta on järjestetty siten, että joukot ryhmittyvät käskystä rajatulle ja suhteellisen vakiintuneelle alueelle. Ammunta tapahtuu myös rajatulle alueelle, jonne maalit määritellään. Käsikranaattien heitto alueella KH sekä räjäytysharjoitusten toteuttaminen alueella RÄJ suoritetaan määritellyistä kohteista.

Asiakirjojen mukaan tykistöammunnat (130K54) on lopetettu 24.1.2004 toistaiseksi eikä ympäristölupahakemukseen ole sisällytetty tykistöammuntoja.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu puolustusvoimien ammunta- ja räjäytystoiminnat Syndalenissa vuonna 2008.

Ase tai taisteluväline, Laukauksia vuodessa, Ammuntapäiviä vuodessa

Kranaatinheitin 120 mm (120 Krh), 1898, 27

Kranaatinheitin 81 mm (81 Krh), 5346, 44

Raskas sinko, 708, 32

Kevyt kertasinko, 4241, 54

Miinat ja viuhkapanokset, 377, 37

Tulenkuvauspanokset (kg), 734, 123

Raivausräjäytykset, 288, 47

Käsivalaisuraketit, 1577, 171

Rynnäkkökivääri ja konekivääri, 1160073, 246

Uudenmaan Prikaatin Syndalenin ampuma-aluetta koskevan johtosäännön (2006) mukaan raskaiden aseiden ammuntoja saa järjestää klo 7.00–22.00 välisenä aikana. Rajoitus ei koske valoammusten ampumista kranaatinheittimillä. Tulenkuvaaminen räjähdysainein on sallittua klo 7.00–22.00 välisenä aikana. Ammuntoja, tulenkuvauksia ja räjäytysharjoituksia tulee välttää sunnuntaisin ja kirkkopyhinä klo 10.00–13.00.

Asiakirjoissa on toiminnanharjoittajan toimesta laadittu 21.2.2003 päivätty selvitys "Syndalenin ampuma-alue, Ympäristömeluselvitys". Selvityksen perustaksi ampumatoiminnan aiheuttamia melutasoja mitattiin ampumaleireillä viisi kertaa vuosien 2001 ja 2002 aikana. Mittaukset suoritettiin kaikista Syndalenin ampuma-alueella käytettävistä raskaista aseista ja räjäytyksistä. Raskaiksi aseiksi luokitellaan kaikki yli 12,7 mm kaliiperiset aseet haulikot poislukien sekä räjähteet.

Mittausten luotettavuutta parannettiin siten, että sama laukaus mitattiin kolmesta viiteen mittauspaikassa yhtä aikaa. Myös mittausten ajoittamisella eri vuodenaikoihin ja erilaisiin sääolosuhteisiin pyrittiin parantamaan niiden luotettavuutta ja saamaan todellisempi kuva äänitasojen vaihtelusta.

Hakemuksen mukaisten aseiden ja räjähteiden äänitasot jäivät näissä mittauksissa muutamaa yksittäistä tapahtumaa lukuunottamatta alle 115 dBCpeak-tason. Lähimpänä 115 dBCpeak-tasoa mittaustulokset olivat raskaan singon ammunnoissa suoraan ampumasuunnan takana, mittauspisteessä 9 ja Tvärminnen suunnassa.

Melualueet on määritelty käyttäen mittaustuloksia, määriteltyjä lähtöarvoja sekä äänen leviämiseen vaikuttavia fysikaalisia tekijöitä. Laskelmatulokset ovat suhteellisen karkeita ja suuntaa-antavia. LCpeak - ja LCE -melualueet on esitetty meluselvityksen liitteissä 4.3.–4.9.

Melualueet on määritelty oletuksella, että vallitsee äänen leviämisen kannalta suotuisat sääolosuhteet. Tästä johtuu, että melualueet eivät käytännössä ole koskaan tiettynä ajankohtana kartoissa esitetyn laajuisia. Jos tietyssä suunnassa äänitasot vastaavat melualueiden äänitasoja, ovat vastakkaisessa suunnassa äänitasot jopa 30–40 dB alhaisemmat.

Meluselvitys perustuu seuraaviin laukaus- ja räjäytysmääriin:

Ase, Laukauksia / räjäytyksiä vuonna 2002, Päivittäinen maksimilaukausmäärä

130K54, 1300, 400

120 Krh, 330, 100

81 Krh, 2050, 150

Raskas sinko, 370, 30

Kevyt kertasinko, 4000, 50

Miinat, 80, 10

Tulenkuvaus; 60g ja 200g TNT, 900, 40

Raivausräjäytykset, 10

Yhteensä, 9040, -

Kiväärikaliiperiset, 340000, 2200

Keskiäänitasoa kuvaavat melualueet on laskettu kaikille aseille erikseen päivittäisen maksimitoiminnan mukaan. Koska laukausten ja räjäytysten määrä vaikuttaa oleellisesti päivittäiseen keskiäänitasoon ovat melualueet keskimääräisen toiminnan aikana huomattavasti pienemmät.

LAeq -melualueet on esitetty liitteissä 4.3.–4.9. Jossain tilanteissa ammutaan esim. kevyellä ja raskaalla kranaatin heittimellä yhtä aikaa. Samaan aikaan tapahtuva ampumatoiminta vaikuttaa keskiäänitasoihin 1–3 dB.

Mittalaitteen tarkkuudesta, mittausmenetelmästä, lähtöarvojen vaihtelusta ja taustamelusta johtuva luotettavuus on + 3 dB.

Meluselvityksessä ei ole käytetty melualueiden mallintamisessa ja laskelmissa pc-sovellusta vaan alueet on laskettu ns. käsin. Näin ollen tuloksien luotettavuutta niin kuin se on ympäristömelun mittausohjeessa määritelty ei voida suorittaa. Ottaen eri osatekijät huomioon voidaan luotettavuudeksi määritellä, ∆ L = 10 dB.

Kun otetaan mittausjärjestelyjen luotettavuus (+ 3 dB) huomioon voidaan katsoa äänitasojen vastaavan ehdotettuja ohjearvoja tai ylittävän ne suotuisissa sääolosuhteissa melualuekarttoihin merkityillä > 120 dBCpeak > 100 dBCE ja > 60 dBAeq alueilla. Päivittäiseen ekvivalenttitasoon tai sen ylittymiseen tarvitaan maksimilaukausmäärä kyseisellä aseella.

Oikeudellinen arvio toiminnan luvanvaraisuudesta

Asiassa on valituksen johdosta ensisijaisesti ratkaistavana kysymys siitä, ovatko Syndalenissa suoritettavat raskasaseammunnat sellaista ympäristönsuojelulain mukaista toimintaa, johon on haettava ympäristölupaa.

Vaikka raskaiden aseiden ampuma-aluetta ei voida pitää ympäristönsuojeluasetuksen mukaisena ampumaratana, on mahdollista, että luvanvaraisuus voi syntyä ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella, jos toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että koska aluehallintovirasto ei ole perustanut raskasaseammuntojen luvanvaraisuutta toimintakokonaisuuden määritelmään, kysymys siitä, muodostavatko kivääriampumaradat ja raskasaseammunnat ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitetun toimintakokonaisuuden, tulee arvioitavaksi vasta siinä tilanteessa, jos alueella suoritettavat raskasaseammunnat katsotaan luvanvaraiseksi.

Toiminnan sijaintipaikasta ja sen pinnanmuodostuksesta johtuen siellä harjoitettavista raskasaseammunnoista aiheutuva melu kantautuu varsin voimakkaana lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihapiiriin. Luvan hakijan tekemä meluselvitys on puutteellinen, joten melun leviämistä voidaan arvioida vain suuntaa antavasti. Meluselvitykseen liitetyistä kartoista puuttuu muun muassa maksimimelua kuvaava 115 dB (LCpeak) raja. Lisäksi on otettava huomioon, että meluselvityksen pohjana olleet ammuntamäärät ovat pienemmät kuin asiakirjoissa olevat vuoden 2008 toteutuneet ammuntamäärät. Selvityksen perusteella on kuitenkin arvioitavissa, että raskaiden aseiden ammunnoista, erityisesti raskas kranaatinheitin ja raskas sinko, aiheutuu meluhaittaa, tärinää ja ilmanpaineiskuista aiheutuvaa räminäilmiötä alueen itäpuolella sijaitsevilla asuinkiinteistöillä. Vaikka asiakirjoissa ei ole täsmällistä tietoa raskasaseammuntojen ajoittumisesta ja niihin käytettävien päivien kokonaismäärästä, voidaan riittävän luotettavasti arvioida, että meluhaittaa aiheuttavia päiviä on vuodessa kymmeniä ja että ammuntaa suoritetaan ja siitä aiheutuu meluhaittaa usein myös viikonloppuisin.

Tehtyjen selvitysten puutteellisuuksista ja tulkinnanvaraisuuksista huolimatta selvitysten perusteella on arvioitavissa, että melutasot varsinkin toiminta-alueen itäpuolella meren rannan asuin- ja lomakiinteistöissä ylittävät ainakin ajoittain puolustusvoimien suositusarvon 100 dB (LCE) ja 115 dB (LCpeak) (Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi, Pääesikunnan Lääkintähuolto-osasto, R20/22.8/D1).

Puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointia koskevat ohjearvot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne perustuvat kuitenkin selvityksiin melutasoista, jotka yleensä antavat viitteitä raskaiden aseiden aiheuttaman ympäristömelun häiritsevyydestä tai merkittävyydestä, ja niille voidaan osaltaan muunlaisten tarkoitukseen soveltuvien raja-arvojen puuttuessa antaa asiassa merkitystä selvitysaineistona.

Syndalenin ampuma-alueen johtosäännössä on määrätty toimintaa koskevista ajallisista rajoituksista. Johtosäännön mukaan toimittaessa ammunnat keskittyvät päiväaikaan ja viikonloppujen ulkopuoliselle ajalle. Koska johtosääntö ei kiellä ammuntoja silloin kun ne koetaan erityisen häiritseviksi eli viikonloppuisin ja kesäaikaan, ja koska johtosääntö on puolustusvoimien itsensä määrittelemä ja siitä voidaan tarvittaessa myöntää poikkeuksia, ei johtosäännöllä voida riittävästi huolehtia siitä, että toiminnasta ei saattaisi aiheutua edellä todettua kohtuutonta rasitusta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Syndalenin raskasaseammunnoissa on kysymys toiminnasta, josta ympäristöön aiheutuvat meluvaikutukset vaihtelevat. Erityisesti raskasaseammunnoista aiheutuva melu on luonteeltaan ennakoimatonta ja melun impulssimaisuus ja muut ominaisuudet kuten esimerkiksi ilmanpaineiskuun liittyvä räminäilmiö huomioon ottaen siten poikkeuksellista, ettei siihen voida yleisesti tottua tai sopeutua lähialueilla. Melu voidaan siten kokea erityisen häiritsevänä.

Luvan hakija ei ole esittänyt aluehallintovirastossa tai hallinto-oikeudessa sellaista selvitystä, joka sulkisi pois mahdollisuuden, että asuinkiinteistöille saattaa aiheutua melusta eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Kun edellä todettujen seikkojen lisäksi otetaan huomioon toiminta-alueen sijainti lähellä asuinkiinteistöjä ja meren rantaa sekä raskas-aseammunnoista aiheutuvan melun toistuvuus ja ajoittainen voimakkuus, raskasaseammunnoista saattaa nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa esillä olevissa olosuhteissa aiheutua ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vaikka valituksessa mainittu aikaprioriteettiperiaate tulee otettavaksi huomioon rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa niin periaatteella ei ole toiminnan luvanvaraisuutta arvioitaessa ratkaisevaa oikeudellista merkitystä.

Aluehallintovirasto on tapauskohtaisessa harkinnassaan tässä asiassa voinut, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus, lähialueen maankäyttö ja hakijan toimittaman meluselvityksen puutteet, arvioida olemassa olevan selvityksen perusteella Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueen sinkoradan (SKO), kranaatinheittimien tuliasemat (R2-R9) ja maalialueet (M1-M3), käsikranaattien heittoalueen (KH) ja räjäytysharjoitusten toteuttamisen alueen (RÄJ) aiheuttavan sellaista haittaa, joka saattaa aiheuttaa lähialueilla eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja toimintojen näin ollen tarvitsevan ympäristöluvan. Mikäli puolustusvoimat olisi esittänyt tarkempaa selvitystä edellä mainittujen toimintojen yksittäin aiheuttamasta melusta sekä selvitystä siitä mitkä eri toiminnot voivat olla ajallisesti yhtä aikaa toiminnassa sekä tästä yhtäaikaisten toimintojen aiheuttamasta melusta, olisi saattanut olla mahdollista arvioida jonkun tai joidenkin toimintojen aiheuttamaa rasitusta toisin ja sulkea ne luvantarpeen ulkopuolelle.

Hallinto-oikeus katsoo, että alueella olevilla kiinteillä ampumaradoilla ja raskasaseammunnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarkasteltava yhdessä. Näin ollen aluehallintovirasto on voinut ratkaista asiat samanaikaisesti.

2. Muutokset ympäristölupapäätökseen

Lupamääräystä 2 on muutettu sallimalla raskaiden kranaatinheitinten valoammusten ampuminen raskaita heittimiä koskevien rajoitusten estämättä, sillä valoammusten ampuminen ei aiheuta samalla tavalla meluhaittaa. Niin ikään on muutettu raskaiden aseiden ilta- ja yöaikaisten sekä viikonloppuisin tapahtuva ammunta 14 kerrasta puolen vuoden aikana 28 kertaan vuoden aikana valituksessa esiintuodun koulutuksen ja sen suunnittelun joustavamman järjestämisen vuoksi, sillä meluhaitta ei muutoksesta huolimatta ennalta arvioiden lisäänny.

Lupamääräysten 6 ja 9 määräaikoja on muutettu vastaamaan sitä määräaikaa, jolloin hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä. Suunnitelman ja selvityksen esittäminen vasta tarkistamishakemuksen yhteydessä on riittävää kun otetaan huomioon määräyksissä asetetut rajoitukset sekä se, että kysymyksessä on pitkään jatkunut olemassa oleva toiminta.

= = =

3. Hylätyt toissijaiset vaatimukset

Lupamääräyksen 2 määräajasta hallinto-oikeus toteaa, että ympäristölupa tulee pääsäännön mukaisesti noudatettavaksi vasta sitten kun päätös on lainvoimainen.

Maalialueen M3 käytön rajoituksia ei voida lieventää, koska puolustusvoimat ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä, miksi maalialue M1 ei sovellu raskaiden kranaatinheittimien maalialueeksi eikä myöskään selvitystä miksi mainittujen aseiden maalialueeksi ei riitä maalialue M2, jolle raskaan kranaatinheittimen melu on mitattu ja mallinnettu.

Lupamääräystä 8 ei ole syytä muuttaa Tvärminneträsketin raivausta koskevalla poikkeuksella. Määräyksen käytännön toteuttamisesta on mahdollista neuvotella valvontaviranomaisen kanssa.

Lupamääräyksen 9 rajoitukset ovat perusteltuja ympäristönsuojelullisista syistä eikä niiden muuttamiseen määräaikaa lukuun ottamatta ole syytä.

= = =

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Yrjänä Honkavaara, Matti Malmberg, Pirjo-Liisa Saloranta ja Sauli Viitasaari. Esittelijä Matti Suontausta (eri mieltä).

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Merivoimien esikunta on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja todetaan, että Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueella suoritettavat raskasaseammunnat ja räjäytykset eivät aiheuta ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua naapuruussuhdehaittaa eikä toiminta ole näin ollen ympäristöluvanvaraista.

Päätöksessä on lisäksi on todettava, että Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue ei ole ympäristösuojelulain (86/2000) 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu toimintakokonaisuus. Ainoastaan ampumaradat G1–G3 ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 14 a perusteella.

Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo, että vain joillakin aseilla suoritettavista ammunnoista saattaa aiheutua kohtuutonta rasitusta, tulisi asettaa rajoituksia vain näiden aseiden osalta.

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että raskailla aseilla suoritettavat ammunnat ja räjäytykset ovat ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan luvanvaraisia ja ampuma- ja harjoitusalue katsotaan lain tarkoittamaksi toimintakokonaisuudeksi, seuraavia määräyksiä on muutettava sekä määräyksissä asetettuja määräaikoja pidennettävä:

Lupamääräys 2

Maalialueen M3 käyttöä koskevia rajoituksia tulee lieventää, koska maalialue M1 ei sovellu raskaiden kranaatinheittimien maalialueeksi eikä maalialue M2 riitä mainittujen aseiden maalialueeksi. Lupamääräystä tulee vielä selventää ja täsmentää perusteluissa esitetyllä tavalla.

Lupamääräys 6

Melun vähentämissuunnitelmalle asetettua määräaikaa on myöhennettävä.

Lupamääräys 7

Ampumaratojen G1–G3 taustavallin kunnostamiselle asetettua määräaikaa on myöhennettävä.

Lupamääräys 8

Määräyksen ammusjätteiden poistamisesta on tehtävä Tvärminneträsketiä koskeva poikkeus. Ainoastaan pinnalla olevat kappaleet pystytään keräämään kuivana aikana.

Lupamääräys 9

Aika, jona Tvärminneträsketin käyttöä maalialueena on rajoitettava, on muutettava koskemaan aikaa 20.6.–31.7. Määräyksestä on poistettava maininta Tvärminneträsketin luoteisosan käytöstä maalialueena. Lisäksi selvityksen antamiselle asetettua määräaikaa on myöhennettävä.

Vaatimustensa tueksi merivoimien esikunta on näiltä osin uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänä ja lisäksi muun ohella esittänyt seuraavaa:

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukainen kohtuuton rasitus ja ympäristöluvan tarve

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa on kielletty käyttämästä kiinteistöä niin, että siitä aiheutuu lähistölle asuvalle kohtuutonta rasitusta mm. melusta ja tärinästä. Pykälän 2 momentissa tarkennetaan kohtuuttomuuden arviointiperusteita. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Hallituksen esityksen (84/1999 vp) mukaan lähtökohtana rasituksen arvioimiselle ovat paikalliset olosuhteet ja rasituksen muu tavanomaisuus. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi alueen kaavan mukainen käyttö tarkoittaa sitä, että toiminnasta aiheutuva rasitus on alueelle tavanomaista. Kohtuuttomuuden arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon rasituksen voimakkuus ja sen kesto sekä muut vastaavat seikat.

Kohtuutonta rasitusta vastaavanlaisessa tapauksessa on oikeuskäytännössä (KHO 18.6.2013 taltionumero 2080) koskien Vuosangan ampumaja harjoitusaluetta arvioitu muun ohella meluisten päivien määrän, melun voimakkuuden ja melua aiheuttavien toimintojen ajoittumisen perusteella. Merkitystä on annettu myös sille, koska haitta on alkanut ja mikä on alueen kaavoitustilanne.

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa on Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue osoitettu merkinnällä EP/y. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan puolustusvoimien käyttöön harjoitus-, ampuma- ja muita toimintoja varten. Ongelmia on aiheutunut, kun loma-asutusalueita on kaavoitettu lähelle puolustusvoimien meluisia harjoitusalueita muun ohella Syndalenissa.

Paikallisista olosuhteista riippuu, milloin melu on katsottavissa kohtuuttomaksi rasitukseksi. Esimerkiksi lentokentän läheisyydessä asuvien osalta lentoliikenteestä syntyvää melua voidaan pitää tavanomaisena. Samoin voidaan katsoa ampuma- ja harjoitusalueen lähistöllä asuvien osalta ampumamelun ollessa kyseessä. Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueella on ollut toimintaa jo vuodesta 1931 alkaen. Alueella on ollut ampumatoimintaa jo yli 80 vuoden ajan, joten ampumamelu on ollut jo pitkään tavanomaista ja lähialueen asukkaiden tiedossa.

Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueen 55 dB:n A-keskiäänitason melualueella on puolustusvoimien selvityksen (Ramboll 2013) mukaan 45 asukasta ja 54 vapaa-ajanasuntoa.

Arvioitaessa Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan sotilaallisen harjoitustoiminnan voimakkuutta ja kestoa, voidaan todeta, että se on joukkotuotantovelvoitteista johtuen toistuvaa, mutta ei jatkuvaa ja päivittäistä. Voimakkain ja siis häiritsevin melu aiheutuu raskaan kertasingon ammunnoista. Tykistöammunnat alueella on lopetettu jo vuonna 2003.

Seuraavassa on esitetty vuoden 2013 raskaiden aseiden ampumapäivät:

Ase, Ampumapäivät

Raskas kranaatinheitin 120 mm, 11 vrk

Kevyt kranaatinheitin 81 mm, 29 vrk

Sinko (kevyt ja raskas kertasinko), 27 vrk

Räjäytykset, 19

Kun alueella ammutaan raskaalla kranaatinheittimenä, alueella ei ammuta silloin muilla raskailla aseilla. Sen sijaan kevyellä kranaatinheittimenä, sinkoaseilla suoritetut ammunnat ja räjäytykset ovat ajoittuneet osin samoille päiville. Toisin sanoen kevyen kranaatinheittimen ammuntoja ja sinkoammuntoja sekä räjäytyksiä voidaan suorittaa samanaikaisesti. Yksikään raskasaseampumapäivä ei ole vuoden 2013 aikana ajoittunut viikonlopulle. Vuoden 2013 aikana alueella ei ammuttu kertaakaan raskaalla singolla, jonka meluvaikutus on aivan toisenlainen kuin raskaalla kertasingolla. Alueella on suoritettu myös taisteluammuntoja kiväärikaliiberisilla aseilla sekä ammuttu näillä aseilla myös ampumaradoilla G1–G3.

Valituksessa on esitetty vuoden 2011 ja 2012 raskaiden aseiden laukausmäärät ja räjäytykset. Raskailla aseilla ei ole ammuttu klo 22–7 välisenä aikana kertaakaan, koska se on kielletty Syndalenin johtosäännössä. Myöskään räjäytyksiä ei ole suoritettu klo 22–7 välisenä aikana. Tämä jo osoittaa, että puolustusvoimat on omilla toimenpiteillä pyrkinyt vähentämään toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. Raskailla aseilla suoritettavat ammunnat ja räjäytykset on pääosin suoritettu klo 7–18 välisenä aikana. Huomioon on otettava myös se, että vuonna 2012 yhtenä päivänä ammuttiin raskaalla kertasingolla (onteloraketti) 68 kertaa. Samoin vuonna 2012 ammuttiin yhtenä päivänä kevyellä kertasingolla (onteloraketti) 90 kertaa. Valittajalla ei ole vielä käytössään vuoden 2013 laukausmääriä. Valittaja varaa mahdollisuuden myöhemmin täydentää valitustaan lähettämällä korkeimmalle hallinto-oikeudelle tiedot vuoden 2013 laukausmääristä.

Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ovat perustuneet vuonna 2003 laadittuun ympäristömeluselvitykseen. Vuoden 2003 jälkeen raskaiden aseiden melun arviointiin on annettu puolustusvoimien ohje (PE 2005) ja laskennassa tarvittavien raskaiden aseiden melupäästötietojen luotettavuus on parantunut huomattavasti. Edellä mainituista seikoista ja toiminnan muutoksista johtuen puolustusvoimat on teettänyt alueella uuden päivitetyn ympäristömeluselvityksen 2013 (Syndalenin ampuma-alue, ympäristömeluselvitys, Akukon Oy, 123031-1 14.1.2013).

Selvityksen mukaan raskaan kertasingon laukauksen ja raskaan kranaatinheittimen iskemän C-äänialtistustason LCE suositusarvo 100 dB ylittyi alueen kaakkoispuolella lähimmissä altistuvissa kohteissa. Alueen länsipuolella 10 kg räjäytys aiheuttaa laskennallisesti yli 100 dB äänitason. Näin suuria räjäytyksiä on kuitenkin vuodessa melko vähän ja mittauksissa kysymyksessä olevissa pisteissä äänitasot 10 kg räjäytykselle olivat 100 dB ja 98 dB eli juuri suositusarvon tuntumassa. Muiden ammuntojen yksittäisten tapahtumien melu ei ylittänyt suositusarvoa.

Selvityksessä A-keskiäänitason laskenta tehtiin kolmelle erilaiselle toteutuneelle harjoitukselle ja keskimääräisen harjoituspäivän melu LAeq laskettiin näiden kolmen harjoituksen keskiarvona, joka painotettiin harjoitusten kestolla. Näin määritetty aktiivisen ampumapäivän laskennallinen A-keskiäänitason LAeq,r suositusarvo 55 dB ylittyy alueen kaakkoispuolella lähimmissä altistuvissa kohteissa sekä sinkoammunta- että kranaatinheitinammuntapäivinä. Tällainen tilanne edellyttää aktiivisen ammunnan lisäksi suotuisia sääolosuhteita.

Suomessa ei ole raskaiden aseiden laukausten, iskemien ja räjäytysten aiheuttamalle melulle ympäristölupaharkinnassa sovellettavia ohje- tai raja-arvoja. Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa melua ei voida arvioida luotettavasti pelkästään ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (Vnp 53/1997) tai melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten ohjearvojen perusteella. Puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointia koskevat suositusarvot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne perustuvat kuitenkin selvityksiin melutasoista, jotka yleensä antavat viitteitä raskaiden aseiden aiheuttaman ympäristömelun häiritsevyydestä tai merkittävyydestä, ja niille on oikeuskäytännössä (KHO 16.10.2013 taltionumero 3259, Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen valvonta- ja hallintopakkoasia) osaltaan muunlaisten soveltuvien raja-arvojen puuttuessa annettu merkitystä selvitysaineistona.

Ammuntapäivien vuosittainen määrä luonnollisesti vaikuttaa asukkaiden kokemaan häiritsevyyteen. Tämän tekijän arvioimiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole käytetty pitkän ajan melualtistusta kuvaavaa mittalukua eli tässä tapauksessa koko vuoden A-keskiäänitasoa. Vaikka Syndalenissa on ampumatoimintaa useampana päivänä vuodessa, ei kaikki päivät ole kuitenkaan keskimäärin yhtä meluisia kuin ympäristömeluselvityksessä mitatut ja mallinnetut päivät. Vaihtelu on merkittävää, sillä jonain päivänä voidaan ampua pelkästään paukkupatruunoilla, kun taas toisena päivänä voidaan ampua singoilla tai kranaatinheittimillä.

Vaikka C-äänialtistustaso ja A-keskiäänitaso ylittyy alueen kaakkoisosissa, valittajan näkemyksen mukaan ammunnoista aiheutuva melu ei voi aiheuttaa lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon raskaiden aseiden ampumapäivien vähäinen lukumäärä ja ammuntojen ajankohdat. Vuonna 2013 raskaimmilla aseilla eli 120 mm kranaatinheittimenä ammuttiin vain 11 päivän aikana ja raskaalla ja kevyellä kertasingolla vain 27 päivän aikana. Nämä kaikki ammunnat ajoittuvat arkipäiville ja klo 7–22 väliselle ajalle. Raskaalla kranaatinheittimenä ammuttiin vuoden 2012 aikana yhteensä 721 laukausta, joista vain 60 laukausta ammuttiin klo 18–22 välisenä aikana. Loput laukaukset ammuttiin klo 7 –18 välisenä aikana. Raskaalla kertasingolla ammuttiin vuoden 2012 aikana yhteensä 105 kertaa (79 ontelorakettia ja 26 harjoitusrakettia), joista vain 4 (harjoitusrakettia) ammuttiin klo 18–22 välisenä aikana. Loput ammuttiin klo 7–18 välisenä aikana.

Vuosangan ampuma- ja harjoitusaluetta koskevassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO 18.6.2013 taltionumero 2080) on todettu, että rasituksen kohtuuttomuutta ja mahdollista luvanvaraisuutta on arvioitava ensisijaisesti meluisien päivien määrän, melun voimakkuuden ja melua aiheuttavien toimintojen ajoittumisen perusteella. Korkein hallinto-oikeus päätyi siihen, etteivät raskasaseammunnat aiheuta kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä korkein hallinto-oikeus on antanut merkitystä myös sille, että puolustusvoimien toiminta on alkanut jo 1960-luvun lopulla ja tykistöammunnat aloitettu vuonna 1990, vaikka naapuruussuhdelaista on ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä poistettu niin sanottu ehdoton aikaprioriteettisuoja. Korkein hallinto-oikeus otti myös huomioon sen, että Vuosangan ampuma-ja harjoitusalue on merkitty maakuntakaavaan. Kuten jo aikaisemmin on todettu, on Syndalenissa ollut ampumatoimintaa jo vuodesta 1931 alkaen ja alue on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaan.

Edellä esitetty huomioiden valittaja katsoo, ettei Syndalenin alueen toiminnoista aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaista kohtuutonta rasitusta eikä toiminta näin ollen ole ympäristönluvanvaraista. Ainoastaan ampumaradat G1–G3 ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14 a alakohdan perusteella. Ampumaratojen G1–G3 osalta asia on käsiteltävä ja ratkaistava uudelleen.

Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo, että vain joillakin raskailla aseilla suoritettavista ammunnoista aiheutuu kohtuutonta rasitusta, tulisi asettaa rajoituksia vain näiden aseiden osalta. Ympäristömeluselvityksestä (Akukon Oy, 2013) ilmenee muun muassa, etteivät räjäytysten (1–10 kg) tai kevyiden ja raskaiden kranaatinheittimien C-äänialtistustason LCE suositusarvo 100 dB ylity. Nykymuodossaan ympäristölupa rajoittaisi tarpeettomasti näiden vähemmän meluisampien aseiden käyttöä. Ympäristöluvassa tulisi määrätä vain tarpeelliset lupamääräykset.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin tarkoittama toiminnallinen kokonaisuus

Hallinto-oikeus on katsonut, että alueella olevilla kiinteillä ampumaradoilla ja raskasaseammunnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarkasteltava yhdessä. Hallinto-oikeus on myös todennut, että mikäli puolustusvoimat olisi esittänyt tarkempaa selvitystä edellä mainittujen toimintojen yksittäin aiheuttamasta melusta sekä selvitystä siitä mitkä eri toiminnot voivat olla ajallisesti yhtä aikaa toiminnassa sekä tästä yhtäaikaisten toimintojen aiheuttamasta melusta, olisi saattanut olla mahdollista arvioida jonkun tai joidenkin toimintojen aiheuttamaa rasitusta toisin ja sulkea ne luvantarpeen ulkopuolelle.

Valittaja katsoo, että Syndalenin ampuma- ja harjoitusaluetta ei tule katsoa ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin tarkoittamaksi toimintakokonaisuudeksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n laitosluettelossa ei mainita erikseen ampuma- ja harjoitusaluetta ja asetuksen perustelumuistiossakin tarkennetaan ampumaradan määritelmää siten, että "ampumaradalla tarkoitettaisiin ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampuma-alueita tai linnoitusalueita". Ympäristönsuojelulain valmisteluaineistoissa (HE 84/1999 vp) toimintakokonaisuutena pidetään "kokonaisuutta, jonka ympäristövaikutukset liittyvät toisiinsa, ja joilla on riittävä tekninen yhteys toisiinsa." Ampuma- ja harjoitusalueen osalta ei voida katsoa muodostuvan tällaista kokonaisuutta, koska sillä harjoitettavat toiminnot ja niiden ympäristövaikutukset saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon.

Ympäristöluvalla on perinteisesti pyritty hallitsemaan pistemäisiä kuormituslähteitä. Tämän tyyppinen ajattelu soveltuu huonosti maantieteellisesti laajojen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten hallintaan. Oikeuskäytännössä on vastaavantyyppisessä Santahaminan tapauksessa (KHO 16.10.2013 taltionumero 3259, Santahaminan ampuma-ja harjoitusalueen hallintopakkoasia) katsottu, ettei raskasaseammunnoilla ja niin sanotuilla kouluampumaradoilla harjoitettavalla toiminnalla ole sellaista ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että toiminnoille olisi haettava ympäristölupaa yhdellä lupahakemuksella. Arviointiin vaikutti raskasaseammuntojen ampumaradoista erilliset suorituspaikat, toimintoja koskevat menettelytavat ja toiminnoista aiheutuvan melurasituksen erot.

Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue on suuri maantieteellinen alue, joka sisältää hyvin erityyppisiä kohteita ja alueella harjoitetaan keskenään erilaista toimintaa. Syndalenin kouluampumaradoilla G1–G3 suoritetaan niin sanottuja perinteisiä kouluammuntoja eikä niiden toiminta ole riippuvainen muista alueella suoritettavista ammunnoista. Näillä ampumaradoilla ei suoriteta taisteluammuntoja toisin kuin muualla Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueella. Ampumaradoilla suoritettavat ammunnat eivät ole välttämättä osa esimerkiksi ampumaleirin ohjelmaa, vaan näillä ampumaradoilla käydään ampumassa erilaisia kouluammuntoja.

Myös muut viranomaiset (muun muassa poliisi ja rajavartiolaitos) ja erilaiset yhdistykset sekä ampumaseurat käyvät ampumassa näillä ampumaradoilla. Näistä eri toiminnoista aiheutuu myös erilaista melurasitusta. Ympäristömeluselvityksen (Akukon Oy, 2013) mukaan ampumaratojen aiheuttamat pienikaliiperisten aseiden Al-enimmäisäänitasot LAlmax ovat lähimmillä (ei puolustusvoimien omistamilla) rakennuksilla alle asuinalueiden ohjearvon 65 dB. Namnholmenissa ja Lernäsissä melutasot ovat suurimmillaan noin 62 dB. Vapaa-ajanasuntojen ohjearvo 60 dB ylittyy laskennallisesti lievästi joillakin lähimmillä rakennuksilla Lernäsin/Namnsholmenin suunnilla. Ampumaratojen keskiäänitason LAeq,r laskentatulos jää selvästi alle tavoitearvon 55 dB lähimmillä taloilla. Ampumaratojen melutasot jäävät alle ohjearvojen ja tavoitetasojen, kun taas osa raskasaseammunnoista ylittää suositusarvot.

Ampumaratoja G1–G3 käytetään erillään ampuma-alueen muusta toiminnasta, joka on pääasiassa taisteluammuntojen suorittamista raskailla ja pienikaliiperisilla aseilla alueen sisällä. Valittajan näkemyksen mukaan ampumaradoilla G1–G3 ja raskasaseammunnoilla ei ole teknistä tai toiminnallista yhteyttä. Ampumaradoilla harjoitettavaa ammuntaa ja alueella suoritettavaa muuta toimintaa on pidettävä erillisinä toimintoina ja niiden luvanvaraisuutta tulisi tarkastella erikseen kuten esimerkiksi muilla puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla Vuosangassa, Santahaminassa ja Pahkajärvellä. Yksin se seikka, että toiminnoista aiheutuu samalle alueelle ulottuvaa meluhaittaa, ei oikeuta tarkastelemaan toimintojen luvanvaraisuutta kokonaisuutena.

Valittajan näkemyksen mukaan alueen ympäristöluvittaminen toimintakokonaisuutena saattaisi lisäksi johtaa koko alueen toiminnan sääntelyyn lupamääräyksin, vaikka ympäristövaikutusten hallinnan kannalta vain osaa alueen toiminnoista olisi tarpeen rajoittaa. Tämä aiheuttaa puolustusvoimien lakisääteisen toiminnan tarpeetonta ja kohtuutonta rajoittamista.

Tarkemmat perustelut lupamääräysten muuttamisesta

Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin valituksesta huolimatta katsoo, että raskailla aseilla suoritettavat ammunnat ja räjäytykset ovat ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan luvanvaraisia ja ampuma- ja harjoitusalue katsotaan lain tarkoittamaksi toimintakokonaisuudeksi, on seuraavia määräyksiä muutettava sekä määräyksissä asetettuja määräaikoja lykättävä:

Lupamääräys 2

Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että maalialueen M3 käytön rajoituksia ei voida lieventää, koska puolustusvoimat ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä, miksi maalialue M1 ei sovellu raskaiden kranaatinheittimien maalialueeksi eikä myöskään selvitystä miksi mainittujen aseiden maalialueeksi ei riitä maalialue M2. Valittaja on jo vastaselityksessään hallinto-oikeudelle todennut, että maalialue M1 ei sovellu kranaatinheittimien maalialueeksi, koska alue on metsittynyt ja maalialue ei ole tähystettävissä kuten varomääräyksessä edellytetään. Varomääräys edellyttää tähystettyä tulenkäyttöä eli tulenjohtajan tulee nähdä maali ja alue mihin kranaatit osuvat. Maalialue M1 on lisäksi liian ahdas sekä liian lähellä ampumakentän rajaa, jolloin raskaiden kranaatinheittimien vaara-alue menee siviilialueen puolelle. Varomääräyksen määrittämä raskaan kranaatinheitinammunnan varoreunus (400-600 metriä) säätelee tulenjohtajan pienintä mahdollista etäisyyttä maalialueeseen. Maalialuetta M1 ei voida käyttää maalialueena, koska sen käyttäminen ei ole turvallista eikä sen käyttäminen maalialueena ole varomääräysten mukaista.

Maalialue M2 ei yksistään riitä, koska se ei sovellu taisteluammuntojen suorittamiseen. Taisteluammunnoissa kranaatinheittimet tukevat esimerkiksi hyökkäävää joukkoa. Tällöin maalialueena on käytettävä maalialuetta M3, koska M2 on suoaluetta. Siten se ei sovellu taisteluammunnoille. Maalialuetta M2 käytetään maalialueena aina kun ammutaan pelkästään raskailla kranaatinheittimillä. Asiassa on myös huomioitava se, että tietyissä ammunnoissa voi olla tarpeen käyttää yhtäaikaisesti useampaa maalialuetta. Esimerkkinä tästä on kranaatinheittimistön hajautettu taistelutapa, jossa ammutaan samanaikaisesti suurella alueella. Tällöin valtaosa Syndalenin ampumakentästä voi olla samanaikaisesti käytössä. Edellä mainituin perustein maalialueen M3 käyttöä koskevia rajoituksia tulisi lieventää. Lupamääräys tulisi muotoilla seuraavasti:

"Kranaatinheittimistön on käytettävä ensisijaisesti maalialuetta M1 tai M2. Maalialuetta M3 voidaan käyttää, mikäli muut maalialueet ovat käytössä, niitä ei voida muusta syystä käyttää (esimerkiksi varomääräyksistä johtuvat syyt) tai suoritettavat ammunnat vaativat useamman maalialueen käyttöä samanaikaisesti."

Lisäksi lupamääräystä 2 tulisi edelleen selventää ja täsmentää, koska se on nykymuodossaan tulkinnanvarainen: Lupamääräyksen 2 mukaan "ammuntoja, erityisesti raskailla aseilla, sekä räjäytyksiä ei tule järjestää toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, helluntaina, pyhäinpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä, mikäli ammunnat eivät ole välttämättömiä Uudenmaan Prikaatin koulutusohjelman toteuttamiseksi."

Ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät myös muut puolustusvoimien joukko-osastot, joten määräys tulisi muotoilla "välttämättömiä puolustusvoimien koulutusohjelman toteuttamiseksi". Tällä lupamääräyksen korjauksella ei valittajan näkemyksen mukaan muutettaisi sen alkuperäistä tarkoitusta.

Hallinto-oikeus on päätöksessään muuttanut lupamääräystä 2 siten, että raskaiden aseiden ammunta-aikoja koskevat rajoitukset eivät koske raskaan kranaatinheittimen valoammusten ampumista. Valittajan näkemyksen mukaan myös kevyen kranaatinheittimen valoammusten ampuminen tulisi sallia.

Lisäksi muutetun lupamääräyksen 2 mukaan "mikäli on välttämätöntä järjestää puolustusvoimien raskaiden aseiden koulutusammuntoja tai räjäytyksiä ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) taikka viikonloppuina (la–su), niitä voidaan järjestää enintään 28 kertaa kalenterivuoden aikana."

Epäselväksi on jäänyt myös se, koskeeko edellä mainittu rajoitus myös taisteluammuntoja. Taisteluammunnoissa yleensä ammutaan sekä raskailla aseilla että kiväärikaliiperisilla aseilla. Nämä edellä mainitut tarkennukset ovat tarpeen, jotta vältyttäisiin turhilta tulkintakysymyksiltä ja yhteydenotoilta.

Lisäksi lupamääräyksessä 2 määrätyt rajoitukset eivät saa estää virka-apuna suoritettavia räjäytyksiä (räjähteiden raivaus), koska niitä ei kyetä ennakoimaan ja virka-aputehtävät on pysyttävä suorittamaan ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. Tällaisia muille viranomaisille annettavia virka-aputehtäviä voivat olla esimerkiksi sodan aikaisten räjähteiden raivaamiseen ja hävittämiseen liittyvät tehtävät. Rajoitukset eivät saisi myöskään estää tai haitata mahdolliseen valmiuden kohottamiseen liittyviä ammuntoja. Näin ollen edellä mainitut virka-aputehtävät ja valmiuden kohottamiseen liittyvät toimet tulisi rajata kokonaan tämän luvan ulkopuolelle.

Lupamääräys 8

Valittaja vaatii, että lupamääräykseen 8 ammusjätteiden poistamisesta on tehtävä Tvärminneträsketiä koskeva poikkeus. Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonnut, että lupamääräystä 8 ei ole syytä muuttaa Tvärminneträsketin raivausta koskevalla poikkeuksella. Hallinto-oikeus on perustellut tätä sillä, että määräyksen käytännön toteuttamisesta on mahdollista keskustella valvontaviranomaisen kanssa. Valittaja esittää, että lupamääräystä 8 lievennetään Tvärminneträsketin raivaamisen osalta, kuten aluehallintovirasto on lausunnossaan esittänyt. Lupamääräykseen sisällytettävä poikkeus voisi olla seuraavanlainen: "Tvärminneträsketin raivaus on toteuttava mahdollisuuksien mukaan viiden vuoden välein. "

Muussa tapauksessa lupamääräys on liian ehdoton eikä välttämättä mahdollista sopimista raivauksen toteuttamistavoista. Tvärminneträsketin raivaaminen samassa muodossa kuin muiden maalialueiden raivaaminen ei ole käytännössä mahdollista vetisen ja soisen maaston vuoksi. Raivausajoneuvo ei pysty raivaamaan suota, eikä suossa pystytä sukeltamaan. Ainoastaan kuivana aikana voidaan kerätä pinnassa olevat kappaleet, mutta muutoin alue on vedenpeitossa.

Valittaja tiedostaa, että lupamääräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä alueen eläimistön suojelemiseksi. Puolustusvoimat tulee huolehtimaan Tvärminneträsketin raivaamisesta niille toteuttamistavoilla, joilla se on käytännössä mahdollista ja turvallista suorittaa. Valittaja huomauttaa vielä, että Tvärminneträsket ei ole I luokan pohjavesialueella.

Lupamääräys 9

Lupamääräyksen 9 mukaan Tvärminneträsketin alueen käyttämistä maalialueena 1.5.–31.7. on mahdollisuuksien mukaan rajoitettava. Sodan ajan joukon kouluttaminen ajoittuu miehistön palvelusajan loppujaksolle, jota kutsutaan joukkokoulutuskaudeksi. Joukkokoulutuskausi ajoittuu nykyisellä koulutusjärjestelmällä touko-kesäkuulle ja marras-joulukuulle. Syndalenissa järjestettävien ampumaleirien ajankohdat ajoittuvat näihin ajankohtiin. Kesäkuun alussa järjestettävä ampumaleiri on erittäin tärkeä joukkokoulutuskauden koulutustavoitteiden saavuttamisen kannalta ja Tvärminneträsketin alueen käyttäminen maalialueena on tällöin välttämätöntä.

Valittaja vaatii, että aika, jona Tvärminneträsketin käyttöä maalialueena on rajoitettava, on muutettava koskemaan aikaa 20.6.–31.7 tai määräystä on vähintään lievennettävä siten, että Tvärminneträsketiä voi käyttää maalialueena, jos muita maalialueita ei voida sillä hetkellä käyttää. Näin taataan puolustusvoimien nykyisten koulutustavoitteiden saavuttaminen. Tvärminneträsketin luoteisosan käyttö maalialueena ei ole mahdollista samoista syistä johtuen kuin maalialueen M1 käyttäminen. Kranaatinheitinammuntojen keskittäminen alueen luoteisosaan ei ole mahdollista turvallisuussyistä. Alue on metsittynyt, eikä maalialue ole tähystettävissä varomääräyksessä edellytettyllä tavalla. Varomääräys edellyttää tähystettyä tulenkäyttöä eli tulenjohtajan tulee nähdä maali ja alue, mihin kranaatit osuvat.

Valitukseen on liitetty Syndalenin ampuma-alueen ympäristömeluselvitys (Akukon Oy, 123031-1, 14.1.2013) ja Raportti puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden melulle altistuvien määrästä (Ramboll Oy, 26.3.2013).

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty seuraavaa:

Valituksessa ei ole tuotu esiin sellaista uutta, jonka perusteella hallinto-oikeuden päätös tulisi tältä osin kumota tai päätöstä tulisi muuttaa. Eräiden lupamääräysten muuttamista koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto lausunut on seuraavaa:

Ottaen huomioon merivoimien esikunnan valituksessa esitetyn lupamääräys 2, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, voidaan muuttaa kuulumaan seuraavasti (muutosesityket alleviivattu):

2. Ampumaratojen käyttöä, sinkoradan käyttöä sekä kranaatinheittimistön tuliasemien ja maalialueiden käyttöä ammuntaan sekä käsikranaattien heittoalueen ja räjäytysalueen toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

- Kaikki ammunta ja räjäytykset on kielletty seuraavina juhla- ja pyhäpäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

- Ammuntoja, erityisesti raskailla aseilla, sekä räjäytyksiä ei tule järjestää toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, helluntaina, pyhäinpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä, mikäli ammunnat eivät ole välttämättömiä Uudenmaan Prikaatin koulutusohjelman toteuttamiseksi.

- Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on kielletty ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) kesäaikana (20.6.–31.7.). Rajoitus ei koske raskaiden kranaatinheitinten (eikä myöskään kevyiden kranaatinheitinten) valoammusten ampumista. Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on sallittua muulloin arkipäivinä (ma–pe) klo 7–20. Mikäli on välttämätöntä järjestää puolustusvoimien raskaiden aseiden koulutusammuntoja tai räjäytyksiä ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) taikka viikonloppuina (la–su), niitä voidaan järjestää enintään 28 kertaa kalenterivuoden jakson aikana. Kranaatinheittimistön on [poistettu tekstiä] käytettävä ensisijaisesti maalialueita M1 tai M2. Maalialuetta M3 voidaan käyttää vain, mikäli maalialueet M1 ja M2 ovat käytössä, niitä ei voida käyttää varomääräyksistä tai muista vastaavista syistä johtuen tai suoritettavat ammunnat vaativat maalialueiden M1, M2 ja M3 käyttöä samanaikaisesti. Maalialueen M3 käyttöä on pyrittävä [poistettu tekstiä] vähentämään suunnitelmallisesti [poistettu tekstiä].

Mikäli sallituksi ajaksi suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt turvallisuus- tai muusta vastaavasta syystä, saa ammuntaa jatkaa loppuun saakka edellä asetettujen aikarajoitusten estämättä.

Raskaiden aseiden yö- ja viikonloppuammunnoista on ilmoitettava vähintään viikko etukäteen paikkakunnalla ilmestyvissä, suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä sekä Tvärminnen kylään johtavien teiden varsille pystytettävillä ilmoitustauluilla.

Tätä määräystä on noudatettava viimeistään 1.1.2012 alkaen.

Lupamääräyksissä 6, 7 ja 9 asetettujen määräaikojen muuttamista koskevan valituksen vaatimuksen osalta aluehallintovirasto on lausunut seuraavaa:

Vaasan hallinto-oikeus on jo valituksenalaisella päätöksellään pidentänyt sekä määräyksessä 6 velvoitetun melun vähentämissuunnitelman että määräyksessä 9 velvoitetun ammuntojen keskittämistä koskevan selvityksen toimittamista koskevan ajan vuoden 2018 loppuun. Ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastoon 31.12.2018 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, joten hallinto-oikeuden asettamia edellä tarkoitettuja määräaikoja ei ole tarpeen muuttaa.

Lupamääräyksessä 7 ampumaratojen G1–G3 taustapenkkojen kunnostamiselle hallinto-oikeuden päätöksessä asetettua määräaikaa, vuoden 2015 loppuun mennessä, voidaan ajan kulumisen vuoksi myöhentää noin vuodella.

Muilta osin aluehallintovirasto on viitannut ympäristölupapäätöksessä ja sen perusteluissa esittämäänsä ja lausuntoonsa hallinto-oikeudelle ja katsonut, että valituksessa ei tuotu esiin mitään sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteella hallinto-oikeuden päätöstä olisi tarpeen edellä esitettyä enempää muuttaa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty seuraavaa:

Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue ampumaratoineen muodostaa ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Ampumaradat ovat yksinään luvanvaraisia ja harjoitusalueen toiminta aiheuttaa asiakirjojen mukaan sellaista meluhaittaa, josta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ampumaratojen käyttö sekä raskaiden aseiden käytön ja räjäytysten aiheuttama melu kuormittaa samoja häiriytyviä kohteita. Näin ollen niiden aiheuttamaa kuormitusta on tarkasteltava yhdessä. Toimintaa kokonaisuutena arvioitaessa voidaan myös tällöin ottaa huomioon merivoimien esikunnan vaatimus asekohtaisten käyttörajoitusten antamisesta.

Lupamääräys 6 tulee jättää hallinto-oikeuden päättämään muotoon. Ampumaratojen G1–G3 taustavallien kunnostukselle lupamääräyksessä 7 annettua määräaikaa voidaan myöhentää asian käsittelyyn kulunutta aikaa vastaavasti.

Merivoimien esikunta hakee muutosta lupamääräyksen 8 ammusjätteiden poistamiseen tehtävään poikkeukseen koskien Tvärminneträsketiä todeten, että ainoastaan pinnalla olevat kappaleet pystyään keräämään kuivana aikana. ELY-keskus on viitannut ympäristöministeriön raporttiin (Puolustusvoimien raskaiden aseiden ampuma-alueet - ympäristöhaittoja ja erityissääntelyä selvittäneen työryhmän raportti, 2012), ja todennut, että kranaatinheitinten maalialueena Tvärminneträsketiin jää räjähdysainejääminä TNT:tä ja RDX:ä. Ne ovat veteen liukenevia, heikosti haihtuvia mutta eivät eliöihin kertyviä. TNT:n kulkeutuvuus vaihtelee heikosta kohtalaiseen, kun taas RDX:n kohtalaisesta helposti kulkeutuvaan. Sekä TNT että RDX saattavat kulkeutua pohjaveteen. ELY-keskus on katsonut, että käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida sulkea pois räjähdysainejäämien aiheuttamaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ennen Tvärminneträsketin siivoamista ammusjätteistä koskevan määräyksen muuttamista tulisi olla selvää, mihin siisteystasoon tulee päästä ja varmistua keinoista siihen pääsemiseksi. Puhdistamisesta tulee vaatia luvan hakijalta lisäselvitys toimitettavaksi lupaviranomaiselle samaan aikaan melun vähentämissuunnitelman kanssa.

Lupamääräyksen 9 osalta ELY-keskus on lausunut, että Tvärminneträsketin käytön rajoitusaika on perusteltu lintujen pesimä- ja levähdysrauhan turvaamiseksi. Lintujen pesinnän kannalta touko-kesäkuu on kaikkein herkintä aikaa. Aikarajoitus voisi lintujen osalta hyvin alkaa jo 15.4., eli lievennykselle ei ole perusteita. Lupaehtona oleva aikaraja on luonnonsuojelulain mukainen, koska lintujen tahallinen häiritseminen, erityisesti niiden lisääntymisaikana, on luonnonsuojelulain 39 §:n nojalla kielletty.

Hangon kaupungin ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon. Ympäristölautakunta on viitannut asiassa hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja katsonut, että valituksessa ei ole esitetty pe­rusteita lupapäätöksen kumoamiseksi. Valituksessa lupamääräykseen 9 vaadittua muutosta koskien Tvärminneträsketin käytön rajoittamista maalialueena 1.5.–31.7. välisenä aikana ei tulisi linnuston pesimärauha huomioon ottaen hyväksyä. Muiden valituksessa eri lupamääräyksiin vaadittujen muutosten hyväksymiselle ei ympäristölautakunnan mukaan ole estettä. Ympäristölautakunta on vielä korostanut, että kokonaismelukuorma on naapuruston kannalta ratkaiseva siitä riippumatta, mistä yksittäisestä lähteestä melukuorma on peräisin.

A:lle on varattu tilaisuus antaa selitys valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta. Selitystä ei ole annettu.

B on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

Tvärminne ungdoms- och hembygdsförening rf on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

Hangon ympäristöyhdistys ry on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

Merivoimien esikunta on antanut vastaselityksen, jossa se on uudistanut valituksessaan esitetyn. Vastaselityksessä on lisäksi esitetty vuoden 2013 raskaiden aseiden laukaisumäärät ja räjähdykset. Valittaja on muun ohella lausunut, että valituksen liitteenä olevan vuoden 2013 ympäristömeluselvityksen mukaan voimakkain ja siis häiritsevin melu aiheutuu raskaan kertasingon ammunnoista. Vuonna 2013 raskaalla kertasingolla ammuttiin yhteensä 66 laukausta ja ammuntapäiviä oli alle 30 päivää. Ammunnoista aiheutuva melu ei voi aiheuttaa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, vaikka ympäristömeluselvityksen 2013 mukaan raskaan kertasingon laukauksen ja raskaan kranaatinheittimen iskemän C-äänialtistustaso LCE suositusarvo 100 dB ylittyikin.

Vuonna 2013 raskaimmilla aseilla eli 120 mm kranaatinheittimellä ammuttiin vain 11 päivän aikana ja raskaalla ja kevyellä kertasingolla vain 27 päivän aikana. Nämä kaikki ajoittuivat arkipäiville ja klo 7–22 väliselle ajalle. Raskaalla kranaatinheittimellä ammuttiin vuoden 2013 aikana yhteensä 651 laukausta, joista vain 39 laukausta ammuttiin klo 18–22 välisenä aikana. Loput laukaukset ammuttiin klo 7–18 välisenä aikana. Raskaalla kertasingolla ammuttiin vuoden 2013 aikana yhteensä 66 kertaa (kaikki onteloraketteja), joista kaikki ammuttiin klo 7–18 välisenä aikana.

Yksin se seikka, että toiminnoista aiheutuu samalle alueelle ulottuvaa meluhaittaa, ei oikeuta tarkastelemaan toimintojen luvanvaraisuutta ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentti huomioon ottaen kokonaisuutena.

Aluehallintoviraston lausunnossaan lupamääräykseen 2 esittämät muutokset vastaavat osittain merivoimien esikunnan valituksessaan esittämiä muutoksia.

Lupamääryksen 8 osalta valittaja on lisäksi lausunut, että ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty lisäselvitys Tvärminneträsketin puhdistamisesta voidaan toimittaa lupaviranomaiselle samaan aikaan melun vähentämissuunnitelman kanssa. Joka tapauksessa lupamääräys 8 on muutettava valituksessa vaaditulla tavalla. Samat raivaamiseen liittyvät haasteet koskevat sinkorataa, joka on myös osittain veden peitossa. Tvärminne­träsketin ja sinkoradan raivaaminen suoritetaan niillä toteuttamistavoilla, joilla se on käytännössä mahdollista ja turvallista suorittaa. Vastaselitykseen on oheistettu valokuva Tvärminneträsketistä ja sinkoradasta. Muiden yksittäisten lupamääräysten osalta valittaja on uudistanut valituksessa vaaditun.

Valittaja on vielä pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus toimittaisi asiassa katselmuksen. Katselmuksen toimittaminen on tarpeen, jotta voidaan tarkemmin perehtyä esimerkiksi Tvärminneträsketin ja sinkoradan raivausmahdollisuuksiin (lupamääräys 8) ja niihin liittyviin haasteisiin. Katselmuksessa voitaisiin myös tutustua maalialueeseen M1, jotta voidaan osoittaa miksi sitä ei voida käyttää kranaatinheittimien maalialueena (lupamääräys 2). Mikäli edellä mainitut lupamääräykset muutetaan merivoimien esikunnan vaatimusten mukaisesti, on katselmus merivoimien esikunnan mielestä tarpeeton.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Merivoimien esikunnan vaatimusta lupamääräyksen 2 muuttamisesta niin, että taisteluammunnat, virka-aputehtävät ja valmiuden kohottamiseen liittyvät tehtävät rajataan määräyksen ulkopuolelle ei tutkita.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Merivoimien esikunnan vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

3. Lupamääräyksen 2 ensimmäistä kappaletta muutetaan sekä lisätään lupamääräykseen 8 uusi toinen kappale (muutokset kursiivilla):

Ampumaratojen käyttöä, sinkoradan käyttöä sekä kranaatinheittimistön tuliasemien ja maalialueiden käyttöä ammuntaan sekä käsikranaattien heittoalueen ja räjäytysalueen toimintaa on rajoitettava seuraavasti:

- Kaikki ammunta ja räjäytykset on kielletty seuraavina juhla- ja pyhäpäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

- Ammuntoja, erityisesti raskailla aseilla, sekä räjäytyksiä ei tule järjestää toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, helluntaina, pyhäinpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä, mikäli ammunnat eivät ole välttämättömiä puolustusvoimien koulutusohjelman toteuttamiseksi.

- Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on kielletty ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) kesäaikana (20.6.–31.7.). Rajoitus ei koske raskaiden kranaatinheitinten eikä myöskään kevyiden kranaatinheitinten valoammusten ampumista. Raskailla aseilla ampuminen sekä räjäyttäminen on sallittua muulloin arkipäivinä (ma–pe) klo 7–20. Mikäli on välttämätöntä järjestää puolustusvoimien raskaiden aseiden koulutusammuntoja tai räjäytyksiä ilta- ja yöaikaan (klo 20–7) taikka viikonloppuina (la–su), niitä voidaan järjestää enintään 28 kertaa kalenterivuoden jakson aikana. Kranaatinheittimistön on (poistettu tekstiä) käytettävä ensisijaisesti maalialueita M1 tai M2. Maalialuetta M3 voidaan käyttää vain, mikäli maalialueet M1 ja M2 ovat käytössä, niitä ei voida käyttää varomääräyksistä tai muista vastaavista syistä johtuen tai suoritettavat ammunnat vaativat maalialueiden M1, M2 ja M3 käyttöä samanaikaisesti. Maalialueen M3 käyttöä on pyrittävä (poistettu tekstiä) vähentämään suunnitelmallisesti (poistettu tekstiä).

= = =

8. = = =

Luvansaajan tulee Tvärminneträsket-järveä koskevilta osin esittää yksityiskohtainen suunnitelma kranaatin osien ja muiden ammusjätteiden poistamisen toteuttamisesta lupamääräyksen mukaisesti. Suunnitelma on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 §:n 3 momentin mukaisesti.

Valitus hylätään enemmälti. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta kuin että valituksen vaatimuksen ja valituksen vireilläolosta johtuvan ajan kulumisen johdosta pidennetään lupamääräyksessä 7 tarkoitetun ampumaratojen G1–G3 taustavallien kunnostamiselle asetettu määräaika päättymään 31.12.2016.

Perustelut

1. Merivoimien esikunta ei ole valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatinut aluehallintoviraston päätökseen tehtäväksi ratkaisuosassa mainittuja muutoksia. Tämän vuoksi valitus on näiden vaatimusten osalta jätettävä hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentista ilmenevää periaatetta vastaavasti soveltaen tutkimatta.

2. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen asian ratkaisemiseksi ei ole tarpeen.

3.

Asiassa esitetty uusi ympäristömeluselvitys

Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ovat perustuneet vuonna 2003 laadittuun ympäristömeluselvitykseen (21.2.2003 päivätty selvitys "Syndalenin ampuma-alue, Ympäristömeluselvitys), jota on selostettu tarkemmin hallinto-oikeuden päätöksessä. Puolustusvoimat on sittemmin teettänyt alueella uuden päivitetyn ympäristömeluselvityksen 2013 (Syndalenin ampuma-alue, ympäristömeluselvitys, Akukon Oy, 123031-1 14.1.2013), jonka valittaja on liittänyt valitukseensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Ympäristömeluselvitys laadittiin mittausten ja mallilaskennan avulla. Selvitykseen sisältyivät tärkeimmät kranaatinheittimet ja kertasingot, räjäytykset sekä pienikaliiperiset aseet ampumaradoilla ja muilla taisteluampumapaikoilla.

Mainitun ympäristömeluselvityksen mukaan eniten melua aiheuttavat sinko- ja kranaatinheitinammunnat. Niiden aiheuttama enimmäismelun C-äänialtistustaso LCE ylittää suositusarvon 100 dB alueen itäpuolella lähimmissä altistuvissa kohteissa Lernäsissä, Namnsholmenilla ja osalla Tvärminnen aluetta. Sinkoammuntojen aikana ylitykset olivat paikoin hyvin selviä mitattujen tasojen ollessa suurimmillaan 105–110 dB Apilaksen onteloraketeilla. Yksittäin voimakkain Apilaksen iskemä aiheutti ampuma-alueen itäpuolella Namsholemissa 114 dB ja Tvärminnessä 108 dB äänitason LCE.

Alueen länsipuolella Krogarsissa ja Grönkullassa 10 kg:n räjäytys aiheuttaa laskennallisesti yli 100 dB äänitason. Näin suuria räjäytyksiä on kuitenkin vuodessa melko vähän ja mittauksissa kysymyksessä olevissa pisteissä äänitasot 10 kg:n räjäytykselle olivat 100 dB ja 98 dB eli juuri suositusarvon tuntumassa. Muiden ammuntojen yksittäisten tapahtumien melu ei ylittänyt suositusarvoa.

Selvityksessä A-keskiäänitason laskenta tehtiin kolmelle erilaiselle toteutuneelle harjoitukselle ja keskimääräisen harjoituspäivän melu LAeq laskettiin näiden kolmen harjoituksen keskiarvona, joka painotettiin harjoitusten kestolla. Näin määritetty raskailla aseilla impulssikorjatun aktiivisen ampumapäivän laskennallinen A-keskiäänitason LAeq,r suositusarvo 55 dB ylittyy alueen itäpuolella lähimmissä altistuvissa kohteissa ollen 65 dB. Tällainen tilanne edellyttää aktiivisen ammunnan lisäksi suotuisia sääolosuhteita.

Syndalenissa on mainitun ympäristömeluselvityksen mukaan ampumatoimintaa 280 päivää vuodessa eli useimpina päivinä. Kaikki päivät eivät kuitenkaan ole keskimäärin yhtä meluisia kuin meluselvityksessä mitatut ja mallinnetut päivät. Vaihtelu voi olla merkittävää.

Mainitun ympäristömeluselvityksen mukaan ampumaratojen aiheuttamien pienikaliiperisten aseiden enimmäismelu Lalmax alittaa ohjearvon 65 dB lähimmillä asuinalueilla. Ampuma-alueen itäpuolella Lernäsin ja Namsholmenin lähimmillä rakennuksilla melutaso on noin 62 dB. Muualla melutaso on alle 60 dB.

Oikeudellinen arvio toiminnan luvanvaraisuudesta esitetty uusi meluselvitys huomioon ottaen

Puolustusvoimien vuonna 2005 laaditun ohjeen "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" (Pääesikunnan Lääkintähuolto-osasto, R20/22.8/D/I) mukaan yksittäisten tapahtumien haitallisuuden arvioinnissa käytetään C-taajuuspainotettuja huipputasoa (LCpeak) ja äänialtistustasoa (LCE). Ohjeessa on esitetty seuraavat suositusarvot, joita raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun ei tulisi ylittää: yhden tapahtuman C-äänialtistustasoa LCE ≤100 dB ja päiväajan impulssikorjattua A-keskiäänitasoa LAeq, r ≤ 55 dB. Terveyshaittaan perustuen ohjeessa on suositusarvona 140 dB (Cpeak) ja ympäristömelun suositusarvona 115 (Cpeak). Ohjeessa on todettu, että siinä tapauksessa, että raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama ympäristömelu ylittää asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotetun huipputason 115 dB (Cpeak) on tehtävä tarkempi meluselvitys, jossa melua arvioidaan C-taajuuspainotettuna äänialtistasona ja A-taajuuspainotettuna päiväajan keskiäänitasona.

Puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointia koskevat ohjearvot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne perustuvat kuitenkin selvityksiin melutasoista, jotka yleensä antavat viitteitä raskaiden aseiden aiheuttaman ympäristömelun häiritsevyydestä tai merkittävyydestä terveyshaittojen kannalta, ja niille voidaan osaltaan muunlaisten tarkoitukseen soveltuvien raja-arvojen puuttuessa antaa asiassa merkitystä selvitysaineistona. Suomen ohella pohjoismaissa raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiin käytetään yhden tapahtuman C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa (LCE).

Harjoitusten vuosittainen määrä vaikuttaa asukkaiden kokemaan melun häiritsevyyteen. Tämän tekijän arvioimiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole käytetty raskaiden aseiden aiheuttaman melun pitkän ajan altistusta kuvaavaa mittalukua eli esimerkiksi koko vuoden A-keskiäänitasoa. Keskiäänitason LAeq,r vertaaminen suositusarvoon edellyttäisi lisäksi pitkän aikavälin melutasoa edustavien tulosten käyttöä (usean vuoden ajalta ja kaikille melulähteille). Tässä tapauksessa esitetyn meluselvityksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että myös raskailla aseilla impulssikorjatun keskiäänitason LAeq,r suositusarvo 55 dB ylittyy ampuma-alueen itäpuolella rannassa olevilla asuintaloilla ja mökeillä. Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueen 55 dB:n A-keskiäänitason melualueella on puolustusvoimien selvityksen (Ramboll 2013) mukaan 45 asukasta ja 54 vapaa-ajanasuntoa.

Erityisesti raskasaseammunnoista aiheutuva melu on ajoittain toistuvanakin luonteeltaan ennakoimatonta. Raskasaseammunnat voidaan sen vuoksi kokea erityisen häiritsevänä. Puheena olevan meluselvityksen perusteella on melutasot varsinkin toiminta-alueen itäpuolella meren rannan asuin- ja lomakiinteistöissä ylittävät ainakin ajoittain puolustusvoimien suositusarvon 100 dB (LCE), vaikka mainitun meluselvityksen mukaan C-taajuuspainotetun huipputason suositusarvoa 115 (Cpeak) ei ylitettykään. Kun otetaan huomioon toiminta-alueen sijainti lähellä asuinkiinteistöjä ja meren rantaa sekä raskasaseammunnoista aiheutuvan melun toistuvuus ja ajoittainen voimakkuus, raskaiden aseiden ammunnat, erityisesti sinko- ja kranaatinheitinammunnat, saattavat aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua rasitusta melun johdosta erityisesti ampuma- ja harjoitusalueen itäpuolella sijaitsevilla asuinkiinteistöillä.

Valituksessa ei muun ohella edellä mainittu uusi meluselvitys ja valituksessa ammuntapäivien ja laukaisumäärien lukumääristä esitetty selvityskään huomioon ottaen ole esitetty sellaista uutta selvitystä, että rasituksen kohtuuttomuuden ja toiminnan luvan tarvetta koskevien perusteiden osalta olisi syytä päätyä toiseen lopputulokseen kuin hallinto-oikeuden päätöksessä.

Lupamääräyksen 2 ensimmäinen kappale

Lupamääräystä on tarpeen valituksessa esitetyt perustelut huomioon ottaen osittain muuttaa edeltä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan taisteluampumarata M3 sijaitsee harjoitusalueen kaakkoisosassa, Tvärminnen kylän kohdalla ja myös maalialueella M3 ammutaan kevyillä ja raskailla kranaatinheittimillä ja kertasinkojen harjoituskranaateilla. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräystä 2 koskevien perustelujen mukaan puheena oleva lupamääräys on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva melu, tärinä ja ilmanpaineiskut eivät aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta lähialueiden asuinkiinteistöille tai loma-asuntojen kiinteistöille. Kun otetaan huomioon mainitut lupamääräyksen 2 perustelut, lupamääräystä ei valittajan vaatimusten johdosta ole perusteita enemmälti muuttaa.

Lupamääräys 8

Lupamääräyksen 8 mukaan kranaatinheittimien maalialueilla olevia kranaatin osia ja muita ammusjätteitä tulee poistaa erityisesti tärkeältä pohjavesialueelta ja vesilintujen pesimä- ja ruokailualueilta. Lupamääräyksen perustelujen mukaan kranaatinheittimien maalialueilta on säännöllisesti kerättävä kranaatinosat maaperän ja pohjaveden pilaantumisen sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä alueen eläimistön suojelemiseksi.

Tvärminneträsket-järveä käytetään asiakirjojen mukaan kranaatinheittimien maalialueena M2. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan valituksessa kysymyksessä oleva Tvärminneträsket-järvi on pääosin pohjavesialueen ulkopuolella, mutta järvi on itäosastaan kuitenkin osittain Syndalenin pohjavesialueella (0107806). Tvärminneträsket on lisäksi kosteikkoaluetta, joka on myös kahlaajien ja vesilintujen pesimäaluetta. Näillä perusteilla määräystä on ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohta, 7 ja 8 § sekä 43 §:n 1 momentin 5 kohta ja 3 momentti huomioon ottaen pidettävä valituksessa kysymyksessä olevan Tvärminneträsketin osalta tarpeellisena.

Yksityiskohtaisen suunnitelman esittämistä aluehallintovirastolle ennen kysymyksessä olevassa lupamääräyksessä tarkoitetun velvoitteen toteuttamista valituksessa kysymyksessä olevalta eli Tvärminneträsket-järveä koskevalta osin on kuitenkin pidettävä tarpeellisena, jotta pilaantumista voidaan vähentää suunnitelmallisesti sekä tarkoituksenmukaisin ja teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisin menetelmin sekä lupamääräyksen tarkoitus huomioon ottaen riittävään siisteystasoon. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että valittaja on vastaselityksessään ilmoittanut, että ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty lisäselvitys koskien Tvärminneträsketin puhdistamista voidaan toimittaa lupaviranomaiselle samaan aikaan melun vähentämissuunnitelman kanssa eli vuoden 2018 loppuun mennessä, lupamääräykseen 8 lisätään suunnitelmaa koskeva määräys edeltä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Lupamääräys 9 sekä lupamääräysten 6 ja 9 määräajat

Lupamääräyksen 9 toisessa kappaleessa, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksessä osittain muutettuna, on määrätty, että "Tvärminneträsketin alueen käyttämistä maalialueena 1.5.–31.7. on mahdollisuuksien mukaan rajoitettava. Uudenmaan Prikaatin tulee tehdä selvitys mahdollisuuksista rajoittaa ampumista alueelle mukaan lukien ammuntojen keskittämisestä Tvärminneträsketin luoteisosaan. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2012 loppuun men­nes­sä."

Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätösten perustelut kysymyksessä olevaa lupamääräystä koskevilta osin sekä ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentti, 43 §:n 1 momentti ja luonnonsuojelulain 39 §, lupamääräystä ei ole valittajan vaatimuksen johdosta perusteita muuttaa siltä osin kuin vaatimus kohdistuu määräykseen rajoittaa mahdollisuuksien mukaan Tvärminneträsketin alueen käyttämistä maalialueena lupamääräyksessä tarkoitettuna aikana.

Valituksessa on lupamääräyksen 9 toisen kappaleen osalta lisäksi muun ohella vaadittu, että "määräyksestä on poistettava maininta Tvärminneträsketin luoteisosan käytöstä maalialueena." Kun otetaan huomioon, että lupamääräyksen kysymyksessä olevan kappaleen toisessa virkkeessä on tältä osin kysymys vasta toiminnanharjoittajalle asetetusta selvitysvelvoitteesta, lupamääräyksen muuttamiseen ei tältäkään osin valittajan vaatimuksen johdosta ole perusteita.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellä muuttanut lupamääräyksessä 6 tarkoitetun melun vähentämissuunnitelman esittämiselle asetetun määräajan niin, että suunnitelma on toimitettava aluehallintovirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä, sekä lupamääräyksen 9 toisessa kappaleessa tarkoitetulle selvitysvelvoitteelle asetetun määräajan niin ikään siten, että selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelun mukaan lupamääräysten 6 ja 9 mainitut määräajat on muutettu vastaamaan sitä määräaikaa, jolloin hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on aluehallintoviraston päätöksen mukaan tehtävä. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ympäristölupamääräysten tarkistamismenettely on valituksenalaisen päätöksen antamisen jälkeen kumottu 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa.

Kun kuitenkin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksellään mainittuihin lupamääräyksiin 6 ja 9 jo tekemät määräaikojen pidennykset vuoden 2018 loppuun, kysymyksessä olevia määräaikoja ei valittajan vaatimuksen johdosta ole perusteita enemmälti pidentää.

Lopputulos

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Lupamääräyksen 7 määräaika on kuitenkin pidennettävä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 4.9.2015