Muu päätös 2387/2015

Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamista koskeva asia

Antopäivä: 11.9.2015
Taltionumero: 2387
Diaarinumero: 0938/1/14, 0939/1/14 ja 0969/1/14

Asia Maakuntakaavan vahvistamista koskevat valitukset

Valittajat 1) Ylitornion kunnanhallitus

2) Lapin liiton maakuntahallitus

3) Lapin luonnonsuojelupiiri ry

Päätös, joita valitukset koskevat

Ympäristöministeriö 19.2.2014 nro YM1/5222/2013

1 Asian aikaisempi käsittely

Lapin liiton maakuntavaltuusto on 26.11.2012 (§ 18) hyväksynyt Länsi-Lapin maakuntakaavan.

Länsi-Lapin maakuntakaava on Kemi-Tornion ja Tornionlaakson seutukunnat käsittävä kokonaismaakuntakaava. Kaava-alueeseen kuuluvat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan, Pellon ja Ylitornion kunnat.

2 Asian käsittely ympäristöministeriössä siltä osin kuin nyt on kysymys

Sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon.

Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Maakuntavaltuuston päätöksestä on valittanut muiden ohella Lapin luonnonsuojelupiiri ry.

Lapin liitto on antanut vastineen lausuntojen ja valitusten johdosta.

3 Ympäristöministeriön ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n valituksen.

Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta tuulivoimaloiden alueet tv 2385 (Onkalo), tv 2386 (Uusikangas-Mustaniemi), tv 2390 (Reväsvaara) ja tv 2391 (Isottimuvaara) sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv1 2380 (Viisavaara).

Ympäristöministeriö on perustellut ratkaisuaan yhdistyksen valituksen hylkäämisen osalta seuraavasti:

Kaavamerkintöjen lisäämistä ja täydentämistä koskevat vaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentin mukaan ministeriön on jätettävä kaava kokonaan tai osittain vahvistamatta, jollei kaava täytä sille 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia tai jos päätös muutoin on lainvastainen. Muussa tapauksessa päätös on vahvistettava.

Maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentin mukaan ministeriöllä ei ole toimivaltaa kaavan vahvistamismenettelyn yhteydessä muuttaa maakunnan liiton tekemää kaavaratkaisua, vaan ainoastaan tutkia ratkaisun lainmukaisuus. Länsi-Lapin maakuntakaavassa ei käsitellä Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava-aluetta koskevia alueidenkäyttövarauksia. Valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien huomioon ottamisesta kaavaratkaisussa ympäristöministeriö on todennut, että julkaisu kyseisistä luonnonarvoista on julkaistu Länsi-Lapin maakuntakaavan oltua jo ehdotuksena nähtävillä. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat on kuitenkin osoitettu maakuntakaavan selostuksen liitekartassa.

Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä ei ratkaista tulvadirektiivin, oikeastaan tulvariskien hallinnasta annetun lain toimenpanon, valmisteluun liittyviä toimivaltakysymyksiä.

Kaivostoiminnan kehittämisvyöhykkeet

Kaivostoiminnan kehittämisvyöhykemerkintöjen tarkoituksena on informoida alueella olevasta mineraalipotentiaalista ja siten varautua tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelutarpeisiin. Kehittämisperiaatemerkinnällä ei ole samanlaisia oikeusvaikutuksia kuin aluevarausmerkinnällä, eikä siten maanomistajien näkökulmasta alueidenkäyttö ole tullut ratkaistuksi ek-merkinnällä. Merkinnän informaatio-ohjaus kohdistuu yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.

Turvetuotannon suunnitteluun soveltuvat alueet ja maa-ainesten ottoalueet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin kaavan vaikutuksista. Kaavassa on osoitettu alueen erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä eot turvetuotannon suunnitteluun soveltuvia alueita. Kaavamerkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on tutkittuja turvevaroja. Merkintää koskevien kaavamääräysten mukaan turpeenottoalueiksi voidaan ottaa jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita tai käytöstä poistettuja suopeltoja. Soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisten kaltaiset osat tulee jättää tuotannon ulkopuolelle. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuolisen vesistön tilaan ja pohjavesiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Turvetuotannon jälkikäyttöä suunniteltaessa poronhoitoalueella tulee turvata alueen poronhoidon edellytykset.

Kaavaratkaisua varten on laadittu selvitykset, Potentiaalisten turvetuotantosoiden luonnontilaisuusinventoinnit, Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot sekä Tarkennus turvetuotannon vesistövaikutusarvioon. Selvitysten perusteella luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 luokiteltiin kaikki ne suot, joilla on luonnontilaisia osia. Ne suot, joilla todettiin erityisiä arvoja tai jotka edustivat poikkeuksellisia suotyyppejä, rajattiin jo selvityksen yhteydessä pois kaavaehdotuksessa osoitettavista suoalueista. Vesistövaikutusarvion mukaan kaikkien potentiaalisten kohteiden samanaikainen käyttöön otto voisi aiheuttaa Kaakamojoen, Kaisajoen ja Simojoen keskiosan valuma-/vesistöalueille todennäköisesti vesistökuormituksen selvää kasvua. Erityisesti Kaakamo- ja Kaisajoessa tämä voi tarkoittaa sitä, että kyseisten vesistöalueiden tavoitetilaa ei voitane saavuttaa tai nykyisen tilan ylläpito voi vaikeutua. Kahden kriittisimmäksi todetun joen (Kaisajoki ja Kaakamojoki) vesistövaikutusten osalta on täydentävässä selvityksessä todettu, että jos suunnitellusta turvetuotantoalasta olisi käytössä 50 %, pitoisuuslisäykset ja niiden osuus (≤ 1 %) keskimääräisestä vedenlaadusta jäisivät Kaakamajoen kohdalla pieniksi. Kaisajoen kohdalla laskennallisten pitoisuuslisäyksien osuus keskimääräisistä pitoisuuksista olisi < 4 %, kun 50 % suunnitellusta turvetuotantoalasta.

Turvetuotannon suunnitteluun soveltuvien kaavamerkintöjen tarkoitus on osoittaa tutkittujen turvevarojen sijaintia alueen erityisominaisuutena. Toisin kuin aluevarausmerkinnät, alueen erityisominaisuutta kuvaavien eot-merkintöjen tarkoituksena ei ole ohjata turvetuotannon edellyttämää ympäristölupamenettelyä, vaan lähinnä korostaa ja informoida mahdollisia muita maankäyttöintressejä ajatellen turvevarantojen olemassa olon huomioon ottamista maakuntakaavan toteuttamisessa. Alueen erityisominaisuutta kuvaavien merkintöjen käyttämisen edellytyksenä maakuntakaavassa ei voida pitää kaikkea ympäristölupamenettelyssä tarvittavia vaikutusarviointien tekemistä ottaen huomioon kaavamerkinnän laatu ja maakuntakaavan mittakaavasta johtuva yleispiirteisyys. Kun otetaan huomioon kaavan eot-merkintöjen osoittamiskriteerit, kaavamääräykset sekä turvetuotannon toteuttamisen edellyttämät ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja ympäristönsuojelulain mukaan, on eot-merkintöihin liittyviä selvityksiä pidettävä riittävinä maakuntakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Valituksessa ei ole yksilöity miltä osin maa-aineiston ottoalueet, oikeastaan maa-ainesten ottoalueet/-kohteet, tulisi jättää vahvistamatta, eikä esitetty muutoinkaan, millä perusteella maa-ainesten ottoalueet valittajan käsityksen mukaan tulisi jättää maakuntakaavassa vahvistamatta.

Selkäsaaren yhteystarvemerkintä

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin kaavan vaikutuksista. Maakuntakaavassa on osoitettu yhdystien yhteystarve Kemin Selkäsaareen.

Lapin liiton valituksen johdosta antamassa vastineessa on todettu muun ohella, että Selkäsaaren alue on todettu yhdeksi potentiaaliseksi kasvualueeksi tehdyssä tutkimuksessa, jossa tavoitteena oli löytää yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimia. Selkäsaaren pohjoisosaan on nykyisellään kaavoitettu tiivis loma-asuntoalue. Saaren keskiosissa on kulttuurihistoriallisia arvoja. Selkäsaari soveltuu hyvin sekä asumisen että matkailu- ja virkistyspalvelujen kehittämiseen.

Yhteystarvemerkintä on kehittämisperiaatemerkintä, johon ei voi perustua maantielain mukainen yleis- tai tiesuunnitelma. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan ne tieyhteydet, joiden tarve voidaan todeta, mutta sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy vielä huomattavaa epävarmuutta. Kun otetaan huomioon tieyhteyden toteuttamisen edellyttämä jatkosuunnittelu ja kaavamerkinnän luonne kehittämisperiaatemerkintänä, yhteystarvemerkintä ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Ympäristöministeriö on maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiden (tv 2385, tv 2386, tv 2390 ja tv 2391) sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen (tv1 2380) vahvistamatta jättämisen osalta perustellut päätöstään seuraavasti:

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maiseman, kulttuuriperinnön ja luonnonarvojen vaalimiseen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä.

Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Länsi-Lapin maakuntakaavassa tuulivoimaloiden aluetta koskevan tv-merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvia alueita. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Merkintöihin tv 2385, tv 2386, tv 2387 kohdistuu lisäksi aluekohtainen määräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto ja lintujen muuttoreitit sekä arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimahankkeiden kanssa ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvan alueen tv1-merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvia alueita. Kaavamääräykset tv1-merkinnällä ovat samat kuin tv-merkinnällä.

Maakuntakaavassa on lisäksi annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevia määräyksiä tuulivoimaan liittyen. Määräysten mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia.

Onkalo tv 2385 ja Uusikangas-Mustaniemi tv 2386 tuulivoimaloiden alueeksi osoitetut alueet sijaitsevat Simon kunnan alueella. Alueet rajautuvat valtioneuvoston päätöksellä 1.5.1995 hyväksyttyyn valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä ma 8139 Simojoen suun kulttuurimaisema.

Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Pöyry 2.3.2012 (Tuulivoimaselvitys). Tuulivoimaselvityksessä alueiden tarkastelussa on todettu Simojoen suun kulttuurimaiseman läheisyys. Vaikutusten arvioinnissa on oletettu, että puusto muodostaa monin paikoin näköesteen maisema-aluekokonaisuuden ja tuulivoimaloiden alueen väliin, eikä näin ollen merkittäviä vaikutuksia maisema-alueelle syntyisi. Selvityksessä on myös arvioitu, että paikoin voi kuitenkin avautua näkymälinjoja kylien peltoaukeilta kohti tuulivoimaloita, joiden myötä maisemakuva muuttuu teollisemmaksi ja rakennetummaksi. Selvityksen mukaan tarkemmassa sijoitussuunnittelussa tulee ottaa kylien sisäisiä tärkeitä näkymälinjoja huomioon, jotta mahdollisia haittavaikutuksia voidaan lieventää.

Maisema-aluetyöryhmä mietinnössä (Mietintö 66/1992 II ympäristöministeriö) on todettu Simojoen suun maisemakuvasta muun muassa, että Simojoen suu edustaa Perämeren rannikon perinteistä kulttuurimaisemaa ja merelle avautuvaa maisemakokonaisuutta. Simonkylän ja Simoniemen kylien vauraudesta kertovat komeat, hyvin säilyneet talonpoikaistalot. Alueen kulttuurimaisema koostuu peräkkäisistä, pienten metsiköiden tai niitä laajempien metsäalueiden toisistaan erottamista tienvarren kylä- ja peltoaukeista. Parhaimmillaan maisemakuva on Simonkylän Jokipäässä ja Simoniemen kalasataman luona, missä kumpareilla seisovat peräpohjalaistalot ja niittyjen yli joelle tai merelle aukeava luonnonmaisema muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Kaavaselostuksen aluekuvaukseen liitetyn kehittämisperiaatteen tavoitteena on säilyttää maisemakokonaisuuden arvo. Kehittämisperiaatteen mukaan tuetaan ja kehitetään maisemanhoitoa, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön, lisäksi tavoitteena on, että pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. Simojoen suun arvokkaan maisema-alueen sisällä sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuva (VNp 22.12.2009 Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, RKY 2009) Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä ma 8144.

Simojen suun valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle on vireillä valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustaminen.

Tuulivoimaloiden alue tv 2390 Reväsvaara sijaitsee Ylitornion kunnassa. Tarkastelualueen luoteispuolella sijaitsee Aavasaksan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 6097 lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä. Alueen länsipuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 6098, johon sisältyy myös valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin lukeutuva Tornionjoen jokivarsiasutus ma 8146.

Tuulivoimaselvityksessä on maiseman ja kulttuuriympäristön osalta todettu, että kohdealue kohoaa melko selvästi ympäristöstään, joten visuaaliset vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Tarkastelualueen sijainti kohtalaisen lähellä arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita edellyttää kohteen toteuttamista varten tarkempaa suunnittelua ja arviointia, sillä alueen tuulivoimarakentamisella on vaikutuksia maisemaan. Tuulivoimaloiden visuaalista haittavaikutusta ympäröivien alueiden maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin voidaan kuitenkin vähentää tai ehkäistä voimaloiden sopivalla sijoittelulla. Etäisyys Aavasaksan vaaralta tuulivoima-alueelle on kuitenkin yli 8 kilometriä. Aavasaksan alueen ja tarkastelualueen väliin jää lukuisien vaarojen ja kumpareiden vyöhyke, joka säilyy tuulivoimarakentamisen ulkopuolella. Metsäinen maasto kumpareilla voi ainakin paikoin katkaista näkymiä tuulivoima-alueelle. Kaavaselostuksen aluekuvauksessa Reväsvaarasta on todettu muun muassa, että alue soveltuu tietyin varauksin tuulivoimarakentamiseen. Kohteeseen saattaisi olla mahdollista toteuttaa pienehkö puisto.

Tuulivoimaloiden alue tv 2391 Isottimuvaara sijaitsee pääosin Ylitornion kunnassa ja pieneltä osin Pellon kunnan alueella. Tuulivoimaselvityksessä on maisema ja kulttuuriympäristön osalta todettu, että kohdealue on kumpuilevaa vaaramaisemaa, kaakkoispuolella maisema on alavampaa ja soista. Kohteen länsireuna sijoittuu lähimmillään yhden kilometrin etäisyydelle Tornionjoesta, Tornionjokilaakson reunamille. Kohdealueen lounaispuolelle sijoittuu laaja valtakunnallisesti arvokas Aavasaksan maisema-alue, joka lähimmillään rajautuu kohteeseen. Aavasaksalla sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Kruununpuiston matkailurakennukset SR 3075 sekä Portimojärven suulla sijaitseva Kristineströmin kartano SR 3075. Alueen pohjoispuolella on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ratasjärven kulttuurimaisema ma 8147, joka sijaitsee jylhien vaarojen välisessä painanteessa. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Ratasjärven kylä, on osa tätä maisema-aluetta. Kylä sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kohdealueesta.

Tuulivoimaselvityksessä on maisemavaikutuksista todettu, että valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille kohdistuisi paikoin haittavaikutuksia tuulivoimaloiden rakentumisen myötä. Erityisen merkittävänä tulee tarkastella vaikutuksia Aavasaksan kansallismaisemaan. Myös näkymät Tornionjoen varrella saattavat muuttua monin paikoin. Voimaloiden sopivalla sijoittelulla voidaan lieventää ja paikoin ehkäistä haitallisia vaikutuksia Ratasjärven ja Aavasaksan maisemallisille ja kulttuurihistoriallisille arvoille. Vaikutuksista Aavasaksan alueen maisema-arvoihin on kuitenkin todettu, että etäisyys tuulivoimaloiden alueesta Aavasaksan vaaraan on vähimmillään noin 10 kilometriä. Tämän perusteella voidaan todeta, että tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä haittavaikutuksia Aavasaksan alueen maisemallisiin arvoihin, sillä alueelta säilyy eheitä näkymäsektoreita, ja yli 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat eivät ole maisemakuvassa hallitsevia.

Tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvana alueena osoitettu tv1 2380 Viisavaara sijaitsee Ylitornion kunnan alueella rajautuen Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ma 6097. Länsipuolella runsaan 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 6098, johon sisältyy myös maakunnallisesti merkittävä Tornionjoen kulttuurimaisema-alue.

Tuulivoimaselvityksessä maisemavaikutuksista on todettu muun muassa, että kohdealue kohoaa melko selvästi ympäristöstään, joten visuaaliset vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Tarkastelualueen sijainti hyvin lähellä arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita edellyttää kohteen toteuttamista varten tarkempaa suunnittelua ja arviointia, sillä alueen tuulivoimarakentamisella on vaikutuksia maisemaan. Voimaloiden visuaalista haittavaikutusta ympäröivien alueiden maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin voidaan kuitenkin jonkin verran vähentää voimaloiden huolellisella sijoittelulla. Metsäisen maaston on arvioitu paikoin katkaisevan näkymiä tuulivoima-alueelle, mutta Aavasaksan alueelle on kuitenkin todettu voivan aiheutua merkittäviä visuaalisia vaikutuksia. Etäisyys Aavasaksan vaaralta tuulivoima-alueelle on alle 5 kilometriä. Tornionjokilaakson arvokkaan maisema-alueen osalta vaikutuksista on todettu, että alue on laaja kokonaisuus, joka ulottuu Tornion kaupungin pohjoispuolelta Ylitorniolle asti. Yksittäisen tuulivoimakohteen vaikutukset laajaan maisemakokonaisuuteen eivät merkittävästi heikennä alueen maisemallisia arvoja. Mikäli tuulivoimakohteita on toteutumassa Tornionjokilaakson alueella useita, tulee tarkastella yhteisvaikutuksia arvokkaan maisema-alueen kokonaisuuteen.

Kaavaselostuksen aluekuvauksessa on Viisavaarasta todettu muun muassa, että tuulivoimarakentaminen alueella voi aiheuttaa visuaalisia haittavaikutuksia sekä Tornionjoen alueeseen että erityisesti Aavasaksan alueeseen tarkastelualueen luoteispuolella.

Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maisemakuvasta ja luonnonpiirteistä on maisema-aluetyöryhmän mietinnössä todettu, että voimakkaat vastakohtaisuudet tekevät Aavasaksan maisema-alueen näkymät erityisen vaikuttaviksi. Tornionjokilaakson alavaa viljelysmaisemaa ja vanhaa vaurasta asutusta kehystävät vaarojen tummat huiput. Aavasaksan jyrkkä profiili erottuu tunnusomaisena muiden lakien joukosta jo kaukaa. Aavasaksan huipulta voi ihailla loputtoman kauas ulottuvia vaarojen ja tuntureiden jonoja. Tornionjokilaakson luonnon on sanottu olevan edustavimmillaan Ylitorniolla. Aavasaksan kohdalla luonnonpiirteet vaihtuvat Tornionjoen alavista tulvaniittysaarista Aavasaksan jyrkkiin kalliopahtoihin. Pellot on raivattu tasaiseen jokilaaksoon, jonne asutuskin on keskittynyt. Viljelyksiä reunustaa itäpuolelta metsäinen seinämä, jossa vaarojen huiput kohoavat. Aavasaksan huipuista eteläinen nousee 206 metriin ja pohjoinen 244 metrin korkeuteen merenpinnasta. Varsinkin pohjoiselle laelle ovat tunnusomaisia jyrkänteet dramaattisine korkeusvaihteluineen.

Tornionjokilaakson maisema-alueen maisemakuvasta on maisema-aluetyöryhmän mietinnössä todettu muun muassa, että alue ulottuu Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa. Tornionjoen laakso on laakea ja avara. Kulttuurimaisema on selväpiirteistä. Joen uoma on leveimmillään noin 3 kilometriä Kainuunkylän kohdalla Ylitorniolla. Kainuunkylässä ja Vuopionrannassa sijaitsevat myös suurimmat tulvasaaret. Niittysaaret ovat maisemassa leimaa-antavia.

Kaavaselostuksessa Aavasaksan ja Tornionjokilaakson maisema-alueiden aluekuvauksissa kehittämisperiaatteina on todettu olevan muun muassa, että säilytetään maisemakokonaisuuden arvo, kehitetään ja tuetaan maisemanhoitoa, Aavasaksan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet säilytetään ja Tornionlaakson arvokkaiden kyläympäristöjen ominaispiirteitä vaalitaan.

Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia koskevassa osassa on tuulivoimaa koskevien merkintöjen tv ja tv1 osalta todettu muun muassa, että kaikkien aluevarausten toteutuessa isolla tuulivoimakapasiteetilla vaikutukset maisemakuvaan olisivat huomattavia Länsi-Lapin mittakaavassa. Koko maisemakuva muuttuisi etenkin rannikolla ja korkeilta paikoilta katsottaessa. Maisemallisesti herkimpiä alueita ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet. Rannikolla ja jokivarsilla esimerkiksi Simonniemen läheisyydessä tuulivoimalat vaikuttavat kulttuurimaiseman mittakaavaan ja visuaalisiin ominaisuuksiin. Aavasaksan läheisyydessä olevat aluevaraukset muuttaisivat toteutuessaan maisemakuvaa ja erämaa vaikutelmaa sekä saattaisivat vaikuttaa Aavasaksan kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja arvostuksiin.

Maakuntakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on muun ohella otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kiinnitettävä erityistä huomiota maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet kuuluvat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamiin inventointeihin, joiden tulee olla suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä suunnitteluvälineenä ei edellytä, että tuulivoimarakentamisen sopivuus maisemaan tulisi yksityiskohtaisesti ratkaista jo maakuntakaavavaiheessa. Tarkentuvan suunnittelun periaatteen mukaisesti yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavaa, mistä johtuen kaavassa osoitettavista alueidenkäyttömuodoista aiheutuvia vaikutuksia tulee hallita ja rajoittaa paitsi kaavamerkinnöin myös kaavassa annettavin määräyksin. Tuulivoimarakentamisen merkittävimmät vaikutukset maa-alueella kohdistuvat nimenomaan maisemaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden läheisyydessä ja vaikutusalueella maakuntakaavalla on keskeinen rooli eri alueidenkäyttömuotojen yhteensovittamisessa niin, että voidaan varmistaa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-arvojen säilyminen.

Simojoen suun ja Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueisiin rajoittuvien ja niiden läheisyyteen osoitettujen tuulivoima-aluevarausten selvityksessä on arvioitu alueiden suunnitteluun ja soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä mukaan lukien maisema-arvot. Tuulivoimaselvityksessä on tuulivoima-alueista todettu syntyvän valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvoja heikentäviä vaikutuksia edellä kuvatun mukaisesti eriasteisesti alueittain, mutta maisema-arvojen heikentymistä ei ole arvioitu merkittäväksi. Alueiden soveltuvuuden arviointi seudullisesti merkittäväksi tuulivoimatuotannon alueeksi tai tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvaksi alueeksi on perustunut maiseman osalta siihen, että tuulivoimarakentamisen maisema-arvoja heikentäviä vaikutuksia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa lieventää muun muassa sijoittelulla, alueen rajauksella ja tuulivoimaloiden lukumäärällä.

Tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä. Ottaen huomioon tuulivoimaselvityksessä ja kaavan vaikutusten arvioinnissa todettu, että yleismääräys, jossa edellytetään otettavan kunnan kaavoituksessa tuulivoiman rakentamisessa muun muassa maisema ja kulttuuriperintö huomioon, ei ohjaa riittävästi tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisempaa suunnittelua valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömässä läheisyydessä ja vaikutusalueella. Kun kaavamääräyksissä ei ole esitetty maisema-arvojen säilymistä varmistavia reunaehtoja tuulivoimaloiden sijoittelulle, korkeudelle tai lukumäärälle tahi muullakaan tavalla otettu huomioon valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välitöntä läheisyyttä, kaava ei edistä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, eikä kaavaa laadittaessa ei ole kiinnitetty erityistä huomiota maiseman- ja kulttuuriperinnön arvojen huomioon ottamiseen. Näin ollen kaava on jätettävä maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitettujen alueiden tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv1 2380 Viisavaara osalta.

Vahvistamatta jätetyt merkinnät ja määräykset on merkitty karttaan punaisella.

Maakuntakaavan vahvistaminen

Ympäristöministeriö on katsonut, että Länsi-Lapin maakuntakaava muilta kuin vahvistamatta jätetyiltä osin täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole ollut maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan.

Maakuntakaavan voimaantulo

Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Jatkosuunnitteluohjeet

Ympäristöministeriö on todennut, että seutukuntakohtaisesta kaavan laadintatavasta huolimatta maakuntakaavassa tulee kyetä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisointiin maakunnassa sekä käsittelemään keskeisimpiä alueidenkäyttömuotoja selvitystasolla koko maakuntaa koskien.

Ympäristöministeriö on todennut, että merialueelle kohdistuvien alueidenkäyttöintressien vuoksi maakunnan liiton tulisi saattaa Perämeren alueen kaavoitus ajan tasalle, jotta maakuntakaava ohjaisi yksityiskohtaisempaa suunnittelua maankäyttö- ja rakennuslain säännösten tarkoittamalla tavalla. Ympäristöministeriö on korostanut, että maakuntatasolla tehtävissä tuulivoima-alueisiin liittyvissä selvityksissä ja vaikutusarvioinneissa on otettava huomioon maakunnan erityispiirteistä johtuvat tekijät. Perämeren alueen maakuntakaavalla tapahtuvassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa jokien suistoalueiden maisema- ja luonnontalouden arvoihin, alueidenkäyttövarausten vaikutuksiin vaelluskaloihin sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä Perämeren kansallispuistoon.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 § 3 momentti, 9 §, 17 §, 24 § 2 momentti, 25 §, 27 §, 28 §, 29 §, 30 § 1 momentti, 31 §, 33 §, 188 § 3 momentti ja 201 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1 §, 10 §, 93 § ja 95 §

Kuntalaki (365/1995) 90 § ja 92 §

Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä

4 Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

4.1 Valitukset

1) Ylitornion kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin sillä on jätetty vahvistamatta Ylitornion tuulivoima-aluevaraukset tv1 2380 (Viisavaara), tv 2390 (Reväsvaara) ja tv 2391 (Isottimuvaara). Toissijaisesti asia tulee palauttaa ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Maakuntavaltuuston päätöksessä tuulivoimalle varatut alueet ovat kokonaistarkastelussa parhaita Länsi-Lapin kaava-alueen tuulivoimalle sopivia paikkoja. Ympäristöministeriön päätös jättää nämä aluevaraukset vahvistamatta vaikeuttaa alueiden kehittämistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suuntaviivojen mukaisesti. Päätös johtaa käytännössä todennäköisesti siihen, että suunnittelu keskittyy pienempiin, esimerkiksi 5–8 laitoksen kokonaisuuksiin. Tällaiset kokonaisuudet eivät ole maakunnallisesti merkittäviä ja niitä voidaan suunnitella myös ilman maakuntakaavassa olevaa aluevarausta. Ympäristöministeriön päätös johtaa tuulivoimarakentamisen hajautumiseen useammalle alueelle ja pienempiin kokonaisuuksiin. Tämä voi johtaa keskitettyjä ratkaisuja haitallisempiin yhteisvaikutuksiin.

Kaava-alueen maisema-arvoja ja erityispiirteitä on tarkasteltu kaavoituksen yhteydessä selvityksessä "Maisema ja luonnonympäristö 30.12.2011". Selvityksessä on arvioitu myös Aavasaksan arvoa ja erityispiirteitä. Tarkemmin tuulivoimalle soveltuvien alueiden maisemavaikutuksia on tarkasteltu Lapin liiton eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä 2.3.2012. Tuulivoiman maisemavaikutuksia on siten selvitetty maakuntakaavoituksen yhteydessä asianmukaisesti. Ympäristöministeriön päätöksessä ei ole kyseenalaistettu maakuntakaavan perusteena olevien selvitysten riittävyyttä.

Maisemaselvityksen mukaan tuulivoimaloiden visuaalista haittavaikutusta ympäröivien alueiden maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvioihin voidaan vähentää tai ehkäistä voimaloiden sopivalla sijoittelulla. Juuri tämän takia tarkastelu on tehty muita alueita tarkemmin erityisesti selvityksessä mainitussa eteläisemmässä Reväsvaaran kohteessa. Reväsvaaran kohteen tv 2390 aluerajaus on siis perustunut maisemaselvitykseen ja arvioon siitä, että tälle alueelle voidaan sijoittaa tuulivoimaa ilman merkittäviä maisemallisia haittavaikutuksia.

Myös myöhempien selvitysten perusteella Reväsvaaran alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen maisemavaikutusten kannalta.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa (4/2012) on esitetty maisema-alueen lähellä sijoittuvalle tuulivoimaloiden alueelle annettavaksi esimerkiksi seuraavanlainen suunnittelumääräys: "Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, linnustoon, vedenalaiseen luontoon ja kulttuuriperintöön." Ohjeessa ei esitetä, että maakuntakaavan yhteydessä tulisi asettaa tarkempia määräyksiä tuulivoimaloiden sijoittamisesta, korkeudesta tai lukumäärästä. Maakuntakaavan yleispiirteisyyteen eivät muutoinkaan sovi ympäristöministeriön mainitsemat reunaehdot tuulivoimaloiden sijoittelulle, korkeudelle tai lukumäärälle. Kyseessä ovat tyypilliset yksityiskohtaisempaan suunnitteluun liittyvät näkökohdat.

Ympäristöministeriön päätöksessä ei ole väitetty, etteikö Reväsvaaran alueelle voisi sijoittaa tuulivoimaa ilman valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden vaarantumista. Sen sijaan ympäristöministeriö on katsonut, että jo maakuntakaavassa tulisi asettaa tuulivoimarakentamiselle kaikki reunaehdot, jotka varmistavat valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-arvojen säilymisen. Päätös näyttääkin perustuvan siihen, että tuulivoimaloiden paikoista, korkeudesta ja muista tekijöistä tulisi määrätä jo maakuntakaavassa niin yksityiskohtaisesti, että valtakunnallisten maisema-alueiden vaarantuminen ei ole mahdollista. Tämä ei vastaa lain sanamuotoa, tarkoitusta ja soveltamiskäytäntöä. Kun muun muassa maiseman ja kulttuuriympäristön arvot on osoitettu maakuntakaavassa, ne muodostavat reunaehtoja ympäröivälle maankäytölle ja siten myös tuulivoima-alueen toteuttamiselle.

Tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisempi suunnittelu tapahtuu yleisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 10 a luvun mukaisella tuulivoimarakentamista koskevalla yleiskaavoituksella. Kaavaa laadittaessa on lain 77 b §:n mukaan huolehdittava siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Maisema-arvojen huomioon ottamisen varmistaa myös maakuntakaavaan sisältyvä suunnittelumääräys, jonka mukaan kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon, kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia.

Tuulivoimarakentaminen vaatii maakuntakaavoituksen jälkeen lisäksi aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelyjä. Näissä menettelyissä otetaan huomioon sekä maisema-arvot yleisesti että myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Länsi-Lapin maakuntakaavassa on otettu valtakunnallisesti tärkeät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt huomioon sillä tarkkuustasolla kuin maakuntakaavan tarkoitukseen ja luonteeseen kuuluu. Kun selvitysten perusteella maakuntakaavassa on päädytty siihen, että nämä maankäyttömuodot ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan sisältövaatimukset huomioiden sovitettavissa yhteen, ei esitettyä yksityiskohtaisempaa ohjausta tarvita.

2) Lapin liiton maakuntahallitus on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin sillä on jätetty vahvistamatta Simon tuulivoimaloiden alueet tv 2385 (Onkalo) ja tv 2386 (Uusikangas-Mustaniemi) sekä niihin kohdistuva kohdekohtainen suunnittelumääräys, Ylitornion tuulivoimaloiden alue tv 2390 (Reväsvaara) ja tuulivoiman tuotannon suunnitteluun soveltuva alue tv1 2380 (Viisavaara) sekä Ylitornion/Pellon tuulivoimaloiden alue tv 2391 (Isottimuvaara).

Maakuntahallitus on valituksensa perusteluissa esittänyt muun ohella, että maakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti riittäviin selvityksiin. Tuulivoimaselvityksessä, jonka Lapin liitto on käynnistänyt vuonna 2010, on kartoitettu Lapin eteläisiin osiin parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita.

Länsi-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ma Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue/kohde -merkinnällä. Kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Nämä alueet olivat myös tuulivoimaselvityksessä todettuja lähtökohtaisesti poissuljettuja alueita.

Tuulivoimaselvityksessä erilaisten kriteerien yhteenlaskun ja painotusten perusteella löydetyt jatkotarkasteluun soveltuvat kohteet on käyty yksitellen läpi, vähitellen tarkentaen. Jatkotarkastelussa oli yhteensä 21 aluetta, joista yhdeksään laadittiin tuulimallinnus ja tuotantolaskelma. Tuulivoimaselvityksessä esitetään kohdekohtaisesti maakuntakaavaan soveltuvien alueiden kuvaukset mukaan lukien arviot vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten lieventämiseen tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Länsi-Lapin maakuntakaava on laadittu kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin maankäytön eri intressien yhteensovittaminen kaavaprosessissa korostuu. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet on valittu selvitysten ja kaavaprosessin perusteella intressikeskustelujen, yhteensovittamisen ja vuorovaikutuksen kautta. Myös maakunnan erityisolosuhteet kuten harva voimajohtoverkosto, asutus ja tieyhteydet ovat olleet merkittävinä tekijöinä tuulivoimala-alueiden paremmuutta harkittaessa.

Maakuntakaavassa on varmistettu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. Valtakunnalliset inventoinnit on otettu huomioon suunnittelun lähtökohtina ja maakuntakaavassa on osoitettu merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat.

Maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden ja -arvojen osoittaminen kaavassa asettaa reunaehtoja ja ohjaa yksityiskohtaisempia alueidenkäyttöratkaisuja myös alueen ulkopuolella. Näiden alueiden ja arvojen luonteen vuoksi huomioon ottaminen edellyttää myös välillisten ympäristövaikutusten selvittämistä ja ottamista huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tehtävissä ratkaisuissa. Tämä on varmistettu myös yleismääräyksillä, jotka koskevat koko maakuntakaava-aluetta.

Seudullisella tasolla kysymyksessä olevien vahvistamatta jätettyjen tuulivoima-alueiden soveltuvuus tuulivoimarakentamiseen on tutkittu ja selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Alueidenkäyttöratkaisua on pidettävä perusteltuna ja maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttävänä.

Länsi-Lapin maakuntakaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota maiseman, kulttuuriperinnön ja luonnonarvojen vaalimiseen niin suunnitteluratkaisulla kuin alempiasteista suunnittelua koskevilla kaavamääräyksillä.

Maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä suunnitteluvälineenä ei edellytä, että tuulivoimarakentamisen sopivuus maisemaan tulisi yksityiskohtaisesti ratkaista jo maakuntakaavavaiheessa. Tarkentuvan suunnittelun periaatteen mukaisesti yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavaa. Tuulivoima-alueita ei voida toteuttaa vain maakuntakaavaan perustuen, vaan yleiskaavoitukselle on tarpeen jättää se tehtävä, joka sille alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä paikallisen maankäytön ratkaisut määrittelevänä kuuluu.

Kaavamääräyksillä on varmistettu arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen alempiasteisessa suunnittelussa ja siten ohjattu ja annettu reunaehdot yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Kaavateknisesti ei ole merkitystä sillä, ovatko määräykset yleismääräyksiä vai yksittäisiin merkintöihin liitettyjä, sillä niiden ohjausvaikutus on sama ja määräysten muotoilu joko tuulivoimatuotantoon kohdistuvaa tai maisema- ja kulttuuriympäristöjen huomioimista edellyttävää.

Länsi-Lapin maakuntakaavan laatimisprosessin aikana viranomaislausunnoissa tai -neuvotteluissa ei ole kyseenalaistettu vahvistamatta jätettyjen tuulivoimala-alueiden sijaintia eikä sitä ohjauksen tasoa, joka oli kaavaprosessin aikana kaavaan muotoutunut. Länsi-Lapin maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä perustuu ympäristöministeriön ohjeistukseen, kaavaprosessiin neuvotteluineen sekä Lapin liiton seudullisten maakuntakaavojen kokonaisuuteen.

3) Lapin luonnonsuojelupiiri ry on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen kaavan vahvistamisesta. Lisäksi yhdistys on vaatinut, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään M- ja MU-alueilla ja turvetuotantoon varatuilla EOT-alueilla.

Yhdistys on valituksensa perusteluissa uudistanut aiemmin lausumansa sekä esittänyt muun ohella, että valituksessa ympäristöministeriölle on ollut kirjoitusvirhe eli yhdistys on EO-alueiden sijasta tarkoittanut EOT-alueita. Virheen mahdollisuus olisi voitu ottaa huomioon, koska valituksen perusteluissa ei ole käsitelty lainkaan maa-ainesten ottoalueita.

Maakuntakaavassa on painotettu liiaksi tuulivoima-, turve- ja kaivosteollisuuden nykyisiä ja tulevia tarpeita sen sijaan, että olisi kiinnitetty tarpeeksi huomioita muun muassa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseen.

Tulkinta, jonka mukaan ministeriö ei voi vahvistamismenettelyn johdosta muuttaa kaavaratkaisua johtaa siihen, että maakuntavaltuusto saa liikaa valtaa päättää asioista, joita kuitenkin edellytetään valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Lapin maakuntien asukkaat, yritykset, kunnat ja yhteisöt eivät ole yhdenvertaisessa asemassa verrattuna niihin maakuntiin, joissa noudatetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Myöskään tuleviin kaavakierroksiin liittyvää ohjeistusta ei ole annettu valituksenalaisessa päätöksessä, vaikka ministeriö onkin muiden valitusten osalta todennut selvitykset riittämättömiksi esimerkiksi merituulivoimapuistojen vaelluskaloihin kohdistuvien vaikutusten osalta tai arvokkaille maisema-alueille sijoittuvien tuulivoimapuistojen osalta.

Lohi elää Kemijoessa Isohaaran padon alapuolisella alueella eikä pääse esteettä vaeltamaan potentiaalisille kutualueilleen. Lohen ja muiden vesieliöiden suotuisan tason suojelu ja vesipuitedirektiivin vaatimukset koskevat myös maakuntakaavoitusta. Kaavasta puuttuvat määräykset kalojen ja vesieliöiden vapaasta kulusta Kemijoella. Kaava-alueen voimalaitokset ovat tulppana yläpuolisten kutualueiden ja merialueen kasvualueiden välillä niin lohelle, lohen sukuisille kaloille, ankeriaille, nahkiaisille sekä nisäkkäille, jotka käyttävät vesireittejä kulkemiseen.

Kemijoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi pääasiassa jokien allastuksen vuoksi. Voimakkaasti muutetuissa vesissä on päästävä parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää vesipuitedirektiivin mukaan vaellusyhteyden avaamista ja esteettömyyden turvaamista jokivesissä, myös voimakkaasti muutetuissa vesissä. Kemijoen uoma ja siihen liittyvät sivujoet sekä valuma-alueet on jätettävä vahvistamatta ja kaava palautettava valmisteluun vesipuitedirektiivin vastaisena.

Maakuntakaavassa ei ole otettu huomioon kalatiestrategian velvoitetta suunnitella alueet niin, että kalat pääsevät vaeltamaan esteettä jokivesistössä. Kalatiestrategia on hyväksytty 8.3.2012 valtioneuvoston periaatepäätöksenä.

Maakuntakaavassa ei ole riittävästi selvitetty metsätalouden ja turvetuotannon haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle. Maanmuokkaukset ja ojitukset aiheuttavat haittaa virtakutuisille kalalajeille ja jokihelmisimpukalle, pikkunahkiaiselle ja ankeriaalle. Maanmuokkaukset ja ojitukset aiheuttavat metyylielohopean huuhtoutumista vesistöihin, ja elohopean rikastuminen haittaa kalojen talouskäyttöä. Vesistövaikutuksia M-alueille annetuissa kaavamääräyksissä ei ole arvioitu. M-alueilla elää uhanalainen euroopanmajava, joka on Lapissa rauhoitettu ja luontodirektiivilaji. Majavia tapetaan alueella luvatta metsätalouden harjoittamisen perusteella. Kaavaratkaisu ei turvaa luonnon monimuotoisuutta ja luontaisten eliölajien elämää metsätalousalueella.

Kaavan on perustuttava riittäviin selvityksiin. Valtakunnallisesti arvokkaat tuulialueet ja rantakerrostumat olisi tullut osoittaa kaavassa ja selvitykset olisi tullut tehdä valmiiksi ennen kaavan laadintaa, koska tiedossa oli, että tällainen selvitys oli tekeillä. Ministeriön päätöksen perustelut osoittavat tältäkin osin, että kaava-alueen luontoa ole ei arvioitu riittävästi. Se, että alueet on mainittu kaavaselostuksen liitekartassa, ei turvaa valtakunnallisesti arvokkaiden muodostumien säilymistä, koska kaavaselostus ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja.

Viheryhteydet suojelualueiden välillä sekä Kemijokea pitkin ja maakannaksella Suomen ja Ruotsin välillä puuttuvat.

Maakuntakaavassa ei ole otettu huomioon hiljaisia alueita ja niiden turvaamista.

4.2 Ympäristöministeriön lausunto

Ympäristöministeriö on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa viitannut päätöksensä perusteluihin ja esittänyt valittajakohtaisesti muun ohella seuraavaa:

Ylitornion kunnanhallituksen valitus

Tuulivoimaloiden lukumäärään perustuva maakunnallisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue on maakunnan liiton määrittelemä. Maakuntakaavassa asetetun tuulivoimapuiston kokorajan alapuolelle jääviä tuulivoimalahankkeita on mahdollista suunnitella kuntakaavoituksella, eikä vahvistamatta jätetyillä maakunnallisesti merkittävillä tuulivoimaloiden alueilla ole vaikutusta kuntakaavoituksessa tutkittavaksi tarkoitettujen tuulivoimalahankkeiden kokorajaan.

Selvitysten perusteella ei ole tehty riittäviä johtopäätöksiä kaavaratkaisussa, eikä kaavaratkaisu tämän johdosta ministeriön päätöksessä tarkemmin ilmenevällä tavalla ohjaa riittävästi yksityiskohtaisempaa suunnittelua niin, että voitaisiin varmistua maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten täyttymisestä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä säädetyn maiseman ja kulttuuriperinnön erityisen huomioon ottamisen näkökulmista.

Selvitysten tulosten tulee tukea tehtyä kaavaratkaisua ja selvityksessä havaitut esimerkiksi haitallisten vaikutusten lieventäminen voi tapahtua yleispiirteisessä kaavassa välittämällä reunaehdot suunnittelumääräyksin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.

Lapin liiton maakuntahallituksen valitus

Valtakunnallisten maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen osoittaminen kaavassa on lähtökohta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnille. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Maisema-alueiden osoittaminen kaavassa on osa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista.

Länsi-Lapin maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on osoitettu osa-alueen erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä ma. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys edellyttää muun muassa merkittävien maisemallisten arvojen säilyttämistä. Ma-merkintään kohdistettu määräys ei kuitenkaan ohjaa osa-aluemerkinnän ulkopuolista alueidenkäyttöä. Tästä syystä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-arvojen säilymisen kannalta on maankäytön suunnittelussa tarpeen ohjata myös maisema-alueiden vaikutusalueelle sijoittuvaa maankäyttöä. Maisemavaikutusten hallitsemistapa riippuu kaavoitettavasta kohteesta ja suunnitellun maankäytön selvitetyistä vaikutuksista. Tässä tapauksessa, kun kaavan selvitykset ja tehdyt vaikutusarvioinnit eivät ehdoitta ole tukeneet tuulivoima-alueiden sijoittamista maisema-alueiden läheisyyteen, olisi ollut tarpeen varmistaa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-arvojen säilyminen valituksen kohteena olevien tuulivoimaloiden alueita koskevalla erityisellä kaavamääräyksellä.

Vahvistamispäätöksessä ei ole vaadittu ratkaisemaan tuulivoimaloiden alueen maankäyttöä yleiskaavan edellyttämällä tarkkuudella. Maakuntakaavan yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjausvaikutuksen arviointiin vaikuttaa muun ohella maakuntakaavan tavoiteltu sisältö ja esitystapa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa tavoitteena on ollut esittää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamat tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Huolimatta siitä, että alueet on merkitty osa-aluemerkinnöin alueen erityisominaisuutta kuvaavin merkinnöin tv ja tv1, ne sisällöllisesti merkinnän kuvauksen ja kaavamääräysten ja kaavaselostuksen perusteella rinnastuvat aluevarausmerkintöihin. Toisin sanoen maakuntakaavan perusteella on tarkoitus ohjata maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueiden sijoittumista. Kuten valituksessa on todettu, tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen edellyttää yleiskaavoitusta. Maakuntakaavan tulee ohjata yksityiskohtaisempaa suunnittelua siten, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvojen säilyminen ja tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueiden yhteen sovittaminen välittyy yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Yksityiskohtaisemman suunnittelun reunaehtojen asettaminen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden läheisyydessä oleville tuulivoimaloiden alueille kaavamääräyksin olisi rajannut maakuntakaavan yleispiirteisyyden sallimista vaihtoehdoista ne toteuttamisvaihtoehdot, jotka vaarantavat valtakunnallisesti arvokkaiden suojeluarvojen säilymisen. Länsi-Lapin maakuntakaavan tuulivoimarakentamista koskevan yleismääräyksen ei voida katsoa, ympäristöministeriön päätöksessä ja edellä esitetyllä tavalla, riittävästi ohjaavan yksityiskohtaisempaan suunnittelua valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-arvojen säilymisen näkökulmasta.

Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n valitus

Yhdistys ei valituksessaan ympäristöministeriölle ole vaatinut päätöksen kumoamista sillä perusteella, että kaavan vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi turpeenottoalueilla tai että kaavassa ei ole riittävästi selvitetty metsätalouden ja turvetuotannon haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle tai että suojelualueiden viheryhteyksien sekä nahkiaisten ja ankeriaitten kulkuyhteyden puuttuminen kartalta olisi maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Yhdistyksen valitus tulee jättää tutkimatta näiden vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyjen valitusperusteiden osalta. Muiden valitusperusteiden osalta ympäristöministeriö on viitannut päätöksessä lausumaansa sekä todennut, että ministeriö on jättänyt Varevuoman turpeenottoaluetta (EOT 2499) koskevan merkinnän vahvistamatta.

4.3 Vastaselitykset

Ylitornion kunnanhallitus ja Lapin liiton maakuntahallitus ovat antaneet vastaselitykset.

Lapin luonnonsuojelupiiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

5 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n valitus jätetään tutkimatta vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyjen valitusperusteiden osalta.

2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. Valitukset hylätään. Ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Lausuminen Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Lapin luonnonsuojelupiiri ry on valituksessaan ympäristöministeriölle vaatinut ensisijaisesti päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan ja toissijaisesti, että kaavasta poistetaan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet (ek), EO-merkinnät niiltä osin kuin kohteet eivät jo ole tuotantokäytössä tai saaneet ympäristölupaa sekä eot-merkinnät eli turvetuotannon suunnitteluun soveltuvat alueet.

Yhdistys on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittanut tarkoittaneensa EO-alueiden sijasta valittaa EOT-alueita koskevasta merkinnästä. Valituksen yksilöinti huomioon ottaen yhdistyksen ei voida katsoa ympäristöministeriössä vaatineen maakuntavaltuuston päätöksen kumoamista turpeenottoalueiden eli EOT-alueiden osalta. Yhdistys ei ympäristöministeriölle tekemässään valituksessa ole vaatinut päätöksen kumoamista myöskään sillä perusteella, että kaavan vaikutuksia ei ole arvioitu mainituilla turpeenottoalueilla tai että kaavassa ei ole riittävästi selvitetty metsätalouden ja turvetuotannon haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle tai että suojelualueiden viheryhteyksien sekä nahkiaisten ja ankeriaitten kulkuyhteyden puuttuminen kartalta olisi maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista.

Kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 3 momentti ja kuntalain 90 §:n 3 momentti, yhdistys ei voi jatkovalituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatia maakuntakaavaa kumottavaksi laajemmin tai muilla perusteilla kuin ympäristöministeriölle tekemässään valituksessa. Yhdistyksen valitus siltä osin kuin siinä on vaadittu maakuntakaavan kumoamista vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyillä uusilla perusteilla on näin ollen jätettävä tutkimatta.

2. Pääasiaratkaisu

Oikeusohjeet

Vaikutusten selvittäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvosto on 30.11.2000 tekemällään päätöksellä hyväksynyt maan­käyttö- ja rakennuslain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Valtioneuvosto on 13.11.2008 antamallaan päätöksellä tarkistanut valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lukujen 4.2–4.7 sekä 8 ja 9 osalta.

Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa

Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 3 momentin mukaan maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n 4 momentin mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n 1 momentin mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö- ja rakennuslain 29 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Pykälän 2 momentin mukaan maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan selostuksessa esitetään:

1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta;

2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;

3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä;

4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset;

5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun;

6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;

7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet sekä selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon;

8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; sekä

9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia.

Pykälän 2 momentin (348/2005) mukaan sen 1 momentissa tarkoitetut seikat on kaavaselostuksessa esitettävä sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutuksen toteutumiselle kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavan keskeisestä sisällöstä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 30 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset).

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaa­vaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä lain 24 §:n 2 momentissa säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin;

6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä

7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Pykälän 4 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

Pykälän 5 momentin mukaan edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei pykälän 3 momentin mukaan ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maakuntakaavan hyväksyminen ja vahvistaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Hyväksytty maakuntakaava saatetaan asianomaisen ministeriön vahvistettavaksi. Asianomaisen ministeriön tulee pykälän 2 momentin mukaan hankkia maakuntakaavasta niiden muiden ministeriöiden lausunnot, joita asia koskee. Asianomaisen ministeriön on 3 momentin mukaan jätettävä kaava kokonaan tai osittain vahvistamatta, jos kaava ei täytä sille 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia tai jos päätös muutoin on lainvastainen. Muussa tapauksessa päätös on vahvistettava.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4 (Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.

Kohdan erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5 (Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Vahvistamatta jätettyjä tuulivoimaloiden alueita (tv) ja tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvia alueita (tv1) sekä maisema-arvoja koskevat selvitykset

Onkalo (tv 2385) ja Uusikangas-Mustaniemi (tv 2386)

Alueet sijaitsevat Simon kunnan alueella. Alueet rajautuvat valtioneuvoston päätöksellä 1.5.1995 hyväksyttyyn valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä ma 8139 Simojoen suun kulttuurimaisema.

Maisema-aluetyöryhmä mietinnössä (Mietintö 66/1992 II ympäristöministeriö) on todettu Simojoen suun maisemakuvasta muun muassa, että Simojoen suu edustaa Perämeren rannikon perinteistä kulttuurimaisemaa ja merelle avautuvaa maisemakokonaisuutta. Simonkylän ja Simoniemen kylien vauraudesta kertovat komeat, hyvin säilyneet talonpoikaistalot. Alueen kulttuurimaisema koostuu peräkkäisistä, pienten metsiköiden tai niitä laajempien metsäalueiden toisistaan erottamista tienvarren kylä- ja peltoaukeista. Parhaimmillaan maisemakuva on Simonkylän Jokipäässä ja Simoniemen kalasataman luona, missä kumpareilla seisovat peräpohjalaistalot ja niittyjen yli joelle tai merelle aukeava luonnonmaisema muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Kaavaselostuksen aluekuvaukseen liitetyn kehittämisperiaatteen tavoitteena on säilyttää maisemakokonaisuuden arvo. Kehittämisperiaatteen mukaan tuetaan ja kehitetään maisemanhoitoa, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön, lisäksi tavoitteena on, että pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. Simojoen suun arvokkaan maisema-alueen sisällä sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuva (VNp 22.12.2009 Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, RKY 2009) Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä ma 8144.

Simojen suun valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle on vireillä valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustaminen.

Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Pöyry 2.3.2012 (jäljempänä tuulivoimaselvitys). Tuulivoimaselvityksessä mainittujen alueiden tarkastelussa on todettu muun ohella Simojoen suun kulttuurimaiseman läheisyys. Vaikutusten arvioinnissa on oletettu, että puusto muodostaa monin paikoin näköesteen maisema-aluekokonaisuuden ja tuulivoimaloiden alueen väliin, eikä näin ollen merkittäviä vaikutuksia maisema-alueelle syntyisi. Selvityksessä on myös arvioitu, että paikoin voi kuitenkin avautua näkymälinjoja kylien peltoaukeilta kohti tuulivoimaloita, joiden myötä maisemakuva muuttuu teollisemmaksi ja rakennetummaksi. Selvityksen mukaan tarkemmassa sijoitussuunnittelussa tulee ottaa kylien sisäisiä tärkeitä näkymälinjoja huomioon, jotta mahdollisia haittavaikutuksia voidaan lieventää.

Reväsvaara (tv 2390)

Alue sijaitsee Ylitornion kunnassa. Sen luoteispuolella sijaitsee Aavasaksan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 6097 lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydellä. Alueen länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 6098, johon sisältyy myös valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin lukeutuva Tornionjoen jokivarsiasutus ma 8146.

Tuulivoimaselvityksessä on maisema ja kulttuuriympäristön osalta todettu muun ohella, että kohdealue kohoaa melko selvästi ympäristöstään, joten visuaaliset vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Tarkastelualueen sijainti kohtalaisen lähellä arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita edellyttää kohteen toteuttamista varten tarkempaa suunnittelua ja arviointia, sillä alueen tuulivoimarakentamisella on vaikutuksia maisemaan. Tuulivoimaloiden visuaalista haittavaikutusta ympäröivien alueiden maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin voidaan kuitenkin vähentää tai ehkäistä voimaloiden sopivalla sijoittelulla. Etäisyys Aavasaksan vaaralta tuulivoima-alueelle on kuitenkin yli kahdeksan kilometriä. Aavasaksan alueen ja tarkastelualueen väliin jää lukuisien vaarojen ja kumpareiden vyöhyke, joka säilyy tuulivoimarakentamisen ulkopuolella. Metsäinen maasto kumpareilla voi ainakin paikoin katkaista näkymiä tuulivoima-alueelle.

Kaavaselostuksen aluekuvauksessa Reväsvaarasta on todettu muun muassa, että alue soveltuu tietyin varauksin tuulivoimarakentamiseen. Kohteeseen saattaisi olla mahdollista toteuttaa pienehkö puisto.

Isottimuvaara (tv 2391)

Alue sijaitsee pääosin Ylitornion kunnassa ja pieneltä osin Pellon kunnan alueella.

Tuulivoimaselvityksessä on maisema ja kulttuuriympäristön osalta todettu muun ohella, että kohdealue on kumpuilevaa vaaramaisemaa, kaakkoispuolella maisema on alavampaa ja soista. Kohteen länsireuna sijoittuu lähimmillään yhden kilometrin etäisyydelle Tornionjoesta, Tornionjokilaakson reunamille. Kohdealueen lounaispuolelle sijoittuu laaja valtakunnallisesti arvokas Aavasaksan maisema-alue, joka lähimmillään rajautuu kohteeseen. Aavasaksalla sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Kruununpuiston matkailurakennukset SR 3075 sekä Portimojärven suulla sijaitseva Kristineströmin kartano SR 3075. Alueen pohjoispuolella on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ratasjärven kulttuurimaisema ma 8147, joka sijaitsee jylhien vaarojen välisessä painanteessa. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Ratasjärven kylä, on osa tätä maisema-aluetta. Kylä sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kohdealueesta.

Tuulivoimaselvityksessä on maisemavaikutuksista todettu, että valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille kohdistuisi paikoin haittavaikutuksia tuulivoimaloiden rakentumisen myötä. Erityisen merkittävänä tulee tarkastella vaikutuksia Aavasaksan kansallismaisemaan. Myös näkymät Tornionjoen varrella saattavat muuttua monin paikoin. Voimaloiden sopivalla sijoittelulla voidaan lieventää ja paikoin ehkäistä haitallisia vaikutuksia Ratasjärven ja Aavasaksan maisemallisille ja kulttuurihistoriallisille arvoille. Vaikutuksista Aavasaksan alueen maisema-arvoihin on kuitenkin todettu, että etäisyys tuulivoimaloiden alueesta Aavasaksan vaaraan on vähimmillään noin 10 kilometriä. Tämän perusteella on todettu, että tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä haittavaikutuksia Aavasaksan alueen maisemallisiin arvoihin, sillä alueelta säilyy eheitä näkymäsektoreita, ja yli 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat eivät ole maisemakuvassa hallitsevia.

Viisavaara tv1 2380

Ylitornion kunnan alueella sijaitseva alue rajautuu Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ma 6097. Länsipuolella runsaan viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma 6098, johon sisältyy myös maakunnallisesti merkittävä Tornionjoen kulttuurimaisema-alue.

Tuulivoimaselvityksessä maisemavaikutuksista on todettu muun ohella, että kohdealue kohoaa melko selvästi ympäristöstään, joten visuaaliset vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Tarkastelualueen sijainti hyvin lähellä arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita edellyttää kohteen toteuttamista varten tarkempaa suunnittelua ja arviointia, sillä alueen tuulivoimarakentamisella on vaikutuksia maisemaan. Voimaloiden visuaalista haittavaikutusta ympäröivien alueiden maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin voidaan kuitenkin jonkin verran vähentää voimaloiden huolellisella sijoittelulla. Metsäisen maaston on arvioitu paikoin katkaisevan näkymiä tuulivoima-alueelle, mutta Aavasaksan alueelle on kuitenkin todettu voivan aiheutua merkittäviä visuaalisia vaikutuksia. Etäisyys Aavasaksan vaaralta tuulivoima-alueelle on alle viisi kilometriä. Tornionjokilaakson arvokkaan maisema-alueen osalta vaikutuksista on todettu, että alue on laaja kokonaisuus, joka ulottuu Tornion kaupungin pohjoispuolelta Ylitorniolle asti. Yksittäisen tuulivoimakohteen vaikutukset laajaan maisemakokonaisuuteen eivät merkittävästi heikennä alueen maisemallisia arvoja. Mikäli tuulivoimakohteita on toteutumassa Tornionjokilaakson alueella useita, tulee tarkastella yhteisvaikutuksia arvokkaan maisema-alueen kokonaisuuteen.

Kaavaselostuksen aluekuvauksessa on Viisavaarasta todettu muun ohella, että tuulivoimarakentaminen alueella voi aiheuttaa visuaalisia haittavaikutuksia sekä Tornionjoen alueeseen että erityisesti Aavasaksan alueeseen tarkastelualueen luoteispuolella.

Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maisemakuvasta ja luonnonpiirteistä on maisema-aluetyöryhmän mietinnössä todettu, että voimakkaat vastakohtaisuudet tekevät Aavasaksan maisema-alueen näkymät erityisen vaikuttaviksi. Tornionjokilaakson alavaa viljelysmaisemaa ja vanhaa vaurasta asutusta kehystävät vaarojen tummat huiput. Aavasaksan jyrkkä profiili erottuu tunnusomaisena muiden lakien joukosta jo kaukaa. Aavasaksan huipulta voi ihailla loputtoman kauas ulottuvia vaarojen ja tuntureiden jonoja. Tornionjokilaakson luonnon on sanottu olevan edustavimmillaan Ylitorniolla. Aavasaksan kohdalla luonnonpiirteet vaihtuvat Tornionjoen alavista tulvaniittysaarista Aavasaksan jyrkkiin kalliopahtoihin. Pellot on raivattu tasaiseen jokilaaksoon, jonne asutuskin on keskittynyt. Viljelyksiä reunustaa itäpuolelta metsäinen seinämä, jossa vaarojen huiput kohoavat. Aavasaksan huipuista eteläinen nousee 206 metriin ja pohjoinen 244 metrin korkeuteen merenpinnasta. Varsinkin pohjoiselle laelle ovat tunnusomaisia jyrkänteet dramaattisine korkeusvaihteluineen.

Tornionjokilaakson maisema-alueen maisemakuvasta on maisema-aluetyöryhmän mietinnössä todettu muun muassa, että alue ulottuu Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa. Tornionjoen laakso on laakea ja avara. Kulttuurimaisema on selväpiirteistä. Joen uoma on leveimmillään noin kolme kilometriä Kainuunkylän kohdalla Ylitorniolla. Kainuunkylässä ja Vuopionrannassa sijaitsevat myös suurimmat tulvasaaret. Niittysaaret ovat maisemassa leimaa-antavia.

Kaavaselostuksessa Aavasaksan ja Tornionjokilaakson maisema-alueiden aluekuvauksissa kehittämisperiaatteina on todettu olevan muun muassa, että säilytetään maisemakokonaisuuden arvo, kehitetään ja tuetaan maisemanhoitoa, Aavasaksan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet säilytetään ja Tornionlaakson arvokkaiden kyläympäristöjen ominaispiirteitä vaalitaan.

Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia koskevassa osassa on tuulivoimaa koskevien merkintöjen tv ja tv1 osalta todettu muun muassa, että kaikkien aluevarausten toteutuessa isolla tuulivoimakapasiteetilla vaikutukset maisemakuvaan olisivat huomattavia Länsi-Lapin mittakaavassa. Koko maisemakuva muuttuisi etenkin rannikolla ja korkeilta paikoilta katsottaessa. Maisemallisesti herkimpiä alueita ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet. Rannikolla ja jokivarsilla esimerkiksi Simonniemen läheisyydessä tuulivoimalat vaikuttavat kulttuurimaiseman mittakaavaan ja visuaalisiin ominaisuuksiin. Aavasaksan läheisyydessä olevat aluevaraukset muuttaisivat toteutuessaan maisemakuvaa ja erämaa vaikutelmaa sekä saattaisivat vaikuttaa Aavasaksan kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja arvostuksiin.

Vahvistamatta jätettyjä tuulivoimaloiden alueita (tv) ja tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvia alueita (tv1) koskevat kaavamääräykset

Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueita koskevan tv-merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvia alueita.

Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset.

Merkintöihin tv 2385, tv 2386, tv 2387 kohdistuu lisäksi aluekohtainen määräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto ja lintujen muuttoreitit sekä arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimahankkeiden kanssa ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvan alueen tv1-merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvia alueita. Kaavamääräykset tv1-merkinnällä ovat samat kuin tv-merkinnällä.

Maakuntakaavassa on lisäksi annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevia määräyksiä tuulivoimaan liittyen. Määräysten mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia.

Maisema-alueita koskevat kaavamääräykset

Maakuntakaavassa Aavasaksan ja Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on osoitettu osa-alueen erityisominaisuutta kuvaavalla rajausmerkinnällä ma (kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue/kohde). Ma-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen.

Oikeudellinen arviointi

Kaava-aluetta koskevassa tuulivoimaselvityksessä tuulivoima-alueista on todettu aiheutuvan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvoja heikentäviä vaikutuksia. Vaikka näiden alueittain eriasteisten vaikutusten ei mainitussa selvityksessä ole arvioitu merkittävästi heikentävän puheena olevien alueiden maisema-arvoja, alueiden osoittaminen tuulivoimatuotannon alueeksi tai tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvaksi alueeksi maakuntakaavassa on perustunut maiseman osalta keskeisesti siihen, että tuulivoimarakentamisen maisema-arvoja heikentäviä vaikutuksia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa lieventää muun muassa sijoittelulla, alueen rajauksella ja tuulivoimaloiden lukumäärällä.

Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset ulottuvat etäälle tuulivoimaloista. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden läheisyydessä ja vaikutusalueella maakuntakaavalla on tämän vuoksi keskeinen merkitys eri alueidenkäyttömuotojen yhteensovittamisessa siten, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-arvot voidaan säilyttää. Maakuntakaavan merkitystä korostaa myös se, että keinot suuruusluokaltaan valtakunnallisten tai vähintään seudullista kokoluokkaa olevien tuulivoima-alueiden maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi ovat jatkosuunnittelussa varsin rajalliset.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5 mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja että tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tuulivoimarakentamisen tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan voi olla ristiriidassa muiden alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Kohdan 4.4 erityistavoitteissa todetaan muun ohella, että alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.

Vaikka maakuntakaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä ei yleensä edellytä, että maakuntakaavassa osoitetun maankäytön sopivuus tulisi yksityiskohtaisesti ratkaista maakuntakaavavaiheessa, jo maakuntakaavaa hyväksyttäessä on kuitenkin voitava varmistua siitä, että selvityksissä edellytetyt maisemavaikutusten lieventämistoimenpiteet, jotka voivat käytännössä koskea lähinnä voimaloiden kokoa, määrää tai sijaintia, eivät johda siihen, että alue menettää merkityksensä vähintään seudullisesti merkittävänä tuulivoima-alueena. Tavoitteiden ristiriitaisuudesta ja siitä, että tuulivoimaloiden alueiden (tv) ja tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvien alueiden (tv1) toteuttaminen voisi johtaa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen heikentymiseen tai häviämiseen, seuraa näissä oloissa, että yhteensovittamista ei voida jättää pelkästään tai suurimmilta osiltaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tehtäväksi.

Valituksissa tarkoitettuun ma-merkintään liittyvä suunnittelumääräys, joka edellyttää muun muassa merkittävien maisemallisten arvojen turvaamista, ei koske eikä siten myöskään sitovasti ohjaa osa-aluemerkinnän ulkopuolisten alueiden käyttöä. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon tuulivoimaselvityksessä ja kaavan vaikutusten arvioinnissa todetut maisemavaikutukset, myöskään valituksissa tarkoitettu yleismääräys, jossa edellytetään otettavan kunnan kaavoituksessa tuulivoiman rakentamisessa muun muassa maisema ja kulttuuriperintö huomioon, ei ohjaa riittävästi tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisempaa suunnittelua valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömässä läheisyydessä ja vaikutusalueella.

Näin ollen ja kun maakuntakaavaa laadittaessa ei ole esimerkiksi aluerajauksin tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta muutoin ohjaavin kaavanmääräyksin varmistettu, että kaavan toteuttaminen ei johda maisema-arvojen häviämiseen tai heikentymiseen, maakuntakaava ei kokonaisuudessaan arvioiden edistä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamista. Kaavaa laadittaessa ei ole myöskään kiinnitetty riittävästi huomiota maiseman- ja kulttuuriperinnön arvojen huomioon ottamiseen.

Koska maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv- ja tv1-merkintöjen osalta ollut edellä selostetuilla perusteilla lainvastainen, ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin.

Lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon ympäristöministeriön päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet, maankäyttö- ja rakennuslain 31 § ja 188 §:n 3 momentti sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ylitornion kunnanhallituksen, Lapin liiton maakuntahallituksen ja Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n valituksissa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.

 
Julkaistu 11.9.2015