Muu päätös 2857/2015

Turvetuotannon ympäristölupaa koskeva valitusasia (Hangasneva, Seinäjoki ja Lapua)

Antopäivä: 6.10.2015
Taltionumero: 2857
Diaarinumero: 1575/1/14

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 10.4.2014 nro 14/0101/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellään 27.3.2013 nro 40/2013/1 myöntänyt EPV Bioturve Oy:lle ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun ympäristöluvan Hangasnevan turvetuotantoon Seinäjoen ja Lapuan kaupungeissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 310 ha.

Päätökseen on sisältynyt 16 lupamääräystä, joista määräykset 1–4 ja 16 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen vastineen (päivätty 29.1.2013) liitteenä olevan 15.12.2010 päivätyn ja 25.1.2013 päivitetyn tuotantosuunnitelmakartan (2046-1-04) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Kyrönjokeen. Tuotantoalueesta on kartassa rajattu pois alueen länsireunassa oleva noin 8 ha:n laajuinen allikkoalue.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen vastineen (päivätty 29.1.2013) liitteenä olevan 15.12.2010 päivätyn ja 25.1.2013 päivitetyn tuotantosuunnitelmakartan (2046-1-04) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja täydennyksestä ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä 1 olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Tuotantoalueen ojia tai muita rakenteita ei saa kaivaa turvekerroksen alapuoleiseen kivennäismaahan eikä lieju- tai mutakerroksiin laskeutusaltaita lukuun ottamatta. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa turvekerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lyhytaikaisesti lietteen poiston yhteydessä. Tuotannosta poistuville alueille on jätettävä riittävä, vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros.

Turvetuotannossa on soveltuvin osin noudatettava hakemuksen täydennyksessä 28.11.2011 esitettyä suunnitelmaa "Hangasnevan sulfidisedimenttien esiintyminen ja suunnitelma happamuuden torjumiseksi" (Planora Oy 24.11.2011) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

Pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehon on oltava vähintään:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

= = =

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Lupamääräysten tarkistamisesta päätöksessä on määrätty seuraavasti:

Luvan saajan on viimeistään 31.3.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä Korvenvuolteen vesiyhtymän vedenottamoa koskevat tarkkailutulokset sekä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Lisäksi hakemukseen tulee liittää erillinen potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskeva selvitys. Selvityksessä tulee olla tieto jäljellä olevasta turvepaksuudesta tuotantoalueella sekä selvitys ojien ja kivennäismaan välisestä turvepaksuudesta. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä onko kaivuita tehty mineraalimaahan saakka ja miten tällaisissa tapauksissa on toimittu, onko kokoojaojia siirretty pohjamaan paljastumisesta johtuen, onko alueelle tehty kalkkirouhepatoja tai -pohjia, onko laskuojia kalkittu ja onko uusia happamuuden torjuntaan soveltuvia toimenpiteitä otettu, tai suunniteltu otettavaksi, käyttöön. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä miten potentiaaliset happamat mineraalimaat jatkossa huomioidaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Lainkohdan 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Lainkohdan 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Hangasneva on uusi turvetuotantoalue, jonka pinta-ala auma-alueineen on noin 310 ha. Alue sijaitsee Lapuan ja Seinäjoen kaupungeissa ja suurilta osin Kyrönjoen valuma-alueella. Alueelta on tehty ympäristövaikutusten arviointi.

Hangasneva on tyypiltään lähinnä keidassuota. Alue on suurilta osin ojitettu mutta eri puolilla suota on yhteensä noin 75 ha ojittamatonta aluetta. Ojittamattomat alueet ovat pääosin lähellä luonnontilaa olevaa keidasrämettä. Alueen itäreunalla esiintyy pienehköllä alalla suotyyppejä lyhytkorsineva, kalvakkaneva, saraneva ja rimpineva. Uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja Hangasnevalla ei ole havaittu. Lintudirektiivissä mainittuja lajeja on tavattu 9, uhanalaisia 1 ja Suomen erityisvastuulajeja 3. Alueella on tehty perhosselvitys, jossa ei ole todettu suojeltuja tai uhanalaisia lajeja. Tehtyjen selvitysten mukaan myöskään viitasammakkoa tai rämäristihämähäkkiä ei ole alueelta tavattu.

Sulfidisedimenttien esiintymistä on selvitetty ja Hangasnevan turvekerroksen alla on todettu potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Happamoitumisen estämiseksi on tehty suunnitelma, jonka mukaan muun muassa tuotantosaroille jätetään vähintään 20 cm turvekerros ja eristysojien kaivu ei pääsääntöisesti ulotu pohjamaahan.

Hangasnevan kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Kyrönjokeen kahta laskuojaa pitkin. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien rakenteet laskeutusaltaat, pumppaamot ja kaksi pintavalutuskenttää. Vedet johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 16,8 ha ja valuma-alue 256 ha. Kentän pinta-ala on 6,5 % valuma-alueesta. Kenttä on osittain ojitettu suoalue ja sen turvepaksuus on 2,5–3,4 m. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 4,0 ha ja valuma-alue 78 ha. Kentän pinta-ala on 5,1 % valuma-alueesta. Kenttä on kokonaan ojittamatonta suoaluetta ja sen turvepaksuus on 2,3–3,3 m. Ympäristölupapäätöksessä on asetettu pintavalutuskentille tavanomaiset prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset ja tarkkailuvelvoitteet.

Tuotantovaiheessa Hangasnevan vuosittainen bruttokuormitus Kyrönjokeen on arvioitu olevan noin 5300 kg kiintoainetta, 50 kg fosforia ja 1400 kg typpeä. Kuormituksen vaikutukset Kyrönjoen veden laatuun on arvioitu vähäisiksi.

Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan joen ala- ja keskiosan ekologinen luokka on välttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Veden ravinne- ja humuspitoisuudet ovat korkeita ja happamuushaittoja esiintyy alueella vuosittain ja 5–10 vuoden välein on sattunut laajamittaisia kalakuolemia.

Valumavesien käsittely

Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, että hakemuksen mukaiset ympärivuotisesti toimivat pintavalutuskentät ovat Hangasnevan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista. Ennalta arvioiden valumavedet eivät aiheuta vesistön merkittävää pilaantumista eivätkä vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tai Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 tai 2021 esitettyjen tavoitteiden toteutumista.

Happamat sulfaattimaat

Lupahakemuksen mukaan on todettu, että Hangasnevan pohjalla on potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata ja happamuuden torjumiseksi on laadittu suunnitelma. Happamien sulfaattimaiden olemassaolo on huomioitu aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 2 sekä lupamääräysten tarkistamista koskevassa kohdassa. Hallinto-oikeus katsoo, että happamuuden torjuntasuunnitelma ja luvassa annetut määräykset ovat ennalta arvioiden tässä vaiheessa riittäviä estämään happamien valumavesistä johtuvaa vesistön pilaantumista tai Kyrönjoen kalakantojen lisääntymistä haittaavia vaikutuksia.

Luonnonarvot

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä ei aiheudu estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle. Tällaisessa tilanteessa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa ympäristölupa-asiassa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät.

Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto Hangasnevan alueella merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa alueen luonnonarvoihin. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seurausta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen, kun muutakaan perustetta ei ole ilmennyt, voida ottaa huomioon ympäristöluvan edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa.

Hallinto-oikeus katsoo, että turvetuotantotoiminta lupapäätöksen mukaan toteutettuna ei vaikuta tuotantoalueelta pois rajattuun rimpialueeseen siten, että siitä syntyisi luvan myöntämisen este tai, että vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan harkinta olisi tarpeen.

Luonnonsuojelulain 39 §:n mukainen kielto koskien rauhoitettuihin eläinlajeihin, tässä lähinnä suolla pesivien lintujen, kuuluvien yksilöiden tahallinen vahingoittaminen tai häiritseminen on voimassa ympäristölupapäätöksestä riippumatta. Turvetuotannon kuntoonpanotyöt voidaan tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella rikkomatta edellä mainittua kieltoa. Hallinto-oikeus katsoo, että päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen ei tältä osin ole perusteita.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut säännökset sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ole esitetty. Lupa Hangasnevan turvetuotannolle on voitu myöntää.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 41 §:n 1 momentti, 42 §:n 1 momentti, 43 §:n 1 ja 3 momentti, 50 §:n 2 momentti

Luonnonsuojelulaki 39 §:n 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Liisa Talvitie, Pirjo Joutsenlahti ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valituksessaan vaatinut, että päätös kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään. Toissijaisena vaatimuksena on esitetty, että asia tulee palauttaa aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi.

ELY-keskus on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hangasnevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa pelto-ojien kautta Kyrönjokeen. Kyrönjoen keskiosa, johon hankkeen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa, on Lehmäjoen ja Orismalanjoen ohella joen happamimpia osuuksia ja usein tämä aiheuttaa vaikeita happamuusongelmia ja kalakuolemia Kyrönjoen alaosalla.

Kyrönjoki on myös vedenhankintavesistö ja Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoen alaosalta. Vaasan vesi on esittänyt huolensa Kyrönjoen veden humuspitoisuuden kasvusta, mikä vaikeuttaa veden puhdistamista ja lisää tarvittavien kemikaalien määrää. Nousseet COD-pitoisuudet ovat lisänneet vedenpuhdistuksen kustannuksia ja kasvattaneet vedenpuhdistuksessa tarvittavien kemikaalien määrää. Lisäksi on jouduttu ottamaan käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja kuten uusien altaiden rakentamista ja liettymien laajamittaista poistoa. Turvetuotantoalue lisää vesiensuojelurakenteista huolimatta COD-pitoisuuksia. Kiintoaine sekä COD ovatkin yleensä pahimmat turvetuotannon vesistövaikutukset. Ongelmat COD-pitoisuuksien nousussa saattavat tulevaisuudessa lisääntyä myös ilmastonmuutoksen johdosta.

Hangasnevan kuivatusvesien purkupisteen lyhyt etäisyys Kyrönjoen pääuomasta pahentaa turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta ja mahdollisia riskejä rankkasateiden aiheuttamissa tulvatilanteissa ja vesienkäsittelyn ongelmissa.

Kyrönjoki on tärkeä kevätkutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalue varsinkin sellaisina vuosina, jolloin happamuushaitta on pieni. Joessa elää ja kutee myös joen oma kalataloudellisesti tärkeä siikakanta, "kyroälvsiken". Joki on myös tärkeä virkistyskalastuskohde sekä luontaisesti esiintyvän meritaimenen ja kevätkutuisten kalalajien että istutetun kirjolohen takia.

Hanke on ensimmäinen suuri turvetuotantohanke Kyrönjoen alemmalla osalla. Hankkeen lisäksi lähialueella on vireillä useita ympäristölupahakemuksia, joiden kuivatusvedet on tarkoitus johtaa eri reittejä Kyrönjoen keski- ja alemmalle osalle. Näistä hankkeista Halkonevan 117 ha:n alueen kuivatusvedet olisi tarkoitus johtaa ojia pitkin Kyrönjokeen Munakan pumppaamolla Kyrönjoen keskiosalle, jokea pitkin mitattuna noin 15 km:n etäisyydellä Hangasnevan purkupisteestä. Jaurinnevan 74 ha:n alueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa ojia pitkin Kyrönjokeen lähellä Isonkyrön keskustaa. Lisäksi Kainastonjoen sivuhaaraan on tarkoitus johtaa kahden vireillä olevan turvetuotantoalueen Läntinnevan (109 ha) ja Voitonnevan (103 ha) alueiden kuivatusvedet.

Alue on luokiteltu selvästi potentiaaliseksi sulfaattimaaksi. Alueelta otettujen pohjamaanäytteiden pH on laskenut alimmillaan 2,42:een. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräys, ettei tuotantoalueen ojia tai muita rakenteita laskeutusaltaita lukuun ottamatta saa kaivaa pohjamaahan. Lisäksi tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm paksu turvekerros.

Jotta pohjamaan happamat sulfaattikerrokset eivät pääse hapettumaan, ei pohjaveden pinta saa missään tuotannon vaiheessa tai tuotannon jälkeen päästä happamien kerrosten alapuolelle. Jotta alueella voidaan tuottaa turvetta, on kuivatusvaran kuitenkin käytännössä oltava huomattavasti suurempi kuin 20 cm. Käytännössä ojien pohjallekin tulisi mieluiten jättää lähes tuo 20 cm:n turvekerros ja tuotantoalueelle jätettävän turvekerroksen tulisi olla huomattavasti paksumpi.

Hakija on esittänyt, että alueen jälkikäyttönä tulee olla myös maa- ja metsätalous. Maataloudessa happamuushaitoilta ei kokonaan voida välttyä, vaikka alueelle tehtäisiin säätösalaojitus. Koska Hangasnevan pohjamaan pH laskee paikoin todella alas, ei tällaiselle alueelle tulisi perustaa uutta turvetuotantoaluetta. Riskit ovat selvästi suuremmat kuin tuotannosta saatavat hyödyt. Alueen turvekerroksesta olisi jätettävä hyödyntämättä hyvin suuri osuus ja jälkikäyttö olisi rajattua.

Hangasnevan turvetuotantohanke lisää myös Kyrönjoen alueen tulvariskiä. Kaikki alueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa jatkossa Kyrönjokeen, kun niiden luontainen suunta on Lapuanjoki. Valuma-alueen siirto vaikuttaa lisäksi negatiivisesti Lapuanjoen voimatalouteen.

Turvetuotannon aloittaminen vaikeuttaa osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Kyrönjoen alimmilla osilla. Kyrönjoen alin osa on luokiteltu ekologisesti huonoksi ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan ja Kyrönjoen alaosa (Lehmäjoen yhtymäkohdasta Malkakoskelle) välttäväksi valtioneuvoston joulukuussa 2009 hyväksytyssä vesienhoitosuunnitelmassa. Hangasnevan ja muiden vireillä olevien hankkeiden vaikutuksesta vesienhoidon tavoitteisiin pääseminen vaikeutuu selvästi. Turpeenoton vaikutukset suon luontoarvoille.

Hankkeen YVA-selostuksessa sekä ympäristölupahakemuksessa todettu, että Hangasnevan alue on pääosin ojitettu mutta ojittamattomilla alueilla on runsaasti luonnontilaisuutensa hyvin säilyttäneitä uhanalaisia suotyyppejä, joissa on mukana jopa erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita luontotyyppejä. Lisäksi ojittamattomilla alueilla esiintyy metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hakija on rajannut alueesta 8 ha:n suuruisen allikkoalueen pois, mutta myös sen luonnontilan säilyminen on rajauksesta huolimatta kyseenalaista. Hankealue on todettu myös linnustoltaan arvokkaaksi.

Hakija ei ole myöskään esittänyt tarkempaa suunnitelmaa (aikataulu vuodenkierrossa) kaikkien hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisten ympäristönmuutostöiden toteuttamisesta eikä tästä ole lupamääräyksissäkään ehtoja. Siten on jäänyt epäselväksi aiheuttaako hanke luonnonsuojelulain 39 §:n häirintäkiellon vastaisia seurauksia. Kuinka esimerkiksi pintaturve poistetaan häiritsemättä suolla pesiviä lintuja ja hävittämättä niiden pesiä? Tätä kysymystä ei voi ympäristönsuojelulain 41 §:n viittaussäännös huomioon ottaen jättää sen varaan, että häirintäkielto on joka tapauksessa voimassa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, ettei valituksessa ole esitetty uusia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja sekä viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin.

Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta.

Lapua kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta.

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja lupahakemus hylätään sekä esittänyt seuraavaa:

Ilmaston lämmetessä talvella ja myöhäissyksyllä suurempi osa sadan­nasta tulee vetenä ja syys- ja talvivalunnan kasvaessa myös kuormituksesta suurempi osa tulee myöhäissyksyllä ja talvella, jolloin pintavalutuskenttä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kalas­ton kannalta hetkellisetkin kuormituspiikit voivat olla vaikutukseltaan merkittäviä. Kyrönjoen alin osa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan huonoksi ja sen kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonom­paan tilaan. Tur­vetuotannon aloittaminen hankealueella vaikeuttaa osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavutta­mista Kyrönjoen alimmilla osilla.

Kuivatusvesien lyhyt purkureitti voi pahentaa turvetuotannon aiheutta­maa kuormitusta ja mahdollisia riskejä rankkasateiden aiheuttamissa tulvatilan­teissa ja vesienkäsittelyn ongelmissa. Turvetuotanto­alueiden sijoittaminen sulfaattimaille on riski ja happamuuspiikit asettavat alapuolisen vesistön ka­laston, kalastuksen, kalataloudellisten kunnostusten ja istutusten tulokset sekä kalaston että kalas­tuksen kehittymisen edellytykset vaaraan ympäristöluvan lupamääräyksistä, suunnittelusta ja tor­junnasta huolimatta. Kyrönjoki on rannikon jokien tavoin tärkeä kevätkutuisten kalojen kutu- ja poi­kastuotantoalue erityisesti sellaisina vuosina, jolloin happamuuden aiheuttama haitta on pieni. Ky­rönjoki on tärkeä virkistyskalastuskohde. Maksamaan saaristossa esiintyy kuhaa, jonka lisäänty­misalue on Kyrönjoen suistossa. Kyrönjoen vaellussiikakanta on luokiteltu uhanalaiseksi. Keväällä 2014 on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ilmoittanut verkkosivuillaan istuttavansa Kyrönjokeen 10 000 Simojoen lohen vaelluspoikasta, elvyttämään ja vahvistamaan kantojen lisääntymistä luon­nossa, jonka tulokset vaarantuvat jos happamuuspiikkejä ei saada pienennettyä.

Ei ole vesiensuojelun tavoitteiden mukaista sallia kuormittuneen vesis­tön lisäkuormitus sillä perusteelta, ettei voimakkaasti kuormitetussa vesistössä lisäkuormitus ole haitaksi. Tällaiselle alueelle ei tule perustaa uutta turvetuotantoaluetta.

EPV Bioturve Oy on valituksen, lausunnon ja vastineiden johdosta antamassaan selityksessä vaatinut valituksen hylkäämistä sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ympäristölupapäätöksen pohjatietoina ovat laajat ja riittävät YVA-menettelyn vaatimustason selvitykset Hangasnevan alueella. Selvityksillä on saatu kattava kuva alueen luonnosta ja luonnon tilasta sekä hankkeen vaikutuksista. Lupapäätöksessä toiminnalle on annettu laajat ja tarkat lupamääräykset, joilla toimintaa hallitaan siten, että haitat jäävät vähäisiksi, ja varmistetaan, että Hangasnevan turvetuotanto toimii odotetulla tavalla. Yhtiö on hyväksynyt lupapäätöksen lupamääräykset ja Hangasnevan toiminta tehdään lupapäätöksen mukaisesti.

Hyvin merkittävä osa CODMn- ja kiintoainekuormituksesta on jo olemassa suoalueilla ennen turvetuotantoa. Humusmailta purkautuvien vesien CODMn-pitoisuus on luontaisesti korkea ja turvetuotannon aiheuttama lisäys turvemailta purkautuvien vesien CODMn-pitoisuuteen on vähäinen. Turvetuotannon vähäistä kuormitusvaikutusta edistää myös turvetuotantoalueiden pieni osuus vesistöjen valuma-alueista. Myöskään kiintoainekuormitus ei ole erityisen suurta ympärivuotisella pintavalutuskentällä varustetulta turvetuotantoalueelta. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 päättyneen SulKa-tutkimushankkeen loppupäätelmässä on todettu, että pintavalutuskenttien avulla turvetuotannon kiintoainekuormitus voidaan saada samalle tasolle ojittamattomien soiden kanssa.

Valituksessa on esitetty, että Hangasnevan tuotantoalueen kuivatusvesien purkupisteen lyhyt etäisyys Kyrönjokeen pahentaa turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Laskuoja ei ole turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenne. Hangasnevan lupapäätöksen mukainen vesienkäsittely huomioon ottaen Hangasnevan purkupisteen lyhyt etäisyys Kyrönjokeen ei lisää turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Hangasnevan turvetuotantoalueen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja siten myös valituksessa mainittuun kalastoon ovat vähäiset.

Hangasnevan ympäristölupapäätöksessä on annettu riittävät määräykset sulfaattimaiden happamoitumisen estoon. Lupapäätöksessä on myös määrätty, että Hangasnevan lupamääräysten tarkistamishakemukseen tulee liittää erillinen potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskeva selvitys. Hangasnevan lupapäätöksen määräykset ovat perusteltuja, hyvin laadittuja ja riittävät estämään pohjamaan happamoituminen. Lupapäätöksessä on myös määrätty seuraamaan ja raportoimaan vaadittujen toimenpiteiden suoritusta ja vaikutuksia. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa on todettu ohuenkin (10 cm) tiiviin turvekerroksen estävän sulfidipohjamaan happamoitumisen. Selvityksen mukaan tutkituilla tuotannosta poistuneilla turvetuotantoalueilla sulfidikerrosten happamoituminen vaikuttaa tapahtuneen vain pienillä rajatuilla alueilla pohjamaahan kaivettujen ojien reunoilla. Ohutkin yhtenäinen kerros muokkaamatonta, hyvin maatunutta ja tiivistä pohjaturvetta näyttää riittävän estämään alla olevan sulfidimaan happamoitumisen. Hangasnevan ympäristölupapäätöksessä tuotantoalueen ojien kaivu pohjamaahan on kielletty, joten happamoitumisen riskikohta (ojien reunat) on lupamääräyksellä poistettu. Lupamääräyksellä on myös estetty pohjamaan happamoituminen määräämällä tuotantoalueen pohjalla jätettäväksi vähintään 20 cm turvekerros. Edellä esitetyn tutkimuksen mukaan jopa ohuempi turvekerros on riittävä estämään pohjamaan happamoituminen. Turvetuotantoalueen kuivatusojien kaivun rajoittaminen kivennäismaakerroksen yläpuolelle vesienhoitosuunnitelmassa suositeltu toimenpide.

Hangasnevan pohjamaan happamoituminen on estettävissä lupapäätöksessä esitetyillä toimenpiteillä. Turvetuotannon jälkeen Hangasnevan tuotannosta poistuville alueilla on valittavissa sovelias jälkikäyttömuoto. Sulfidimaiden maa- ja metsätalouskäyttö ei ole poikkeuksellista, vaan varsin yleinen maankäyttömuoto. Maa- ja metsätaloudelle on laadittu ohjeet happamuushaittojen estämiseksi. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat myös alueen vesittäminen, alueen uudelleen soistaminen tai alueen luontainen kasvittuminen.

Hangasnevan alueella vain aivan pohjoisosan vedet laskevat Lapuanjoen suuntaan. Hangasnevan tuotantoalueen johdosta muutos valuma-alueessa Kyrönjoen suuntaan on vähäinen (75 ha). Hangasnevan itäreunan eristysojan valuma-aluetta on mahdollista kasvattaa, jolloin muutos valuma-alueessa on vielä vähäisempi, ainoastaan 25 ha. Valuma-alueen muutoksella ei ole merkitystä Lapuanjoen voimatalouteen. Hangasnevan turvetuotannosta aiheutuva valuma-alueen muutos on vähäinen verrattuna Lapuanjoen 3 671 km2 valuma-alueeseen.

Hangasnevan rakenteet padottavat ylivirtaaman vesiä tuotantoalueen ojastoon. Vedet puretaan pumppukuivatuksella hitaasti ylisuuriksi mitoitettujen pintavalutuskenttien kautta. Tulva-aikana vettä voidaan myös varastoida tuotantoalueen ojastoon. Lisäksi hanke edustaa hyvin pientä osaa Kyrönjoen laajasta valuma-alueesta. Hangasnevan hanke ei lisää Kyrönjoen tulvariskiä.

Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan turvetuotannolta vaadituilla toimenpiteillä (vesiensuojelurakenteilla) voidaan saavuttaa turvetuotannolle asetetut kuormitustavoitteet eikä turvetuotannosta aiheudu ohjelman mukaan jatkoajan tarvetta vesistön tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kyrönjoen vesistöalueella lähes koko kuormitus tulee muualta kuin turvetuotannosta. Yhtiön käsityksen mukaan vesiensuojelun toimenpideohjelmassa on myös otettu huomioon valituksessa mainittu Kyrönjoen käyttömuoto vedenhankintavesistönä. Hangasnevan vesiensuojelurakenteet ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset ja lisäksi pintavalutuskentät on mitoitettu suuremmiksi kuin mitä mitoitusohjeet edellyttävät.

Hangasneva on pääosin ojitettu. Toisin kuin valituksessa on esitetty, pienialaisilla ojittamattomilla alueilla ei ole runsaasti luonnontilaisuutensa hyvin säilyttäneitä uhanalaisia suotyyppejä. Hankealueen suotyypeistä vaarantuneeksi (VU) on Etelä-Suomen tarkastelutasolla luokiteltu lyhytkorsineva, kalvakkaneva ja saraneva. Kaikki kolme suotyyppiä esiintyvät suunnitelmasta pois rajatulla 8 hehtaarin allikkoalueella (luontoselvityksen mukaan rimpineva-alue). Mainitut suotyypit on luokiteltu säilyviksi Pohjois-Suomen ja koko maan tarkastelutasolla. Hangasnevan suunnitelmasta on poistettu edellä mainittu ojittamaton allikkoalue sekä vyöhykkeenä myös sitä reunustavaa metsäojitettua suoaluetta. Suunnitelmasta poistetulla alueella metsäojat laskevat hankealueelle päin. Suunnitelman mukaan kyseiset metsäojat tukitaan hankealueen reunassa, jolloin vedet padottuvat hankealueesta poistetulle alueelle. Menettelyllä on varmistettu hankealueesta poistetun alueen luonnontilan säilyminen. Muut pienialaiset, ojitusalueiden ympäröimät, erilliset ojittamattomat alueet ovat pääsääntöisesti keidasrämettä, joka on luokiteltu uhanalaisuusluokittelussa luokkaan LC (säilyvät).

Valituksessa mainitut metsälakikohteet liittyvät metsien käyttö- ja hoitotoimenpiteiden (hakkuu ja ojitus) suuntaamisiin. Hangasnevan metsälakikohteiden luontotyyppejä ei ole luokiteltu uhanalaisiksi. Hangasnevan luontoselvityksessä metsälakikohteina mainitut metsäsaarekkeet sijoittuvat 3–3,5 m paksuiselle turvekerrokselle. Kyseessä ei ole mineraalimaasaareke (kangasmetsä) suoalueella vaan kuivemmalla rahkamätäspinnalla pienialaisesti tiheämmin kasvavat männyt.

Hangasnevalla ei tavattu luonnonsuojelulainsäädännöllä rauhoitettuja lajeja tai luontotyyppejä. Hangasnevalla on tehty perhosselvitys, jossa ei ole todettu suojeltuja tai uhanalaisia lajeja. Tehdyissä selvityksissä alueelta ei myöskään havaittu viitasammakkoa tai rämeristihämähäkkiä. Hangasnevalla ei tavattu luonnonsuojelulailla ja -asetuksella erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lintulajeja. Linnustossa Hangasnevan reunametsissä esiintyvä tiltantti oli luontoselvityksen ainoa uhanalainen (vaarantunut VU) laji. Hankealue ei ole linnustoltaan erityisen arvokas. Ojituksista johtuen metsän yleislajit ovat alueen suurin lajiryhmä ja varsi-naisten suolajien määrä ei ole erityisen korkea. Ojituksista ja Hangasnevan peitteisyydestä johtuen alueella ei ole sanottavaa merkitystä linnuston muuttoaikaisena kerääntymispaikkana. Pienialaiset ojittamattomat alueet ovat hajallaan hankealueella ojitusalueiden ympäröiminä eivätkä ojittamattomat alueet muodosta yhtenäistä häiriintymätöntä hydrologista kokonaisuutta. Jo tehdyt ojitukset ovat muuttaneet ojittamattomien alueiden hydrologiaa.

Kunnostustyöt tehdään lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Valituksessa mainittu suon pintaturpeen poisto (suon pinnan muokkaus) tehdään lintujen pesimäajan ulkopuolella loppusyksystä. Talviaikaan tehdään vesienkäsittelyrakenteet (pintavalutuskentät, laskeutusaltaat, sarkaojien lietesyvennykset), ojitukset, auman pohjat ja tiestö. Alueen kunnostustyöt on suunniteltu tehtäväksi vaiheittain vuosien 2015–2020 aikana.

Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä on lausunnossa tuonut esille mahdollisen syys- ja talviaikaisen valunnan lisääntymisen sulasta maasta johtuen ja viitannut mahdollisiin kuormituspiikkeihin. Hangasnevan pintavalutuskentät ovat toiminnassa ympärivuotisesti. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentille myös talviaikaan. Mahdollinen myöhäissyksyn tai talviajan sulan ajan valuma käsitellään myös pintavalutuskentillä, jolloin kentillä toimivat sulan maan ajan puhdistusprosessit. Myöhään syksyllä tai talvella tapahtunut valuma pienentää keväällä tapahtuvaa lumen sulamisvalumaa. Hangasnevalla kuivatusvedet nostetaan pumppaamoilla pintavalutuskentille, joten virtaamien vaihteluita kentille ei tapahdu. Hanke ei vaaranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Kyrönjoella.

Hangasnevan vesienkäsittelyrakenteiden alapuolinen laskureitti ei ole vesienkäsittelyrakenne. Hangasnevan kuivatusvedet käsitellään tuotantoalueella. Tuotantoalueelta ei ole ojayhteyttä laskuojaan, vaan vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta kenttien alapuolisiin ojiin. Vesien virtaamaa tuotantoalueelta hallitaan virtaamansäätöpadoilla sekä alueen pumppukuivatuksella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hakijan tekemässä tarkkailussa ja raportissa, johon hakija on selityksessään viitannut, ei pääsääntöisesti näy esimerkiksi rankkasateiden ja ylivalumien aiheuttamia kuormituspiikkejä. Luonnontilaisilta soilta rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä ei tule, joten niiden aiheuttama kuormitus on tuotantosoita oleellisesti vähäisempää.

Pintavalutuskentän vaadittuja puhdistustehoja ei suurimmalla osalla kentistä saavuteta kaikkien parametrien osalta. Valvontaviranomaisen on mahdotonta valvoa happamuushaittojen ehkäisemiseksi annettua määräystä, jonka mukaan alueelle on jätettävä 20 cm turvekerros. Lisäksi määräys ei ulotu alueen jälkikäyttöön, jonka riskit ovat happamuushaittojen suhteen selkeästi suurimmat. Koko suunniteltu tuotantoalue ei ole hakijan omistuksessa, joten hakija ei päätä koko tuotantoalueen jälkikäytöstä. Kyrönjoen happamuusolot ovat viime vuosina kehittyneet parempaan suuntaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Lupamääräyksen 2 loppuun lisätään uusi kappale, joka kuuluu seuraavasti:

Luvan saajan on viimeistään 31.3.2023 toimitettava aluehallintovirastolle potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskeva selvitys. Selvityksessä tulee olla tieto jäljellä olevasta turvepaksuudesta tuotantoalueella sekä selvitys ojien ja kivennäismaan välisestä turvepaksuudesta. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä, onko kaivuita tehty mineraalimaahan saakka ja miten tällaisissa tapauksissa on toimittu, onko kokoojaojia siirretty pohjamaan paljastumisesta johtuen, onko alueelle tehty kalkkirouhepatoja tai -pohjia, onko laskuojia kalkittu ja onko uusia happamuuden torjuntaan soveltuvia toimenpiteitä otettu tai suunniteltu otettavaksi käyttöön. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä, miten potentiaaliset happamat mineraalimaat jatkossa otetaan huomioon. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

Muilta osin valitus hylätään.

Perustelut

Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukaisesti tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Ennen muutoslain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään muutoin noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottua 71 §:ää.

Aluehallintovirasto on vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.3.2023 jättämään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi ja liittämään hakemukseen potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskevan selvityksen. Uuden ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta tämä lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa.

Turvetuotannon edetessä Hangasnevalla tulevat potentiaalisiin happamiin sulfidisedimentteihin liittyvät happamoitumisongelmat todennäköisemmiksi ja niiden ehkäiseminen saattaa vaatia lupamääräysten muuttamista. Jotta lupaviranomainen voi edellä kuvatulla tavalla arvioida luvan muuttamisen tarvetta, on luvan saaja ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 §:n 1 momentin nojalla syytä velvoittaa toimittamaan potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskeva selvitys lupaviranomaiselle määräaikaan mennessä.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 6.10.2015