Muu päätös 3043/2015

Himoksen osayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus (Jämsä)

Antopäivä: 27.10.2015
Taltionumero: 3043
Diaarinumero: 2082/1/14

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja Jämsän kaupunginhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 21.5.2014 nro 14/0318/2

Asian aikaisempi käsittely

Jämsän kaupunginvaltuusto on 23.9.2013 tekemällään päätöksellä § 67 hyväksynyt Himoksen osayleiskaavan osa-alueen 6 muutoksen ja laajennuksen.

A, B ja C ovat valituksessaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle vaatineet, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan. Valittajat ovat valituksensa perusteluissa esittäneet seuraavaa:

Päätös Himoksen osayleiskaavasta 6 on tehty riittämättömin ympäristöselvitystiedoin. Luonto- ja liito-oravaselvitys, 204-D1011 (8.9.2008) ei käsittele lainkaan Päijänteen vesialuetta Siikaselkää, jonka rantaan ja veden päälle rakennetaan sekä tehdään golf-kenttä. Ympäristöselvitystä ei ole tehty lainkaan vesialueen osalta, vaikka massiivinen rakentaminen ulottuu Päijänteen rantaan asti.

Alueen sekä maa- että vesiliikenne kasvaa erittäin suureksi ja tulee kuormittamaan luontoa merkittävän paljon. Satojen pienveneiden ja Päijänne-risteilijöiden laiturikokonaisuus rakennuksineen vaatii matalan lahden ruoppausta. Myöskään tämän vaikutuksia vesistöön, eläinkantaan eikä kalastukseen ole selvitetty. Massiivinen rakentaminen veden päälle ja liikenteen valtava lisäys kuormittaa merkittävästi vesistöä.

Rinteessä oleva golf-kenttä on muutettu kaavoitusprosessin aikana alkamaan läheltä rantaa. Tältä osin tulisi selvittää valumavesien vaikutus.

Päätöksentekijöillä ei ole ollut tarvittavaa aineistoa päätöksenteon pohjaksi. Perusteellinen ympäristöselvitys on tehtävä rakentamisen ja golfkentän vaikutuksista myös Päijänteen vesialueeseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A ja hänen asiakumppaniensa valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;

sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kaavaselostuksen mukaan Himoksen osa-alue 6 kaavoitustyön keskeisenä tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset alueen jatkosuunnittelulle.

Kaavaselostuksen liitteenä ovat muun muassa luonto- ja liito-oravaselvitys, maisemaselvitys ja golfsuunnitelma. Karttatarkastelun perusteella luontoselvitysalue ulottuu Siikaselällä leveimmillään noin 150 metrin etäisyydelle rannasta.

Osayleiskaavassa Siikaselän vesialueelle on osoitettu kaksi satama-aluetta (LS). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa satamatoimintoja tukevia laitureita ja rakennelmia sekä matkailua, majoitusta ja muuta toimintaa palvelevia rakennuksia. Rakennusoikeutta on osoitettu 500 k-m2. Kaavaselostuksen mukaan Patajoen suuhun sijoittuva satama on luonteeltaan pienvenesatama ja Siikaselän puolelle sijoitettu alue on laaja-alaisempi satama. Alueen jatkosuunnittelu ratkaistaan asemakaavoituksella. Rantaan on lisäksi osoitettu asuntoalue (A), uusi ympärivuotisen tai loma-asumisen alue (ARA), uusi ympärivuotisen tai loma-asumisen alue (ARA-1) ja uusi loma- ja matkailualue (R). Kaavamerkintöjen mukaan alueet ARA, ARA-1 ja R on tarkoitus toteuttaa asemakaavoittamalla. Kaavaselostuksen mukaan asuntoalueeksi (A) on merkitty olemassa olevat rakennusalueet ja hajarakentamispaikat. Siikaselän läheisyyteen on osoitettu myös urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU-2). Kaavamääräysten mukaan alueelle voidaan sijoittaa golftoimintaa palvelevia rakennuksia, rakennelmia sekä alueen käytön edellyttämiä teitä ja reittejä. Rakennelmat on toteutettava siten, että ne sopeutuvat hyvin ympyröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Karttatarkastelun perusteella VU-2-alue sijaitsee lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä Siikaselän rannasta. Eteläinen osa VU-2-alueesta rajoittuu lähes Myllyjärveen saakka.

Kaavaselostuksen mukaan kasvava liikennemäärä luo ratkaisupaineita koko Himoksen alueelle. Patajoen alueelle suuntautuva yleinen liikenne keskittyy venesataman ja golf-kentän alueille ja muu liikenne on mökeille suuntautuvaa yksityistä liikennettä. Liikennemäärien vähenemiseen laajassa mittakaavassa kaavalla ei vaikuteta, mutta Himoksen sisällä tapahtuvan liikenteen minimoiminen on huomioitu ratkaisuissa. Kaavalla mahdollistetaan sataman kehittyminen ja sisävesistön reitistöjen paraneminen. Nykyiset ja ennusteet maaliikenteen liikennemääristä on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä.

Siikaselkää lähellä olevien ja siihen rajoittuvien alueiden käytön yksityiskohtainen suunnittelu, rakentaminen sekä mahdollisesti aiheutuvien haittojen tarkempi selvittäminen ja niiden ehkäiseminen ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Siikaselän alue ei kuulu esimerkiksi valtakunnallisiin suojeluohjelmiin eikä asiassa ole esitetty muutakaan sellaista selvitystä, jonka perusteella erillisen selvityksen laatiminen Siikaselän vesiluonnosta olisi ollut tarpeen. Kaava-asiakirjoissa on otettu huomioon liikennemäärien kasvu, eikä asiassa ole tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi tullut selvittää myöskään maa- ja vesiliikenteen vaikutuksia luontoon tarkemmin yleispiirteistä yleiskaavaa laadittaessa.

Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueen maaperää leimaavat kallioiset selänteet, joiden väliin sijoittuu moreenipainanteita. Alueen viljelykset sijoittuvat ainoille pienialaisille hiesu- / hietamaille. Hiekka-alueita sijaitsee Päijänteen rannassa Sammallahdentien varressa sekä Mustikkavuoren länsirinteellä, jossa sijaitsee maa-ainesten ottoalue. Alueen korkein kohta sijaitsee Mustikkavuorella 202,5 metriä m.p.y. Päijänteen keskivedenpinta sijaitsee 78,3 metriä m.p.y. Mustikkavuoren rinteet ovat lähes kauttaaltaan yli 15 % kaltevat. Myös yli 30 % kaltevuuksien rinteitä on runsaasti. Alueen viljelymaisemat sijaitsevat myös topografialtaan vaihtelevassa maastossa, eikä varsinaista tasaisempaa laaksoaluetta ole havaittavissa. Kaavaselostuksessa on lisäksi todettu, että alueen maaperä ja pinnanmuodot eivät kaikilta osin sovellu parhaalla mahdollisella tavalla golfkentän rakentamiseen. Keskeisimmät alueet maanmuokkauksen kannalta sijoittuvat Mustikkavuoren eteläpuolelle.

Golfkenttä ja varsinkin sen yläpuoliset asuinalueet sijoittuvat merkittävienkin korkeuserojen hallitsemaan maastoon. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu, että uusilla golfkentillä kastelu- ja hulevedet hyödynnetään nykyisin suljetulla kierrolla uudelleen kastelujärjestelmän käyttöön. Ylimääräinen vesi hoidetaan imeytys- ja suodatusrakenteiden käyttöön. Valituksenalaista kaavaa varten ei ole kuitenkaan laadittu minkäänlaista alustavaakaan selvitystä tai suunnitelmaa pinta- ja pohjavesien kulkusuunnista, kastelu- ja hulevesien määrästä tai käsittelystä taikka siitä millä tavoin hulevedet imeytyvät alueen maaperään. Kaavan selvitysaineistossa ei ole myöskään alustavastikaan arvioitu valumavesien vaikutuksia lähellä oleviin vesistöihin. Kaavassa ei ole myöskään edellytetty, että ennen golf-kentän toteuttamista alueelle tulisi laatia asemakaava. Vaikka nyt kysymyksessä oleva kaava on luonteeltaan varsin yleispiirteinen, edellä mainittu selvitys on oleellinen arvioitaessa sitä, voidaanko kaavassa osoitetut alueet, ennen muuta VU-2 alue ylipäätään sijoittaa suunniteltuihin paikkoihin. Kaava perustuu tältä osin puutteelliseen selvitykseen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Kuntalaki 90 §

Perusteluissa mainitut

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Jukarainen (eri mieltä), Marjo Koivu ja Elina Tanskanen. Asian esittelijä Ville Härmä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Jämsän kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen. Hallinto-oikeudelle tehty valitus tulee hylätä.

Kaupunginhallitus on valituksensa perusteluissa viitannut hallinto-oikeuden päätöksen äänestyslausunnossa esitettyihin perusteisiin sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Samanaikaisesti Himoksen osayleiskaava 6:n kanssa on valmisteilla Päijänrannan asemakaava, joka on osayleiskaavan keskeisin alue. Asemakaava sisältää sataman, ympäröivän asumisen sekä lähinnä rantaa olevan golfalueen osan.

Jämsän kaupunki on teettänyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:llä hulevesiselvityksen Päijänrannan asemakaavaan liittyen. Yhteenvetona selvityksessä on todettu seuraavaa: Päijänrannan kaava-alueella hulevesien hallinta toteutetaan ojien ja kahden viivytysaltaan avulla. Kahdella viivytysaltaalla, mitkä mitoitetaan siten, että mitoitussateen tuottama vesimäärä voidaan varastoida 1 vuorokauden ajaksi altaaseen, estetään tehokkaasti mahdollisen kiintoaineen pääsy Päijänteeseen. Kahden viivytysaltaan kautta kulkevan huleveden osuus on 2/3 osaa koko alueen hulevesistä. Kun alueen 1 viivytysojan kautta kulkeva vesimäärä lasketaan kiintoaineen kulkeutumisen estäväksi rakenteeksi, saadaan koko Päijänrannan kaava-alueen hulevesistä hallittua 85 %.

Yleiskaavaa varten on laadittu golfkentän yleissuunnitelma kentän laajuuden määrittelemiseksi. Yleissuunnitelman on laatinut kokenut Golf Course Architect Jari Koivusalo. Useiden golfkenttien suunnittelijana Koivusalo on laatinut yleissuunnitelman kentän rakentamiseksi niin, ettei siitä tule aiheutumaan minkäänlaisia riskejä ympäristölle.

Golfkentän rakentaminen kokonaisuudessaan edellyttää toimenpidelupaa. Yksittäiset selvitykset on tehtävä tämän lupamenettelyn yhteydessä.

Golfkentän rakentaminen kokonaisuudessaan edellyttää myös asemakaavan laatimista alueelle.

Arvio yleiskaavan kokonaisvaikutuksista on käsitelty kaavaselostuksessa. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä pidetyissä viranomaisneuvotteluissa on tuotu esiin tarvittavat yleiskaavan selvitykset. Neuvotteluissa ja lausunnoissa ei ole erikseen vaadittu eikä pidetty ongelmallisena erillisen hulevesiselvityksen puuttumista yleiskaavasta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen.

Jämsän kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen. Lisäksi Jämsän kaupunki on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle otteen Päijänrannan asemakaavan hyväksymistä koskevasta pöytäkirjasta. Vastaselitys ja ote pöytäkirjasta on lähetetty tiedoksi A:lle ja hänen asiakumppaneilleen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan Jämsän kaupunginhallituksen valituksesta. A:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus hallinto-oikeudelle otetaan välittömästi tutkittavaksi ja hylätään. Jämsän kaupunginvaltuuston 23.9.2013 tekemä päätös Himoksen osayleiskaavan osa-alueen 6 muutoksen ja laajennuksen hyväksymisestä jää näin ollen voimaan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;

sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 2 momentin mukaan toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n (958/2012) 1 momentin 2 kohdan mukaan toimenpidelupa tarvitaan urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustamiseen tai rakentamiseen (yleisörakennelma). Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 1–10 kohdassa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen muun muassa, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Puheena olevassa osayleiskaavassa on osoitettu muun ohella laaja urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU-2). Kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa golftoimintaa palvelevia rakennuksia, rakennelmia sekä alueen käytön edellyttämiä teitä ja reittejä. Rakennelmat on kaavamääräyksen mukaan toteutettava siten, että ne sopeutuvat hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Kaavakarttaan ei ole merkitty golfkentän rakennussuunnitelmaa tai tehty muitakaan merkintöjä mahdollisten toimintojen sijoittumisesta. Osayleiskaavaan ei muutoinkaan sisälly sellaista yksilöityä selvitystä, että osayleiskaavassa osoitetulle VU-2-alueelle sijoitettavan golfkentän rakentamisen voitaisiin katsoa perustuvan maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla oikeusvaikutteiseen kaavaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen golfkentän rakentaminen osayleiskaavan VU-2-alueelle edellyttää vähintään toimenpidelupaa. Mikäli hankkeessa on kysymys maankäytöllisiltä ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävistä toimenpiteistä, ennen toimenpideluvan myöntämistä on kaavamääräys huomioon ottaen lisäksi saatava joko poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu. Jos kysymys on merkittäviä vaikutuksia omaavasta rakentamisesta, korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että alueella ja sen ympäristössä jo toteutunut ja osayleiskaavassa muutoin osoitettu rakentaminen otetaan huomioon arvioitaessa sitä, voidaanko tällaista hanketta toteuttaa VU-2-alueella ilman asemakaavallista tarkastelua. Sillä seikalla, että kaavassa ei ole määräystä asemakaavan laatimisesta, ei siten ole tässä suhteessa ratkaisevaa oikeudellista merkitystä.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että osayleiskaavassa osoitettu golfkentän rakentamisen mahdollistava VU-2-alue sijoittuu rantaan nähden asemakaavalla joka tapauksessa tarkemmin suunniteltavan rakentamisen taustamaastoon, se, että kaava-alueella ei asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita sekä se, että golfkentän toteuttaminen edellyttää vähintään toimenpidelupaa, osayleiskaavassa osoitetulla rakentamisella ei hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyillä perusteilla voida katsoa olevan sellaisia vaikutuksia, että kaava olisi valumavesiä tai muita vesistövaikutuksia koskevien yksityiskohtaisempien selvitysten puuttuessa tullut lainvastaisena kumota.

Korkein hallinto-oikeus toteaa vielä selvyyden vuoksi, että arvioitaessa tarvetta esittää hulevesiselvitykset jo yleiskaavaa laadittaessa on lisäksi otettava huomioon myös 1.9.2014 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun (682/2014) hulevesiä koskevat erityiset säännökset.

Edellä lausutuilla perusteilla osayleiskaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyillä golfkentän valumavesiä tai muita vesistövaikutuksia koskevilla valitusperusteilla. Tämän vuoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös on kumottava.

Korkein hallinto-oikeus on ottanut hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen muulta osin välittömästi tutkittavaksi. Kun otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 90 §, valituksessa esitetyt valitusperusteet sekä se, mitä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on lausuttu muiden selvitysten riittävyydestä, A:n ja hänen asiakumppaneidensa valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.

 
Julkaistu 27.10.2015