Muu päätös 3162/2015

Lunastuslupaa koskevat valitukset (sähkönsiirtojohto ja tiedonsiirtolaitteet, Kristiinankaupunki)

Antopäivä: 6.11.2015
Taltionumero: 3162
Diaarinumero: 0095/1/15, 0096/1/15, 0097/1/15 ja 0116/1/15

Asia Lunastuslupaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A

2) B

3) C

4) D ja E

Päätös, jota valitukset koskevat

Valtioneuvosto 27.11.2014 nro TEM/2358/05.03.03/2013

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvosto on valituksenalaisella päätöksellään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslaki) 4 §:n nojalla antanut EPV Tuulivoima Oy:lle luvan lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kilovoltin sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Kristiinankaupungin kaupungissa. Lunastus alkaa Kristiinankaupungin kaupungin Ömossan kylässä sijaitsevalle tilalle Keskipalsta RN:o 6:28 rakennettavalta uudelta sähköasemalta ja päättyy Kristiinankaupungin kaupungin Lappfjärdin kylässä sijaitsevalle tilalle Abboräng RN:o 10:135. Johdon pituus on noin 27,5 kilometriä. Johtoaukean leveys on 26 metriä ja sen kummaltakin puolelta lunastetaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet. EPV Tuulivoima Oy:lle on lunastuslain 58 §:n nojalla annettu myös ennakkohaltuunottolupa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A on valituksessaan vaatinut, että valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä kumotaan.

Vaatimusten perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valittaja ei hyväksy tilalle Keskipalsta RN:o 6:28 rakennettavaa sähköasemaa. Lähistöllä sijaitsee esimerkiksi kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta sekä runsas metsäeläinkanta. Asiasta tiedottaminen on ollut puutteellista. Esimerkiksi karttoja, joista sähköaseman tarkka sijainti ilmenisi ei ole saatu. Lähistöllä olisi muitakin tarkoitukseen sopivia alueita. Kristiinankaupungin kaupunki ei ole puoltanut lunastuslupahakemusta.

2) B on valituksessaan vaatinut, että valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä kumotaan.

Vaatimusten perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Voimalinja on tarpeeton, koska tuulivoimaloiden rakennusluvista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittajan omistamat tilat RN:o 2:409 ja RN:o 2:311 sijaitsevat osittain soidensuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella. Suurikokoinen johdinlinja romuttaisi suoluonnon pelastamiseen tähtäävän hankkeen. Tiedottaminen johdinlinjan sijoittumisesta ja töiden aloittamisesta on ollut puutteellista.

3) C on valituksessaan vaatinut, että valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä kumotaan. Päätökset on kumottava ainakin kiinteistön Kangas RN:o 1:256 osalta.

Vaatimusten perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Päätöksestä ei käy ilmi minkälainen kartta-aineisto valtioneuvostolla oli käytössään päätöstä tehtäessä. Ennakkohaltuunottoluvan alue ei käy ilmi.

Yksityisen yrityksen "kiire" ei anna oikeutta loukata peruslailla suojattuja oikeuksia. Tuulivoimaosayleiskaavasta ja tuulivoimaloiden rakennusluvista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen eivätkä rakennusluvat siten vielä ole lainvoimaisia.

Voimalinja on uhka alueen metsokannalle. Alueella ja kolme pienialaista soidinkeskusta. Soidinpaikka määritellään keskimäärin 20 hehtaarin laajuiseksi ja soidinalue 300 hehtaarin kokoiseksi alueeksi.

Tuulivoimalla tuotetaan energiaa tukien varassa, eikä tällaista toimintaa voida pitää yleisen edun mukaisena. Kankaan omistaman tilan RN:o 1:256 palstalla kulkee Kankaan rahoittama ja rakennuttama "omatie". Sen varrella sijaitsee metsämökki. Muun liikenteen salliminen aiheuttaisi vaaraa tien ahtauden vuoksi. Liikenne tiellä vaikeuttaa alueen käyttöä metsätöihin sekä aiheuttaa muutoinkin häiriötä alueelle.

4) D ja E ovat valituksessaan vaatineet, että valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä kumotaan. Lisäksi he ovat vaatineet täytäntöönpanokieltoa.

Vaatimusten perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kaikki vireillä olevat hankkeet tulisi liittää kantaverkkoon Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolen syöttöaseman kautta. Siitä, että kaikki tuulivoimaoperaattorit tekisivät omat linjansa, aiheutuisi kohtuutonta haittaa metsätaloudelle ja ympäristölle. Maa- ja metsätalous ovat edelleen tärkeä tulonlähde maaseudun väestölle. EPV Tuulivoima Oy ei ole ottanut huomioon ympäristönäkökohtia eikä maanomistajien mielipiteitä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Yhtiö ei ole myöskään toiminut yhteistyössä alueen muiden tuulivoimatoimijoiden kanssa. Suunniteltu voimalinja ei perustu yleiseen tarpeeseen, vaan aivan muihin arvoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lausunnossaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hakemusasiakirjojen mukaan A ja B ovat tehneet EPV Tuulivoima Oy:n kanssa sopimuksen lunastuksesta. Hankkeesta tehdyssä ympäristöselvityksessä ei ole tullut ilmi hankkeesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan osa tuulivoimaloiden rakennusluvista on lainvoimaisia. Rakennuslupien lainvoimaisuus ei kuitenkaan ole edellytyksenä lunastusluvan myöntämiselle. Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu maanomistajille lunastuslain mukaisessa kuulemiskokouksessa. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Kristiinankaupungin hallintokeskuksessa.

Kristiinankaupungin alueella on vireillä useita tuulivoimahankkeita. Tälle hetkellä toteuttamisvaiheessa ei ole yhtään sellaista hanketta, jonka tuulivoimalat voitaisiin liittää verkkoon samalla liityntäjohdolla EPV Tuulivoima Oy:n hankkeen kanssa. Sähkön tuotantolaitosten kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien johtojen rakentaminen on yleisen tarpeen vaatimaa. Tuulivoimaloiden erilaiseen kohteluun verrattuna muihin sähköntuotantomuotoihin ei ole perusteita.

EPV Tuulivoima Oy on selityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava mahdollistaa 34 tuulivoimalaitoksen sijoittamisen alueelle. Niille on myönnetty rakennusluvat. Valitukset huomioon ottaen kaikkiaan 23 voimalaitoksen rakennuslupapäätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia. Nyt kyseessä olevan voimasiirtolinjan tarve ja toteutus ei riipu siitä, rakennetaanko Metsälään 23 vai 34 tuulivoimalaitosta.

Vaikka johtoreitin pylväs 1 sijoittuu A:n kiinteistölle RN:o 6:28, se ei edellytä, että sähköasema tulee mainitulle kiinteistölle. Yhtiö pyrkii ostamaan sähköasemiin tarvittavat alueet vapaaehtoisilla kaupoilla. Valituksenalaisella päätöksellä ei lunasteta sähköasemien paikkoja. A on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen nyt kyseessä olevaa voimansiirtojohtoa varten tarvittavan alueen lunastuksesta.

A:n valituksessa mainitut luo-1 ja luo-4 alueet ovat Metsälän osayleiskaavan merkintöjä. ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että sen tiedossa ei ole sellaisia selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin katsoa olevan tarvetta hakea voimajohtolinjan rakentamisen vuoksi poikkeusta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Johtolinjaus ei kulje luo-1 tai luo-4 alueen läpi.

Voimajohto ei sijoitu B:n valituksessa mainituille kiinteistöille RN:o 2:409 ja RN:o 2:311. Kuten valituksessa viitatusta ELY-keskuksen kirjeestä ilmenee, ohjelmaan sisällytettävät suot valitaan vasta myöhemmin. Stormossen-Stensmosannevan suoalueet jäävät johtoalueen ulkopuolelle, eikä niille aiheudu haitallisia vaikutuksia.

Termiä "lainvoimainen" käytetään paitsi päätöksistä, joista ei ole valitettu valitusajan kuluessa, niin myös päätöksistä, joista valittaminen vaatii erillistä valituslupaa, jota ei ole toistaiseksi myönnetty.

C:n valituksessa mainitut metson soidinpaikat sijoittuvat Metsälän osayleiskaavan alueelle. Alueella on tehty erillinen soidinpaikkakartoitus, ja se on otettu huomioon kaavan mukaisissa voimajohtolinjauksissa. Lunastuslaista tai luonnonsuojelulaista ei seuraa, että metsojen soidinpaikkojen ympärille tulisi jättää rakentamaton ja koskematon 300 hehtaarin alue.

Tuulivoimatuotannon saamat julkiset tuet eivät ole peruste sille, etteikö tuulivoimarakentaminen olisi yleisen edun mukaista. Lain tasolla todettu tarve edistää tuulivoimatuotantoa on päinvastoin eräs osoitus hankkeen yleisen edun mukaisuudesta

Kuten yhtiö on C:lle jo aiemmin ilmoittanut, niin yhtiö ei tule käyttämään valituksessa "Omatieksi" kutsuttua tietä.

D:n ja E:n kohdalla on pyritty minimoimaan haitat maankäyttöön sijoittamalla johtorakenne kantaverkon 400 kV johdon rinnalle samaan johtokäytävään. Näin on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti vähennetty tarvittavan maapinta-alan tarvetta.

Muut lähialueiden tuulivoimalahankkeet ovat aikataulullisesti selvästi Metsälän hanketta jäljessä, ja ne ovat pääosin vasta YVA-menettelyssä tai kaavoitusvaiheessa. Niillä ei ole olemassa rakentamisen mahdollistavia lupia. Tuulivoimapuistojen toteutuminen ja toteutumistapa ovat tämän hetkisten tietojen perusteella epävarmaa. Lopullisia sähkönsiirtotarpeita ei ole selvillä, eikä näitä voida ottaa suunnittelun lähtökohdaksi.

EPV Tuulivoima Oy:n tuulipuisto ei yksinään riitä 400 kV sähköaseman rakentamiseen. Uusi 400 kV sähköasema edellyttää Fingridin yleisten liittymisehtojen (YLE) mukaan vähintään 250 megavolttiamppeerin liityntätehoa, kun Metsälän tuulivoimapuiston liityntäteho on 100–170 MW. Muut toimijat eivät ole sitoutuneet uuden kantaverkkoaseman suunnittelu- ja toteuttamiskustannuksiin hankkeiden keskeneräisyyden takia.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

B on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että johtolinja kulkee kiinteistön Nevarinne RN:o 2:49 läpi. Kiinteistön osalta ei ole tehty sopimusta. Alueella on koppelon pesä ja sille sijoittuu myös merkittävä kehrääjäkanta.

C on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että linja pitäisi siirtää kiertämään metson soidinalue. Jos yhtiöllä olisi aito tahto turvata luontoarvot, se olisi ollut mahdollista toteuttaa maakaapeloinnilla itäpuolella kulkevien teiden kautta.

D ja E ovat vastaselityksessään uudistaneet aiemmin lausumansa sekä esittäneet muun ohella, että liittyminen kantaverkkoon on tekninen kysymys, jonka pitäisi olla ratkaistavissa ongelmitta. Suunniteltujen tuulipuistojen toteutuessa liityntäteho muodostuu riittäväksi.

C on toimittanut lisäkirjoituksen.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on 18.5.2015 antamallaan päätöksellä taltionumero 1271 hylännyt Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan valituksen. Valitus koski voimaloita 15 ja 23.

Merkitään, että korkeimman hallinto-oikeuden 18.5.2015 antaman päätöksen taltionumero 1272 johdosta EPV Tuulivoima Oy:lle myönnetyistä 34 tuulivoimalan rakennusluvista tehdyt valitukset ovat tulleet hylätyiksi ja päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Rakennusluvat on myönnetty Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavaan perustuen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. A:n, B:n, C:n sekä D:n ja E:n valitukset hylätään.

2. Lausuminen lunastuslupapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Saman pykälän 2 momentin mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Lunastuslain 3 §:n mukaan lunastamalla voidaan: 1) hankkia kiinteää omaisuutta taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus; 2) rajoittaa pysyvästi tai määräajaksi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta; sekä 3) lakkauttaa erityinen oikeus.

Lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Pykälän 2 momentin mukaan lunastuksen hakija voi olla myös yksityisoikeudellinen yhteisö, joka osoittaa yleisen tarpeen vaativan lunastusta ja esittää luotettavan selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen.

Lunastuslain 5 §:n 1 momentin mukaan lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto yleisistunnossaan.

Lunastuslain 7 §:n 1 momentin mukaan lunastuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo.

Lunastuslain 29 §:n 1 momentin mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.

Lunastuslain 58 §:n mukaan, kun töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat, hakija voi saada oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden tai sen osan ennen 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa.

Lunastuslain 87 §:n mukaan valtioneuvoston tai Maanmittauslaitoksen ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta.

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Yleinen tarve

EPV Tuulivoima Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle 30.10.2013 saapuneesta lunastuslupahakemuksesta ilmenee, että siinä tarkoitettua 110 kilovoltin johtoa käytettäisiin siirtämään sähköä Metsälän tuulivoimapuistosta valtakunnan verkkoon siten, että tuulivoimapuistoon rakennettavalta uudelta sähköasemalta alkava 27,5 kilometrin pituinen johto liittyisi Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin voimajohtoon Pyhävuori–Kristinestad.

Asiakirjoista ilmenee, että Metsälän tuulivoimapuistoa varten on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettu osayleiskaava, joka on nyttemmin saanut lainvoiman. Lainvoiman saaneen osayleiskaavan lainmukaisuus ei voi tulla tutkittavaksi lunastuslupa-asian yhteydessä.

Edelleen lunastuslupa-asian asiakirjoista ilmenee, että tuulivoimapuiston alueelle on myönnetty rakennusluvat 34 tuulivoimalan rakentamiseen. Myös rakennuslupapäätökset ovat nyttemmin lainvoimaisia.

Lunastuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisen tarpeen vaatimuksen täyttymisen ei voida katsoa edellyttävän sitä, että hankkeen, jota palvelevaa voimajohtoa varten lunastuslupaa on haettu, toteutuminen on täysin varmaa. Tähän nähden asian arvioinnissa ratkaisevaa ei siten ole esimerkiksi se, että lunastuslupa on myönnetty ennen kuin Metsälän tuulivoimaosayleiskaava on saanut lainvoiman. Liioin ratkaisevaa ei ole se, että voimaloille myönnettyihin rakennuslupapäätöksiin on haettu muutosta. Rakennuslupapäätösten lainmukaisuus ei myöskään voi tulla tutkittavaksi lunastuslupa-asian yhteydessä.

Edellä lausutun perusteella lunastuksen voidaan katsoa olevan lunastuslain 4 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla yleisen tarpeen vaatima.

Lunastuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtotarkastelu ja intressivertailu

Valituksissa on muun ohella vaadittu, että kysymyksessä oleva 110 kilovoltin voimajohto tulisi rakentaa ilmajohdon sijasta osin maakaapelina. Johdon rakentamisella maakaapelina saavutettaisiin muun ohella se etu, että lunastettavan alueen pinta-ala jäisi pienemmäksi kuin lunastuslupapäätöksen mukaisin ratkaisuin ja näin lunastamisen myötä menetettäisiin vähemmän metsä- ja peltoalueita. Myös maisemahaitat jäisivät pienemmiksi.

Kun otetaan huomioon maakaapelin ongelmallisuus vikatilanteissa, se seikka, että maakaapelin rakentamiskustannukset ovat ilmajohdon rakentamiskustannuksia korkeammat sekä se seikka, että lunastuslupapäätöksen mukainen johtoreitti ei kulje asutuksen välittömässä läheisyydessä, valtioneuvoston päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että voimansiirtoyhteyttä ei ole tarkoitus rakentaa maakaapelina.

Mitä lunastuksesta yksityiselle edulle koituviin haittoihin tulee, lunastusalue on pääosin maa- ja metsätalousmaata. Asiakirjoista ei ilmene, että lunastuksen myötä menetettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja tai myönnettyjen rakentamista koskevien lupien mukaisia rakennuspaikkoja. Asiassa ei ole ilmennyt, että lunastuksesta yksityiselle edulle koituva maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä tai muu haitta olisi lunastuslain 4 §:n 1 momentin vastaisesti suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Lunastuslain 29 §:n 1 momentin mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvauksen perusteet määräytyvät lunastuslain 29–39 §:n mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus toteaa vielä selvyyden vuoksi, että lunastuspäätös ei koske B:n valituksessa erikseen mainittuja tiloja Nevarinne RN:o 2:409 ja Öman RN:o 2:311, vaan johto sijoittuu tällä kohdin mainittujen tilojen länsipuolelle sijoittuvalle tilalle Kotiaho RN:o 2:202.

Lopputulos

Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä ei valituksissa esitetyillä perusteilla ole lainvastainen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentti, valitukset on hylättävä.

2. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Lunastusluvan myöntämistä koskevan asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei lunastusluvan täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.

 
Julkaistu 6.11.2015