Muu päätös 3196/2015

Louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa koskevat valitukset (Savitaipale)

Antopäivä: 9.11.2015
Taltionumero: 3196
Diaarinumero: 1441/1/15, 1505/1/15 ja 1506/1/15

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1) A

2) B

3) C, D, E ja F

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 16.4.2015 nro 15/0217/3

Asian aikaisempi käsittely

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on päätöksellään 28.12.2012 (177 §) myöntänyt G:lle ympäristöluvan Savitaipaleen kunnan Kaihtulan kylässä sijaitsevalla Kuusikon tilalla RN:o 9:11 harjoitettavaan luonnonkiven louhintaan ja kalliokiviaineksen murskaukseen.

Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–36, joista lupamääräykset 1, 2, 5–7 ja 10–27 kuuluvat seuraavasti:

1. Ympäristölupa myönnetään seuraavasti:

- Vuosittainen alueella käsiteltävän louhittavan kalliokiviaineksen määrä voi olla enintään 30 000 k-m3.

- Alueella käsiteltävän louhittavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä voi olla enintään yhteensä 300 000 k-m3.

2. Toimintojen sijoittaminen alueella:

- Louhintaa eikä murskaustoimintaa saa sijoittaa 300 metriä lähemmäs asumiseen tai loma-asumiseen käytettävää rakennusta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa, oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan.

(= = =)

5. Irrotus- ja käsittelylouhintaa sekä murskaustoimintaa voidaan tehdä ympärivuotisesti, pois lukien heinäkuu noudattaen seuraavia toiminta-aikoja:

- Poraus arkipäivisin klo 7.00–21.00

- Räjäytykset arkipäivisin, valoisaan aikaan klo 8.00–16.00

- Rikotus arkipäivisin klo 8.00–18.00

- Murskaaminen arkipäivisin klo 7.00–22.00

- Kuormaaminen, kuljetus arkipäivisin klo 7.00–22.00, lukuun ottamatta poikkeustilanteissa, maksimissaan 15 lauantaina vuodessa klo 7.00–18.00 välisenä aikana tapahtuvaa kuormausta ja kuljetusta. Heinäkuussa voidaan satunnaisesti tehdä kuormausta ja kuljetusta.

6. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä (BAT) ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pöly- ja tärinäpäästöjen ehkäisemisessä.

7. Murskauslaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia.

(= = =)

10. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja:

- Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 dB klo 7.00–22.00.

- Vapaa-ajankiinteistöillä piha-alueilla keskiäänitasoa 45 dB klo 7.00–22.00.

11. Meluntorjunta tulee toteuttaa meluselvityksessä (FCG Finnish Consulting Group Oy Pertti Valsi Valsinkallion kivilouhimon meluselvitys 174044-P16142, 22.11.2011) liitteissä AKU 1 – AKU 9 esitettyjen meluesteiden mukaisesti. Mikäli meluntorjunta halutaan toteuttaa muulla kuin edellä esitetyn mukaisten meluesteiden avulla, tulee meluntorjuntasuunnitelma ja sen perusteella oleva laskennallinen melumallinnuksen päivitys esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle.

12. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata tuotannon eri vaiheissa: alkuvaihe, tasolla +100 ja loppuvaiheessa. Melumittauspisteitä ovat Rapajärven pohjoispuolella oleva vapaa-ajan kiinteistö sekä itäpuolella oleva lähin vakituinen kiinteistö (Paakko). Melumittauksen suorittajan tulee olla ulkopuolinen asiantuntija, jonka ympäristötoimen ympäristönsuojelun viranhaltija on hyväksynyt mittauksen suorittajaksi. Mittaus tulee suorittaa ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti ja mittausjakson tulee sisältää sekä louhintaan, mukaan lukien räjäytykset, murskaukseen että kivien käsittelyyn liittyviä työvaiheita. Ympäristönsuojelun viranhaltija antaa mittausten suorittamisesta tarkempia ohjeita mittausten teknisestä suorittamisesta ennen mittauksen toteuttamista. Ensimmäisen mittausjakso tulee suorittaa ensimmäisen louhinta- ja murskausjakson aikana. Ensimmäisen melumittauksen perusteella ympäristönsuojelun viranhaltija määrittää tarkemmin myöhempien melumittausten suorittamisesta. Mahdollisten valitustapausten yhteydessä ympäristönsuojelunviranhaltija voi määrätä melumittausten suorittamisesta myös muissa kohteissa ja tilanteissa.

13. Mikäli melumittauksen perusteella todetaan, että määräyksessä 10 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma ympäristönsuojelunviranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää.

14. Louhinta- ja räjäytystyön turvallisuussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

15. Pölyämisen estäminen

- Porausvaunut tulee varustaa pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta, pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

- Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

- Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

- Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä.

- Työmaateiden ja varastoalueen kesäaikaisen pölyämisen ehkäisemiseen voidaan käyttää kalsiumkloridia, mikäli pölyämisen ehkäiseminen muilla menetelmillä ei ole riittävää. Samoin talvisin pölyämistä voidaan estää natriumkloridivalmisteella.

16. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä:

- Vuorokausiraja-arvopitoisuuden, 50 μg/m3 ylityksiä saa esiintyä enintään 35 kpl vuodessa

- Vuosikeskiarvo 40 μg/m3

- 30 vuorokauden mittausjakson 2. suurin vuorokausikeskiarvo ei ylittää vuorokausiraja-arvopitoisuutta 70 μg/m3.

17. Toiminnanharjoittajan tulee vähintään kertaluonteisesti mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla toiminnan aloitusvaiheessa hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuutta itäpuolella olevan asuinkiinteistön (Paakko) piha-alueella. Mittaus tulee suorittaa käyttäen jatkuvatoimista mittauslaitetta. Mittausjakson on kestettävä vähintään kaksi kuukautta siten, että jakso sisältää kaikki louhintaan liittyvät keskeiset työvaiheet kuten porauksen, räjäytyksen ja kiviaineksen muun käsittelyn. Mittaussuunnitelma tulee esittää tarkistettavaksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. Ympäristönsuojelun viranhaltija voi tarvittaessa muuttaa mittaussuunnitelmaa.

18. Kaikki alueella muodostuvat kertymävedet tulee ennen niiden johtamista vesistöön käsitellä laskeutusaltaan tai jonkin muun vähintään vastaavan puhdistustehon omaavan käsittelyjärjestelmän avulla. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Käsittelyjärjestelmä tulee varustaa öljyerotusratkaisulla. Toiminnanharjoittajan tulee esittää vesien käsittelyjärjestelmäsuunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. Toiminnanharjoittajan tulee mitoittaa ja suunnitella käsittelyjärjestelmä siten, että alempiin vesistöihin ei aiheudu kiintoainekuormitusta. Käsittelyjärjestelmän kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan tyhjentämiseksi tai kunnostamiseksi. Puhdistusjärjestelmän tehokkuutta arvioidaan määräyksessä 19 esitetyn seurantaohjelman pohjalta.

19. Louhimon valumavesien ympäristövaikutuksia tulee seurata seuraavasti:

- Vertailunäyte tulee ottaa ennen toiminnan aloittamista.

- Vesinäytteistä analysoidaan kiintoaines, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä öljyhiilivetyjakeet.

- Näytteet otetaan vuodessa kevätvalunnan aikana maalis-huhtikuussa.

Näytteenotot tulee suorittaa käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä, jos näytteiden pohjalta on osoitettavissa selvää ympäristöhaittaa. Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi.

20. Ennen toiminnan aloittamista 500 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta olevien kiinteistöjen talousvesikaivoista tulee ottaa vesinäyte, josta määritetään: nitraattityppi, ammoniumtyppi, permanganaattiluku, rauta, mangaani, kloridi, pH, sähkönjohtokyky, haju, ulkonäkö, koliformiset bakteerit, E.coli, suolistoperäiset bakteerit sekä pohjaveden pinnankorkeus. Tämän jälkeen pohjavedenlaatua on tutkittava vuosittain lähimmän asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen talousvesikaivosta, josta määritetään nitraattityppi, ammoniumtyppi, permanganaattiluku, rauta, mangaani, kloridi, pH, sähkönjohtokyky, haju, ulkonäkö ja pohjaveden pinnan korkeus. Näytteenotto tulee suorittaa käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen välittömästi niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä.

21. Käymäläjäte tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maastoon, tulee toiminnanharjoittajan hakea maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle.

22. Ennen toiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi polttonesteiden varastointi- ja tankkauspaikan sekä tukitoiminta-alueen rakentamissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää työselostus suojauksen toteutuksesta ja asemapiirros. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteet tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi.

23. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Mikäli alueella varastoidaan kerralla yli 10 m3 polttonesteitä, tulee polttonesteiden varastointi- ja tankkauspaikka varustaa öljynerottimella ja siihen liittyvillä tiiviillä suojarakenteella. 10 m3 polttoainevarastomäärä voidaan ylittää tilapäisesti esim. murskauslaitoksen toiminnan yhteydessä.

24. Tukitoiminta-alueet on tiivistettävä niin, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva ja tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20–30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu.

25. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

26. Urakoitsijat ja asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi.

27. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle sekä aluehälytyskeskukselle.

(= = =)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella C:n, D:n, E:n ja F:n, A:n sekä B:n valitukset muutoin hyläten muuttanut ympäristölautakunnan päätöksen lupamääräyksiä 5 ja 11 sekä lisännyt lupamääräyksiin 2 ja 14 uudet toiset kappaleet. Muutettuina kyseiset lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

2. Toimintojen sijoittaminen alueella:

- Louhintaa eikä murskaustoimintaa saa sijoittaa 300 metriä lähemmäs asumiseen tai loma-asumiseen käytettävää rakennusta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa, oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan.

- Mikäli louhinta- ja murskaustoimintaa suoritetaan 300 metriä lähempänä rantaosayleiskaavassa hyväksyttyjä rakennuspaikkoja siinä vaiheessa, kun rakennuspaikoille haetaan rakennuslupaa, toiminta on tältä osin lopetettava.

5. Irrotus- ja käsittelylouhintaa sekä murskaustoimintaa voidaan tehdä ympärivuotisesti, poislukien heinäkuu noudattaen seuraavia toiminta-aikoja:

- Poraus arkipäivisin klo 7.00–21.00

- Räjäytykset arkipäivisin, valoisaan aikaan klo 8.00–16.00

- Rikotus arkipäivisin klo 8.00–18.00

- Murskaaminen arkipäivisin klo 7.00–22.00

- Kuormaaminen, kuljetus arkipäivisin klo 7.00–22.00 (poistettu teksti:, lukuun ottamatta poikkeustilanteissa, maksimissaan 15 lauantaina vuodessa klo 7.00–18.00 välisenä aikana tapahtuvaa kuormausta ja kuljetusta.) Heinäkuussa voidaan satunnaisesti tehdä kuormausta ja kuljetusta.

11. Meluntorjunta tulee toteuttaa ennen toiminnan aloittamista meluselvityksessä (FCG Finnish Consulting Group Oy Pertti Valsi Valsinkallion kivilouhimon meluselvitys 174044-P16142, 22.11.2011) liitteessä AKU 4 esitettyjen meluesteiden mukaisesti. Mikäli lupamääräyksen 2 mukaisesti rantaosayleiskaavassa hyväksytyille rakennuspaikoille haetaan rakennuslupaa, meluntorjunta tulee ennen lomarakennusten käyttöönottoa toteuttaa meluselvityksen liitteessä AKU 7 esitettyjen meluesteiden mukaisesti. Mikäli meluntorjunta halutaan toteuttaa muulla kuin edellä esitetyn mukaisten meluesteiden avulla, tulee meluntorjuntasuunnitelma ja sen perusteella oleva laskennallinen melumallinnuksen päivitys esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle.

14. Louhinta- ja räjäytystyön turvallisuussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tehdä rakennustekniset katselmukset 500 metrin säteellä olevissa rakennuksissa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettuja oikeusohjeita

Ympäristönsuojelulain 2 §:n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista siten kuin jäljempänä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate); 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (800/2010) 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Pykälän 3 momentin mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja.

Mainitun asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Mainitun asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana, 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Pykälän 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

Hankkeen sijainti ja laatu

G:n ympäristölupahakemus tarkoittaa kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä tarvekiviblokkien valmistamista Savitaipaleen kunnan Kaihtulan kylässä sijaitsevalla Kuusikon tilalla 9:11. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 120,67 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on 4,12 hehtaaria. Alueelta louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä on enimmillään 300 000 k-m3 vuosittaisen louhintamäärän ollessa enimmillään 30 000 k-m3. Irrotettu kiviaines käsitellään määrämittaisiksi ja -muotoisiksi rakennuskivi-, luonnonkivi- tai tarvikekiviblokeiksi, jotka soveltuvat ulko- tai sisärakentamiseen. Blokkituotteita valmistetaan vuodessa noin 2 000–4 000 k-m3. Tuotannossa syntynyt sivukivi murskataan ja myydään murskeena. Alkuvaiheessa mursketta käytetään myös tiestön tai suojavallien rakentamiseen. Louhinta etenee ottamissuunnitelman mukaan pengermäisesti alueen eteläosasta pohjoiseen. Ottaminen painottuu ottamisalueen eteläosaan. Hakemuksen mukaan toimintaa harjoitetaan ympäri vuoden heinäkuuta lukuun ottamatta.

Lähin vesistö, Rapajärvi, sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Karttaselvitysten mukaan (= = =) C:n ja D:n sekä E:n ja F:n asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin ja 800 metrin etäisyydellä ottamisalueen reunasta luoteeseen. B:n omistamalla B:n tilalla oleva asuinrakennus sijaitsee yli 600 metrin etäisyydellä ottamisalueen itäpuolella. A:n rakentamaton kiinteistö on suunnitellun ottamisalueen itäpuolella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä maakuntakaavassa alueelle ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Rapajärven itärannalle on Savitaipaleen kunnanvaltuuston 21.5.2012 hyväksymässä kaavoittamattomien vesistöjen rantayleiskaavassa osoitettu kolme uutta loma-asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa, jotka sijaitsevat noin 240 metrin etäisyydellä ottamisalueen reunasta.

Melu, pöly ja tärinä

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella hakemuksen mukaisen toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat louhinnasta, murskauksesta ja varastoinnista aiheutuva melu ja pöly. Melu ja pöly aiheutuu lähinnä louhintaan liittyvistä räjäytyksistä, porauksesta ja rikotuksesta, murskauksesta, alueen liikenteestä, koneiden käytöstä sekä kuormien lastaamisesta. Hakemuksen mukaan louhintaa suoritetaan arkisin kello 7–22, pääasiassa yhdessä vuorossa ja tarpeen mukaan kahdessa vuorossa. Toiminta-aika vuodessa on noin kymmenen kuukautta. Murskausta harjoitetaan marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana yhteensä 1–3 viikkoa vuodessa.

Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu 22.11.2011 päivätyssä meluselvityksessä. Suunnitellussa laajuudessaan toteutettuna toiminnasta aiheutuu lähimmissä häiriintyvissä asuinkohteissa päiväohjearvojen 55 dB ja lähimmissä häiriintyvissä vapaa-ajan kohteissa päiväohjearvojen 45 dB ylittäviä melutasoja ilman melusuojausta. Louhimon toiminnan merkittävämmät melulähteet ovat kallion poraus ja sivukiven murskaaminen, joiden meluvaikutuksia pitää rajoittaa meluesteillä, mikäli toimintaa harjoitetaan suunnitellussa laajuudessa. Meluselvityksen mukaan louhimolla voidaan harjoittaa suunniteltua toimintaa, mikäli kallioporaus suoritetaan vähintään kolme metriä korkeiden meluesteiden 1 suojassa ja sivukiven murskaus vähintään neljä metriä korkeiden meluesteiden 2a+b suojassa sekä alueen länsireunalla on viisi metriä korkea melueste. Meluesteet 1 ja 2a+b sijoitetaan mahdollisimman lähelle melulähdettä. Kun ottamistoiminta ja kalliopora on alle tason +100 metriä, kallioporan ympärillä ei tarvita meluesteitä.

Kun otetaan huomioon, mitä valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 3 §:n 2 momentissa on säädetty toiminnan sijoittumisesta ja se, että noin 240 metrin etäisyydelle suunnitellun ottamisalueen länsipuolelle on osoitettu kolme uutta loma-asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa, hallinto-oikeus on oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen varmistamiseksi lisännyt lupamääräykseen 2 uuden toisen kappaleen.

Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Näin ollen hallinto-oikeus on poistanut lupamääräyksestä 5 määräyksen lauantaisin tapahtuvasta kuormauksesta ja kuljetuksesta.

Lupamääräyksessä 11 on edellytetty, että meluntorjunta on toteutettava meluselvityksessä liitteissä AKU 1 – AKU 9 esitettyjen meluesteiden mukaisesti. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus on täsmentänyt lupamääräystä siltä osin, miten melusuojaus toiminta-alueella on toteutettava ennen toiminnan aloittamista ja vastaavasti ennen lomarakennusten käyttöönottoa.

Kun otetaan huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, hallinto-oikeus katsoo, että asiassa on perusteltua edellyttää rakennusteknisten katselmusten suorittamista ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Kun otetaan huomioon toimintakiinteistön sijainnista ja sen lähiympäristöstä saatu selvitys, laitosalueen ja muutoksenhakijoiden kiinteistöjen välinen etäisyys, toimintojen sijoittamisesta, toiminta-ajoista, melutasoista, meluntorjunnasta ja melumittauksista sekä tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisemisestä annetut lupamääräykset sekä hallinto-oikeuden edellä mainitut muutokset lupamääräyksiin, hallinto-oikeus katsoo, ettei toiminnasta voida katsoa aiheutuvan sellaista melu-, pöly- ja tärinähaittaa, joka estäisi luvan myöntämisen toiminnalle. Asiassa ei ole ilmennyt syitä epäillä, että tehty meluselvitys olisi epäluotettava tai virheellinen. Ympäristölautakunta on antanut toiminnasta aiheutuvien mainittujen haittojen ehkäisemiseksi lupamääräyksiä, joita hallinto-oikeus pitää muutoin riittävinä.

Liikenne

Asiakirjoista ilmenee, että liikenne ottamisalueelle tapahtuu Lemintieltä alueelle rakennettavaa osittain uutta tieyhteyttä pitkin. Tuotteiden kuljetus tapahtuu louhokselta lähdettäessä Takakilventietä pitkin. Luvan hakija on arvioinut, että tuotekuljetuksista johtuva päivittäinen liikennemäärä on noin 1–3 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

Ympäristölupaharkinnassa on ympäristönsuojelulain 2 §:n 1 momentin mukaisesti kysymys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Teiden käyttäjien liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen. Tämän vuoksi liikenneturvallisuutta ei voida ottaa huomioon lupaharkinnassa.

Liikennöintiä yksityisillä teillä koskevia kysymyksiä ei voida ratkaista ympäristöluvassa, vaan ne käsitellään yksityisistä teistä annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä. Ympäristölupa-asian yhteydessä ei myöskään voida ratkaista yleisen tien huonokuntoisuutta koskevaa vaatimusta.

Kulku toiminta-alueelle tapahtuu Lemintiestä erkanevaa tieyhteyttä pitkin. Ympäristönsuojelulain 6, 41 ja 42 §:ien mukaan ympäristölupa-asiassa voidaan tutkia, soveltuuko toiminnan sijoituspaikka liikennejärjestelyineen tarkoitukseensa sekä aiheutuuko toiminnasta lähialueen liikenteen lisäys mukaan lukien ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka naapureille kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melun tai pölyn muodossa. Arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen onnettomuusriski, joka voi johtaa pilaantumiseen.

Kun otetaan erityisesti huomioon toiminnan keskimääräisistä liikennemääristä esitetty selvitys, hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta johtuvasta liikenteestä ei aiheudu hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa sellaisia pöly- tai muita haittoja, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä.

Vesien johtaminen ja päästöt vesiin

Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys toiminta-alueen länsipuolella sijaitsevaan Rapajärveen on lyhimmillään noin 300 metriä. Noin 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueelta sijaitsee A:n talousvesikaivo. Hakemusasiakirjojen mukaan toiminta-alueen kuivatusvedet on tarkoitus pumpata selkeytysaltaiden kautta alueen ojaverkkoon. Vedet virtaavat noin kahden kilometrin pituista ojastoa pitkin Rapajärveen. Louhimon sosiaalitilojen jätevesi johdetaan umpinaiseen likakaivoon.

Ympäristölle haitallisen kiintoaineen kulkeutumista vesistöön voidaan hallita muun muassa lupahakemuksen mukaisella selkeytysaltailla. Kun lisäksi otetaan huomioon valumavesien laatu ja määrä, hallinto-oikeus katsoo, että selkeytysaltaiden rakentamisen jälkeen vesien johtamisesta toiminta-alueen ulkopuolelle ei aiheudu ennalta arvioiden läheisten vesistöjen tai talousvesikaivojen pilaantumista. Vesien käsittelystä ja vesien pilaantumisen ehkäisemisestä sekä onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta annetut lupamääräykset ovat riittäviä.

Johtopäätös

Toiminnasta aiheutuvia maisemahaittoja käsitellään maa-aineslain mukaisessa menettelyssä. Maisemahaitta ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen. Hallinto-oikeus ei voi tämän ympäristölupa-asian yhteydessä ottaa kantaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaan maisemahaittaan.

Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei suunnitellusta toiminnasta hakemuksen ja lupamääräysten, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa, mukaisesti toimittaessa voida katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, pohjaveden pilaantumista tai vedenhankinnan kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa kiellettyä seurausta. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Ympäristönsuojelulain 41 ja 42 §:issä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olleet olemassa.

Valvontaviranomaisen on ympäristönsuojelulain valvontaa ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla puututtava toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin sekä lupamääräysten vastaiseen toimintaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 § 1 momentti, 3 § 1 momentti 1 kohta, 4 § 1 momentti 1 ja 2 kohta, 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti sekä 43 § 1 ja 3 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 2 § 1 ja 2 momentti

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 1 §, 3 § 2 ja 3 momentti, 4 §

1–3 momentti, 5 §, 6 § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Riikka Mäki ja Juha Väisänen. Asian esittelijä Maria Mickelsson.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja hakemus hylätään.

Vaatimuksensa tueksi A on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja ELY-keskuksen lausumaan sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Pölystä ja melusta sekä veden johtamisesta Viidansuon ojaa pitkin aiheutuu A:n maanviljelylle ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisia merkittäviä haittoja. A:n ainoalle käytössä olevalle talousvesikaivolle aiheutuu todennäköisesti merkittävää veden vähenemistä ja laadun heikentymistä.

Lupamääräyksillä ei voida riittävästi ehkäistä kivipölyn laskeutumista viljelyksille ja sitä kautta pölyn päätymistä karjalle käytettävään rehuun. Lisäksi haetusta toiminnasta aiheutuu huomattavia melu- ja tärinähaittoja.

Myönnetty ympäristölupa vaikuttaa ympäristöön lopullisella tavalla eikä sen vaikutuksia voida ehkäistä lupamääräyksillä tai jälkikäteen mahdollisesti tehtävillä korjauksilla.

2) B on valituksessaan vaatinut, että louhimon vesiä ei saa johtaa Viidansuon ojaan eikä B:n omistamien maa-alueiden läpi.

Vaatimuksensa tueksi B on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hakija on ympäristölupaa hakiessaan antanut virheellistä tietoa louhimolta kertyvän veden poistosta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ei ole ympäristölupaa valmistellessaan tarkastanut B:ltä, onko veden johtamisesta sovittu hakijan kanssa.

Hakijan ilmoittama sopimus H:n ja valittajan isän I:n kanssa tarkoittaa 0,3 hehtaarin peltoa, jossa on käsin kaivetut ojat. Asiasta ei ole tiedossa mitään kirjallista sopimusta eikä asiasta ole mainintaa 21.12.1964 pidetyssä yhtiökokouksessa.

Hakijan isoisä ja B:n isä ovat sopineet nykyisen metsämaan alueelta tulevan veden poistamisesta naapuruussuhdelaissa tarkoitetulla tavalla.

Sopimuksen liittäminen tähän ympäristölupahakemukseen on kohtuutonta, sillä aiotun louhimon paikalla oli metsäalue. Kivilouhimon alueelta tulevan veden määrä on merkittävästi suurempi kuin metsäalueelta.

Viidansuon ojan perkausta koskeva ojituskokous pidettiin 21.12.1964. Viidansuon ojan perkaamiseksi oli tehty anomus Kymen maanviljelysinsinööripiirille, koska omatoiminen ojankaivuu ei tyydyttänyt peltojen kuivaustarvetta. Viidansuon ojasta laadittiin perkaussuunnitelma, jossa määriteltiin ojan kaivusyvyys, rumpujen koko, vaikutusalue, vesimäärä yms. Lisäksi määriteltiin jokaiselle osakkaalle maksuosuus saadun hyödyn perusteella.

Ojitusyhtiön osakkaina ovat tällä hetkellä J, A ja B. Yhtiösopimuksen 4 §:ssä määrätään, että Viidansuon ojan kuivatusalueen päätöksentekoon voivat osallistua vain yhtiön osakkaat.

Yhtiön osakkaiden yksimielinen päätös on se, että louhimon vesiä ei saa johtaa Viidansuon ojaan. Lisäksi B kieltää aiotun louhimon vesien johtamisen omistamiensa maa-alueiden läpi.

Viidansuon oja jatkuu Suoniityn ojana ennen päättymistä Rapajärveen. Suoniityn oja ei kulje koko matkalta hakijan omistamien maiden läpi.

Ympäristöluvassa ei ole mainintaa louhimon veden pois johtamisesta. Siitä pitäisi olla maininta, koska louhimolla käytetään öljyllä voideltavia työkoneita. Huolellinenkaan huolto ei pysty estämään öljyvuodon mahdollisuutta. Koska louhimolla on kivipohja, siitä ei voi kerätä öljyä talteen vahingon tapahduttua. Siten öljy päätyy saostusaltaaseen ja siitä laskuojaan, jos öljyntorjunta epäonnistuu. Näin ollen ympäristövahinko on mahdollinen.

Hakija ei ole ilmoittanut, mistä kohdasta hakemuksessa ilmoitetut pinta-alat on mitattu. Lappeenrannan seudun ympäristötoimikaan ei ole sitä ilmoittanut eikä hakijalta vaatinut. Hallinto-oikeus on päätöstä antaessaan ilmoittanut, ettei louhintaa ja murskaustoimintaa saa tehdä 300 metriä lähempänä vakituista tai loma-asutusta. Asialla on merkitystä ympäristöhaittojen arvioinnissa sekä maankäyttöön liittyvissä asioissa.

3) C asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että lupapäätös kumotaan ja hakemus hylätään. Vaatimuksensa tueksi C asiakumppaneineen on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Toiminta aiheuttaa melua ja tärinää, joka häiritsee lähialueiden asukkaiden päivittäistä elämistä. Suunniteltu toiminta-aika on 10 vuotta, joten häiriön kestoa ei voida pitää vähäisenä. Räjäytyksistä aiheutuvaan äkilliseen ja yllättävään meluun ei pysty varautumaan, joten se on henkisesti kuormittavaa. Pitkä toiminta-aika huomioon ottaen tätä ei voida pitää vähäpätöisenä seikkana. Toiminnasta aiheutuva melu ei ole tavanomaista tai normaalista elämisestä aiheutuvaa.

Jos lupa myönnetään, ei lähialueen asukkailla ole mahdollisuutta nauttia terveellisestä ja viihtyisästä ympäristöstä. Melu, tärinä ja pöly vaikeuttavat lähialueilla ulkoilua, marjastamista ja luonnossa liikkumista ja alueen virkistyskäyttöä yleensäkin. Nyt suunnitellun louhoksen ympäristö on lähes päivittäin ulkoilukäytössä ja syksyllä alueen lapsiperheet käyttävät aluetta marjastukseen.

Kun otetaan huomioon kaikki haittatekijät eli melu, tärinä, pöly ja alueen virkistyskäytön rajoitukset, ei haittaa ja häiriötä voi pitää kohtuullisena häiriön epätavanomaisuuden, voimakkuuden ja keston vuoksi. Toiminnasta aiheutuva häiriö vaikuttaa lähialueen asukkaiden jokapäiväiseen elämiseen niin suuresti ja häiritsevästi, että lupaa ei voi myöntää.

Tehtyjen koeräjäytysten aiheuttama tärinä on herättänyt huolen kiinteistöille aiheutuvista vaurioista. Tähän ei ole lupaprosessin aikana vastattu. Hakija on todennut, että tärinä on hallittavissa, mutta mitään muuta selvitystä ei ole esitetty. Koelouhinnasta aiheutunut tärinä oli niin voimakasta, että sitä ei voida pitää vähäisenä tai normaaliin elämiseen kuuluvana asiana. Lisäksi pitkäaikainen huoli omaisuudesta aiheuttaa suurta terveydellistä rasitusta.

Alueelle on osoitettu kolme uutta loma-asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa. Ne sijaitsevat louhoksesta 240 metrin etäisyydellä. Suunniteltu louhos on aivan liian lähellä suunniteltuja rakennuspaikkoja sekä järvialuetta loma-asuntoineen. Toiminnan sijoittaminen tälle alueelle ei ole mahdollista.

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että valitukset hylätään ja lupapäätös pidetään voimassa hallinto-oikeuden tekemin muutoksin. Lisäksi lautakunta on viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon sekä esittänyt seuraavaa:

Valituksissa esiin tuodut seikat liittyen meluun, pölyyn, tärinään, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumiseen on otettu huomioon ympäristölupapäätöksen lupamääräyksissä ja perusteluissa.

Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Valituksissa ei ole tuotu esiin mitään uutta.

G on valitusten ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta antamassaan vastineessa vaatinut valitusten hylkäämistä sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Mikäli louhosalueen vesiä ei voi johtaa veden luontaista ja lyhintä reittiä olemassa olevaan ojaan (Viidansuon ojaan ja edelleen Suoniityn ojaan), on vaihtoehtona vesien johtaminen Suoniityn ojaan hakijan omalle maalle tehtävän uuden tai olemassa olevan ojan kautta. Maaston muodoista johtuen uuden ojan uoman kohdalta pitäisi louhia kalliota.

B on vastaselityksessään vaatinut, että oja on sijoitettava siten, että ojan ja rajan väliin jää metrin piennar.

A:lle ja C:lle asiakumppaneineen on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Merkintä

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellään asioissa Dnrot 2718, 2746 ja 2862/1/14 ratkaissut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, B:n ja A:n valitukset Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 14.7.2014 nro 17/5119/3, joka koskee nyt kyseessä olevan hankkeen maa-aineslain mukaista lupaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus muuttaa lupamääräyksiä 11 ja 18. Muutetut lupamääräykset kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

11. Meluntorjunta tulee toteuttaa ennen toiminnan aloittamista meluselvityksessä (FCG Finnish Consulting Group Oy Pertti Valsi Valsinkallion kivilouhimon meluselvitys 174044-P16142, 22.11.2011) liitteessä AKU 4 esitettyjen meluesteiden mukaisesti. Toiminnan myöhemmissä vaiheissa tulee meluntorjunta toteuttaa liitteissä AKU 5 ja 6 esitetyllä tavalla. Mikäli lupamääräyksen 2 mukaisesti rantaosayleiskaavassa hyväksytyille rakennuspaikoille haetaan rakennuslupaa, toiminta ja meluntorjunta tulee ennen lomarakennusten käyttöönottoa toteuttaa meluselvityksen liitteessä AKU 7 esitetyn mukaisesti ja toiminnan myöhemmissä vaiheissa liitteissä AKU 8 ja 9 esitetyllä tavalla. Mikäli meluntorjunta halutaan toteuttaa muulla kuin edellä esitetyn mukaisten meluesteiden avulla, tulee meluntorjuntasuunnitelma ja sen perusteella oleva laskennallinen melumallinnuksen päivitys esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle.

18. Kaikki alueella muodostuvat kertymävedet tulee ennen niiden johtamista vesistöön käsitellä laskeutusaltaan tai jonkin muun vähintään vastaavan puhdistustehon omaavan käsittelyjärjestelmän avulla. Laskeutusaltaisiin kertyvät vedet on johdettava luvan saajan omalla maalla kulkeviin ojiin. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Käsittelyjärjestelmä tulee varustaa öljyerotusratkaisulla. Toiminnanharjoittajan tulee esittää vesien käsittelyjärjestelmäsuunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. Toiminnanharjoittajan tulee mitoittaa ja suunnitella käsittelyjärjestelmä siten, että alempiin vesistöihin ei aiheudu kiintoainekuormitusta. Käsittelyjärjestelmän kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan tyhjentämiseksi tai kunnostamiseksi. Puhdistusjärjestelmän tehokkuutta arvioidaan määräyksessä 19 esitetyn seurantaohjelman pohjalta.

Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutoin muuteta.

Perustelut

Lupamääräyksen 11 muuttaminen

Lautakunnan päätöksen lupamääräyksessä 11 ei ole eroteltu sitä, minkä meluselvityksen liitteen (AKU 1–9) mukaan meluesteet on toteutettava. Hallinto-oikeus on päätöksellään täsmentänyt lupamääräystä tältä osin.

Hallinto-oikeus on velvoittanut luvan saajan toteuttamaan meluesteet liitteen AKU 4 mukaan. Tämä liite kuvastaa toiminnan alkuvaihetta ja siinä käytettäviä meluvalleja 1 (porauspaikalla, korkeus 3 m) ja 2a (murskauspaikalla, korkeus 4 m). Liitteet AKU 5–6 puolestaan kuvastavat seuraavia vaiheita, joissa samanlaiset meluvallit (1 ja 2a) ovat eri paikoissa kuin alussa ja osin eri mittaisina ja muotoisina.

Koska hallinto-oikeuden tekemän täsmennyksen perusteella ei ole selvää, miten meluntorjunta on järjestettävä toiminnan alkuvaiheen jälkeen, korkein hallinto-oikeus on täsmentänyt lupamääräystä 11 siten, että siinä on otettu huomioon tarvittavien meluesteiden muuttuminen toiminnan edetessä.

Hallinto-oikeus on lupamääräystä 11 muuttaessaan ottanut huomioon myös sen, että lomarakennuspaikat saatetaan ottaa käyttöön ja velvoittanut tässä tilanteessa luvan saajan toteuttamaan meluesteet liitteen AKU 7 mukaisesti. Kyseinen liite AKU 7 kuvaa louhinnan alkuvaiheen tilannetta, jossa toiminta tapahtuu yhdessä vuorossa ja käytössä ovat meluesteet 1, 2 a+b ja 3. Liitteet AKU 8 ja 9 kuvaavat melutasoja yhdessä vuorossa toimittaessa toiminnan seuraavissa vaiheissa. Meluesteiden sijainti muuttuu toiminnan edetessä.

Koska hallinto-oikeuden tekemän täsmennyksen perusteella ei ole selvää, miten toiminta ja meluntorjunta on toiminnan eri vaiheissa järjestettävä, korkein hallinto-oikeus on täsmentänyt lupamääräystä 11 siten, että luvan saaja on mainitussa tilanteessa velvollinen järjestämään toiminnan yhdessä vuorossa ja toteuttaen meluesteet liitteiden AKU 7–9 mukaisesti.

Lupamääräyksen 18 muuttaminen

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 9 kohdan mukaan jätevedellä tarkoitetaan sellaista käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan myöntää oikeus jäteveden johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan tai noroon, jos johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa muille ja johtaminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Jäteveden johtamiseen avo-ojassa tai norossa ei saa myöntää oikeutta, jos oja tai noro on tontin, rakennuspaikan, uimarannan tai muun vastaavan erityiseen käyttöön otetun alueen välittömässä läheisyydessä. Jätevettä johtavan velvollisuudesta pitää uoma kunnossa ja vastuusta jäteveden johtamisesta aiheutuvista kustannuksista säädetään 103 c §:ssä.

Ympäristölautakunta ja hallinto-oikeus eivät ole ottaneet kantaa siihen, mihin ottamisalueen laskeutusaltaisiin kertyvät vedet pumpataan. Päätöksen kertoelmaosassa on todettu, että vedet pumpataan alueen ojaverkkoon. Suunnitelmapiirroksen mukaan laskeutusaltaat sijaitsevat ottamisalueen kaakkoiskulmassa. Vesien johtamista ei ole kuvissa esitetty. Karttatarkastelun perusteella näyttäisi siltä, että vedet johdettaisiin B:n omistaman kiinteistön 739-404-4-48 läpi kiinteistöillä 739-404-4-15 ja 739-404-4-10 kulkevaan Viidansuonojaan, joka laskee edelleen Suoniitynojaan ja sieltä Rapajärveen. B on kiinteistön 739-404-4-48 omistajana ilmoittanut vastustavansa vesien johtamista Viidansuonojaan.

G on korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan vastineessa esittänyt, että vedet voidaan johtaa myös hänen omalla maallaan olevaan ojaan.

Koska luvan saaja ei ole hakenut eikä saanut ympäristönsuojelulain 48 §:ssä tarkoitettua oikeutta jäteveden johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan, on lupamääräystä 18 täydennetty määräämällä, että vedet on johdettava luvan saajan omalla maalla olevaan ojaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, luvan saajan on muulla tavoin hankittava oikeus jätevesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan.

Valitusten hylkääminen muilta osin

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Mikko Pikkujämsä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 9.11.2015