Muu päätös 3198/2015

Louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa koskeva valitus (Salo)

Antopäivä: 9.11.2015
Taltionumero: 3198
Diaarinumero: 2427/1/14

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 12.6.2014 nro 14/0190/1

Asian aikaisempi käsittely

Salon rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.2.2013 (§ 43) myöntänyt A:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan kivenlouhimon ja murskaamon käsittävään toimintaan Salon kaupungin Hähkälän kylässä kiinteistöllä Louhimo RN:o 3:309 sekä Kajalan kylässä kiinteistöillä Santanummi RN:o 3:36, Santanummi I RN:o 3:38, Monttu RN:o 3:54 ja 21.2.2011 päivätyn asemapiirroksen osoittamalla alueella. Samalla toiminnanharjoittajalle on annettu lupa poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä 19.4.1990 nro 28/1990/4, jolla Inkereen pohjavedenottamolle on määrätty suoja-alue ja annettu suoja-alueen kaukosuojavyöhykettä koskevat erilliset määräykset alueella kielletyistä toimista.

Päätökseen sisältyvät lupamääräykset 1–45 kuuluvat seuraavasti:

Laitoksen sijoittaminen alueelle ja toiminta-aika

1. Murskauslaitos tulee sijoittaa hakemuksen mukaisen laitosalueen pohjalle. Alin sallittu taso on maa-ainesten ottamisluvan määrittelemä korkeustaso +50 N60-korkeusjärjestelmän mukaan.

2. Laitoksessa saa toimintavuoden aikana murskata ottamisalueelta irrotettua kiveä enintään 180 000 tonnia. Soramursketta tuotetaan enintään 10 000 tonnia vuodessa. Alueella ei saa murskata ja varastoida muualta tuotua kiviainesta.

3. Murskauslaitoksen toiminta-ajat ovat arkisin maanantaista perjantaihin:

murskaus ja siihen liittyvä seulonta 6.00–21.00

poraaminen kello 7.00–18.00

räjäytykset kello 8.00–18.00

rikotus kello 8.00–18.00

Laitoksen toiminta-aika on enintään 80 päivää vuodessa.

Heinäkuussa laitoksella ei ole toimintaa.

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kukin kiviaineksen louhinta- ja murskaustoimintajakson ajankohta kirjallisesti tai muulla luotettavalla tavalla hyvissä ajoin ennen kyseisen toimintajakson aloittamista 600 metrin säteellä laitosalueesta sijaitsevien asuinkiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

4. Hiekan seulonta on toiminta-alueella sallittua arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00–22.00 ja lauantaisin kello 7.00–18.00.

5. Kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00–22.00 ja lauantaisin kello 7.00–18.00 pois lukien yleiset juhlapäivät.

6. Asiaton pääsy laitosalueelle on estettävä lukittavin portein tai puomein ja aitaamalla laitosalue tarpeellisilta osin.

Pöly ja päästöt ilmaan

7. Alueelle voidaan sijoittaa murskauslaitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on päästölähteissä estetty kattavasti ja tiiviisti rakennelmien, kotelointien ja pölynerottimien avulla sekä kastelemalla tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastokasojen sijoittelulla tulee tehostaa pölyntorjuntaa.

8. Kuormattavan ja kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

9. Murskaamon pölynpoistojärjestelmä on pidettävä hyvässä toimintakunnossa. Sen kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa laitoksen toiminta on keskeytettävä. Laitos on korjattava tai häiriö poistettava ennen toiminnan jatkamista.

10. Käsiteltävän kiviaineksen on mahdollisuuksien mukaan oltava kosteaa. Kiviainesvarastot ja ajoneuvojen kuormat tulee tarvittaessa kastella tai peittää siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle haitallista pölynmuodostusta.

11. Alue, jolla työkoneet liikkuvat, ja toiminta-alueelle johtava tie on hoidettava siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyntorjunnassa on käytettävä tarvittaessa puhdasta vettä. Suolan tai muiden kemikaalien käyttö on kielletty pohjavesialueella.

12. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä porausvaunuihin sijoitetuin pölynkeräyslaittein tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

13. Toiminnanharjoittajan tulee osoittaa luotettavasti ja ympäristönsuojeluyksikön hyväksymällä tavalla, että valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 ilmanlaadulle annetut raja-arvot eivät ylity häiriölle alttiissa kohteissa. Päästöjä on mitattava häiriintyvissä kohteissa tarvittaessa, jos pölyhaitoista tulee valituksia valvovalle viranomaiselle.

14. Toiminnassa käytettävä kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia.

Melu

15. Murskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja sijoittamalla toiminnan rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen meluselvityksessä osoittaa, että toiminta ei ylitä melutason ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa.

16. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu ei saa ympärivuotiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (kello 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (kello 22–7) 50 dB.

17. Vastaavasti loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla melutaso ei saa ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

18. Ottamistoiminta on suunniteltava siten, että kalliorintaus toimii mahdollisimman pitkään esteenä melun leviämiselle lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melulähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastokasojen sijoittelulla tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä melun leviämistä häiriintyviin kohteisiin.

19. Laitoksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntajärjestelmillä. Melu on mitattava häiriintyvissä kohteissa tarvittaessa, jos haitoista tulee valituksia valvovalle viranomaiselle.

Tärinä

20. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä tehtävä mittauksiin perustuva tärinäselvitys ja selvitys mahdollisuuksista vähentää tärinästä aiheutuvia haittoja.

21. Toiminnanharjoittajan tulee järjestää katselmus, joka koskee 600 metriä lähempänä toiminta-aluetta sijaitsevia asuinrakennuksia sekä muita tärinälle herkkiä rakenteita ja laitteita. Alle 500 metrin etäisyydellä oleville kohteille on lisäksi määriteltävä heilahdusnopeuden raja-arvot, joissa pysymistä on seurattava tärinämittauksin louhintatyön aikana.

22. Tärinäanalyysi ja raja-arvojen määrittäminen sekä seurantamittaukset ja katselmukset on teetettävä puolueettomalla ulkopuolisella asiantuntijalla. Katselmusten ja seurantamittausten tekemisestä on sovittava kohteen omistajan tai haltijan kanssa.

Jätteet

23. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Muut jätteet vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta voidaan toimittaa yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkaan. Jätteiden lajittelussa ja varastoinnissa tulee noudattaa Salon kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

24. Vaaralliset jätteet tulee pitää erillään toisistaan ja varastoida asianmukaisiin tiiviisiin ja jätteen laadun ilmaisevin päällysmerkinnöin varustettuihin, asianmukaisiin astioihin. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, käsiteltäviksi laitokseen, jolla on jätteiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn asianmukainen lupa.

25. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Laitoksen toiminta-alueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa tavaraa.

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

26. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien, pohjavedenottamon tai talousvesikaivojen pilaantumista. Maaperään ei saa päästää öljytuotteita eikä muita haitallisia aineita, kuten räjähdysaineista peräisin olevia haitallisia aineita.

27. Öljytuotteiden pysyvä säilyttäminen, varastointi, on kielletty Inkereen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä.

28. Työn aikana toiminta-alueella tilapäisesti säilytettävien poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä, ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittava sulkuventtiileillä.

29. Koneiden ja laitteiden säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alue tulee sijoittaa vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen ulkopuolelle. Säilytys- ja tankkauspaikat tulee rakentaa tiiviiksi ja öljytuotteita sekä muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita läpäisemättömäksi. Pohjavesialueella ei saa huoltaa tai pestä työkoneita.

30. Louhoksen toiminta- ja tukitoiminta-alueen hulevesien pääsy pohjaveden muodostumisalueen maaperään ja pohjaveteen on estettävä rakentamalla alueelle riittävät, ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen hyväksymät tiiviit suojarakenteet. Suunnitelma suojarakenteiden toteuttamisesta on toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön hyväksyttäväksi ennen tähän lupaan perustuvan toiminnan aloittamista.

31. Louhoksen toiminta- ja tukitoiminta-alueen hulevedet tulee johtaa hallitusti tiivispohjaiseen, kokonaistilavuudeltaan riittävän suureen laskeutusaltaaseen, jonka tarkkailua on tehtävä päivittäin ja kirjattava havainnot viikoittain toiminta-aikana. Vettä ei saa johtaa maastoon. Altaaseen kertynyt vesi ja sakka on poistettava hallitusti tarpeen mukaan ja toimitettava luotettavien selvitysten perusteella asianmukaiseen hyötykäyttöön tai vastaanottopaikkaan. Altaan tiiviys on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä.

Altaan rakentamissuunnitelma, esitys hulevesien valvontaohjelmasta ja veden mahdollisesta hyötykäytöstä laitosalueella on esitettävä Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön hyväksyttäväksi ennen tähän lupaan perustuvan toiminnan aloittamista.

32. Toiminnanharjoittajan on laadittava vesientarkkailuohjelma, jossa kuvataan tarkkailun peruste, tiedot kallio-, maaperä- ja pohjavesiolosuhteista, selvitys kohdealueen havaintopisteistä karttoineen, tarkkailtava toiminta ja riskitoiminnot, näytteenottopisteet, näytteenottomenetelmät ja -ajankohdat, näytteiden analysointi, pinnankorkeuden mittaukset sekä tulosten raportointi.

Ohjelmaan on liitettävä tehty kaivokartoitus 800 metrin säteellä kaivoalueesta.

Ohjelma on toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

33. Pohja- ja pintavesien valvonnassa on noudatettava toistaiseksi seuraavaa valvontaohjelmaa:

Ohjelman mukaisia havaintopisteitä ovat toiminta-alueelle rakennettava laskeutusallas, olemassa oleva pohjaveden havaintoputki ja pohjaveden virtaussuunnassa toiminta-alueen alapuolelle asennettava uusi pohjaveden havaintoputki sekä Inkereen vedenottamo.

Vedenpinnan korkeus mitataan havaintopisteistä neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Veden lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus, happi O2, kemiallinen hapenkulutus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, kolimuotoiset bakteerit, E. coli -bakteerit, haju (aistinvaraisesti), maku (aistinvaraisesti) mitataan vastaavasti kahdesti vuodessa (touko- ja marraskuussa). Inkereen vedenottamolta tutkitaan polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt marraskuun näytteenotossa.

Näytteet on otettava säännöllisesti samana kuukausipuoliskona sertifioitua näytteenottajaa käyttäen ja toimittamalla näytteet akkreditoituun laboratorioon analysoitaviksi. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristövastuualueelle. Tulokset on toimitettava lisäksi vuosittain sähköisesti VYH-muodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään.

Tulosten raportoinnissa on tarkasteltava louhinnan ja murskauksen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja korkeuteen sekä arvioitava pohjaveden päällä olevan suojakerroksen riittävyyttä.

Näytteenottotiheyttä voidaan muuttaa, mikäli tutkitut näytteet antavat siihen aihetta. Esitys tästä on tehtävä Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle.

Pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava kolme vuotta toiminnan päättymisen jälkeen.

34. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminta- ja tankkausalueen maaperän tilasta. Asiantuntijan laatima arvio olemassa olevien selvitysten riittävyydestä on esitettävä Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle ennen tähän lupaan perustuvan toiminnan aloittamista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

35. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon.

Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt

36. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn pelastusviranomaisen avustuksella.

37. Määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, maaperään, pinta- tai pohjavesiin aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön.

38. Rikkoutumisen ja muun häiriön sattuessa laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta on keskeytettävä, kunnes laitteisto on korjattu ja toimintakuntoinen.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

39. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Muistiinpanot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

40. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: laitoksen toiminta-aika, laitoksen tuotantotiedot, tiedot alueelta poiskuljetetun murskeen määrästä, tiedot varastossa olevan murskeen määrästä, polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut päästötiedot (NO2, SO2, CO2 ja hiukkaset), yhteenveto tarkkailutuloksista.

Lisäksi on toimitettava tiedot syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta ja annettava tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, maaperään ja vesiin, arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet). Lisäksi on annettava tiedot vuoden aikana toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista.

41. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvaa melutasoa, tärinämittausten tuloksia sekä pölypitoisuuksia sekä laitosalueella että häiriintyvissä kohteissa. Tulokset esitetään vuosittain Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle tammikuun loppuun mennessä.

42. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava henkilö ja annettava hänen yhteystietonsa kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle.

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

43. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle.

44. Toiminnan lopettamisen jälkeen alueella on tehtävä asianmukaiset kunnostustyöt ja huolehdittava siitä, että alue on siisti.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

45. Toiminnanharjoittajan on noudatettava hakemuksen mukaista kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle. Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka jätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, ympäristölupaa on muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 45 a §:ssä säädetään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00–18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00–18.00 välisenä aikana.

Asiassa saatu selvitys

Toiminta sijoittuu neljälle kiinteistölle, Louhimo RN:o 3:309, Santanummi RN:o 3:36, Santanummi I RN:o 3:38 ja Monttu RN:o 3:54, yhteensä 3,39 hehtaarin suuruiselle ottoalueelle. Koko toiminta-alueen pinta-ala on 10,5 hehtaaria. Kiinteistöille Santanummi RN:o 3:36 ja Santanummi I RN:o 3:38 on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen Perttelin kunnan ympäristölautakunnan päätöksellä 9.4.1996 § 5. Kiinteistöille Louhimo RN:o 3:309 ja Monttu RN:o 3:54 ei saatavilla olevan selvityksen perusteella ole aikaisemmin myönnetty ympäristölupaa.

Toiminta-alue sijaitsee Inkereen I luokan pohjavesialueella. Inkereen vedenottamo on noin 600 metrin päässä toiminta-alueen itärajasta. Valtaosa toiminta-alueesta on vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Lähimmät asuinrakennukset ovat 200–500 metrin päässä toiminta-alueesta ja kalasavustamo noin 200 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta.

Lupahakemuksen mukaan toiminta järjestetään niin, että melutason ohjearvoja ei ylitetä. Melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kiviaineskasojen sijoittelulla, käyttämällä kotelointeja sekä tarvittaessa meluestein. Pölyhaittaa torjutaan ja vähennetään kastelulla, varastokasojen sijoittelulla, putoamiskorkeuksia säätämällä, leviämisestein, tuulisuojin ja koteloinnein sekä työmaatien kastelulla ja päällystämisellä. Alueen pintavedet johdetaan tiiviiseen selkeytysaltaaseen. Vesiä ei saa johtaa maastoon. Altaaseen kertynyt vesi ja sakka on poistettava hallitusti tarpeen mukaan.

Hakemukseen ei ole liitetty tarkempaa selvitystä melun leviämisestä, meluntorjunnasta tai tärinästä, eikä myöskään yksityiskohtaista selvitystä suojarakenteiden toteuttamisesta.

Oikeudellinen arviointi

Lupamääräykset 1 ja 18 tarkoittavat yhdessä luettuna sitä, että melulähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle, mutta murskauslaitos on aina sijoitettava laitosalueen pohjalle. Murskauslaitoksen ja muiden melulähteiden sijoittaminen tällä tavoin vähentää ympäristöön kohdistuvaa melurasitusta, koska tällöin louhoksen reunat estävät melun leviämistä mahdollisimman tehokkaasti. Murskauslaitoksen sijoittaminen korkeammalle tasolle saattaa siten lisätä toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa.

Koska hakemukseen ei ole liitetty yksityiskohtaista meluselvitystä, ei ole mahdollista varmistua siitä, että luvan muuttaminen vaaditulla tavalla ei aiheuttaisi kohtuutonta melurasitusta lähiympäristön asukkaille, jotka asiassa saadun selvityksen perusteella asuvat lähimmillään 200 metrin päässä toiminta-alueesta. Lupamääräyksen 1 muuttamiselle ei ympäristönsuojelulain 4 §:ssä tarkoitettu varovaisuusperiaate huomioon ottaen ole edellytyksiä.

= = =

Ympäristölupaan on sisällytettävä toiminnan kannalta keskeiset määräykset, mikä louhinta- ja murskausasioissa tarkoittaa muun muassa meluntorjuntaa. Toiminnan valvonnan kannalta ja luvanhaltijan mahdollisen vaihtumisen varalta on tärkeää, että kaikki keskeiset toiminnan edellytykset ilmenevät lupamääräyksistä. Lupamääräystä 18 ei voida pitää tarpeettomana pelkästään siitä syystä, että luvanhakija toimii muutoinkin määräyksen edellyttämällä tavalla. (---)

Toiminta-alue on niin lähellä rakennuksia, että tärinän vaikutusten selvittäminen ja tarkkailu on tarpeen. Se, että aikaisemman toiminnan aikana ei ole ilmennyt tärinän aiheuttamaa haittaa tai vahinkoa, ei ole riittävä peruste luopua tärinän selvittämisestä tai tarkkailua koskevista määräyksistä. Edellä lupamääräyksen 18 osalta esitetyistä syistä ei lupamääräyksiä voida pitää tarpeettomina siksi, että tärinää jo seurataan. Lupamääräysten 20–22 poistamiselle ei ole perusteita.

Koska toiminta sijoittuu I luokan pohjavesialueelle ja vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle, on pohjaveden suojeluun kiinnitettävä erityistä huomiota ja tätä koskevien lupamääräysten oltava riittävän tiukat. Nyt annettuja lupamääräyksiä ei voida pitää liian tiukkoina ottaen huomioon toiminnan sijoituspaikka. (---)

= = =

Lupamääräyksen 31 osalta hallinto-oikeus toteaa, että koska toiminta sijaitsee käytössä olevalla pohjavesialueella vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä, ei veden johtamista maastoon voida hyväksyä ilman veden hallintaa koskevaa yksityiskohtaista suunnitelmaa ja selvitystä siitä, että tästä ei aiheudu haittaa alueen pohjavedelle. Tällaista suunnitelmaa ja selvitystä ei ole esitetty. Lisäksi lupamääräys 31 edellyttää, että ympäristönsuojeluyksikölle esitetään tarkempi suunnitelma selkeytysaltaan rakenteesta, valvontaohjelmasta ja pintavesien mahdollisesta hyötykäytöstä, joten asia on tältä osin vielä avoin.

Edellä mainituista syistä hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa eikä myöhemminkään ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella lupamääräystä 31 olisi mahdollista muuttaa.

= = =

Yhteenvetona hallinto-oikeus katsoo, että A ei ole valituksessaan esittänyt sellaisia perusteita, joiden perusteella Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä olisi syytä muuttaa. Asian palauttaminen uutta käsittelyä varten ei siten ole perusteltua. A:n valitus on tämän vuoksi hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pertti Raikio, Patrick Sahlström, joka on myös esitellyt asian, ja Juha Väisänen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi valituksessa tarkoitetuilta, jäljempänä ilmeneviltä osiltaan.

Valittaja on viitannut 26.6.2014 suoritettuun louhintatärinämittaukseen sekä 3.7.2014 päivättyyn melumittausraporttiin ja esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Murskausasema on ollut koko ajan tasolla +64. Lupamääräyksen 1 mukaan toimittaessa louhe olisi siirrettävä tasolta +64 tasolle +50, mistä aiheutuisi ylimääräisiä työvaiheita, lisää melu- ja ympäristökuormitusta sekä kohtuuttomia kustannuksia. Murskauslaitos voidaan sijoittaa tasolle +50, kun tuo taso on saavutettu kiviaineksen sijoittamista silmällä pitäen riittävän laajalla alueella ja murskeen siirtomatka jää lyhyeksi. Jos murskauslaitos on sijoitettava tasolle +50, laitos on vietävä louhosalueen ulkopuolelle, harjuainesta olevalle alueelle, jolloin melu ja pöly lisääntyvät.

Kuten asemapiirroksesta ilmenee, louhinta-alueen kolmelle reunalle jää enimmillään tasolle +80 ulottuva rintaus ehkäisemään melun ja pölyn leviämistä. Neljännellä reunalla on kaivannaisjätteistä tehty meluvalli. Lupamääräykset 18 ja 19 on tältä osin kumottava tai muutettava yhdeksi yksiselitteiseksi lupamääräykseksi.

Lupamääräystä 21 on muutettava siten, että tärinämittausta suoritetaan jokaisen louhintatyön aikana lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, eli osoitteessa Karistojantie 680.

Lupamääräys 22 on kumottava tarpeettomana, koska lähimmässä häiriintyvässä kohdassa kaikki havaitut arvot olivat selvästi alle raja-arvojen.

Lupamääräys 31 on muutettava toisen kappaleen osalta kuulumaan seuraavasti: Mikäli hulevesi todetaan puhtaaksi, altaan vettä on voitava käyttää kiviainesten kasteluun ja pölyntorjuntaan sekä johtaa tarvittaessa hallitusti maastoon pohjavesialueen ulkopuolelle.

Salon rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut lausunnon.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Petri Leinonen.

 
Julkaistu 9.11.2015