Muu päätös 3398/2015

Louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa koskeva valitus (Mikkeli)

Antopäivä: 20.11.2015
Taltionumero: 3398
Diaarinumero: 745/1/15

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 17.2.2015 nro 15/0094/3

Asian aikaisempi käsittely

Asian taustaa ja aikaisemmat vaiheet

Toiminnalle on myönnetty maa-ainesten ottamislupa 5.4.2011. Lupa on lainvoimainen ja se on voimassa 31.12.2020 saakka.

Mikkelin ympäristölautakunta on 17.12.2010 antamallaan päätöksellä myöntänyt Savon Kuljetus Oy:lle 31.12.2020 saakka voimassa olevan ympäristöluvan kivenlouhinnalle, louheen murskaukselle, asfalttiasemalle sekä uusioasfaltin valmistus- ja öljysora-asemalle. Toiminta-alue sijaitsee Mikkelin kaupungin Puttolan kylässä olevalla Vuorelan kiinteistöllä 491-443-1-13.

Vaasan hallinto-oikeus on 23.4.2012 antamallaan päätöksellä numero 12/0227/3 kumonnut Mikkelin ympäristölautakunnan päätöksen puutteellisten selvitysten vuoksi ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Mikkelin ympäristölautakunnan päätös

Mikkelin ympäristölautakunta on 4.1.2013 antamallaan päätöksellä (14.12.2012 § 140) myöntänyt Savon Kuljetus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen 31.12.2020 saakka voimassa olevan luvan harjoittaa kivenlouhintaa, louheen murskausta sekä asfalttiasema- ja uusioasfaltin valmistusasematoimintaa Vuorelan kiinteistöllä 491-443-1-13.

Lupaan on liitetty lupamääräykset 1–11. Lupamääräykset 1–4 ja 6–8 kuuluvat seuraavasti:

1. Toiminta

Kiviaineksen porausta, murskausta ja seulontaa saa alueella tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–22.00 ja perjantaisin klo 7.00 –18.00 1.9.–31.5. välisenä aikana, pois lukien helmikuun viimeinen viikko ja maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa (hiihtolomaviikot).

Porausta saa tehdä enintään 10 tuntia päivässä.

Kiviaineksen rikotusta ja räjäytystyötä saa tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8.00–18.00 1.9.–31.5. välisenä aikana, pois lukien helmikuun viimeinen viikko ja maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa (hiihtolomaviikot).

Asfaltti- ja uusioasfalttiasema saavat toimia arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–22.00 ja perjantaisin klo 7.00–18.00 välisenä aikana.

Alueella ei toimita viikonloppuisin, arkipyhinä eikä sellaisina päivinä, jotka ovat yleisesti vapaapäiviä.

Kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä maanantaista perjantaihin klo 6 –22 välisenä aikana.

Toiminta-alueelle saa tuoda varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi rakennus- ja päällystystöissä purettuja asfaltti- ja öljysoran kappaleita sekä päällysterouheita enintään 10 000 tonnia vuoden aikana. Alueella ei saa varastoida edellä mainittuja materiaaleja kolmea vuotta pidempään, vaan ne on käytettävä hyödyksi asfaltin valmistuksessa mahdollisimman pian. Alueelle ei saa tuoda varastoitavaksi muita jätteeksi luokiteltavia materiaaleja.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava louhinnan aloittamisesta sekä murskaus- ja asfalttiaseman käytön aloittamisesta ja toiminta-ajasta sekä toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedoista lähikiinteistöjen omistajille (esimerkiksi puhelimella tai sähköpostilla asukkaiden ilmoittamaan numeroon tai osoitteeseen) ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut -yksikölle hyvissä ajoin ennen kunkin toimintajakson alkamista.

2. Melu ja tärinä

Louhinnasta ja murskauksesta ja toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuva päivittäinen ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää 55 dB(A) lähimpien asuintalojen, eikä 45 dB(A) lähimpien vapaa-ajanasuntojen pihamaalla.

Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuva ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää 45 dB(A) lähimpien häiriintyvien kohteiden pihamaalla.

Alueelle on tehtävä hakemuksen liitteenä olevan meluntorjuntasuunnitelman mukaiset meluvallit ennen toiminnan aloittamista ja muuttaa/lisätä niitä toiminnan etenemisen mukaan.

Murskaus- ja asfalttiasema on sijoitettava alueella siten, että melun leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Maa- ja kiviaineskasat on sijoitettava siten, että myös ne estävät melun leviämistä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan.

Toiminnanharjoittajan tulee mitata/mittauttaa sekä porauksesta että louheen murskauksesta ja asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (sekä asuintalojen että lähimpien vapaa-ajanasuntojen luona) ensimmäisten toimintajaksojen aikana ja myöhemmin ottamisen edetessä. Mittaussuunnitelmat tulee esittää etukäteen hyväksyttäväksi Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluihin.

Myöhemmin tehtävistä melumittauksista sovitaan tarkemmin toiminnanharjoittajan ja ympäristöpalvelujen kesken.

Räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ennalta määriteltyinä ajankohtina. Räjäytyksistä on ilmoitettava etukäteen lähimmille kiinteistöille ja niihin liittyvät hakemuksen mukaiset rakennekatselmukset ja tärinämittaukset tulee tehdä eri suunnissa sijaitsevilla lähimmillä kiinteistöillä.

Räjäytystöissä on noudatettava sitä huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä räjäytysainelainsäädännössä siitä erikseen säädetään.

3. Ilma- ja pölypäästöt

Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1,0 painoprosenttia.

Asfaltti- ja murskausasemien laitteet on riittävällä huollolla pidettävä kunnossa siten, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman pieneksi. Pölyäminen tulee estää tämän lisäksi tarvittaessa kiviainesta kastelemalla.

Asemien pölyntorjuntalaitteita on tarkkailtava päivittäin.

Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvan hajun leviämistä on torjuttava koteloinneilla ja katteilla tai käyttämällä muutoin hajuntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminta-alue ja sen liittymätiet sekä kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä vedellä kastelemalla.

Kasteluun voidaan käyttää lähimaastosta otettavaa vettä, mikäli voidaan varmistua, ettei vedenottaminen laske lähivesistöjen vedenpinnan tasoa.

Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja lähimpien häiriintyvien kiinteistöjen kohdalla. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa mitata hiukkaspitoisuudet.

4. Kemikaalit

Toiminnassa tarvittavat öljytuotteet ja muut kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Säiliöiden tulee olla joko kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Suoja-altaisiin kertynyt sadevesi on poistettava säännöllisesti.

Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä.

(---)

6. Päästöt vesiin

Alueen vesitalous tulee suunnitella ja hoitaa siten, etteivät toiminta-alueelta tulevien kastelu-, sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvat kiintoaineet pääse suoraan ympäristön ojiin tai muihin pintavesiin.

Alueelle rakennetaan hakemuksessa esitetty hulevesien selkeytysallas.

7. Kaivovesien ja ojaveden tarkkailu

Toiminnanharjoittajan tulee ottaa ja tutkituttaa talousvesinäytteet kahdesta lähimmästä käytössä olevasta juomavesikaivosta ennen toiminnan aloittamista, toimintajakson puolivälissä ja lupakauden lopussa.

Kaivoista tutkitaan sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun asetuksen 401/2001 mukaiset mikrobiologiset laatuvaatimukset (Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit) ja kemiallisista laatuvaatimuksista veden nitraattipitoisuus sekä laatusuositusten mukaiset parametrit.

Toiminnanharjoittajan tulee mitata edellä mainittujen kaivojen vedenpinnan korkeus ennen jokaisen louhintajakson alkua ja sen jälkeen.

Toiminnanharjoittajan tulee ottaa ja tutkituttaa ojavesinäyte selkeytysaltaasta lähtevästä ojasta ennen toiminnan aloittamista, toimintajakson puolivälissä ja lupakauden lopussa.

Ojavedestä tutkitaan pH, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikana ja lupakauden lopussa vedestä tutkitaan näiden lisäksi öljyhiilivedyt.

8. Onnettomuudet ja häiriötilanteet

Poikkeuksellisista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista (kemikaalivahingoista) on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon pelastuslaitokselle ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut -yksikölle.

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi. Alueelle varataan turvetta tai muuta sellaista imeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

Räjäytystöissä on noudatettava sitä huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä räjäytysainelainsäädännössä siitä erikseen säädetään.

Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (esimerkiksi puominavulla).

Alueelle johtavien teiden (Hasantie ja Tannintie) käytöstä on toiminnanharjoittajan tarkemmin sovittava tiehoitokunnan kanssa. Teiden on oltava turvallisia kaikille tien käyttäjille.

(---)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n, B:n, C:n ja D:n valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 2 §:n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista siten kuin jäljempänä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten

vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate); 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Mainitun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Mainitun asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Pykälän 2 momentin mukaan kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pykälän 3 momentin mukaan kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Mainitun asetuksen 5 §:n mukaan ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001).

Mainitun asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Pykälän 2 momentin mukaan koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Mainitun asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Mainitun asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana, 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Pykälän 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

Valtioneuvoston asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista antaman asetuksen (448/2010) 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukainen lupa.

Mainitun asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan asfalttiasemaa ei saa sijoittaa niin, että etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriöille alttiiseen kohteeseen on alle 150 metriä melua, pölyä tai hajua aiheuttavasta toiminnosta.

Mainitun asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan hajun leviämisen estämiseksi hajulähteet on sijoitettava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Hajun leviämistä on torjuttava koteloinneilla ja katteilla tai käyttämällä muutoin hajuntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Hankkeen sijainti ja laatu

Savon Kuljetus Oy:n ympäristölupahakemus koskee kiven louhintaa, louheen murskausta sekä asfalttiaseman ja uusioasfaltin valmistusaseman toimintaa. Ottoalue sijaitsee Mikkelin kaupungin Puttolan kylässä olevalla Vuorelan tilalla 1:13. Suunniteltu toiminta-alue on pinta-alaltaan noin 6,8 hehtaaria, josta varsinaista kaivualuetta on noin 4,8 hehtaaria. Alueelta on tarkoitus ottaa maa-ainesta 10 vuoden aikana noin 480 000 m3. Tämän lisäksi alueella on tarkoitus valmistaa uusio- ja kierrätysasfalttia.

Asiakirjojen mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa pölynpoistimella varustettu siirrettävä asfalttiasema yksittäisiä kertoja 10 vuoden aikana. Asfalttimassoja tuotetaan keskimäärin 10 000 tonnia vuodessa maksimituotannon ollessa 50 000 tonnia vuodessa. Asfalttiasemasta aiheutuvaa hajua torjutaan aseman sijoittelun lisäksi suodattimilla, koteloinneilla ja katteilla. Asfalttiasemasta aiheutuvaa melua torjutaan aseman sijoittelulla. Louhintaa tehdään noin 2–3 kertaa vuodessa ja kunkin louhintajakso kestoaika on noin kaksi viikkoa. Poravaunussa on pölynkeräyslaitteisto. Louhinnan ajaksi lähimmille kiinteistöille asennetaan tärinämittarit. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Murskausta tehdään niin ikään 2–3 kertaa vuodessa tyypillisen murskausjakson keston ollessa 2–4 viikkoa. Murskaimissa on pölynerotinlaitteisto ja niiden kuljettimissa pölykatteet. Melua torjutaan murskaimen sijoittelun lisäksi murskaimissa olevilla kumisilla syöttimillä. Melua torjutaan lisäksi meluvalleilla.

Toiminta-alue sijaitsee Komerovuoren kallioalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Etelä-Savon maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai luokiteltuja pohjavesialueita.

Toiminta-alueen lähellä on kaksi järveä. Etäisyys ottoalueelta sen koillispuolella olevaan Valkeajärveen on 280 metriä ja kaakkoispuolella olevaan Lahnajärveen 700 metriä. Kortelampi on 90 metrin etäisyydellä ottoalueen länsipuolella. Valtatie 5 ja Savon rata kulkevat Lahnajärven itäpuolella. Vuonna 1995 vahvistettu Otavan osayleiskaava ulottuu lounaiskulmaltaan Valkeajärven itärannalle. Osayleiskaavan alueelle on osoitettu loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Asiakirjojen ja karttaselvitysten mukaan A:n sekä D:n loma-asunnot sijaitsevat Lahnajärven rannalla noin 700 metrin ja 800 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. B:n loma-asunto sijaitsee Valkeajärven rannalla noin 300 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. C:n asuinrakennus on B:n kiinteistön pohjoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Asiakirjojen mukaan etäisyys asfaltti- ja murskausaseman sijoituspaikoista Valkeajärven eteläpäässä oleviin lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on noin 500 metriä.

Melu ja tärinä

Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu 28.6.2012 päivätyssä meluselvityksessä. Mallinnusten perusteella alkutilanteen, jossa kaikki melulähteet ovat käytössä ja poravaunu on korkeimmalla kohdalla, aiheuttama keskiäänitaso lähimmillä asuinkiinteistöllä on 45–55 dB, jolloin se pysyy ohjearvon (55 dB) alapuolella ilman meluvallien rakentamista. Keskiäänitaso lähimmillä vapaa-ajan kiinteistöillä on 55–60 dB, jolloin se ylittää ohjearvon (45 dB). Jos edellä mainittuun tilanteeseen lisätään kaksi 6 metriä korkeaa meluvallia lähelle poravaunua, laskee keskiäänitaso lähimmillä asuinkiinteistöillä 40–50 dB:iin ja vapaa-ajankiinteistöillä 40–45 dB:iin, jolloin ohjearvot alittuvat. Myöskään murskaus-, rikotus- ja lastaustoiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei pysy ohjearvon alapuolella vapaa-ajan kiinteistön osalta ilman meluvalleja, vaan keskiäänitaso on 50–55 dB. Louhinnan edetessä kaivanto muodostaa luonnollisen meluesteen, koska murskauslaitos, rikotus ja lastaus ovat kaivannon pohjalla. Poravaunu on kuitenkin edelleen kalliorintauksen yläreunalla. Keskiäänitasot ovat tällöin kaikilla lähimmillä kiinteistöillä 40–50 dB. Keskiäänitaso saattaa ylittää ohjearvon lähimmän vapaa-ajankiinteistön

osalta. Meluselvityksen liitteen 5 mallinnuksessa lähelle ottoalueen reunoja on rakennettu 20 metriä korkeat meluvallit, joiden vaikutuksesta melutasot saadaan vaadittavalle tasolle vapaa-ajan kiinteistöllä. Melumallinnukseen ei ole otettu mukaan impulssikorjausta, koska on katsottu, että kyseessä olevilla etäisyyksillä ääni ei ole enää impulssimaista. Meluselvityksessä todetaan, että siinä kaikkien melua aiheuttavien toimintojen toiminta-asteena on käytetty 100 % päivittäisestä työajasta. Käytännössä toiminta-asteet tulisivat olemaan edellä mainittua pienempiä. Selvityksen mukaan todelliset toteutuvat päiväajan keskiäänitasot tulisivat olemaan selvityksessä esitettyjä pienempiä.

Ympäristöluvassa on annettu toiminta-aikoja ja melutasoa koskevia rajoittavia määräyksiä. Lupamääräyksen 1 mukaan kiviaineksen poraus, murskaus, seulonta ja rikotus sekä räjäytystyö on kielletty 1.6.–31.8. välisenä aikana sekä hiihtolomaviikkojen aikana. Alueella ei saa toimia viikonloppuisin, arkipyhinä eikä sellaisina päivinä, jotka ovat yleisesti vapaapäiviä. Asiakirjojen mukaan louhinta-, murskaus- ja asfalttiasematoiminta ei ole alueella jatkuvaa. Lupamääräyksessä 2 edellytetään, että alueelle on tehtävä hakemuksen liitteenä olevan meluntorjuntasuunnitelman mukaiset meluvallit ennen toiminnan aloittamista. Meluvalleja tulee muuttaa tai lisätä toiminnan etenemisen mukaan. Murskaus- ja asfalttiasema on sijoitettava alueella siten, että melun leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Maa- ja kiviaineskasat on sijoitettava siten, että myös ne estävät melun leviämistä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Toiminnanharjoittajan tulee mitata tai mittauttaa sekä porauksesta että louheen murskauksesta ja asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ensimmäisten toimintajaksojen aikana ja myöhemmin ottamisen edetessä. Mittaussuunnitelmat tulee esittää etukäteen hyväksyttäväksi. Myöhemmin tehtävistä melumittauksista sovitaan tarkemmin toiminnanharjoittajan ja ympäristöpalvelujen kesken.

Räjäytysten osalta lupamääräyksessä 2 on määrätty, että räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti. Ne on pääsääntöisesti tehtävä ennalta määrättynä ajankohtana ja niistä on ilmoitettava etukäteen lähimmille kiinteistöille. Hakemuksen mukaiset rakennekatselmukset ja tärinämittaukset on tehtävä eri suunnissa sijaitsevilla lähimmillä kiinteistöillä. Räjäytystöissä on noudatettava räjäytysainelainsäädännön edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yllä esitetyn perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvan melun ja tärinän vähentämiseksi ja toiminnan tarkkailemiseksi tehtävät toimenpiteet, hallinto-oikeus on katsonut, että lupamääräyksiä on toiminnasta aiheutuvan melun sekä tärinän osalta pidettävä riittävinä.

Pöly ja haju

Lupamääräyksen 3 mukaan asfaltti- ja murskausasemien laitteet on pidettävä kunnossa siten, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman pieneksi. Lisäksi pölyhaittoja vähennetään kastelemalla. Asemien pölyntorjuntalaitteita on tarkkailtava päivittäin. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvan hajun leviämistä vähennetään koteloinneilla ja katteilla tai käyttämällä muutoin hajuntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja lähimpien häiriintyvien kiinteistöjen kohdalla. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa mitata hiukkaspitoisuudet.

Yllä esitetyn perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon asiakirjojen mukainen etäisyys asfaltti- ja murskausasemalta asutukseen sekä toiminnasta aiheutuvien pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi ja tarkkailemiseksi tehtävät toimenpiteet, hallinto-oikeus on katsonut, että lupamääräyksiä on pidettävä näiltä osin riittävinä.

Liikennöinti alueelle

Ympäristönsuojelulain 6, 41 ja 42 §:n mukaan ympäristölupa-asiassa voidaan tutkia, soveltuuko toiminnan sijoituspaikka liikennejärjestelyineen tarkoitukseensa sekä aiheutuuko toiminnasta lähialueen liikenteen lisäys mukaan lukien ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka naapureille kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melun tai pölyn muodossa. Arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen onnettomuusriski, joka voi johtaa pilaantumiseen.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kulku alueelle tapahtuu Lahdentieltä (valtatie 5) Hasantietä ja Tannintietä pitkin. Luvan hakija on arvioinut toiminnan keskimääräiseksi liikennemääräksi toimintakaudella noin 14 mursketta kuljettavaa raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella liikennöisi ajanjaksolla korkeintaan noin 50 raskasta ajoneuvoa päivässä. Asfaltin valmistustoiminnan aikana alueelle kohdistuva liikenne olisi keskimäärin kolme ja maksimissaan 15 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

Lupamääräyksen 1 mukaan kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä maanantaista perjantaihin kello 6–22 välisenä aikana. Lupamääräyksen 3 mukaan toiminta-alue ja sen liittymätiet sekä kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyämistä on tarvittaessa estettävä kastelemalla.

Hallinto-oikeus on katsonut, että toiminnasta johtuvasta liikenteestä ei aiheudu hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa sellaisia pöly- tai muita haittoja, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä.

Vesien johtaminen ja päästöt vesiin

Hakemusasiakirjojen mukaan toiminta-alueella syntyvät pintavedet on tarkoitus johtaa alueen kaakkoispuolelle rakennettavaan selkeytysaltaaseen. Altaasta vedet kulkeutuvat purkuojan kautta alueen itäpuolella sijaitsevaan ojaan, josta on yhteys Lahnajärveen.

Lupamääräyksessä 6 on määrätty, että alueelle rakennetaan hakemuksessa esitetty hulevesien selkeytysallas. Alueen vesitalous tulee suunnitella ja hoitaa siten, etteivät toiminta-alueelta tulevien kastelu-, sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvat kiintoaineet pääse suoraan ympäristön ojiin tai muihin pintavesiin. Lupamääräyksen 3 mukaan kasteluun voidaan käyttää lähimaastosta otettavaa vettä, mikäli voidaan varmistua, ettei vedenottaminen laske lähivesistöjen vedenpinnan tasoa.

Lupamääräyksen 7 mukaan toiminnanharjoittajan tulee ottaa ja tutkituttaa talousvesinäytteet kahdesta lähimmästä juomavesikaivosta ennen toiminnan aloittamista, toimintajakson puolivälissä ja lupakauden lopussa. Kaivojen vedenpinnan korkeus tulee myös mitata ennen jokaisen louhintajakson alkua ja sen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa ja tutkituttaa ojavesinäyte selkeytysaltaasta lähtevästä ojasta ennen toiminnan aloittamista, toimintajakson puolivälissä ja lupakauden lopussa.

Lupamääräyksen 4 mukaan toiminnassa tarvittavat öljytuotteet ja muut kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Säiliöiden tulee olla joko kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Suoja-altaisiin kertynyt sadevesi on poistettava säännöllisesti. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Lupamääräyksen 5 mukaan toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Lupamääräys 8 koskee varautumista onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin.

Hallinto-oikeus on katsonut, että hakemuksessa tarkoitetun toiminnan vesien käsittelyä ja vesien pilaantumisen ehkäisemistä koskevat lupamääräykset ovat riittäviä.

Vaikutukset luontoon

Alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2005. Selvityksen mukaan Komerovuoren alue on melko tavanomaista kalliomaastoa. Alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, lukuun ottamatta liito-oravalle sopivia metsäkuvioita. Vuonna 2006 tehdyn liito-oravaselvityksen yhteydessä ei ole löydetty liito-oravan jätöksiä maa-ainesten ottamisalueelta, sen lähiympäristöstä tai sinne suunnitellun tien varresta. Pääosa alueesta sopii huonosti liito-oravan elinpaikaksi, koska pääosa puustosta on hakattu talvella 2005/2006. Alueen nykytila on selvitetty hakijan toimesta maastokäynnin yhteydessä 23.5.2012. Alue on yleisilmeeltään avointa kalliomaastoa, jossa kasvaa lehtipuiden taimia sekä katajaa. Maastokäynnin yhteydessä havainnoitiin erityisesti kangasvuokolle sopivimmat alueet, mutta alueelta ei löydetty kangasvuokkoja.

Hallinto-oikeus on katsonut, että laaditut luontoselvitykset ovat riittäviä. Esitettyjen selvitysten perusteella ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua estettä ympäristöluvan myöntämiselle ei ole ollut.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella (---) hallinto-oikeus on katsonut, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta sitä toimintaa koskevien säännösten ja lupamääräysten mukaisesti harjoitettaessa voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 §:ssä kiellettyä seurausta. Ympäristönsuojelulain 41 ja 42 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olleet olemassa.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Päivi Jokela ja Varpu Kujanpää. Esittelijä Maria Mickelsson.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A, B, C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kivilouhostoiminnasta aiheutuisi ympäristön asutukselle ja luonnolle pysyvää ja kohtuutonta rasitusta ja haittavaikutuksia sekä merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muutoksenhakijoiden vapaa-ajan asunnot tai kiinteistöt sijaitsevat 300–800 metrin päässä toiminta-alueesta Lahnajärven tai Valkeajärven rannalla. Toiminta-alue on luonnonkaunis alue, joka soveltuu virkistyskäyttöön.

Toiminnasta aiheutuisi alueen loma-asuntojen ja muiden kiinteistöjen omistajille kohtuutonta melua, kun otetaan huomioon Mikkeli-Kouvola -välisen junaradan ja valtatie 5:n aiheuttama liikennemelu. Jo pelkkä liikennemelu ylittää päätöksessä mainitut melutasot, joten junaliikenteen aiheuttama melutaso olisi pitänyt mitata ennen päätöksentekoa ja arvioida kivilouhoksen ja liikenteen aiheuttama yhteismelutaso. Alueella on tehtävä uudet melumittaukset keväällä tai alkukesästä, ja mittauksissa on otettava huomioon myös junaliikenteen ja valtatie 5:n aiheuttama melu. Louhostoiminta ei tapahdu eriaikaisesti junaliikenteen ja valtatie 5:n liikenteen kanssa, kuten Savon Kuljetus Oy:n 4.3.2013 päivätyssä vastineessa todetaan. Ympäristölautakunnan 17.12.2010 antamassa päätöksessä raskaiden ajoneuvojen määräksi päivää kohden on ilmoitettu 100 ja valituksenalaisessa päätöksessä 50 ajoneuvoa. On epäuskottavaa, että toimintaan liittyvät liikennemäärät olisivat asian käsittelyn edetessä vähentyneet näin paljon.

Räjäytyksistä ja raskaasta ajoneuvoliikenteestä aiheutuu tärinää, joka saattaa aiheuttaa vahinkoa vaikutuspiirissä oleville kiinteistöille tai alueen pohjavesille. Toiminnan haju- ja pölypäästöt haittaavat ympäristöä ja luontoa. Lahnajärvi ja Valkeajärvi ovat matalia ja vähävetisiä, joten louhostoiminnan jäte- ja hulevedet voivat aiheuttaa vesistön pilaantumista.

Lupapäätöksen kohteena olevalla alueella, jossa oli tarkoitus toteuttaa liito-oravaselvitys keväällä 2006, on ennen sen suorittamista talvella 2005–2006 alueen avohakkuulla todennäköisesti syyllistytty törkeään luonnonsuojelulain rikkomiseen, jonka tarkoituksena on ilmeisesti ollut varmistaa, ettei alueelta löydy kivilouhoshankkeen estävää liito-oravaesiintymää. Asian valmistelussa Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnassa tätä rikosepäilyä ei ole otettu huomioon eikä asia käy riittävän selkeästi ilmi ympäristölautakunnan päätöksestä.

Päätös on epäselvä joidenkin perusteluissa esitettyjen minimi- tai suojaetäisyyksien määrittelyssä. Suomen GPS-Mittaus Oy:n 23.5.2012 tekemää luontokatselmusta ei ole toteutettu asianmukaisesti ja uskottavasti, sillä selvityksen ajankohta on ollut väärä kohdealueella mahdollisesti esiintyvien kasvien, kuten kangasvuokon esiintymisen toteamiselle. Alueen luontoarvot tuhoutuvat kivilouhoksen vaikutuspiirissä sekä alueen linnusto ja muut eläimet häiriintyvät.

Mikkelin ympäristölautakunta on antanut lausunnon, jossa se on katsonut, että valitus tulee hylätä ja todennut muun ohessa seuraavaa:

Komerovuoren alueelta ei ollut kirjattu liito-oravahavaintoja vuonna 2005 silloisen Etelä-Savon ympäristökeskuksen eikä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen tietoihin. Kangasvuokon matalat aluslehdet talvehtivat vihreinä ja lehtiruusukkeet ovat havaittavissa heti lumen sulamisen jälkeen. Kangasvuokon kukkimisaika on huhti–kesäkuu. Rautatieltä tuleva melu on ajoittaista. Valtatien melu on miltei jatkuvaa, mutta etäisyydet ovat niin pitkät, ettei sieltä kantautuvalla melulla ole korottavaa vaikutusta louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan melun tasoon muutoksenhakijoiden kiinteistöillä.

Savon Kuljetus Oy on antanut selityksen.

A asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen, jossa he on muun ohella todettu Mikkelin ympäristölautakunnassa asian valmistelijana edelleen toimineen E:n ja päätöksentekoon osallistuneen ympäristöpäällikön F:n olevan esteellisiä asian jatkokäsittelyssä, koska valitus on kohdistunut juuri heidän toimintaansa ja A on kannellut heidän toiminnastaan eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi he ovat todenneet, että olosuhteet alueella ovat muuttuneet, koska toiminta-alueen ja Lahnajärven välinen laajahko metsäalue on ojitettu. Alue rajoittuu suunniteltuun louhosalueeseen. Tehty ojitus voi vaikuttaa toiminnan hulevesien Lahnajärveen pääsemiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Lupamääräyksen 1 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Kiviaineksen (---) murskausta ja seulontaa saa alueella tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00–22.00 ja porausta klo 7.00–21.00. Kiviaineksen porausta, murskausta ja seulontaa saa alueella tehdä arkiperjantaisin klo 7.00–18.00 1.9.–31.5. välisenä aikana, pois lukien helmikuun viimeinen viikko ja maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa (hiihtolomaviikot).

Valitus hylätään muilta osin.

Perustelut

Lupamääräyksen 1 muuttaminen

Toimintaan sovellettavan valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (800/2010, MURAUS-asetus) 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana.

Lähin häiriintyvä kohde on toiminta-alueesta 340 metrin etäisyydellä sijaitseva loma-asunto. Tämän vuoksi lupamääräystä 1 on muutettava edellä ratkaisukohdasta ilmenevällä tavalla.

Valituksen hylkääminen muilta osin

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Savon Kuljetus Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille ensi kerran 22.3.2010. Alueella aiemmin suoritetuilla metsänhakkuilla ei ole merkitystä ympäristölupapäätöksen laillisuuden arvioinnissa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei päätöksen tekemisen jälkeen annettuun lausuntoon osallistuneen henkilön mahdollisella esteellisyydellä myöskään ole merkitystä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Elina Nyholm.

 
Julkaistu 20.11.2015